Harjoitustehtävien vastaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoitustehtävien vastaukset"

Transkriptio

1 Harjoitustehtävien vastaukset Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus Mitä taloustiede on? Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta Markkinatalouden rakenne Hyödykemarkkinat Yrityksen teoria Tuotannontekijämarkkinat Julkistalous Mikrosta makroon (kansantalouden tilinpito) Talouskasvu Työttömyys Raha ja inflaatio Suhdannevaihtelut Suhdannepolitiikka Avoimen talouden makroteoriaa Kriisit ja Suomi Joose Sauli, Varjovalmennus. Teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Attribute-ShareAlike 4.0 -lisenssi.

2 ii

3 1 MITÄ TALOUSTIEDE ON? 1.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Talouskasvu, suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio. Muitakin voitaisiin kenties mainita, mutta kirja korostaa näitä. 2. Kotitalous ja yritys. 3. Taloudellisten ilmiöiden mittaamista tilastotieteen menetelmin. 4. Väite pitää paikkansa. Talouden perimmäisistä lainalaisuuksista ollaan teorian tasolla yhtä mieltä, vaikka käytännön sovelluksista ollaankin usein eri mieltä. Muissa yhteiskuntatieteissä ei ole yksimielisyyttä edes peruskäsitteistä. 5. Väite on, jollei epätosi, niin ainakin hyvin kyseenalainen. Mallin tulisi olla todellisuuden yksinkertaistettu kuvaus. Sen tulee pelkistää ja nostaa monimutkaisesta todellisuudesta esiin vain se, mikä meitä kiinnostaa mikä on useimmiten jotakin täysin abstraktia. 6. 1) Sanallisesti, 2) graafisesti tai 3) matemaattisten yhtälöiden muodossa. 7. Väite on tosi. Taloustiedettä erottaa sosiologiasta näkökulma ja teoreettinen rakenne. 8. Väite on epätosi. Täydellinen objektiivisuus ei ole mahdollista, sillä tutkijan arvot ja asenteet eivät voi olla vaikuttamatta tutkimuskohteiden valintaan ja kysymyksenasetteluun. 1

4 2 TARPEET, TUOTANTO JA VAIHDANTA 2.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Tarpeet ovat joko biologisesti määräytyneitä (kuten vaatetuksen tarve) tai yhteiskunnallisesti määräytyneitä (kuten se, että haluamme tietyn tyylisiä vaatteita). Selvää rajaa näiden välille on vaikea vetää. 2. Tavarat ja palvelut. 3. Talouskasvun ansiosta voimme kuluttaa 1) enemmän samoja hyödykkeitä kuin ennenkin, 2) kokonaan uusia hyödykkeitä, joita ei aiemmin osattu kaivatakaan. 4. Valintoja, koska kaikkia tarpeita ei pystytä tyydyttämään. 5. Tuotannossa yhdistetään tuotannontekijöitä, jotta saadaan hyödykkeitä. Yhdistäminen tapahtuu teknologian määräämällä tavalla. Tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja luonnonvarat. Hyödykkeet käytetään kulutukseen ja investointeihin. Investoinneilla kasvatetaan pääomaa tai kehitetään teknologiaa. 6. Teknologia on resepti, työvoimaa on ruoanlaittoon käytetty aika, pääomaa ovat mm. kattilat. 7. Säästäminen kasvattaa tulevia kulutusmahdollisuuksia. Investoiminen kasvattaa tulevia tuotantomahdollisuuksia (ja sitä kautta myös kulutusmahdollisuuksia). 8. Arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä (s ): a. Osakkeiden ostamista kutsutaan usein investoimiseksi, mutta kirjassa sanalla investointi tarkoitetaan reaali-investointia eli tuotantomahdollisuuksien kasvattamista. Osakkeen ostamisella ei ole suoraa vaikutusta tuotantomahdollisuuksiin. b. Kyllä, kouluttautuminen on investointi: se kasvattaa henkistä pääomaa ja kasvattaa tuotantomahdollisuuksia. 9. Kyllä, leipä on niukka hyödyke. Tämän paljastaa se, että sillä on hinta, eli joudumme luopumaan jostain muusta saadaksemme leipää. 10. a. Kaikki paitsi G voidaan tuottaa, koska ne ovat käyrällä tai sen alla. b. C, E, F, H ja I ovat tehokkaita. A, B ja D ovat tehottomia, koska niissä ainakin yhtä hyödykettä voidaan saada lisää ilman, että tarvitsee luopua toisesta. G ei ole tehokas eikä tehoton. c. Leivän vaihtoehtoiskustannus on 0,5 maitoa. Vastaavasti maidon VEK on 2 leipää. Tämä nähdään käyrän kulmakertoimesta. Yhden hyödykkeen VEK on toisen hyödykkeen VEK:n käänteisluku: jos toinen on x, toinen on 1 x. d. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. e. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. f. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrää sen (s. 19). Mitä tällä tarkoitetaan, sitä käsitellään vasta kirjan myöhemmissä luvuissa, joissa kerrotaan markkinatalouden toiminnasta. 2

5 11. Vaihtoehtoiskustannus on se, mistä joudumme luopumaan saadaksemme haluamamme. X:n vaihtoehtoiskustannus on X:n paras vaihtoehto. 12. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös epäitsekkäitä tarpeita. 13. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös henkisiä tarpeita. 14. a. Suunnitelmataloudessa taloudelliset päätökset tehdään keskitetysti. Markkinataloudessa jokainen talousyksikkö tekee vain itseään koskevia päätöksiä, ja hintamekanismi tasapainottaa hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kysynnän ja tarjonnan. b. Kapitalismissa kotitaloudet omistavat aineelliset tuotannontekijät eli pääoman ja luonnonvarat. Sosialismissa yhteiskunta omistaa ne ) Luontaiset erot, 2) harjaantuminen, 3) suurtuotannon edut ) Se tekee talouden monimutkaiseksi ja alttiiksi häiriöille, 2) kysynnältään heikkeneviin tuotteisiin erikoistunut maa joutuu vaikeuksiin, 3) pitkälle erikoistunut työ on usein tekijälle raskasta ja yksitoikkoista. 17. Koska ilman vaihdantaa erikoistunut työntekijä/kansantalous ei voisi kuluttaa niitä hyödykkeitä, joita se itse ei tuota. 18. Taloustoimikustannukset (myös: liiketoimikustannukset tai transaktiokustannukset). Nämä ovat vaihdannan kustannuksia, eli ne eivät synny hyödykkeen tuotannosta vaan vaihdannasta. Ilman rahaa vaihdanta olisi hankalaa: jotta vaihtoa voisi tapahtua, minun pitäisi löytää joku, joka sekä haluaa myydä tarvitsemaani että haluaa ostaa tarjoamaani. Raha yksinkertaistaa asiaa: riittää kun löydän jonkun, joka haluaa myydä tarvitsemaani ja jonkun, joka haluaa ostaa tarjoamaani, mutta näiden ei tarvitse olla sama henkilö, sillä raha kelpaa vaihdossa kaikille a. Absoluuttinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla (eli tuotantopanoksilla). b. Suhteellinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, jolla vaihtoehtoiskustannus (eli se, mitä muuta samoilla resursseilla olisi voitu tuottaa) on pienin. a. On mahdollista, esim. jos yhdellä maalla on parempaa teknologiaa kuin toisella. b. Ei ole mahdollista. Mitä alempi on hyödykkeen X vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä Y mitattuna, sitä korkeampi on hyödykkeen Y vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä X mitattuna. 21. On periaatteessa mahdollista. Jos vaihtoehtoiskustannukset ovat molemmilla mailla samat, ei kaupankäynnillä saavuteta yhtään sen parempaa tulosta kuin itse tuottamalla (vrt. s. 25). Tähän totuuteen voidaan silti esittää pari sivuhuomautusta. Ensinnäkin erikoistuminen voi vahvistaa itse itseään harjaantumisen kautta sekä suurtuotannon etujen kautta, mikä muuttaa vaihtoehtoiskustannuksia yhä enemmän työnjakoa suosivaan suuntaan. Toisena sivuhuomautuksena mainittakoon, että korkeat taloustoimikustannukset (esim. kuljetuskustannukset) voivat tehdä vaihdannasta kannattamatonta. 3

6 2.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT 22. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 4 tuntia, tuotanto on 0,25 kg/h. Koska käytettävissä on 16 h, kalantuotannon maksimi on 0,25 kg h 16 h = 4 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg h 16 h = 16 kg. b. Käyrä on helpointa piirtää piirtämällä ensin ääripäät (16, 0) ja (0, 4), ja yhdistämällä nämä sitten suoralla viivalla: 23. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,25 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,25 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 4 kg kookosta. 24. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 5 tuntia, tuotanto on 0,2 kg/h. Koska käytettävissä on 24 h, kalantuotannon maksimi on 0,2 kg h 24 h = 4,8 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg 4 h 24 h = 6 kg. b. 25. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,8 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,8 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 1,25 kg kookosta. 26. a) Saarella A, ja b) samoin saarella A. Perustelu: absoluuttinen etu on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla. Relevantti resurssi on tässä tapauksessa työtunnit. Saarella A sekä kalakilon että kookoskilon tuotanto vaatii vähemmän resursseja kuin saarella B. 4

7 27. a. Saarella B, koska kalakilon VEK on vain 1,25 kg kookosta, siis vähemmän kuin saarella A, missä se on 4 kg kookosta. b. Saarella A, koska kookoskilon VEK on vain 0,25 kg kalaa, siis vähemmän kuin saarella B, missä se on 0,8 kg kalaa. 28. Kummankin saaren kannattaa tuottaa ja myydä sitä, missä sillä on suhteellinen etu. Siis saari B myy kalaa ja saari A myy kookosta. 29. Kalakilon hinnan on oltava yli 1,25 kg kookosta mutta alle 4 kg kookosta. Jos kala on liian halpaa, saaren B ei kannata myydä sitä vaan tuottaa kookoksensa itse, ja jos kala on liian kallista, saaren A ei kannata ostaa sitä vaan kalastaa itse. 2.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 30. a. Vastaus: piste I. Perustelu: jos yhden maidon voi vaihtaa 0,5 leipään, niin silloin myös yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Silloin kannattaa tuottaa pelkkää leipää, ja hankkia maito vaihtamalla. Kulutuspiste voidaan valita suoralta, joka kulkee pisteen I kautta, ja jossa yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Kulutuspisteeksi voitaisiin valita esim. piste J: b. Vastaus: piste C. Kannattaa tuottaa pisteen C mukaisesti, ja valita kulutuspiste suoralta, joka kulkee pisteen C kautta, ja jossa yhden maidon voi vaihtaa kolmeen leipään. 5

8 31. Leivän maksimimäärä joka on 6 ei muutu miksikään. Maitoa sen sijaan voidaan tuottaa enemmän. Tuotantomahdollisuuksien käyrä skaalautuu ylöspäin, mutta ei oikealle. Kullakin leivän määrällä maidon maksimimäärä kaksinkertaistuu: 32. a. i. Jos maitoa ei tuoteta, kaikki maat voidaan pitää peltona, jolloin leiväntuotanto on = 6. ii. Maito kannattaa tuottaa sillä palstalla, joka tuottaa huonoiten leipää. Silloin leiväntuotanto on = 5. iii. Paras peltomaa kannattaa jättää leiväntuotantoon, eli leiväntuotanto on 3. iv. Jos kaikki maa on laitumena, leiväntuotanto on nolla. b. Vasen kuva esittää tuotantomahdollisuuksien käyrän: c. Oikeanpuoleiseen kuvaan piirretty katkoviiva esittää ne pisteet, joissa y = x, eli joissa maidon ja leivän suhde on 1:1. Tuotantomahdollisuuksien käyrältä valitaan se piste, joka toteuttaa tämän ehdon. 6

9 3 MARKKINATALOUDEN RAKENNE 3.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Kirjan sivun 28 kuva. 2. 1) Kertomalla tuotettujen hyödykkeiden määrät niiden hinnoilla ja laskemalla yhteen, 2) laskemalla yhteen kotitalouksille maksetut tuotannontekijätulot, 3) laskemalla yhteen kuluttajien hyödykkeisiin käyttämät menot. 3. Koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa sen palkka nousee sen tulot kasvavat se lisää kulutustaan. Kouluttamattoman työvoiman kohdalla käy päinvastoin. Vaikutus hyödykemarkkinoihin on se, että koulutettujen kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten teatteriliput) kysyntä kasvaa, ja kouluttamattomien kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten lottokupongit) kysyntä vähenee. 4. Rahoitussektori kanavoi säästäjien säästöjä lainanottajien käyttöön (investointeihin tai kulutukseen). 5. Julkinen sektori kerää veroja, jotka muutoin päätyisivät kotitalouksille palkkojen tai pääomatulojen muodossa, ja käyttää verotulot julkisten palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen tai niiden ostamiseen yrityksiltä. (Näin sanoo kirja; selvästikään tämä ei ole tyhjentävä kuvaus siitä, mitä kaikkea julkinen sektori tekee.) 6. Koska ihmisillä on oma tahto ja he pyrkivät ennakoimaan julkisen vallan toimenpiteitä ja toimimaan itselleen edullisimmalla tavalla. 7. Ulkomaankaupan merkitys on Suomelle suurempi kuin USA:lle. Sitä voidaan mitata viennin BKT-osuudella, joka on Suomessa 40 %, mutta USA:ssa vain 10 %. 8. Julkisen sektorin rooli on Suomessa suurempi kuin USA:ssa. Sitä voidaan mitata verokertymän BKT-osuudella, joka on Suomessa 43 %, mutta USA:ssa vain 25 %. 9. Mannermainen eli pankkikeskeinen, ja angloamerikkalainen eli markkinakeskeinen. 10. Instituutiot ovat taloudellisen toiminnan pelisääntöjä. Ne määrittelevät reunaehdot, joiden puitteissa talousyksiköt voivat toimia oman etunsa ajamiseksi. Kirjassa mainittuja instituutioita ovat vaihdannan vapaaehtoisuus, omistusoikeudet, työmarkkinoiden instituutiot (järjestäytymisoikeus, työehtosopimukset, työttömyysturva ja kannustinjärjestelmät) sekä kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt. 11. Koska kukaan ei omista ilmakehää, ei ole ketään, joka voisi kieltää muita pilaamasta sitä ilmansaasteilla ja kasvihuonekaasuilla. Saastuttaminen on ilmaista. Seurauksena on, että ilmansaasteita tuotetaan enemmän kuin koko ihmiskunnan kannalta olisi optimaalista ) Ne välittävät tietoa: ne kertovat hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden niukkuudesta ja kysynnästä, 2) ne toimivat kannustimena: esim. korkea hinta antaa tuottajille syyn tuottaa hyödykettä ja kuluttajille syyn säästää sitä, 3) ne vaikuttavat tulonjakoon. 7

10 13. Pareto-parannus on muutos, joka parantaa ainakin yhden henkilön asemaa huonontamatta kenenkään asemaa. Pareto-optimi on tilanne, jossa ei ole tilaisuutta Pareto-parannukseen. 14. Koska vaihdanta on vapaaehtoista, jokaisen vaihdon täytyy olla Pareto-parannus, jotta se toteutuisi. Vaihdantaa jatketaan, kunnes Pareto-parannusmahdollisuuksia ei ole enää jäljellä. Tällöin ollaan Pareto-optimissa. 15. a. Markkinat voivat johtaa epäreiluun tulojen ja varallisuuden jakaumaan. b. Ulkoisvaikutukset. c. Kilpailu voi olla epätäydellistä. d. Julkishyödykkeet jäävät tuottamatta. e. Kotitalouksia on suojeltava omalta tyhmyydeltään. 16. Väite on tosi. Pörssiosakkeiden myyjää ei tarvitse etsiä, ostaminen on helppo toimenpide, eikä kauppakohteen ominaisuuksista ole mitään epäselvyyttä. Talon rakennuttaminen taas edellyttää eri urakoitsijoiden tarjouksiin perehtymistä; räätälöidyn sopimuksen laatimista, jossa määritellään kauppakohteen ominaisuudet; sopimuksen noudattamista täytyy valvoa; erimielisyyksien syntyminen on yleistä ja niiden ratkominen vaikeaa. 17. No, näinhän se on. Tätä kirja tarkoittaa sanoessaan: Yritysten toiminta perustuu hierarkkiseen määräyssuhteeseen. Onkin kiehtova kysymys, miksi se, mikä on tehokasta yrityksen sisällä, ei ole tehokasta kokonaisen kansantalouden mittakaavassa. Taloustieteen oppikirja tarjoaa oivallisia välineitä tämän paradoksin pohtimiseen. 18. Lähinnä siitä, kuinka suppeasti tai laveasti kukin markkina tai hyödyke määritellään. 19. Täydellinen kilpailu vallitsee, kun yksikään ostaja ja yksikään myyjä ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan. 20. a. Ostajia ja myyjiä on paljon, ja kunkin markkinaosuus on pieni. b. Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia kuluttajan näkökulmasta. c. Kaikilla on täydellinen informaatio tarjolla olevista hyödykkeistä, niiden ominaisuuksista ja hinnoista. d. Markkinoille on esteetön pääsy eikä tuotantoa ole rajoitettu. 21. a) Ei kovin realistinen; on vaikea keksiä uskottavaa esimerkkiä täysin kilpailullisista markkinoista. b) Usein hyödyllinen. Ensinnäkin täydelliset markkinat ovat yksinkertaiset. Olettamalla täydellinen kilpailu voidaan yksinkertaistaa analyysia menemättä yleensä kovin pahasti metsään. Toisekseen täydelliset markkinat ovat tehokkaat: ne maksimoivat yhteiskunnan hyödyn ja muodostavat siten luonnollisen vertailukohdan muille markkinamuodoille. 8

11 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 22. Kaaviossa julkisen sektorin reaalivirrat vasemmalta oikealle: tuotettu hyödyke on maanpuolustus, tuotannontekijät koostuvat puolustusvoimien henkilökunnan työpanoksesta, ja yrityksiltä saadut hyödykkeet ovat puolustustarvikkeita. Näitä vastaavat rahavirrat ovat verorahat, puolustusvoimien henkilökunnan palkat, ja yrityksille maksetut korvaukset puolustustarvikkeista. 23. Aloitetaan kirjoittamalla sanallisen tehtävän oletukset matemaattiseen muotoon: Alusten määrä = N Kalakanta = K = 10 N Saalis per alus = s = 0,1K = 1 0,1N Kokonaissaalis = S = Ns = N 0,1N 2 Voitto per alus = v = s 0,2 = 0,8 0,1N a. i. Maksimoidaan funktio S(N) etsimällä derivaatan nollakohta: ds dn = 1 0,2N = 0 N = 5. Tämä on maksimi, koska funktio on alaspäin aukeava paraabeli. Vastaus on siis, että kokonaissaalis maksimoituu, kun aluksia on 5. ii. S = N 0,1N 2 = 5 0,1 25 = 2,5. Vastaus: 2,5. iii. v = 0,8 0,1N = 0,8 0,1 5 = 0,3. Vastaus: 0,3. iv. Tämä saadaan kertomalla alusten määrä 0,2:lla, eli yhteenlasketut kustannukset = C = 0,2N = 0,2 5 = 1. Vastaus: 1. v. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,5 1 = 1,5. Vastaus: 1,5. 9

12 b. c. i. Aluksia tulee lisää, kunnes v = 0,1 0,8 0,1N = 0,1 N = 7. Vastaus: 7. ii. S = N 0,1N 2 = 7 0,1 7 2 = 2,1. Vastaus: 2,1. iii. C = 0,2N = 0,2 7 = 1,4. Vastaus: 1,4. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,1 1,4 = 0,7. Vastaus: 0,7. v. Kun alusten määrää ei rajoiteta, niitä tulee liikaa: paitsi että saalis per alus pienenee, myös yhteenlaskettu saalis pienenee. Samalla kustannukset kasvavat. i. Kalastusmonopolin voitto V = S C = (N 0,1N 2 ) 0,2N = 0,8N 0,1N 2. Maksimoidaan tämä N:n suhteen etsimällä derivaatan nollakohta: dv = 0,8 0,2N = 0 N = 4. dn Vastaus: 4. ii. S = N 0,1N 2 = 4 0,1 16 = 2,4. Vastaus: 2,4. iii. C = 0,2N = 0,2 4 = 0,8. Vastaus: 0,8. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,4 0,8 = 1,6. Vastaus: 1,6. d. Yhteiskunnan kannalta paras kalastusalusten määrä on neljä, koska se maksimoi yhteiskunnan nettohyödyn. Tämän aikaansaamiseksi yhteiskunta voisi esim. 1) julistautua järven omistajaksi ja laittaa itse järvelle neljä alusta, 2) julistautua järven omistajaksi ja myydä sen sitten eniten tarjoavalle, 3) tehdä kalastamisesta luvanvaraista ja huutokaupata neljä kalastuslupaa. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on huonoin, sillä julkinen sektori ei yleensä ole yhtä innokas etsimään kustannussäästöjä kuin yksityiset firmat. Tehtävän sisältämän informaation pohjalta ei voida päätellä, kumpi vaihtoehdoista 2 ja 3 olisi paras. e. Kalastamisella on negatiivinen ulkoisvaikutus: jokainen kalastusalus haittaa toisten alusten tuotantoa. 10

13 4 HYÖDYKEMARKKINAT 4.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Budjettirajoite sanoo, että hyödykkeisiin käytetyt menot (hinta kertaa määrä) eivät voi ylittää käytettävissä olevien varojen määrää. 2. Preferenssit. Taloustiede ottaa preferenssit annettuna, ts. niiden selittäminen jätetään muiden yhteiskuntatieteiden tehtäväksi. 3. Korkeimpaan mahdolliseen hyötyyn (utility) eli tarpeentyydytyksen tasoon. 4. 1) Preferenssit, 2) hyödykkeen oma hinta, 3) muiden hyödykkeiden hinnat ja 4) kuluttajan tulot. 5. Kysyntäkäyrä on laskeva, eli hinnan noustessa kysyntä vähenee ja hinnan laskiessa kysyntä kasvaa. 6. Se johtuu laskevasta rajahyödystä, toisin sanoen siitä, että mitä korkeampi on kulutuksen taso, sitä vähemmän lisähyötyä on lisäkulutuksesta. Esim. mitä enemmän suklaata on jo saatu, sitä vähemmän hyötyä on saada vielä lisää. 7. Rajahyöty = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MU on rajahyöty (marginal utility) ja Q on kuluttajan valitsema määrä. 8. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea kysytty määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajahyöty. 9. Kuluttajan kannattaisi a) lisätä kulutusta, b) vähentää kulutusta. 10. Kirjan mukaan useimmat ihmiset ovat ainakin useimmiten ainakin suurin piirtein rationaalisia. Toisin sanoen taloudellinen epärationaalisuus on siinä määrin harvinaista, ettei taloustieteilijän kannata kiinnittää siihen huomiota. 11. Kullakin hinnalla kysytty määrä saadaan eri ostajien kysymien määrien summana. 12. Väite on pötyä. Kullakin kuluttajalla rajahyöty = hinta, eli jokaisen kuluttajan rajahyöty suklaasta on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 13. Väite on totta. Rajahyödyn selvittämiseksi täytyy katsoa hintaa, ei määrää. 14. Suklaan yhteiskunnallinen rajahyöty = suklaan hinta. 15. Tarjontakäyrä on nouseva, eli mitä korkeampi hinta, sitä suurempi on tarjottu määrä. 11

14 16. Se johtuu nousevasta rajakustannuksesta, ts. siitä, että mitä enemmän hyödykettä jo tuotetaan, sitä kalliimpaa on tuotannon lisääminen. Esim. mitä enemmän viljaa tuotetaan jo, sitä huonompia peltoja on enää jäljellä, ja sitä kalliimpaa on kasvattaa niillä viljaa. 17. Rajakustannus = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MC on rajakustannus (marginal cost) ja Q on yrityksen tuottama määrä. 18. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea tarjottu määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajakustannus. 19. Yrityksen kannattaisi a) vähentää tuotantoa, b) lisätä tuotantoa. 20. Kullakin hinnalla tarjottu määrä saadaan eri tuottajien tarjoamien määrien summana. 21. Väite on pötyä. Kullakin tuottajalla rajakustannus = hinta, eli jokaisen tuottajan rajakustannus on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 22. Väite on totta. Rajakustannuksen voi päätellä hinnasta, mutta ei määrästä. 23. Suklaan yhteiskunnallinen rajakustannus = suklaan hinta. 24. a. Yksittäiseen talousyksikköön (kuluttajaan tai yritykseen). b. Johdonmukainen pyrkimys tiettyyn tavoitteeseen (kuluttajalla hyödyn, yrityksellä voiton maksimointi). c. Vertaamalla rajaetua rajahaittaan ja muuttamalla toimintaansa, kunnes nämä ovat yhtä suuret. 25. Tilannetta, jossa kysytty määrä = tarjottu määrä. 26. Kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste osoittaa tasapainohinnan ja tasapainossa vaihdetun määrän. 27. Tasapaino saavutetaan hinnan sopeutumisen kautta. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, tuottajat nostavat hintaa. Jos tarjonta ylittää kysynnän, tuottajat alentavat hintaa. Kun kysyntä = tarjonta, hintaa ei ole tarpeen muuttaa. 28. Hinnanmuutoksen aiheuttama kysynnän muutos on siirtymä kysyntäkäyrää pitkin. Muiden tekijöiden muutokset saavat aikaan kysyntäkäyrän siirtymisen. 29. a. Hyödyke, jonka kysyntä kasvaa kuluttajien tulojen noustessa ja vähenee tulojen laskiessa. Useimmat hyödykkeet ovat tällaisia. b. Hyödyke, jonka kysyntä vähenee tulojen noustessa ja kasvaa tulojen vähentyessä. Esim. peruna. 12

15 c. Kaksi hyödykettä ovat toisilleen substituutteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä kasvaa. Esim. voi ja margariini. d. Kaksi hyödykettä ovat toistensa komplementteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä vähenee. Esim. autot ja bensiini. 30. Hinnanmutoksen aiheuttama tarjonnan muutos on siirtymä tarjontakäyrää pitkin. Hinnan lisäksi tarjontaan vaikuttavat muutokset tuotanto-oloissa, teknologiassa, tuotantopanosten hinnoissa ja muiden hyödykkeiden hinnoissa. Näiden tekijöiden muuttuessa tarjontakäyrä siirtyy. 31. Tarjontakäyrä on siirtynyt oikealle. 32. Kysynnän hintajousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos hinnan suhteellinen muutos 33. Vain negatiivisia arvoja, koska kysyntä vähenee kun hinta nousee. 34. Kysyntä on joustavaa, kun ε > 1, ja joustamatonta, kun ε < 1. Kysyntä on sitä joustavampaa, mitä loivempi kysyntäkäyrä on, ja sitä joustamattomampaa, mitä jyrkempi kysyntäkäyrä on. 35. PQ eli hinta kertaa markkinoilla vaihdettu määrä. 36. Hinnan alentuessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä a. kasvaa, b. vähenee, c. ei muutu. 37. Käyrän yläosassa kysyntä on joustavaa, keskipisteessä yksikköjoustavaa, alaosassa joustamatonta. Rahamäärä maksimoituu käyrän keskipisteessä. 38. Uusien tuotteiden, joiden hintoja tarjonnan kasvu ei vielä ole ehtinyt painaa alas. 39. Kysynnän tulojousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos tulojen suhteellinen muutos 40. a. ε > 0 b. ε < 0 c. ε > 1 d. 0 < ε < Hyödykkeen x kysynnän ristijousto hyödykkeen y hinnan suhteen = ε = x:n kysytyn määrän suhteellinen muutos y:n hinnan suhteellinen muutos 42. a. ε > 0 b. ε < Se kertoo, miten tarjottu määrä reagoi hyödykkeen hinnanmuutoksiin. 44. Lyhyellä aikavälillä tarjonta on joustamattomampaa kuin pitkällä aikavälillä, koska tuotantoa ei ehditä lyhyessä ajassa sopeuttaa kysynnän muutoksiin. 45. Koska tällöin yhteiskunnan rajahyöty = yhteiskunnan rajakustannus (koska yhteiskunnan rajahyöty = kuluttajan rajahyöty = hinta = yrityksen rajakustannus = yhteiskunnan rajakustannus). 13

16 46. Hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen tuotannontekijöiden kysyntä kasvaa. 47. Yritykset pyrkivät muuttamaan tuotantoteknologiaansa ko. tuotannontekijää säästävämpään suuntaan. 4.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT x + 2 y 10, tai yksinkertaisesti x + 2y 10. litra kg 49. Ratkaisemalla kummastakin yhtälöstä Q:n saamme tulokseksi, että hinnalla P Villen kysyntä on Q = 10 2P ja Leenan kysyntä on Q = 5 P. Markkinakysyntä on näiden summa eli Q = (10 2P) + (5 P) = 15 3P. Vastaus voidaan esittää joko muodossa Q = 15 3P tai muodossa P = Q. 50. Ratkaisemalla yhtälöstä Q:n näemme, että Q = 5 P kullekin kuluttajalle. Markkinakysyntä on näiden viiden miljoonan yksilökohtaisen kysynnän summa, eli Q = P. Se voidaan kirjoittaa myös: P = a, b ja c vasemmalta oikealle: Q a. Tarjontakäyrää määrittää ehto hinta = rajakustannus, eli P = MC. Sijoittamalla MC:n paikalle rajakustannuksen lausekkeesta saamme yhtälön P = 1 + Q. Tämä on kysytty tarjontakäyrä. b. On laskettava kullakin hinnalla yritysten tarjoamat määrät yhteen. Ratkaistaan ensin, miten tarjottu määrä riippuu hinnasta. Eli ratkaistaan tarjontakäyrän yhtälöstä Q. Saamme tulokseksi Q = P 1. Kun 250 tällaista tarjottua määrää lasketaan yhteen, tulos on Q = 250P 250. (Oikeastaan Q = max{0, 250P 250}, koska Q ei voi olla negatiivinen.) 14

17 53. a. P = 6,8 ja Q = 4,8 b. P = 180 ja Q = 300 c. Koska Q ei voi olla negatiivinen, niin Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. d. Käyrien muotoa ajatellen on selvää, että niillä on täsmälleen yksi leikkauspiste, jossa sekä P että Q ovat positiivisia. Yhtälö 13 = 1 + Q voidaan näin Q 5 ollen kertoa molemmilta puolilta Q:lla ja järjestellä uudelleen, jolloin saadaan 1 5 Q2 + Q 13 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan kaksi ratkaisua, Q 1 10,9 ja Q 2 5,9. Näistä vain jälkimmäinen on mahdollinen. Niinpä Q 5,9 ja P 2,2. Alla kuva a. Autot ovat normaalihyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Bensiinin hinta laskee; autot ja bensiini ovat komplementteja, joten autojen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. a. Peruna on inferiorinen hyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Riisin hinta laskee; peruna ja riisi ovat substituutteja, joten perunan kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. a. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska osa tuotannosta menetetään) b. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (yhä harvempi syö sianlihaa) c. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (yhä useampi syö sianlihaa) d. ei suoraa vaikutusta (kyseessä on ulkoisvaikutus) e. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska kustannukset kasvavat) f. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (substituutit) g. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (komplementit) h. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (normaalihyödyke) i. tarjontakäyrä siirtyy oikealle (koska kustannukset alenevat) 15

18 57. a. ε = 2,5 % = 2,5 Vastaus: 2,5 b. D +1 % D = ε P P = 2,5 ( 2 %) = 5 %. Vastaus: kasvaa 5 %. 58. ε = 21+9 (21 9) 2 (8 12) = Lineaarisella kysyntäkäyrällä kysyntä on yksikköjoustavaa käyrän keskipisteessä, eli tässä tapauksessa silloin, kun P = 5 ja Q = Jos hinta P laskee 1 %, niin määrä Q kasvaa 3 %. Näin ollen niin myynnin arvo PQ kasvaa 2 %. 61. Kysynnän suhteellinen muutos = D = ε Y = 0,35 ( 2 %) = 0,7 %. Absoluuttinen muutos on 0,7 % 225 = 1,575 miljoonaa D Y litraa/vuosi. 62. Y:n hinnan suhteellinen muutos = P Y = D X D X P Y ε noustava 5 %, jotta X:n kysyntä vähenisi 1 %. = 1 % = 5 %. Y:n hinnan olisi siis 0,2 4.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 63. Epäyhtälö x + 2y 10 voidaan kirjoittaa myös y 5 0,5x. Ehdon toteuttavat pisteet (x, y) on merkitty kuvaan (myös suoralla olevat pisteet toteuttavat ehdon). Näihin kulutusyhdistelmiin on varaa. 64. Koska Matille enemmän on aina parempi, kulutuspiste valitaan budjettisuoralta. Ja koska Matti haluaa kuluttaa maitoa ja leipää 3:1-suhteessa, ts. siten että x = 3y, niin merkitään kuvaan katkoviivalla niiden pisteiden joukko, jotka täyttävät myös tämän vaatimuksen: Suorien leikkauspiste (6; 2) on Matin kannalta optimaalinen. Matti siis valitsee 6 litraa maitoa ja 2 kg leipää. Tällöin suhde on 3:1 ja menot

19 65. Toistamalla edellisen tehtävän menettelytapaa voimme laskea kulutuspisteen eri maidon hinnoilla. Huom: jos hinta on nolla, budjettisuora on vaakasuora, y = 5. Tasapainopiste on aina budjettisuoran ja preferenssejä kuvaavan suoran leikkauspiste, siis a) (15; 5), b) ( 15 ; 5 ), c) (30 ; 10 ) Komplementteja. Kun maidon hinta nousee, leivän kysyntä vähenee. 67. a. ε = Q/Q P/P = ( ) (( ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q/Q Q/Q, niin nyt laskemme ε = P/P P/P. 68. a. ε = Q y/q y P x /P x = (2 5 4 ) ((2+5 4 ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q y/q y, niin nyt laskemme ε = Q y/q y P x /P x P x /P. x c. Leivän ristihintajousto on sama kuin maidon hintajousto. Näin ei ole aina: se pätee vain silloin, kun kyseessä on täydelliset komplementit, joita kulutetaan vakiosuhteessa, kuten Matti tekee. Kun x:n ja y:n suhde on vakio, x:n suhteellinen muutos = y:n suhteellinen muutos. (Älä kirjoita tätä muistiin, asia ei ole niin tärkeä sattuipahan vain tulemaan vastaan.) 69. a. Rajahyöty välillä 0 Q 0,5 on ainakin 1,80 eli ainakin 3,60 /litra. Jos 0,5 l rajahyöty olisi vähemmän, Mikko ei olisi ostanut 0,5 litran pulloa. b. Jos Q kasvaa 0,5:stä litrasta 1,5 litraan, kustannukset kasvavat 1,20. Mikko ei ollut halukas maksamaan tätä, joten rajahyöty välillä 0,5 Q 1,5 ei voi olla yli 1,20 /litra. 17

20 70. a. Lisäämällä c-kohdan kuvaan tarjontakäyrän näemme, että hinta on tasapainossa alle 2. Tällä kysyntäkäyrän osalla pätee yhtälö Q = P. Näin ollen hinta ja määrä saadaan ratkaisemalla P = 0,5 + 0,5Q yhtälöpari { Q = 4 3 P 2 mistä saadaan tulokseksi P = 10 7 b. P = 2 ja Q = 1. ja Q = c. Tarjontakäyrä alkaa ylempää kuin kysyntäkäyrä, joten käyrät eivät leikkaa toisiaan. Markkinat tasapainottuvat määrällä Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. 71. a. b. Yhtälö 2 + 0,5Q = 8 2 Q + 1 voidaan ratkaista muuttamalla se toisen asteen yhtälöksi. Kirjoitetaan yhtälö ensin muotoon 1,5 + 0,5(Q + 1) = 8 2 Q + 1 ja määritellään sitten uusi muuttuja x: x = Q + 1, jolloin voimme kirjoittaa yhtälön muotoon 1,5 + 0,5x 2 = 8 2x jonka juuret ovat x = 2 ± 17. Koska Q 0, niin x 1, ja näin ollen vain oikeanpuoleinen juuri kelpaa. Siten Q = x 2 1 = ,5, ja P = 2 + 0,5Q = , Ratkaistaan kysyntäkäyrän yhtälöstä Q: Q = 6 2P. Jos tulot nousevat 5 %, niin kysyntä kasvaa 10 % kaikilla hintatasoilla. Niinpä kysyntäkäyrän uusi yhtälö on Q = 1,1 (6 2P) = 6,6 2,2P (mikä voidaan kirjoittaa myös P = Q). 18

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Voitonmaksimointi, L5

Voitonmaksimointi, L5 , L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

3. Kuluttajan valintateoria

3. Kuluttajan valintateoria 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää viisi esseetehtävää kansantaloustieteestä. Osasta 1 voi saada 0 30 pistettä. Osa sisältää kuusi matematiikan laskutehtävää. Osasta voi saada 0 30 pistettä.

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Luku 19 Voiton maksimointi

Luku 19 Voiton maksimointi Kevät 00 Luku 9 Voiton maksimointi Edellisessä luvussa tarkastelimme yrityksen teknologisia rajoitteita ja niiden vaikutusta tuotantoon. Tuotannon syntymistä tuotannontekijöistä katsottiin niin samatuotoskäyrien

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Tänään ja jatkossa. Osa 10. Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

Tänään ja jatkossa. Osa 10. Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tänään ja jatkossa Mennään yrityksen päätöksentekoon tarkemmin. Aiemmin yrityksen tuotantopäätösten yhteenveto oli tarjontakäyrä. Tarkastellaan nyt tarkemmin tarjontakäyrän taustalla olevia kustannuksia.

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset SchäferGordon malli Gordon

Lisätiedot

Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan!

Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan! MAA4 koe 1.4.2016 Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan! Jussi Tyni A-osio: Ilman laskinta. Laske kaikki

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Luku 21 Kustannuskäyrät

Luku 21 Kustannuskäyrät Luku 2 Kustannuskärät Edellisessä luvussa johdimme ritksen kustannusfunktion minimoimalla ritksen tuotannon kokonaiskustannuksia. Kustannusfunktiota ja sen ominaisuuksia voidaan tarkastella graafisesti

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Mikrotaloustiede (31C00100)

Mikrotaloustiede (31C00100) Mikrotaloustiede (31C00100) Syksy 2016 Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto Luento 1: Johdanto 1. Mitä on mikrotaloustiede 2. Miksi opiskella mikrotaloustiedettä 3. Tyypillisiä käsitteitä 4. Esimerkki: niputtaminen

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu

Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Matias Leppisaari 29.1.2008 Esityksen rakenne Yleinen malli Käypyys ja rajoitusehdot Mallin ratkaisu Kotitehtävä

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET

TENTTIKYSYMYKSET MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi

Lisätiedot

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen

Lisätiedot

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi HARJOITUKSET 4

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi HARJOITUKSET 4 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET 4 1. Jukan yritys tarjoaa pikaruoka-annosten kotiinkuljetuspalvelua. Asiakkaat tekevät tilauksensa Jukan verkkosivuilla. Jukka ostaa tilatut

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi & Emmi Martikainen HARJOITUKSET 7

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi & Emmi Martikainen HARJOITUKSET 7 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen HARJOITUKSET 7 1. Pesuainetta ostavat kuluttajat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän kysyntä on Q H (P)=12-2P. Ryhmään

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Mallivastaukset 6. 1. (a) Molemmilla yrityksillä on kaksi mahdollista toimenpidettä, joten pelissä on 2 2 = 4 potentiaalisesti erilaista tulemaa. i. Jos Row Corporation valitsee Mainosta ja Column Industries

Lisätiedot