Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista"

Transkriptio

1 Tunne perusturvasi 3c 2006 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

2 Lukijalle Lukijalle Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Lain tarkoitusta toteutetaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin. Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, toteuttaminen ja sisältö on vahvistettu työterveyshuoltolaissa ja -asetuksessa. Tavoitteiksi on asetettu terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisella tuetaan näiden tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan palveluksessaan oleville työterveyshuollon. Sen lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitoa. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, mutta laki ei velvoita häntä siihen. Vuoden 2006 alusta yrittäjä voi saada korvausta myös sairaanhoidosta, jos palvelut on järjestetty työterveyshuollon lisäksi. Työnantajan ja yrittäjän sekä muun omaa työtään tekevän oikeus saada korvausta työterveyshuollon kustannuksista perustuu sairausvakuutuslakiin. Korvausta haetaan Kelalta. Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten korvausosuus korotettiin alkaen 60 %:iin hyväksyttävistä kustannuksista. Sairaanhoidon kustannuksista korvataan edelleen 50 %. Työterveyshuollon palveluja tuottavat kunnalliset terveyskeskukset, yksityiset lääkärikeskukset, valtio- ja kuntatyönantajien ylläpitämät työterveysasemat, työnantajien yksin tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpitämät työterveysasemat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. Tämä esite ei ole lakitekstiä. Lisätietoja saa sivulla 21 mainituilta Kelan yksiköiltä sekä Internetistä 1

3 Työterveyshuolto Hyvä tietää Työntekijä, palveluksessa oleva on työnantajaan työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö, joka on sitoutunut tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa oppisopimussuhteessa oleva henkilö (vrt. L 630/1998, 17 ja 18 ). Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyshuollon erikoislääkärit ja sellaiset laillistetut lääkärit ja terveydenhoitajat, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Vrt. työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 ja hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 16 ja 17. laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. laillistetun psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työterveyshuollon asiantuntijoita ovat henkilöt, joilla on työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys. Ks. lisäksi työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 ja valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 18 sekä julkaisu Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys (STM, Oppaita 2004:10) 2

4 Hyvä tietää Kunnallinen terveyskeskus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana Kunnallisilla terveyskeskuksilla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus tuottaa kunnan alueella sijaitsevien työ- ja toimipaikkojen työntekijöille työterveyshuoltopalveluja, jotka on säädetty työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä työantajan järjestettäväksi. Vrt. kansanterveyslain (66/1972), 14 1 mom. kohdat 7 ja 8. Yksityinen terveydenhuollon yksikkö työterveyshuoltopalvelujen tuottajana Lääkärikeskuksia ja työnantajien omia tai yhteisiä työterveysasemia koskevat yksityisestä terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990) säännökset (ks. esim. toimilupa-asiat). Korvausluokka I Korvausluokkaan I kuuluvat työterveyshuoltolaissa (12 ) työnantajan velvollisuudeksi säädetyn tai määrätyn työterveyshuollon ja yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Korvausluokka II Korvausluokkaan II kuuluvat ne yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon kustannukset, jotka työnantaja on järjestänyt kustannuksellaan palveluksessaan oleville tai yrittäjä itselleen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti. Vrt. sairausvakuutuslaki (1224/2004) 13. luvun 1 ja 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon korvaamista käsitellään sivuilla Yrittäjän itselleen järjestämän työterveyshuollon korvaamista käsitellään sivuilla

5 Työterveyshuolto TYÖNANTAJAN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 ) Työterveyshuollon järjestäminen ja siitä sopiminen Työterveyshuoltolain nojalla työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa niin laajasti kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Kaikki työntekijät Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki työntekijät työpaikan koosta, sijainnista, toimialasta tai työsuhteen kestosta riippumatta. Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista. Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä ja seurannassa. Oma tai ostopalvelu Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon hankkimalla tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa (työnantajan oma tai työnantajien yhteinen työterveysasema) tai hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Kun työterveyshuollon palveluja tuotetaan työnantajien omilla ja yhteisillä työterveysasemilla sekä yksityisissä terveydenhuollon palveluja tuottavissa yksiköissä, tulee ottaa huomioon yksityisestä terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990) säännökset. 4

6 Työnantajan työterveyshuolto Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Jos työnantaja järjestää palvelut ylläpitämällään työterveysasemalla, edellä mainituista seikoista tulee olla kirjallinen kuvaus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta/kuvausta on tarkistettava. Kirjallinen sopimus Työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävillä työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut säädökset työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus/kuvaus työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta koskeva selvitys. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 25 ) Työterveyshuollon tavoite ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon sisältö määräytyy työpaikan tarpeen mukaan, ja sen suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuvat oman toimintapiirinsä asiantuntijoina työpaikan henkilöstöhallinto, työterveyshuoltohenkilöstö, linjaorganisaatio ja työsuojeluorganisaatio (työsuojelutoimikunta, työsuojeluvaltuutettu). Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Se sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työterveyshuoltohenkilöstö selvittää, seuraa ja arvioi työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon menetelmin. Hankkimiensa tietojen perusteella työterveyshuoltohenkilöstö tekee johtopäätökset ja ehdottaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantaminen, työn sopeuttaminen työntekijän edellytyksiin sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoite Tarve ja sisältö Suunnitelma Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon tavoitteellinen suunnittelu edellyttää työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemusta. Työterveyshenkilöstö hankkii 5

7 Työterveyshuolto työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon menetelmin. Terveystarkastukset Työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan terveystarkastuksilla, joilla tarkoitetaan työterveyshuollon menetelmillä tehtyä terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevaa tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä. Terveystarkastuksen tavoitteena on työperäisten sairauksien oireiden tunnistaminen ja ryhtyminen tarvittaviin toimiin niiden ehkäisemiseksi työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Muu ehkäisevä toiminta Sairaanhoito Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen sekä osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen yhteydessä järjestää myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. 6

8 Kustannukset ja korvaaminen Kustannukset ja korvaaminen Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterveyshuollon kustannuksista sekä sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain 13. luvun 1 :n nojalla. Työterveyshuollon kustannukset syntyvät mm. työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palvelujen käytöstä. Palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan kustannukset, esimerkiksi työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit, terveystarkastukset ja ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen avosairaahoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Erikoislääkärin palvelut korvataan siltä osin kuin työterveyslääkäri tarvitsee erikoislääkärin konsultaatiota arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. Oma työterveysasema vai ostopalvelut? Työnantajalla voi olla oma tai toisten työnantajien kanssa yhteinen työterveysasema, joka hoitaa työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut. Työterveysaseman perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu korvaukseen oikeuttavia perustamis- ja käyttökustannuksia. Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia ovat palvelujen järjestämiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja toimistokaluston sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Oma työterveysasema perustamiskustannuksia 7

9 Työterveyshuolto käyttökustannuksia Hyväksyttäviä käyttökustannuksia ovat palvelujen järjestämiseen välittömästi liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden sekä avustavan henkilökunnan ja toimisto- ja siivoushenkilökunnan palkkakustannukset ja ennakonpidätyksen alaisten luontoisetujen raha-arvot sekä niistä maksetut pakolliset palkan sivukustannukset huoneisto- ja toimistokustannukset tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä tutkimus- ja hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kustannukset työterveyshuollon tietojärjestelmien ylläpidosta aiheutuneet kustannukset työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuskustannukset ja työterveysasemalle hankittujen ammattikirjallisuuden ja neuvonta- ja terveyskasvatusmateriaalin kustannukset työterveyshenkilöstön ja työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden matkakustannukset työterveysasemalle tai valvottua ensiapua varten työpaikoille hankittujen ensiapuvälineiden kustannukset sekä työnantajan palveluksessa oleville henkilöille annetun ensiapukoulutuksen kustannukset sekä muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Tietojärjestelmien perustamis- ja käyttökustannusten korvaamisesta on erillinen ohje, jonka voi pyytää Kelan työterveyshuoltoryhmästä (ks. yhteystiedot, s. 22). Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on lisäksi ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutus (ETK-koulutus). Ostopalvelut Kun työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä työterveyshuollon ostamalla palvelut terveyskeskukselta, lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta (esim. työterveyslääkäriltä, työterveyshoitajalta), palvelujen tuottaja perii maksuja ja palkkioita (esim. lääkärin ja työterveyshoitajan palkkiot, laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimusten toimenpidekohtaiset maksut). Ne ovat korvattavia siltä osin kuin ne vastaavat edellä kuvattuja työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia käyttö- ja perustamiskustannuksia. 8

10 Korvauksen hakeminen Työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta on tietoa myös työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille lähetetyissä Kelan kirjeissä (esim , , ja ), jotka löytyvät Internetistä (www.kela.fi/tyoterveys). Kirjeitä on tarvittaessa edelleen saatavissa myös Kelan keskushallinnosta (ks. Yhteystietoja, s. 22). Ohjekirjeet Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvausta Kelalta kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta. Hakemuksessa esitettyjen kustannusten tulee perustua työnantajan kirjanpitoon. Kirjanpito tulee järjestää niin, että siitä on mahdollista selvittää työterveyshuollon kustannukset ja tulot korvausluokittain (ks. s. 7). Kustannukset työnantajan kirjanpidossa Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämät työterveyshuollon palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Jos työnantaja hakee korvausta palveluksessaan olevien sairaanhoidon kustannuksista, myös niiden tulee olla kokonaan työnantajan maksamia. Lisäksi edellytetään, ettei niistä ole saatu korvausta muualta. Hakemuksessa voi olla vain yhden työnantajan kustannuksia. Työnantaja hakee korvausta vain yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi samanaikaisesti ostettu usealta palvelujen tuottajalta tai palvelujen tuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työnantaja voi kuitenkin hakea korvausta eri hakemuksilla erillisten tulosyksiköidensä kustannuksista, jos ne muodostavat omat kirjanpidolliset kokonaisuudet ja jos työntekijöiden jakautuminen eri yksiköihin on yksiselitteinen. Yksi hakemus/ työnantaja Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat erillisiä työnantajia, joten niiden tulee laatia erilliset hakemukset. Työnantajien yhteinen työterveysasema (rekisteröity yhdistys) toimittaa korvaushakemuslomakkeita käyttäen selvityksen tilikauden aikana aiheutuneista kustannuksista. Kela tarvitsee selvityksen kyseisen työterveysaseman asiakastyönantajien hakemusten käsittelyn tueksi. Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. Jos hakemus on tullut myöhästyneenä, korvaus voidaan harkinnan mukaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen hylkääminen olisi kohtuutonta. Ry-selvitys Hakuaika 9

11 Työterveyshuolto Esimerkkejä hakuajan laskemisesta: Hakemus 10 Tilikausi päättyy Hakemus Kelassa viimeistään Hakemukseen kuuluu korvaushakemuslomake, tarpeelliset liitelomakkeet, työterveyshuollon toimintasuunnitelma hakemusta koskevalle tilikaudelle ja työpaikan työsuojelutoimikunnan lausunto. Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa Kelan paikallisista toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta. Lomakkeet ovat täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta ja postitusta varten myös verkkolomakkeina osoitteesta Jos halutaan käyttää Kelan lomakkeita korvaavia lomakkeita, niille on saatava hyväksyntä. Lisätietoja hyväksymismenettelystä saa Kelan työterveyshuoltoryhmästä (ks. yhteystiedot, s. 22). Hakemuslomakkeet Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 98 TTH), johon liitetään tarvittaessa seuraavat lomakkeet: Työnantajan oman / työnantajien yhteisen työterveysaseman perustamiskustannusten ja tulojen erittely (SV 99 TTH) ja tarvittaessa sen liite Työterveyshuollon tieto- ja seurantajärjestelmät (SV 99 TTH liitelomake) sekä Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannusten ja toiminnan erittely (SV 100 TTH). Korvauksen hakemisesta ja korvaushakemuslomakkeen täyttämisestä on lisäksi erillinen lomake Täyttöohjeita työnantajan korvaushakemukseen työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 101 TTH). Jos työterevyshuollon palveluntuottaja on lähettänyt työnantajalle esitäytetyn korvaushakemuksen, sillä voi hakea korvausta, kun on varmistuttu siitä, että kustannukset perustuvat kirjanpitoon ja toi-

12 Lomakkeet ja liitteet mintatiedot ovat oikeita. Lomakkeesta mahdollisesti puuttuvat maksuosoite, työntekijöiden lukumäärä ja muut tiedot tulee kuitenkin täydentää ja hakemus tulee allekirjoittaa ennen Kelaan lähettämistä. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida Kelassa käsitellä ilman lisäselvityksiä. Hakemukseen liitetään hakemuslomakkeessa ilmoitettua työnantajan kirjanpidon mukaista tilikautta koskeva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa selvitetään mm. Liitteet työnantajan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, kuten pääasiallinen palvelujen tuottaja, työterveyshuoltopalveluja toteuttavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat sekä työntekijöiden lukumäärä korvausluokittain työterveyshuollon tehtävät ja tavoitteet työpaikan olosuhteista johtuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat työterveyshuollon tehtävät ja toimenpiteet toiminnan seuranta ja arviointi. Suunnitelma laaditaan vuosittain tai enintään 3 5 vuodeksi, jolloin yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään vuosisuunnitelmassa. Suunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan yhteistoimintaelimessä. Hakemukseen liitetään lisäksi työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto hakemuksesta tai selvitys siitä, että lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, työsuojeluvaltuutettua tai vastaavaa muuta yhteistoimintaelintä, asia mainitaan hakemuksessa. Kela pyytää erikseen lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan. Tarkastaminen ja seuranta Kelalla on oikeus tarkastaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito ja saada työnantajalta tietoja korvaushakemuksen ratkaisemiseksi ja työterveyshuollon toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi Kelalla on oikeus antaa ohjeita korvauksen hakemisesta. 11

13 Työterveyshuolto Korvauksen määrä 50 % kustannuksista Korvaus määräytyy korvausluokittain (ks. s. 7). Se on 50 % työnantajalle aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kustannuksista otetaan kuitenkin huomioon enintään Kelan vahvistamat työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät. Korvausluokkien I ja II enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Työntekijäkohtaiset korvauksen enimmäismäärät vuonna 2005 Korvauksen enimmäismäärä Kustannusten Korvauksen enimmäismäärä euroa enimmäismäärä euroa Korvausluokka I 131,30 65,65 Korvausluokka II 197,00 98,50 Korvauksen määrää voidaan korottaa, kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä on yhteensä alle kymmenen. kun omaa työterveysasemaa ylläpitävälle työnantajalle on työterveysasematoimintaa aloitettaessa, työterveysasemaa perustettaessa tai työterveyshuollon sisältöä muutettaessa syntynyt poikkeuksellisen suuria kustannuksia tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston, kaluston tai työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinnoista. 60 % kustannuksista Muutos alkaen: ehkäisevän työterveyshuollon korvaus 60 % Työnantajalle korvataan tehdyistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmista ja työpaikkakäynneistä sekä työsuojelutoimikunnan kokouksista aiheutuneista työterveyshuollon kustannuksista 60 %. Korvaus ei tällöinkään voi ylittää työntekijäkohtaista laskennallista enimmäismäärää tuli voimaan sairausvakuutuslain muutos. Sen mukaan ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) tarpeellisista kustannuksista korvataan 60 %, jos tilikausi alkaa tai sen jälkeen. Korvaus on 60 % myös silloin, kun vuonna 2005 alkaneesta tilikaudesta yli puolet ajoittuu vuodelle

14 Korvauksen määrä Päätös ja muutoksenhaku Työnantaja saa Kelalta työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta kirjallisen päätöksen. Siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevien ohjeiden mukaisesti. Korvauksen maksaminen Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille. Jos maksuosoite muuttuu hakemuksen lähettämisen jälkeen, asiasta on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Kelalle, jotta korvaus voidaan maksaa oikealle tilille. Takaisinperintä Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja perintä toteutetaan sen perusteella. 13

15 Työterveyshuolto YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLTO Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin työterveyshuoltolain säännöksiä. Työterveyshuollon järjestäminen Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi ja työ- ja toimintakykynsä ja terveytensä edistämiseksi. (Yrittäjästä ja muusta omaa työtään tekevästä käytetään myöhemmin tekstissä ilmausta yrittäjä.) Yrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi kunnallisen terveyskeskuksen, yksityisen terveydenhuollon yksikön (lääkärikeskuksen) tai työterveyshuollon ammattihenkilön. Palvelujen sisällöstä ja laajuudesta tulee tehdä yrittäjän ja palvelujen tuottajan välinen kirjallinen sopimus. Lisäksi yrittäjän ja palvelujen tuottajan tulee laatia työterveyshuollon toteuttamisesta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan, jos työolosuhteet tai toteutettavien palvelujen sisältö ja laajuus muuttuvat. Sopimus ja suunnitelma ovat edellytyksiä kustannusten korvaamiselle. Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen on aina vapaaehtoista. Työterveyshuollon lisäksi yrittäjä voi järjestää itselleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palvelut. Yrittäjä on työnantajana velvollinen järjestämään työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen (ks. kohta Työnantajan työterveyshuolto, sivut 4 13). Työterveyshuollon sisältö Yrittäjän työterveyshuollon sisältö määräytyy samoin perustein kuin työnantajan työntekijöilleen järjestämä lakisääteinen (ehkäisevä) työterveyshuolto (ks. sivut 5 6). Se perustuu työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. 14

16 Yrittäjän työterveyshuolto Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan turvallisuuteen (esim. tiedot työpaikan biologisista, kemiallisista tai fysikaalisista altisteista) ja työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin. Palvelut liittyvät yrittäjän työolosuhteisiin ja työterveyteen. Palveluihin kuuluu työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, tietojen antamista ja ohjausta sekä tarvittaessa laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia alkaen yrittäjä voi ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestää itselleen myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja osana työterveyshuoltoa. Edellytyksenä sairaanhoidon kustannusten korvaamiselle on, että yrittäjä on sopinut ehkäisevän toiminnan järjestämisestä itselleen työterveyshuoltolain edellyttämällä tavalla. Korvauksen ehtona on myös, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että sairaanhoitopalvelujen toteuttamisesta. Sairaanhoitoon kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito sekä erikoislääkärin palveluja siltä osin, kuin yrittäjän työterveyslääkäri tarvitsee erikoslääkärin konsultaatiota arvioidakseen yrittäjän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. Kustannukset ja korvaaminen Yrittäjän kustannukset koostuvat työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta hankituista työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden, laboratoriotutkimusten, kuvantamistutkimusten ja muiden palvelujen maksuista ja palkkioista sekä matkoista työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastaanotolle. Ensiapuvalmiuden järjestämisestä ja ylläpidosta aiheutuneet ensiapukoulutuksen ja ensiaputarvikkeiden kustannukset ovat työterveyshuollon kustannuksia silloin, kun ensiapuvalmius on toteutettu työpaikkaselvityksessä todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella. Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETKkoulutus). Terveyskeskus perii työterveyshuollon palveluista yrittäjältä vain omavastuuosuuden, josta yrittäjä ei voi hakea Kelalta korvausta. 15

17 Työterveyshuolto Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja työolosuhdehaastatteluista Kela suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen lisäksi valtion varoista rahoitettavan osuuden. Kun yrittäjä hankkii tarvitsemansa palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta, hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee korvauksen Kelan toimistosta. Korvauksen hakeminen Yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän työterveyshuollon kustannuksista haetaan korvausta Kelan toimistosta. Palvelujen hankkimistavasta riippuu, hakeeko korvauksen yrittäjä vai kunnallinen terveyskeskus. Hakijana yrittäjä Hakijana kunta Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut yksityiseltä terveydenhuollon yksiköltä (lääkärikeskukselta) tai itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä (lääkäri, terveydenhoitaja, joilla työterveyshuollon pätevyys), hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee itse korvausta. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta kustannusten maksamisesta. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, terveyskeskus hakee tilitysmenettelyä käyttäen korvauksen yrittäjän puolesta ja yrittäjä maksaa itse vain omavastuuosuuden. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta työterveyshuollon palvelujen antamisesta. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja työolosuhdehaastatteluista terveyskeskus tekee erillisen tilistyksen. Niistä Kela maksaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen lisäksi osuuden, joka rahoitetaan valtion varoista. Hakijana työnantajan asemassa oleva yrittäjä Työantajan asemassa toimiva yrittäjä voi voimaan tulleen lainmuutoksen nojalla valita, hakeeko hän korvausta omista työterveyshuollon kustannuksistaan erikseen vai samalla hakemuksella, jolla hän hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden ajalta (ks. sivut 1 13). Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta tilikauden päättymisestä. 16

18 Korvauksen hakeminen Esimerkkejä hakuajan laskemisesta: Hakemuslomakkeet Kustannus maksettu / palvelu annettu Hakemus/tilitys Kelassa viimeistään Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. (Kelan lomakkeita korvaavat lomakkeet: ks. s. 10) Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa paikallisista Kelan toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta. Kun yrittäjä hakee korvausta, lomake on Selvitys yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle annetusta työterveyshuollosta (SV 111 TTH). Lomake on tulostettavissa myös Internetistä Yrittäjän lomake Yksityinen terveydenhuollon yksikkö tai työterveyshuollon ammattihenkilö selvittää antamansa työterveyshuollon palvelut ja niistä yrittäjälle aiheutuneet maksut lomakkeen etusivulla. (Selvitykseen on liitettävä maksukuitti.) Yrittäjä selvittää työterveyshuoltoon liittyvät matkakustannukset lomakkeen takasivulla sekä täyttää korvaushakemuksen. Jos korvausta haetaan ensiapuvalmiuden kustannuksista, em. korvaushakemukseen tulee liittää maksukuitti, jossa kustannukset on eritelty. Kun kunnallinen terveyskeskus hakee korvausta tilitysmenettelyllä, lomakkeet ovat Selvitys terveyskeskuksessa yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle järjestetystä työterveyshuollosta (SV 112 TTH) Selvitys terveyskeskuksen tekemästä maatalousyrittäjän työolosuhdeselvityksestä (SV 113 TTH) Terveyskeskuksen tilitys Kansaneläkelaitoksen toimistolle (SV 114 TTH). Terveyskeskuksen lomakkeet 17

19 Työterveyshuolto Korvaus Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain 13. luvun 1 :n nojalla. Korvauksen piiriin kuuluu työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ssä tarkoitettu toiminta. Korvaus 60 % Korvaus on 60 % hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Korvauksen enimmäismäärä riippuu toiminnan sisällöstä; työpaikalla tehdystä työpaikkaselvityksestä ja tilakäynnistä aiheutuneet kustannukset korottavat vuotuista enimmäismäärää. Korvaus 50 % Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista korvaus on 50 %, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Yrittäjän työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät Ehkäisevä työterveyshuolto toimintaan sisältyy työpaikalla tehty työpaikkaselvitys tai tilakäynti toimintaan ei sisälly työpaikalla tehtyä työpaikkaselvitystä tai tilakäyntiä Sairaanhoito Kustannusten enimmäismäärä euroa Korvauksen enimmäismäärä euroa 684,00 410,40 342,00 205,20 244,20 122,10 18

20 Korvaus Päätös ja muutoksenhaku Kela antaa aina kirjallisen päätöksen. Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta päätöksessä olevien ohjeiden mukaisesti. Korvauksen maksaminen Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille. Takaisinperintä Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja perintä toteutetaan sen perusteella. 19

Työterveyshuolto. Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista 2010

Työterveyshuolto. Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista 2010 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista 2010 Sisällys Tärkeää tietää 1 Työnantajan järjestämä työterveyshuolto 2 Yrittäjän työterveyshuolto 8 Korvausten maksaminen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE

TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE Kansaneläkelaitos Terveys- ja toimeentuloturvaosasto 8.4.2005 Kirje pyydetään välittämään tiedoksi työnantajan työterveyshuoltoa toteuttavalle henkilöstölle sekä työpaikan henkilöstö- ja taloushallinnosta

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta Ohjeen alussa kerrotaan yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemisesta, lomakkeista sekä korvauksista. Sivuilla 2 6 ovat lomakkeiden SV 111 TTH ja SV 115 TTH selvitysosien täyttöohjeet palveluntuottajalle.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille

Työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille Kansaneläkelaitos Terveysosasto Diaarinumero 20/322/2009 Kirjeeseen on koottu ajantasaista tietoa Kelan korvaamasta yrittäjien ja työnantajien työterveyshuollosta. Se on tarkoitettu työpaikan työterveyshuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. 1 of 9 27/05/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 21.12.2001/1383 21.12.2001/1383 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä.

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa

Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa Kela, Terveysosasto Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista - mitä hakemisen uudistaminen ja sähköinen asiointi edellyttää palvelujen tuottajalta - korvauslainsäädäntö muuttuu työkyvyn

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakeminen ja maksaminen

Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakeminen ja maksaminen Terveysosasto Dno 3/310/2014 Terveydenhuoltoryhmä Työterveyshuoltotiimi 15.5.2014 Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakeminen ja maksaminen 1 Johdanto

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Lahti Sari Pitkämäki kehittämispäällikkö Kela 1 Esityksen sisältö Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Hakumenettely uudistuu 2 P

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työterveyshuolto maatalousyrittäjän tukena. Sirpa Havu 3.2.2014 Huittinen

Työterveyshuolto maatalousyrittäjän tukena. Sirpa Havu 3.2.2014 Huittinen Työterveyshuolto maatalousyrittäjän tukena Sirpa Havu 3.2.2014 Huittinen 2 Miksi työterveyshuoltoon kannattaa liittyä? Sijoitus oman hyvinvoinnin tukemiseen Terveyden edistäminen, työkyvyn parantaminen

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Terveysosasto I Työterveyshuoltoryhmä Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Työterveyshoitajien koulutuspäivät 9.9 Oulu ja 11.9

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto.

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto. Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? 1 Parikeskustelua

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto

Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on sekä yrittäjälle että koko työyhteisölle tarpeellinen ja kannattava sijoitus.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Koulutuspaikkasopimus

Koulutuspaikkasopimus Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka:

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka: Hallitus 127 17.06.2015 Ilmoitusasiat H 127 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: 1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran päätös 29.5.2015

Lisätiedot