24AB. Lasertutkimus ja spektrianalyysi
|
|
- Ritva Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 1/7 24AB. Lasertutkimus ja spektrianalyysi 1. Työn tarkoitus Lasereilla on runsaasti käytännön sovelluksia esimerkiksi tiedonsiirrossa, aineiden analysoinnissa ja työstämisessä sekä terapiassa. Työn ensimmäisessä, lasertutkimusosassa tutustutaan interferenssi-ilmiöön ja valon diffraktioon eli taipumiseen. Työn toisessa osassa tutustutaan valon refraktioon eli taittumiseen. Aineen emittoiman eli lähettämän valon spektrin (aallonpituusjakauman) tutkimisella on nykyään keskeinen rooli aineiden ominaisuuksien analysoinnissa. Teollisuudessa käytetään automaattisia hilaspektrometrejä, joissa hila taivuttaa näytteen emittoimat eriväriset viivat eri taipumakulmiin, jotka mitataan herkin ilmaisimin. Työn ensimmäisessä osassa tutkitaan valon taipumista hilassa ja kapeassa esteessä. Työn toisessa osassa tutkitaan kaasupurkausputken emittoimaa viivaspektriä yksinkertaisella prismaspektroskoopilla, jossa hilan sijasta prisma taittaa eriväriset valonsäteet hieman eri kulmiin, jotka havaitaan silmällä. Laitteiden nimissä metri viittaa mittaamiseen ja skooppi katseluun. Ilmaisinten toimintaperiaate on sama. 2. Teoriaa Atomeilla ja molekyyleillä on tietyt tarkat energiatasot, jotka niiden elektronit miehittävät. Normaalisti elektronit sijaitsevat alimmilla mahdollisilla energiatasoilla. lektroni voi nousta jollekin ylemmälle energiatasolle vain, jos se saa jostain energialisän, joka on tarkalleen uuden ja alkuperäisen tason energioiden ero:. Tässä 2 on ylemmän tason energia ja 1 on alemman tason energia, ja siis 2 > 1. Lisäenergiaa elektroni voi saada, jos atomiin tai molekyyliin törmää sähkömagneettisen säteilyn fotoni eli valokvantti, jonka energia on juuri sopivan suuruinen: λ. (1) Tässä h on Planckin vakio, c valon nopeus ja λ fotonin aallonpituus. Tällöin sanotaan, että atomi absorboi ( imee ) fotonin (, joka lakkaa olemasta) ja atomi virittyy, ja että ylempään energiatilaan siirtynyt elektroni on noussut viritystilaan. Mikäli atomi absorboi niin suurienergiaisen fotonin, että elektroni siltä saamansa energian turvin poistuu atomista, sanotaan, että atomi ionisoituu. Aika, jonka atomi pysyy virittyneenä, on hyvin lyhyt, tyypillisimmillään nano- tai pikosekuntien luokkaa. Tämän jälkeen elektroni palaa spontaanisti alimpaan mahdolliseen tilaan joko alempien viritettyjen energiatilojen kautta askel kerrallaan tai suoraan alimpaan tilaan. Vapautuva energia poistuu atomista tai molekyylistä siten, että syntyy fotoni (tai useita fotoneja, jos siirtymiä on peräkkäin useita), jonka energia on sama kuin virittyneen ja alemman energiatason energioiden ero. Tällöin sanotaan, että viritystila purkautuu ja atomi (tai molekyyli) emittoi (lähettää) fotonin. Jokaiseen elektronin siirtymään energiatasojen välillä liittyy siis fotoni, jolla on tietty aallonpituus, joka voidaan laskea yhtälöstä (1). Kuva 1 esittää fotonien emissiota (A) ja absorptiota (B) atomiin ja siihen liittyvää elektronin siirtymistä atomissa energiatilojen 1 ja 2 välillä.
2 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 2/7 fotoniemissio 2 elektronin siirtymä fotonin absorptio elektronin siirtymä 0 0 Kuva 1. (A) fotonin emissio (B) fotonin absorptio Virittymisen syitä on useita. sim. korkea lämpötila, valokaaren tai kaasupurkausputken sähkökenttä, säteilyn absorptio, kemiallinen reaktio jne. voivat tuottaa virittymiseen tarvittavia sopivan energian omaavia fotoneja. Samoin viritystilan purkautuminen voi tapahtua usealla eri mekanismilla. ri atomeilla ja molekyyleillä on yksilölliset energiatilat, joten kukin voi absorboida tai emittoida vain tietyn aallonpituuden omaavia fotoneja. Atomin tai molekyylin absorptio- tai emissiospektri (ts. absorboituvien tai emittoituvien fotonien aallonpituuksien kirjo) on kullekin aineelle tyypillinen kuten sormenjäljet ihmiselle: jokaisella yksilölliset ja kaikilla erilaiset. Aine voidaan tunnistaa spektristään, joten spektrometriset menetelmät ovat hyvin tärkeitä analyysimenetelmiä. Laservalon erikoisten ominaisuuksien aikaansaaminen vaatii erityisolosuhteet, jotka poikkeavat siitä miten aine normaalisti voi säteillä valoa. Laser on lyhennys sanoista Light Amplification by Stimulated mission of Radiation, mikä tarkoittaa valon vahvistamista emissiota tehostamalla. Laserin lähettämän kirkkaan valon erityisominaisuudet ovat, että se on monokromaattista ja koherenttia. Näiden ominaisuuksien ansiosta laservalo toisaalta keskittyy kapeaksi kimpuksi, joka ei hajoa pitkälläkään matkalla, ja toisaalta tässä kapeassa säteessä valon kuljettama energia kohdistuu hyvin pienelle alueelle. Monokromaattisuus tarkoittaa, että valo on yksiväristä eli säteilyssä on vain yhden tietyn aallonpituuden omaavia fotoneja. Tätä varten laservalolähteen atomeissa tai molekyyleissä pitää jollain keinolla saada viritetyksi jokin tietty energiatilojen välinen siirtymä. Säteilyn koherenttisuus tarkoittaa sitä, että säteilyn valoaallot ovat samassa vaiheessa ja siten vahvistavat toisiaan interferenssi-ilmiön johdosta. Tämä saadaan laserissa aikaan stimuloimalla fotonien emissio siten, että kaikki viritystilat laukeavat yhtä aikaa. Stimuloidun emission toteutumiselle on eräitä lisäehtoja, ns. laserehtoja. (Ks. esim. Momentti 2, s Lisätietoa erilaisista lasereista saat esim. tietosanakirjan Spectrum osasta 6 tai Wikipedian englanninkielisestä artikkelista.) Työssä tutkittavat ilmiöt perustuvat valon interferenssiin ja diffraktioon, joihin on tutustuttava etukäteen (esim. Momentti 2, s ).
3 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 3/7 Osa A: Lasertutkimuksia Tässä työssä käytetään He-Ne-kaasulaseria, joka on tunnetuin kaasulaser. Siinä valoa muodostuu heliumin ja neonin seoksessa, joka on suljettu kaasupurkausputkeen, jossa täytekaasujen osapaineiden suhde on 7:1 ja kaasun kokonaispaine on n. 1 mbar. Putken elektrodeihin kytketään korkea tasajännite ja kaasupurkaus saadaan alkamaan 5-6 kv jännitepulssilla. Purkauksen aluksi kaasuatomeista irtoaa elektroneja, jotka alkavat kiihtyä putken voimakkaassa sähkökentässä. Törmätessään He-atomeihin elektronit virittävät niitä. Kun virittyneet He-atomit puolestaan törmäävät Ne-atomeihin, siirtyy He:n viritysenergia Ne-atomeille. Tämän jälkeen Ne-atomit siirtyvät alemmalle energiatasolleen emittoiden valoa aallonpituuksilla 632,8, 1152,3 ja 1117,7 nm. Laitteen erikoispeilien ansiosta He-Ne-laser antaa vain punaista valoa, jonka aallonpituus on 632,8 nm. Valo-opillinen hila on lasilevy, johon on naarmutettu tasavälein hyvin kapeita yhdensuuntaisia viivoja. Naarmujen valoa läpäisevät välit ovat hilan rakoja. Valoaaltojen edetessä rakojen kautta kukin rako toimii itsenäisenä aaltoliikekeskuksena (Huygensin periaate), joka lähettää oman aaltonsa kaikkiin suuntiin. Hilan takana aallot vahvistavat toisiaan eräissä suunnissa ja kumoavat toisensa toisissa suunnissa interferenssi-ilmiön mukaisesti. Aallot vahvistavat toisiaan suunnissa, joissa toteutuu ns. hilayhtälö d sin Θ = k λ. (2) Tässä d on hilavakio eli hilan rakojen välimatka, λ valon aallonpituus, k interferenssin kertaluku (kokonaisluku 0, 1, 2,...) ja Θ taipumiskulma eli suunnanmuutos. Kuva 2 esittää kapean raon (leveys a) tuottaman diffraktiokuvion intensiteettijakautumaa. Yhdensuuntaisten valosäteiden tasoaaltorintaman kohdatessa kapean raon syntyy interferenssin seurauksena varjostimelle raon geometriasta ja valon aallonpituudesta riippuva diffraktiokuvio, jossa keskellä olevan kirkkaan valomaksimin molemmilla puolilla on huomattavasti himmeämpiä sivumaksimeita (k pariton). Maksimien väleissä on pimeitä minimejä (k parillinen). Varjostin a rako Θ x k=8 k=6 k=4 k=2 k=0 k=7 k=5 k=3 Intensiteetti L k=2 k=4 k=6 k=8 k=3 k=5 k=7 Kuva 2. Yhden raon tai ohuen langan antama diffraktiokuvio.
4 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 4/7 Intensiteettiminimien ja -maksimien paikat voidaan laskea, jos tiedetään valon aallonpituus λ, raon leveys a ja varjostimen etäisyys raosta L. Kun oletetaan, että θ on pieni (L >> x eli rako kaukana varjostimesta) ja että a << L, on voimassa x k L λ = 2 a (3) TYÖN SUORITUS Minimit ovat sellaisilla etäisyyksillä x keskimaksimista, joilla k = 2, 4, 6,..., ja maksimit kohdissa x, joilla k = 0, 3, 5, 7,... Työssä tutkitaan kapean kiinteän esteen tuottamaa diffraktiokuviota, joka on samanlainen kuin samanpaksuisen kapean raon tuottama kuvio (ns. Babinet n periaate). 1. Hilavakion määritys Laservalon annetaan kulkea hilan läpi, jolloin sen takana olevalle varjostimelle syntyy sarja valoisia täpliä, joiden muodostama kuvio on jokseenkin kuvan 3 kaltainen. Valoisat täplät ovat hilassa tapahtuvan interferenssin eri kertalukujen maksimeita. Kuva 3. Hilan tuottama interferenssikuvio Koejärjestely on esitetty kuvassa 4, jossa näkyvät myös mitattavat suureet. Varjostimena olevalta mittanauhalta luetaan vähintään neljän ensimmäisen kertaluvun (k = 1, 2, 3, 4) maksimien (valotäplien) paikat keskimaksimin vasemmalta (X v ) ja oikealta puolelta (X o ). Mittaukset suoritetaan kahdella etäisyyden L arvolla. Huom! Aseta peilin avulla lasersäde kohtisuoraan hilaa ja mitta-asteikkoa vastaan. asteikko x v laser hila θ L Kuva 4. Koejärjestely hilaa käytettäessä x o
5 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 5/7 Hilayhtälössä tarvittava taipumakulman sini on kuvan 3 mukaan: sinθ = x 2 2 L + x, (4) jolloin hilayhtälöstä (2) ratkaistu hilavakio voidaan laskea yhtälöstä λ. (5) Maksimin etäisyys x keskimaksimista on oikeanpuoleisen ja vasemmanpuoleisen saman kertaluvun valotäplän välimatkan puolikas. Havainnot taulukoidaan ja jokaisesta mittauksesta lasketaan hilavakio ja lopputulokseksi saatujen tulosten keskiarvo. Virhe lasketaan lyhyemmälle L:n arvolle ensimmäisen kertaluvun x:lle kaavasta (6): λ λ. (6) 2. Hiuksen paksuuden mittaus Määritetään hiuksen (tai langan) paksuus. Koejärjestely on sama kuin yllä, mutta hila korvataan hiuksella, jonka etäisyys varjostimesta L asetetaan riittävän pitkäksi ja mitataan se. Havainnot on tehdään siten, että asetetaan valkoinen paperi varjostimelle diffraktiokuvion kohdalle ja piirretään sille diffraktiokuvion kirkkaiden täplien rajat. Kuviot piirretään kahdella eri L:n arvolla. Piirroksesta mitataan vastinkertalukujen minimien välimatkat, jotka jaetaan kahdella ko. kertalukujen x:n arvojen saamiseksi. Minimeillä kerroin k saa parilliset arvot 2, 4, 6,... Havainnot taulukoidaan. Yhtälöstä (3) ratkaistaan a ja lasketaan havaintotaulukkoon sen arvot kaikille havainnoille. Lopputulokseksi lasketaan keskiarvo. Virhe lasketaan lyhyemmälle L:n arvolle ensimmäisen kertaluvun x:lle kaavasta (7): λ λ. (7)
6 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 6/7 Osa B: Spektrianalyysi Valonsäteiden kulkiessa prisman läpi ne taittuvat molemmissa rajapinnoissa siten, että ne yhä enemmän poikkeavat alkuperäisestä suunnastaan. Punaiset valonsäteet (pisimmät aallonpituudet) taittuvat vähiten ja violetit eniten. Prismaspektroskoopin dispersio- eli valonhajoitus käyrä kuvaa spektroskoopin taittamiskyvyn riippuvuutta aallonpituudesta. Dispersiokäyrä voi esittää joko valon taittumiskulman tai prismamateriaalin taitekertoimen aallonpituuden funktiona. Kuvassa 5 on esitetty periaate vasemmalta tulevan monivärisen valon hajaantumisesta prismassa. Kulmaa ε sanotaan prisman taittavaksi kulmaksi. ε Kuva 5. Valon kulku prismassa. TYÖN SUORITUS Prismaspektroskoopin pääosat ovat kollimaattoriputki, prisma ja havaintokaukoputki. Kaaviokuva prismaspektroskoopista ylhäältäpäin katsottuna on kuvassa 6. hav.kaukop. okul. prisma kollim. S lamppu Kuva 6. Prismaspektroskooppi. Lamppu siirretään spektroskoopin viereen siten, että kollimaattorirako on n. 1 cm päässä lampun pinnasta. Lampusta valonsäteet pääsevät kollimaattoriin ( yhdensuuntaistimeen ), joka suuntaa ne yhdensuuntaisena kimppuna prismaan. Raon leveyttä säätämällä säädetään kollimaattoriin tulevan valon määrää. Aluksi tarkennussäätöjä varten rako voi olla enemmän auki, mutta tarkennusten kuluessa rakoa kavennetaan niin, että kuva havaintokaukoputkessa on lopulta vain ohut, terävä, pystysuorassa oleva viiru. Kollimaattorissa on linssi, jota kiertämällä sädekimpun kuvaa voi tarkentaa. Havaintokaukoputken tehtävänä on koota prismasta tulevat valonsäteet havainnointia varten ja siinä on tarkentamista varten kierrettävä linssi. Kaukoputken okulaarin sisällä on hiusviiva, joka saadaan teräväksi ja pystyyn liikuttamalla lähinnä silmää olevaa osaa S ulos- tai sisäänpäin ja kiertämällä. Tarkennukset tehdään säätämällä hitaasti yhtä linssiä kerrallaan. Prisma lepää suojuksen alla vaakatasossa
7 TURUN AMMATTIKORKAKOULU TYÖOHJ 7/7 pyörivällä levyllä, jonka asentoa säädetään pyörittämällä mikrometriruuvia. Mikrometrin lukema on tällöin verrannollinen valonsäteen poikkeamakulmaan. 1. Spektroskoopin dispersiokäyrän määrittäminen Valolähteeksi asetetaan valvojan antama tunnettu spektrilamppu. Spektriviivat säädetään mikrometriruuvia kiertämällä yksi kerrallaan hiusviivan kohdalle ja luetaan mikrometrin lukema. Työpaikalla on annettu tunnetun lampun spektriviivojen aallonpituudet. Havainnoista piirretään mm-paperille dispersiokäyrä, eli spektriviivojen aallonpituus mikrometrilukeman funktiona (havaintopisteet ja niitä myötäilevä tasoitettu käyrä). Dispersiokäyrästä tulee oheisen kuvan 7 kaltainen. 2. Tuntemattoman valonlähteen tunnistaminen Valolähteeksi vaihdetaan valvojan antama tuntematon spektrilamppu. Spektriviivat säädetään yksi kerrallaan hiusviivan kohdalle ja luetaan mikrometrin lukema, kuten edellisessä osassa. Dispersiokuvaajaan piirretään pystysuora katkoviiva kunkin havaitun mikrometrilukeman kohdalta ylös käyrälle. Tältä korkeudelta piirretään vaakasuora katkoviiva pystyakselille, jolta luetaan vastaava aallonpituus. Työpaikalla olevien taulukoiden avulla pyritään tunnistamaan tuntemattoman lampun täyteaine. λ (nm) d (mm) Kuva 7. Dispersiokäyrän periaatekuva. Työn osassa 1 määritettiin spektroskoopin kalibrointikäyrä (mikrometriruuvilukeman ja aallonpituuden vastaavuus), jonka jälkeen käyrän avulla voidaan mitata tuntemattomia aallonpituuksia. Yhdessä dispersiokäyrän kanssa spektroskooppia voi siten käyttää spektrometrina eli pelkän katselun lisäksi (kreikaksi skopeîn = nähdä) siitä saatiin mittaväline (kreikaksi metri = mittaminen). Lopuksi tutkitaan työpaikalla olevien muiden lamppujen spektrejä ja luokitellaan ne sen mukaan, ovatko ne viivaspektrejä, jatkuvia spektrejä vai näiden kahden yhdistelmiä. Kirjallisuutta Inkinen, Pentti Manninen, Reijo Tuohi, Jukka. Momentti 1-2, Insinöörifysiikka. Keuruu, Otavan kirjapaino. Wikipedia-artikkeli:
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V
TURUN AMMATTIKORKAKOUU TYÖOHJ 1 3A. asertyö 1. Työn tarkoitus Työssä perehdytään interferenssi-ilmiöön tutkimalla sitä erilaisissa tilanteissa laservalon avulla. 2. Teoriaa aser on lyhennys sanoista ight
LisätiedotTURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 TIETOTEKNIIKKA / SALO FYSIIKAN LABORATORIO V1.5 12.2007
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 Työ 24AB S4h. LASERTYÖ JA VALON SPEKTRIN ANALYSOINTI TYÖN TARKOITUS LASERTYÖ Lasereita käytetään esimerkiksi tiedonsiirrossa, analysoinnissa ja terapiassa ja työstämisessä.
LisätiedotLinssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotSPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotFYSA2031/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA2031/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.
LisätiedotVALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA
1 VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA MOTIVOINTI Tutustutaan laservalon käyttöön aaltooptiikan mittauksissa. Tutkitaan laservalon käyttäytymistä yhden ja kahden kapean raon takana. Määritetään
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI
Fysiikan laitos, kevät 2009 Fysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI Valon diffraktioon perustuvia hilaspektrometrejä käytetään yleisesti valon aallonpituuden määrittämiseen. Tätä prosessia kutsutaan
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotOPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:
Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti: OPTIIKAN TYÖ Vastaa ensin seuraaviin ennakkotietoja mittaaviin kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittavat
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotDiffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun
Luku 36 Diffraktio PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Ääni kuuluu helposti nurkan taakse Myös valo voi taipua
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto
FYSP103 / K2 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa valon taipumiseen (diffraktio) ja interferenssiin liittyviä ilmiöitä erilaisissa rakosysteemeissä sekä syventää kyseisten ilmiöiden
Lisätiedot13 LASERIN PERUSTEET. Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana.
07 1 LASERIN PERUSTEET 08 Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana. Sana LASER on tunnuslyhenne (akronyymi) sanoista Light Amplification by Stimulated
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta
LisätiedotHILA JA PRISMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn teoriaa
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt. Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut hilaan ja prismaan, joiden avulla valo voidaan hajottaa eri väreiksi eli eri aallonpituuksiksi.
LisätiedotVALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO
1 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutkit valoa aaltoliikkeenä. Tutustut valon taipumiseen eli diffraktioon, joka havaitaan esimerkiksi, kun monokromaattinen valo kulkee
Lisätiedot12.3 KAHDEN RAON DIFFRAKTIO. Yhden kapean raon aiheuttama amplitudi tarkastelupisteeseen P laskettiin integraalilla E = ò,
9 1.3 KAHDN RAON DIFFRAKTIO Yhden kapean raon aiheuttama amplitudi tarkastelupisteeseen P laskettiin integraalilla = ò, + / L ikssinq R e ds r - / missä s on alkion ds etäisyys raon keskipisteestä, ja
LisätiedotBraggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on
763343A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 2 Kevät 2018 1. Tehtävä: Kuparin kiderakenne on pkk. Käyttäen säteilyä, jonka aallonpituus on 0.1537 nm, havaittiin kuparin (111-heijastus sirontakulman θ arvolla
LisätiedotFysiikan valintakoe klo 9-12
Fysiikan valintakoe 2.5.208 klo 9-2. Koripalloilija heittää vapaaheiton. Hän lähettää pallon liikkeelle korkeudelta,83 m alkuvauhdilla 7,53 m/s kulmassa 43,2 vaakatason yläpuolella. Pallon lähtöpisteen
Lisätiedot25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto
5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
Lisätiedot7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO
7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO 7.1 Valon luonne Valon mallit: Hiukkasmalli: Valo koostuu pienistä hiukkasista Aaltomalli: Valo on aaltoliikettä Aaltohiukkasdualismi: Valoa voidaan tarkastella sekä
LisätiedotKuva 1. Kaaviokuva mittausjärjestelystä. Laserista L tuleva valonsäde kulkee rakojärjestelmän R läpi ja muodostaa diffraktiokuvion varjostimelle V.
VALON DIFFRAKTIO 1 Johdanto Tässä laboratoriotyössä havainnollistetaan diffraktiota ja interferenssiä valaisemalla kapeita rakoja laservalolla ja tarkastelemalla rakojen takana olevalle varjostimelle syntyviä
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Henrik Wallén Kevät 2017 Tämä luentomateriaali on pääosin Sami Kujalan ja Jari J. Hännisen tuottamaa Luentoviikko 12 Tavoitteet Diffraktio Fresnel- ja Fraunhofer-diffraktio
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotInterferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun
Luku 35 Interferenssi PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Interferenssi-ilmiö tapahtuu, kun kaksi aaltoa yhdistyy
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotTyö 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1
Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
LisätiedotValon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa
Jväslän Ammattioreaoulu, IT-instituutti IXPF24 Fsiia, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pasi Repo Valon diffratio hdessä ja ahdessa raossa Laatija - Pasi Vähämartti Vuosiurssi - IST4S1 Teopäivä 2005-2-17 Palautuspäivä
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 12 Tavoitteet Diffraktio Fresnel- ja Fraunhofer-diffraktio Diffraktio yhdestä raosta Yhden raon kuvion intensiteetti Monen
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotKuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).
VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ 1 Johdanto Valosähköisessä ilmiössä valo, jonka taajuus on f, irrottaa metallilta elektroneja. Koska valo koostuu kvanteista (fotoneista), joiden energia on hf (missä h on Planckin
Lisätiedotc λ n m hf n m E m = h = E n 1. Teoria 1.1. Atomin energiatilat ja säteily
SPEKTROMETRIA Tekijät: Mönkkönen Tomi, Reinikainen Mikko, Tiilikainen Eero, Toivanen Maria ja Rikkinen Topi Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine:
LisätiedotYOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron
9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotValo aaltoliikkeenä DFCL3 Fysiikan hahmottava kokeellisuus kokonaisuus 12
Valo aaltoliikkeenä DFCL3 Fysiikan hahmottava kokeellisuus kokonaisuus 12 Sirpa Pöyhönen ja Taisto Herlevi Ryhmä E4 Ohj. Ari Hämäläinen HY 30.11.2001 1 Sisällysluettelo 1. PERUSHAHMOTUS JA ESIKVANTIFIOINTI...3
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FYSP106/2 Franckin ja Hertzin koe 1 FYSP106/2 FRANCKIN JA HERTZIN KOE Työssä mitataan elohopea-atomin erään viritystilan energia käyttäen samantyyppistä koejärjestelyä, jolla Franck ja Hertz vuonna 1914
LisätiedotLuku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
LisätiedotTeoreettisia perusteita I
Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
Lisätiedotwww.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)
YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) 1 b) Lasketaan 180 N:n voimaa vastaava kuorma. G = mg : g m = G/g (1) m = 180 N/9,81 m/s 2 m = 18,348... kg Luetaan kuvaajista laudan ja lankun taipumat
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotLaser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444
Laser-kuumennus Janne Komi 0336621 Petteri Mustonen 0371444 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. Johdanto... 3 Laser... 3 Sovelluskohteita... 4 3.1 Laserhitsaus... 5 3.2 Laserleikkaus... 6 3.3 Kirurgia... 7 3.4 Sotilaskäyttö...
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
Lisätiedot35 VALON INTERFERENSSI (Interference)
13 35 VALON INTERFERENSSI (Interference) Edellisissä kappaleissa tutkimme valon heijastumista ja taittumista peileissä ja linsseissä geometrisen optiikan approksimaation avulla. Approksimaatiossa aallonpituutta
Lisätiedot1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ
25B INTERFEROMETRI 1 Johdanto 1.1 Michelsonin interferometri Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate. Michelsoninn interferometrin periaate on esitetty kuvassa 1. Laitteisto koostuu laserista, puoliläpäisevästää
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
LisätiedotAsiaa käsitteleviä artikkeleita on koottu kansioon, jonka saa lainaan oppilaslaboratorion kopista. s ja kontaktipotentiaalierosta K.
FYSP106 / 1 VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Työssä määritetään valosähköisen ilmiön avulla Planckin vakion ja elektronin varauksen suhde h/e. Valolähteenä käytettävän kaasunpurkausputken spektristä erotetaan eri aallonpituudet
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
Lisätiedotja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l
Tästä havaitaan, että jos nopeus ei riipu aallonpituudesta, ts. ei ole dispersiota, vg = v p. Tilanne on tällainen esimerkiksi tyhjiössä, missä vg = v p = c. Dispersiivisessä väliaineessa v p = c/ n, missä
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotTyö 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1
Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012
LisätiedotValo ja muu sähkömagneettinen säteily
Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valoaallot eivät
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
LisätiedotKvanttisointi Aiheet:
Kvanttisointi Luento 5 4 Aiheet: Valosähköilmiö Einsteinin selitys Fotonit Aineaallot ja energian kvantittuminen Bohrin kvanttimalli atomille Bohrin malli vetyatomille Vedyn spektri Mitä olet oppinut?
LisätiedotNyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot
S-1146 Fysiikka V (ES) Tentti 165005 1 välikokeen alue 1 a) Rubiinilaserin emittoiman valon aallonpituus on 694, nm Olettaen että fotonin emissioon tällä aallonpituudella liittyy äärettömän potentiaalikuopan
Lisätiedot12 DIFFRAKTIO 12.1 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO KAPEASSA RAOSSA
73 DFFAKTO Optisella alueella valon aallonpituus on hyvin lyhyt ( 5 cm). Valoa voidaan hyvin kuvata geometrisen optiikan approksimaatiolla ( ), jossa siis valoenergia etenee säteinä tai aaltorintamina.
Lisätiedot1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =
S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotThe acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!
Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan
Lisätiedoty=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
Lisätiedotπ yd cos 2 b) Osoita, että lauseke intensiteetille sirontakulman funktiona on I
PHYS-A140 Aineen rakenne C34 1. Monokromaattinen valo kulkee kaden vierekkäisen raon läpi. Rakojen takana olevalla varjostimella avaitaan valoisia ja mustia juovia. Rakojen välimatka d on samaa suuruusluokkaa
Lisätiedot11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI
47 11 INTERFEROMETRIA Edellisessä kappaleessa tarkastelimme interferenssiä. Instrumentti, joka on suunniteltu interferenssikuvion muodostamiseen ja sen tutkimiseen (mittaamiseen) on ns. interferometri.
LisätiedotRATKAISUT: 16. Peilit ja linssit
Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,
LisätiedotValo ja muu sähkömagneettinen säteily
Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valohiukkanen eli fotoni on
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
Lisätiedot35. Kahden aallon interferenssi
35. Kahden aallon interferenssi 35.1 Interferenssi ja koherentit lähteet Superpositioperiaate: Aaltojen resultanttisiirtymä (missä tahansa pisteessä millä tahansa hetkellä) on yksittäisiin aaltoliikkeisiin
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotVALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ
VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan
LisätiedotSpektrometria. Mikkelin Lukio NOT-projekti La Palma saarella
Mikkelin Lukio NOT-projekti La Palma saarella Spektrometria Tekijät: Tuomas Nykänen, Vili Paanila, Anna Maria Peltola, Petro Silvonen,Josua Viljakainen 1 Sisällysluettelo: 1. Johdanto......3 2. Teoria......4
Lisätiedot3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu
3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 9: Fotonit ja relativistiset kaasut Ke 30.3.2016 1 AIHEET 1. Fotonikaasun termodynamiikkaa.
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
Lisätiedot25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN
Lisätiedot