Harjoitustehtävien vastaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoitustehtävien vastaukset"

Transkriptio

1 Harjoitustehtävien vastaukset Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus Mitä taloustiede on? Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta Markkinatalouden rakenne Hyödykemarkkinat Yrityksen teoria Tuotannontekijämarkkinat Julkistalous Mikrosta makroon (kansantalouden tilinpito) Talouskasvu Työttömyys Raha ja inflaatio Suhdannevaihtelut Suhdannepolitiikka Avoimen talouden makroteoriaa Kriisit ja Suomi Joose Sauli, Varjovalmennus. Teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Attribute-ShareAlike 4.0 -lisenssi.

2 ii

3 1 MITÄ TALOUSTIEDE ON? 1.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Talouskasvu, suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio. Muitakin voitaisiin kenties mainita, mutta kirja korostaa näitä. 2. Kotitalous ja yritys. 3. Taloudellisten ilmiöiden mittaamista tilastotieteen menetelmin. 4. Väite pitää paikkansa. Talouden perimmäisistä lainalaisuuksista ollaan teorian tasolla yhtä mieltä, vaikka käytännön sovelluksista ollaankin usein eri mieltä. Muissa yhteiskuntatieteissä ei ole yksimielisyyttä edes peruskäsitteistä. 5. Väite on, jollei epätosi, niin ainakin hyvin kyseenalainen. Mallin tulisi olla todellisuuden yksinkertaistettu kuvaus. Sen tulee pelkistää ja nostaa monimutkaisesta todellisuudesta esiin vain se, mikä meitä kiinnostaa mikä on useimmiten jotakin täysin abstraktia. 6. 1) Sanallisesti, 2) graafisesti tai 3) matemaattisten yhtälöiden muodossa. 7. Väite on tosi. Taloustiedettä erottaa sosiologiasta näkökulma ja teoreettinen rakenne. 8. Väite on epätosi. Täydellinen objektiivisuus ei ole mahdollista, sillä tutkijan arvot ja asenteet eivät voi olla vaikuttamatta tutkimuskohteiden valintaan ja kysymyksenasetteluun. 1

4 2 TARPEET, TUOTANTO JA VAIHDANTA 2.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Tarpeet ovat joko biologisesti määräytyneitä (kuten vaatetuksen tarve) tai yhteiskunnallisesti määräytyneitä (kuten se, että haluamme tietyn tyylisiä vaatteita). Selvää rajaa näiden välille on vaikea vetää. 2. Tavarat ja palvelut. 3. Talouskasvun ansiosta voimme kuluttaa 1) enemmän samoja hyödykkeitä kuin ennenkin, 2) kokonaan uusia hyödykkeitä, joita ei aiemmin osattu kaivatakaan. 4. Valintoja, koska kaikkia tarpeita ei pystytä tyydyttämään. 5. Tuotannossa yhdistetään tuotannontekijöitä, jotta saadaan hyödykkeitä. Yhdistäminen tapahtuu teknologian määräämällä tavalla. Tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja luonnonvarat. Hyödykkeet käytetään kulutukseen ja investointeihin. Investoinneilla kasvatetaan pääomaa tai kehitetään teknologiaa. 6. Teknologia on resepti, työvoimaa on ruoanlaittoon käytetty aika, pääomaa ovat mm. kattilat. 7. Säästäminen kasvattaa tulevia kulutusmahdollisuuksia. Investoiminen kasvattaa tulevia tuotantomahdollisuuksia (ja sitä kautta myös kulutusmahdollisuuksia). 8. Arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä (s ): a. Osakkeiden ostamista kutsutaan usein investoimiseksi, mutta kirjassa sanalla investointi tarkoitetaan reaali-investointia eli tuotantomahdollisuuksien kasvattamista. Osakkeen ostamisella ei ole suoraa vaikutusta tuotantomahdollisuuksiin. b. Kyllä, kouluttautuminen on investointi: se kasvattaa henkistä pääomaa ja kasvattaa tuotantomahdollisuuksia. 9. Kyllä, leipä on niukka hyödyke. Tämän paljastaa se, että sillä on hinta, eli joudumme luopumaan jostain muusta saadaksemme leipää. 10. a. Kaikki paitsi G voidaan tuottaa, koska ne ovat käyrällä tai sen alla. b. C, E, F, H ja I ovat tehokkaita. A, B ja D ovat tehottomia, koska niissä ainakin yhtä hyödykettä voidaan saada lisää ilman, että tarvitsee luopua toisesta. G ei ole tehokas eikä tehoton. c. Leivän vaihtoehtoiskustannus on 0,5 maitoa. Vastaavasti maidon VEK on 2 leipää. Tämä nähdään käyrän kulmakertoimesta. Yhden hyödykkeen VEK on toisen hyödykkeen VEK:n käänteisluku: jos toinen on x, toinen on 1 x. d. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. e. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. f. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrää sen (s. 19). Mitä tällä tarkoitetaan, sitä käsitellään vasta kirjan myöhemmissä luvuissa, joissa kerrotaan markkinatalouden toiminnasta. 2

5 11. Vaihtoehtoiskustannus on se, mistä joudumme luopumaan saadaksemme haluamamme. X:n vaihtoehtoiskustannus on X:n paras vaihtoehto. 12. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös epäitsekkäitä tarpeita. 13. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös henkisiä tarpeita. 14. a. Suunnitelmataloudessa taloudelliset päätökset tehdään keskitetysti. Markkinataloudessa jokainen talousyksikkö tekee vain itseään koskevia päätöksiä, ja hintamekanismi tasapainottaa hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kysynnän ja tarjonnan. b. Kapitalismissa kotitaloudet omistavat aineelliset tuotannontekijät eli pääoman ja luonnonvarat. Sosialismissa yhteiskunta omistaa ne ) Luontaiset erot, 2) harjaantuminen, 3) suurtuotannon edut ) Se tekee talouden monimutkaiseksi ja alttiiksi häiriöille, 2) kysynnältään heikkeneviin tuotteisiin erikoistunut maa joutuu vaikeuksiin, 3) pitkälle erikoistunut työ on usein tekijälle raskasta ja yksitoikkoista. 17. Koska ilman vaihdantaa erikoistunut työntekijä/kansantalous ei voisi kuluttaa niitä hyödykkeitä, joita se itse ei tuota. 18. Taloustoimikustannukset (myös: liiketoimikustannukset tai transaktiokustannukset). Nämä ovat vaihdannan kustannuksia, eli ne eivät synny hyödykkeen tuotannosta vaan vaihdannasta. Ilman rahaa vaihdanta olisi hankalaa: jotta vaihtoa voisi tapahtua, minun pitäisi löytää joku, joka sekä haluaa myydä tarvitsemaani että haluaa ostaa tarjoamaani. Raha yksinkertaistaa asiaa: riittää kun löydän jonkun, joka haluaa myydä tarvitsemaani ja jonkun, joka haluaa ostaa tarjoamaani, mutta näiden ei tarvitse olla sama henkilö, sillä raha kelpaa vaihdossa kaikille a. Absoluuttinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla (eli tuotantopanoksilla). b. Suhteellinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, jolla vaihtoehtoiskustannus (eli se, mitä muuta samoilla resursseilla olisi voitu tuottaa) on pienin. a. On mahdollista, esim. jos yhdellä maalla on parempaa teknologiaa kuin toisella. b. Ei ole mahdollista. Mitä alempi on hyödykkeen X vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä Y mitattuna, sitä korkeampi on hyödykkeen Y vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä X mitattuna. 21. On periaatteessa mahdollista. Jos vaihtoehtoiskustannukset ovat molemmilla mailla samat, ei kaupankäynnillä saavuteta yhtään sen parempaa tulosta kuin itse tuottamalla (vrt. s. 25). Tähän totuuteen voidaan silti esittää pari sivuhuomautusta. Ensinnäkin erikoistuminen voi vahvistaa itse itseään harjaantumisen kautta sekä suurtuotannon etujen kautta, mikä muuttaa vaihtoehtoiskustannuksia yhä enemmän työnjakoa suosivaan suuntaan. Toisena sivuhuomautuksena mainittakoon, että korkeat taloustoimikustannukset (esim. kuljetuskustannukset) voivat tehdä vaihdannasta kannattamatonta. 3

6 2.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT 22. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 4 tuntia, tuotanto on 0,25 kg/h. Koska käytettävissä on 16 h, kalantuotannon maksimi on 0,25 kg h 16 h = 4 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg h 16 h = 16 kg. b. Käyrä on helpointa piirtää piirtämällä ensin ääripäät (16, 0) ja (0, 4), ja yhdistämällä nämä sitten suoralla viivalla: 23. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,25 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,25 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 4 kg kookosta. 24. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 5 tuntia, tuotanto on 0,2 kg/h. Koska käytettävissä on 24 h, kalantuotannon maksimi on 0,2 kg h 24 h = 4,8 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg 4 h 24 h = 6 kg. b. 25. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,8 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,8 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 1,25 kg kookosta. 26. a) Saarella A, ja b) samoin saarella A. Perustelu: absoluuttinen etu on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla. Relevantti resurssi on tässä tapauksessa työtunnit. Saarella A sekä kalakilon että kookoskilon tuotanto vaatii vähemmän resursseja kuin saarella B. 4

7 27. a. Saarella B, koska kalakilon VEK on vain 1,25 kg kookosta, siis vähemmän kuin saarella A, missä se on 4 kg kookosta. b. Saarella A, koska kookoskilon VEK on vain 0,25 kg kalaa, siis vähemmän kuin saarella B, missä se on 0,8 kg kalaa. 28. Kummankin saaren kannattaa tuottaa ja myydä sitä, missä sillä on suhteellinen etu. Siis saari B myy kalaa ja saari A myy kookosta. 29. Kalakilon hinnan on oltava yli 1,25 kg kookosta mutta alle 4 kg kookosta. Jos kala on liian halpaa, saaren B ei kannata myydä sitä vaan tuottaa kookoksensa itse, ja jos kala on liian kallista, saaren A ei kannata ostaa sitä vaan kalastaa itse. 2.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 30. a. Vastaus: piste I. Perustelu: jos yhden maidon voi vaihtaa 0,5 leipään, niin silloin myös yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Silloin kannattaa tuottaa pelkkää leipää, ja hankkia maito vaihtamalla. Kulutuspiste voidaan valita suoralta, joka kulkee pisteen I kautta, ja jossa yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Kulutuspisteeksi voitaisiin valita esim. piste J: b. Vastaus: piste C. Kannattaa tuottaa pisteen C mukaisesti, ja valita kulutuspiste suoralta, joka kulkee pisteen C kautta, ja jossa yhden maidon voi vaihtaa kolmeen leipään. 5

8 31. Leivän maksimimäärä joka on 6 ei muutu miksikään. Maitoa sen sijaan voidaan tuottaa enemmän. Tuotantomahdollisuuksien käyrä skaalautuu ylöspäin, mutta ei oikealle. Kullakin leivän määrällä maidon maksimimäärä kaksinkertaistuu: 32. a. i. Jos maitoa ei tuoteta, kaikki maat voidaan pitää peltona, jolloin leiväntuotanto on = 6. ii. Maito kannattaa tuottaa sillä palstalla, joka tuottaa huonoiten leipää. Silloin leiväntuotanto on = 5. iii. Paras peltomaa kannattaa jättää leiväntuotantoon, eli leiväntuotanto on 3. iv. Jos kaikki maa on laitumena, leiväntuotanto on nolla. b. Vasen kuva esittää tuotantomahdollisuuksien käyrän: c. Oikeanpuoleiseen kuvaan piirretty katkoviiva esittää ne pisteet, joissa y = x, eli joissa maidon ja leivän suhde on 1:1. Tuotantomahdollisuuksien käyrältä valitaan se piste, joka toteuttaa tämän ehdon. 6

9 3 MARKKINATALOUDEN RAKENNE 3.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Kirjan sivun 28 kuva. 2. 1) Kertomalla tuotettujen hyödykkeiden määrät niiden hinnoilla ja laskemalla yhteen, 2) laskemalla yhteen kotitalouksille maksetut tuotannontekijätulot, 3) laskemalla yhteen kuluttajien hyödykkeisiin käyttämät menot. 3. Koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa sen palkka nousee sen tulot kasvavat se lisää kulutustaan. Kouluttamattoman työvoiman kohdalla käy päinvastoin. Vaikutus hyödykemarkkinoihin on se, että koulutettujen kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten teatteriliput) kysyntä kasvaa, ja kouluttamattomien kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten lottokupongit) kysyntä vähenee. 4. Rahoitussektori kanavoi säästäjien säästöjä lainanottajien käyttöön (investointeihin tai kulutukseen). 5. Julkinen sektori kerää veroja, jotka muutoin päätyisivät kotitalouksille palkkojen tai pääomatulojen muodossa, ja käyttää verotulot julkisten palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen tai niiden ostamiseen yrityksiltä. (Näin sanoo kirja; selvästikään tämä ei ole tyhjentävä kuvaus siitä, mitä kaikkea julkinen sektori tekee.) 6. Koska ihmisillä on oma tahto ja he pyrkivät ennakoimaan julkisen vallan toimenpiteitä ja toimimaan itselleen edullisimmalla tavalla. 7. Ulkomaankaupan merkitys on Suomelle suurempi kuin USA:lle. Sitä voidaan mitata viennin BKT-osuudella, joka on Suomessa 40 %, mutta USA:ssa vain 10 %. 8. Julkisen sektorin rooli on Suomessa suurempi kuin USA:ssa. Sitä voidaan mitata verokertymän BKT-osuudella, joka on Suomessa 43 %, mutta USA:ssa vain 25 %. 9. Mannermainen eli pankkikeskeinen, ja angloamerikkalainen eli markkinakeskeinen. 10. Instituutiot ovat taloudellisen toiminnan pelisääntöjä. Ne määrittelevät reunaehdot, joiden puitteissa talousyksiköt voivat toimia oman etunsa ajamiseksi. Kirjassa mainittuja instituutioita ovat vaihdannan vapaaehtoisuus, omistusoikeudet, työmarkkinoiden instituutiot (järjestäytymisoikeus, työehtosopimukset, työttömyysturva ja kannustinjärjestelmät) sekä kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt. 11. Koska kukaan ei omista ilmakehää, ei ole ketään, joka voisi kieltää muita pilaamasta sitä ilmansaasteilla ja kasvihuonekaasuilla. Saastuttaminen on ilmaista. Seurauksena on, että ilmansaasteita tuotetaan enemmän kuin koko ihmiskunnan kannalta olisi optimaalista ) Ne välittävät tietoa: ne kertovat hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden niukkuudesta ja kysynnästä, 2) ne toimivat kannustimena: esim. korkea hinta antaa tuottajille syyn tuottaa hyödykettä ja kuluttajille syyn säästää sitä, 3) ne vaikuttavat tulonjakoon. 7

10 13. Pareto-parannus on muutos, joka parantaa ainakin yhden henkilön asemaa huonontamatta kenenkään asemaa. Pareto-optimi on tilanne, jossa ei ole tilaisuutta Pareto-parannukseen. 14. Koska vaihdanta on vapaaehtoista, jokaisen vaihdon täytyy olla Pareto-parannus, jotta se toteutuisi. Vaihdantaa jatketaan, kunnes Pareto-parannusmahdollisuuksia ei ole enää jäljellä. Tällöin ollaan Pareto-optimissa. 15. a. Markkinat voivat johtaa epäreiluun tulojen ja varallisuuden jakaumaan. b. Ulkoisvaikutukset. c. Kilpailu voi olla epätäydellistä. d. Julkishyödykkeet jäävät tuottamatta. e. Kotitalouksia on suojeltava omalta tyhmyydeltään. 16. Väite on tosi. Pörssiosakkeiden myyjää ei tarvitse etsiä, ostaminen on helppo toimenpide, eikä kauppakohteen ominaisuuksista ole mitään epäselvyyttä. Talon rakennuttaminen taas edellyttää eri urakoitsijoiden tarjouksiin perehtymistä; räätälöidyn sopimuksen laatimista, jossa määritellään kauppakohteen ominaisuudet; sopimuksen noudattamista täytyy valvoa; erimielisyyksien syntyminen on yleistä ja niiden ratkominen vaikeaa. 17. No, näinhän se on. Tätä kirja tarkoittaa sanoessaan: Yritysten toiminta perustuu hierarkkiseen määräyssuhteeseen. Onkin kiehtova kysymys, miksi se, mikä on tehokasta yrityksen sisällä, ei ole tehokasta kokonaisen kansantalouden mittakaavassa. Taloustieteen oppikirja tarjoaa oivallisia välineitä tämän paradoksin pohtimiseen. 18. Lähinnä siitä, kuinka suppeasti tai laveasti kukin markkina tai hyödyke määritellään. 19. Täydellinen kilpailu vallitsee, kun yksikään ostaja ja yksikään myyjä ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan. 20. a. Ostajia ja myyjiä on paljon, ja kunkin markkinaosuus on pieni. b. Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia kuluttajan näkökulmasta. c. Kaikilla on täydellinen informaatio tarjolla olevista hyödykkeistä, niiden ominaisuuksista ja hinnoista. d. Markkinoille on esteetön pääsy eikä tuotantoa ole rajoitettu. 21. a) Ei kovin realistinen; on vaikea keksiä uskottavaa esimerkkiä täysin kilpailullisista markkinoista. b) Usein hyödyllinen. Ensinnäkin täydelliset markkinat ovat yksinkertaiset. Olettamalla täydellinen kilpailu voidaan yksinkertaistaa analyysia menemättä yleensä kovin pahasti metsään. Toisekseen täydelliset markkinat ovat tehokkaat: ne maksimoivat yhteiskunnan hyödyn ja muodostavat siten luonnollisen vertailukohdan muille markkinamuodoille. 8

11 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 22. Kaaviossa julkisen sektorin reaalivirrat vasemmalta oikealle: tuotettu hyödyke on maanpuolustus, tuotannontekijät koostuvat puolustusvoimien henkilökunnan työpanoksesta, ja yrityksiltä saadut hyödykkeet ovat puolustustarvikkeita. Näitä vastaavat rahavirrat ovat verorahat, puolustusvoimien henkilökunnan palkat, ja yrityksille maksetut korvaukset puolustustarvikkeista. 23. Aloitetaan kirjoittamalla sanallisen tehtävän oletukset matemaattiseen muotoon: Alusten määrä = N Kalakanta = K = 10 N Saalis per alus = s = 0,1K = 1 0,1N Kokonaissaalis = S = Ns = N 0,1N 2 Voitto per alus = v = s 0,2 = 0,8 0,1N a. i. Maksimoidaan funktio S(N) etsimällä derivaatan nollakohta: ds dn = 1 0,2N = 0 N = 5. Tämä on maksimi, koska funktio on alaspäin aukeava paraabeli. Vastaus on siis, että kokonaissaalis maksimoituu, kun aluksia on 5. ii. S = N 0,1N 2 = 5 0,1 25 = 2,5. Vastaus: 2,5. iii. v = 0,8 0,1N = 0,8 0,1 5 = 0,3. Vastaus: 0,3. iv. Tämä saadaan kertomalla alusten määrä 0,2:lla, eli yhteenlasketut kustannukset = C = 0,2N = 0,2 5 = 1. Vastaus: 1. v. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,5 1 = 1,5. Vastaus: 1,5. 9

12 b. c. i. Aluksia tulee lisää, kunnes v = 0,1 0,8 0,1N = 0,1 N = 7. Vastaus: 7. ii. S = N 0,1N 2 = 7 0,1 7 2 = 2,1. Vastaus: 2,1. iii. C = 0,2N = 0,2 7 = 1,4. Vastaus: 1,4. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,1 1,4 = 0,7. Vastaus: 0,7. v. Kun alusten määrää ei rajoiteta, niitä tulee liikaa: paitsi että saalis per alus pienenee, myös yhteenlaskettu saalis pienenee. Samalla kustannukset kasvavat. i. Kalastusmonopolin voitto V = S C = (N 0,1N 2 ) 0,2N = 0,8N 0,1N 2. Maksimoidaan tämä N:n suhteen etsimällä derivaatan nollakohta: dv = 0,8 0,2N = 0 N = 4. dn Vastaus: 4. ii. S = N 0,1N 2 = 4 0,1 16 = 2,4. Vastaus: 2,4. iii. C = 0,2N = 0,2 4 = 0,8. Vastaus: 0,8. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,4 0,8 = 1,6. Vastaus: 1,6. d. Yhteiskunnan kannalta paras kalastusalusten määrä on neljä, koska se maksimoi yhteiskunnan nettohyödyn. Tämän aikaansaamiseksi yhteiskunta voisi esim. 1) julistautua järven omistajaksi ja laittaa itse järvelle neljä alusta, 2) julistautua järven omistajaksi ja myydä sen sitten eniten tarjoavalle, 3) tehdä kalastamisesta luvanvaraista ja huutokaupata neljä kalastuslupaa. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on huonoin, sillä julkinen sektori ei yleensä ole yhtä innokas etsimään kustannussäästöjä kuin yksityiset firmat. Tehtävän sisältämän informaation pohjalta ei voida päätellä, kumpi vaihtoehdoista 2 ja 3 olisi paras. e. Kalastamisella on negatiivinen ulkoisvaikutus: jokainen kalastusalus haittaa toisten alusten tuotantoa. 10

13 4 HYÖDYKEMARKKINAT 4.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Budjettirajoite sanoo, että hyödykkeisiin käytetyt menot (hinta kertaa määrä) eivät voi ylittää käytettävissä olevien varojen määrää. 2. Preferenssit. Taloustiede ottaa preferenssit annettuna, ts. niiden selittäminen jätetään muiden yhteiskuntatieteiden tehtäväksi. 3. Korkeimpaan mahdolliseen hyötyyn (utility) eli tarpeentyydytyksen tasoon. 4. 1) Preferenssit, 2) hyödykkeen oma hinta, 3) muiden hyödykkeiden hinnat ja 4) kuluttajan tulot. 5. Kysyntäkäyrä on laskeva, eli hinnan noustessa kysyntä vähenee ja hinnan laskiessa kysyntä kasvaa. 6. Se johtuu laskevasta rajahyödystä, toisin sanoen siitä, että mitä korkeampi on kulutuksen taso, sitä vähemmän lisähyötyä on lisäkulutuksesta. Esim. mitä enemmän suklaata on jo saatu, sitä vähemmän hyötyä on saada vielä lisää. 7. Rajahyöty = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MU on rajahyöty (marginal utility) ja Q on kuluttajan valitsema määrä. 8. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea kysytty määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajahyöty. 9. Kuluttajan kannattaisi a) lisätä kulutusta, b) vähentää kulutusta. 10. Kirjan mukaan useimmat ihmiset ovat ainakin useimmiten ainakin suurin piirtein rationaalisia. Toisin sanoen taloudellinen epärationaalisuus on siinä määrin harvinaista, ettei taloustieteilijän kannata kiinnittää siihen huomiota. 11. Kullakin hinnalla kysytty määrä saadaan eri ostajien kysymien määrien summana. 12. Väite on pötyä. Kullakin kuluttajalla rajahyöty = hinta, eli jokaisen kuluttajan rajahyöty suklaasta on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 13. Väite on totta. Rajahyödyn selvittämiseksi täytyy katsoa hintaa, ei määrää. 14. Suklaan yhteiskunnallinen rajahyöty = suklaan hinta. 15. Tarjontakäyrä on nouseva, eli mitä korkeampi hinta, sitä suurempi on tarjottu määrä. 11

14 16. Se johtuu nousevasta rajakustannuksesta, ts. siitä, että mitä enemmän hyödykettä jo tuotetaan, sitä kalliimpaa on tuotannon lisääminen. Esim. mitä enemmän viljaa tuotetaan jo, sitä huonompia peltoja on enää jäljellä, ja sitä kalliimpaa on kasvattaa niillä viljaa. 17. Rajakustannus = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MC on rajakustannus (marginal cost) ja Q on yrityksen tuottama määrä. 18. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea tarjottu määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajakustannus. 19. Yrityksen kannattaisi a) vähentää tuotantoa, b) lisätä tuotantoa. 20. Kullakin hinnalla tarjottu määrä saadaan eri tuottajien tarjoamien määrien summana. 21. Väite on pötyä. Kullakin tuottajalla rajakustannus = hinta, eli jokaisen tuottajan rajakustannus on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 22. Väite on totta. Rajakustannuksen voi päätellä hinnasta, mutta ei määrästä. 23. Suklaan yhteiskunnallinen rajakustannus = suklaan hinta. 24. a. Yksittäiseen talousyksikköön (kuluttajaan tai yritykseen). b. Johdonmukainen pyrkimys tiettyyn tavoitteeseen (kuluttajalla hyödyn, yrityksellä voiton maksimointi). c. Vertaamalla rajaetua rajahaittaan ja muuttamalla toimintaansa, kunnes nämä ovat yhtä suuret. 25. Tilannetta, jossa kysytty määrä = tarjottu määrä. 26. Kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste osoittaa tasapainohinnan ja tasapainossa vaihdetun määrän. 27. Tasapaino saavutetaan hinnan sopeutumisen kautta. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, tuottajat nostavat hintaa. Jos tarjonta ylittää kysynnän, tuottajat alentavat hintaa. Kun kysyntä = tarjonta, hintaa ei ole tarpeen muuttaa. 28. Hinnanmuutoksen aiheuttama kysynnän muutos on siirtymä kysyntäkäyrää pitkin. Muiden tekijöiden muutokset saavat aikaan kysyntäkäyrän siirtymisen. 29. a. Hyödyke, jonka kysyntä kasvaa kuluttajien tulojen noustessa ja vähenee tulojen laskiessa. Useimmat hyödykkeet ovat tällaisia. b. Hyödyke, jonka kysyntä vähenee tulojen noustessa ja kasvaa tulojen vähentyessä. Esim. peruna. 12

15 c. Kaksi hyödykettä ovat toisilleen substituutteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä kasvaa. Esim. voi ja margariini. d. Kaksi hyödykettä ovat toistensa komplementteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä vähenee. Esim. autot ja bensiini. 30. Hinnanmutoksen aiheuttama tarjonnan muutos on siirtymä tarjontakäyrää pitkin. Hinnan lisäksi tarjontaan vaikuttavat muutokset tuotanto-oloissa, teknologiassa, tuotantopanosten hinnoissa ja muiden hyödykkeiden hinnoissa. Näiden tekijöiden muuttuessa tarjontakäyrä siirtyy. 31. Tarjontakäyrä on siirtynyt oikealle. 32. Kysynnän hintajousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos hinnan suhteellinen muutos 33. Vain negatiivisia arvoja, koska kysyntä vähenee kun hinta nousee. 34. Kysyntä on joustavaa, kun ε > 1, ja joustamatonta, kun ε < 1. Kysyntä on sitä joustavampaa, mitä loivempi kysyntäkäyrä on, ja sitä joustamattomampaa, mitä jyrkempi kysyntäkäyrä on. 35. PQ eli hinta kertaa markkinoilla vaihdettu määrä. 36. Hinnan alentuessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä a. kasvaa, b. vähenee, c. ei muutu. 37. Käyrän yläosassa kysyntä on joustavaa, keskipisteessä yksikköjoustavaa, alaosassa joustamatonta. Rahamäärä maksimoituu käyrän keskipisteessä. 38. Uusien tuotteiden, joiden hintoja tarjonnan kasvu ei vielä ole ehtinyt painaa alas. 39. Kysynnän tulojousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos tulojen suhteellinen muutos 40. a. ε > 0 b. ε < 0 c. ε > 1 d. 0 < ε < Hyödykkeen x kysynnän ristijousto hyödykkeen y hinnan suhteen = ε = x:n kysytyn määrän suhteellinen muutos y:n hinnan suhteellinen muutos 42. a. ε > 0 b. ε < Se kertoo, miten tarjottu määrä reagoi hyödykkeen hinnanmuutoksiin. 44. Lyhyellä aikavälillä tarjonta on joustamattomampaa kuin pitkällä aikavälillä, koska tuotantoa ei ehditä lyhyessä ajassa sopeuttaa kysynnän muutoksiin. 45. Koska tällöin yhteiskunnan rajahyöty = yhteiskunnan rajakustannus (koska yhteiskunnan rajahyöty = kuluttajan rajahyöty = hinta = yrityksen rajakustannus = yhteiskunnan rajakustannus). 13

16 46. Hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen tuotannontekijöiden kysyntä kasvaa. 47. Yritykset pyrkivät muuttamaan tuotantoteknologiaansa ko. tuotannontekijää säästävämpään suuntaan. 4.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT x + 2 y 10, tai yksinkertaisesti x + 2y 10. litra kg 49. Ratkaisemalla kummastakin yhtälöstä Q:n saamme tulokseksi, että hinnalla P Villen kysyntä on Q = 10 2P ja Leenan kysyntä on Q = 5 P. Markkinakysyntä on näiden summa eli Q = (10 2P) + (5 P) = 15 3P. Vastaus voidaan esittää joko muodossa Q = 15 3P tai muodossa P = Q. 50. Ratkaisemalla yhtälöstä Q:n näemme, että Q = 5 P kullekin kuluttajalle. Markkinakysyntä on näiden viiden miljoonan yksilökohtaisen kysynnän summa, eli Q = P. Se voidaan kirjoittaa myös: P = a, b ja c vasemmalta oikealle: Q a. Tarjontakäyrää määrittää ehto hinta = rajakustannus, eli P = MC. Sijoittamalla MC:n paikalle rajakustannuksen lausekkeesta saamme yhtälön P = 1 + Q. Tämä on kysytty tarjontakäyrä. b. On laskettava kullakin hinnalla yritysten tarjoamat määrät yhteen. Ratkaistaan ensin, miten tarjottu määrä riippuu hinnasta. Eli ratkaistaan tarjontakäyrän yhtälöstä Q. Saamme tulokseksi Q = P 1. Kun 250 tällaista tarjottua määrää lasketaan yhteen, tulos on Q = 250P 250. (Oikeastaan Q = max{0, 250P 250}, koska Q ei voi olla negatiivinen.) 14

17 53. a. P = 6,8 ja Q = 4,8 b. P = 180 ja Q = 300 c. Koska Q ei voi olla negatiivinen, niin Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. d. Käyrien muotoa ajatellen on selvää, että niillä on täsmälleen yksi leikkauspiste, jossa sekä P että Q ovat positiivisia. Yhtälö 13 = 1 + Q voidaan näin Q 5 ollen kertoa molemmilta puolilta Q:lla ja järjestellä uudelleen, jolloin saadaan 1 5 Q2 + Q 13 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan kaksi ratkaisua, Q 1 10,9 ja Q 2 5,9. Näistä vain jälkimmäinen on mahdollinen. Niinpä Q 5,9 ja P 2,2. Alla kuva a. Autot ovat normaalihyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Bensiinin hinta laskee; autot ja bensiini ovat komplementteja, joten autojen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. a. Peruna on inferiorinen hyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Riisin hinta laskee; peruna ja riisi ovat substituutteja, joten perunan kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. a. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska osa tuotannosta menetetään) b. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (yhä harvempi syö sianlihaa) c. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (yhä useampi syö sianlihaa) d. ei suoraa vaikutusta (kyseessä on ulkoisvaikutus) e. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska kustannukset kasvavat) f. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (substituutit) g. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (komplementit) h. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (normaalihyödyke) i. tarjontakäyrä siirtyy oikealle (koska kustannukset alenevat) 15

18 57. a. ε = 2,5 % = 2,5 Vastaus: 2,5 b. D +1 % D = ε P P = 2,5 ( 2 %) = 5 %. Vastaus: kasvaa 5 %. 58. ε = 21+9 (21 9) 2 (8 12) = Lineaarisella kysyntäkäyrällä kysyntä on yksikköjoustavaa käyrän keskipisteessä, eli tässä tapauksessa silloin, kun P = 5 ja Q = Jos hinta P laskee 1 %, niin määrä Q kasvaa 3 %. Näin ollen niin myynnin arvo PQ kasvaa 2 %. 61. Kysynnän suhteellinen muutos = D = ε Y = 0,35 ( 2 %) = 0,7 %. Absoluuttinen muutos on 0,7 % 225 = 1,575 miljoonaa D Y litraa/vuosi. 62. Y:n hinnan suhteellinen muutos = P Y = D X D X P Y ε noustava 5 %, jotta X:n kysyntä vähenisi 1 %. = 1 % = 5 %. Y:n hinnan olisi siis 0,2 4.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 63. Epäyhtälö x + 2y 10 voidaan kirjoittaa myös y 5 0,5x. Ehdon toteuttavat pisteet (x, y) on merkitty kuvaan (myös suoralla olevat pisteet toteuttavat ehdon). Näihin kulutusyhdistelmiin on varaa. 64. Koska Matille enemmän on aina parempi, kulutuspiste valitaan budjettisuoralta. Ja koska Matti haluaa kuluttaa maitoa ja leipää 3:1-suhteessa, ts. siten että x = 3y, niin merkitään kuvaan katkoviivalla niiden pisteiden joukko, jotka täyttävät myös tämän vaatimuksen: Suorien leikkauspiste (6; 2) on Matin kannalta optimaalinen. Matti siis valitsee 6 litraa maitoa ja 2 kg leipää. Tällöin suhde on 3:1 ja menot

19 65. Toistamalla edellisen tehtävän menettelytapaa voimme laskea kulutuspisteen eri maidon hinnoilla. Huom: jos hinta on nolla, budjettisuora on vaakasuora, y = 5. Tasapainopiste on aina budjettisuoran ja preferenssejä kuvaavan suoran leikkauspiste, siis a) (15; 5), b) ( 15 ; 5 ), c) (30 ; 10 ) Komplementteja. Kun maidon hinta nousee, leivän kysyntä vähenee. 67. a. ε = Q/Q P/P = ( ) (( ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q/Q Q/Q, niin nyt laskemme ε = P/P P/P. 68. a. ε = Q y/q y P x /P x = (2 5 4 ) ((2+5 4 ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q y/q y, niin nyt laskemme ε = Q y/q y P x /P x P x /P. x c. Leivän ristihintajousto on sama kuin maidon hintajousto. Näin ei ole aina: se pätee vain silloin, kun kyseessä on täydelliset komplementit, joita kulutetaan vakiosuhteessa, kuten Matti tekee. Kun x:n ja y:n suhde on vakio, x:n suhteellinen muutos = y:n suhteellinen muutos. (Älä kirjoita tätä muistiin, asia ei ole niin tärkeä sattuipahan vain tulemaan vastaan.) 69. a. Rajahyöty välillä 0 Q 0,5 on ainakin 1,80 eli ainakin 3,60 /litra. Jos 0,5 l rajahyöty olisi vähemmän, Mikko ei olisi ostanut 0,5 litran pulloa. b. Jos Q kasvaa 0,5:stä litrasta 1,5 litraan, kustannukset kasvavat 1,20. Mikko ei ollut halukas maksamaan tätä, joten rajahyöty välillä 0,5 Q 1,5 ei voi olla yli 1,20 /litra. 17

20 70. a. Lisäämällä c-kohdan kuvaan tarjontakäyrän näemme, että hinta on tasapainossa alle 2. Tällä kysyntäkäyrän osalla pätee yhtälö Q = P. Näin ollen hinta ja määrä saadaan ratkaisemalla P = 0,5 + 0,5Q yhtälöpari { Q = 4 3 P 2 mistä saadaan tulokseksi P = 10 7 b. P = 2 ja Q = 1. ja Q = c. Tarjontakäyrä alkaa ylempää kuin kysyntäkäyrä, joten käyrät eivät leikkaa toisiaan. Markkinat tasapainottuvat määrällä Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. 71. a. b. Yhtälö 2 + 0,5Q = 8 2 Q + 1 voidaan ratkaista muuttamalla se toisen asteen yhtälöksi. Kirjoitetaan yhtälö ensin muotoon 1,5 + 0,5(Q + 1) = 8 2 Q + 1 ja määritellään sitten uusi muuttuja x: x = Q + 1, jolloin voimme kirjoittaa yhtälön muotoon 1,5 + 0,5x 2 = 8 2x jonka juuret ovat x = 2 ± 17. Koska Q 0, niin x 1, ja näin ollen vain oikeanpuoleinen juuri kelpaa. Siten Q = x 2 1 = ,5, ja P = 2 + 0,5Q = , Ratkaistaan kysyntäkäyrän yhtälöstä Q: Q = 6 2P. Jos tulot nousevat 5 %, niin kysyntä kasvaa 10 % kaikilla hintatasoilla. Niinpä kysyntäkäyrän uusi yhtälö on Q = 1,1 (6 2P) = 6,6 2,2P (mikä voidaan kirjoittaa myös P = Q). 18

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle

Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2015 Ennen kuin aloitat... ii 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2014 Tiivistelmän johdanto... iii 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2 3 Markkinatalouden

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen

Lisätiedot

2 Ekonometria keskittyy verotuksen vaikutuksiin talouden toimintaan.

2 Ekonometria keskittyy verotuksen vaikutuksiin talouden toimintaan. 2014 TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA Väittämät 1Yksittäisten kotitalouksien ja yritysten tekemiin päätöksiin ja toimintaan markkinoilla kohdistuvaa tutkimusta kutsutaan makrotaloustieteeksi. 2 Ekonometria keskittyy

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

ENNAKKOHARJOITTELUTEHTÄVÄT 2011 KANSANTALOUS

ENNAKKOHARJOITTELUTEHTÄVÄT 2011 KANSANTALOUS ENNAKKOHARJOITTELUTEHTÄVÄT 2011 KANSANTALOUS Ennakkoharjoittelutehtävät 2011 / Kansantalous (1) Luku 1 / Mitä taloustiede on? 1) Mitkä ovat kirjan mukaan talouden perustekijöitä? (s.8) 2) Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset 4 (viikko 9) Tehtävä Tässä on tarkoitus soveltaa luentokalvojen sivulla 7 annettua kaavaa firman arvolle V. Tämä yritys tosin käyttää myös

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Kansantaloustieteen perusteet*

Kansantaloustieteen perusteet* Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantaloustieteen perusteet* Syyskuu 2010 Vaasa *Hannu Törmän ja Hannu Piekkolan luentomonisteet perustuvat Matti Pohjolan Aalto yliopiston

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

MAA4 - HARJOITUKSIA. 1. Esitä lauseke 3 x + 2x 4 ilman itseisarvomerkkejä. 3. Ratkaise yhtälö 2 x 7 3 + 4x = 2 (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon.

MAA4 - HARJOITUKSIA. 1. Esitä lauseke 3 x + 2x 4 ilman itseisarvomerkkejä. 3. Ratkaise yhtälö 2 x 7 3 + 4x = 2 (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon. MAA4 - HARJOITUKSIA 1. Esitä lauseke 3 + 4 ilman itseisarvomerkkejä.. Ratkaise yhtälö a ) 5 9 = 6 b) 6 9 = 0 c) 7 9 + 6 = 0 3. Ratkaise yhtälö 7 3 + 4 = (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon. luku) 4. Ratkaise

Lisätiedot

Aineiston keskiarvo on 6.6923, mediaani on 8 ja moodi on myös 8. Näin ollen

Aineiston keskiarvo on 6.6923, mediaani on 8 ja moodi on myös 8. Näin ollen Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä. Seuraavassa sarjassa on esitetty erään yrityksen yhden

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut

Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi: 1. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.1 ja s. 1 sekä s. 2). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan klassisissa organisaatioteorioissa tutkimuksen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Tuotantomahdollisuuksien käyrä ja suhteellisen edun periaate 1. Allaolevassa kuvassa on tuotantomahdollisuuksien käyrä. a. Mitkä kuvaan merkityistä pisteistä ovat tehokkaita?

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Harjoituksia MAA4 - HARJOITUKSIA. 6. Merkitse lukusuoralle ne luvut, jotka toteuttavat epäyhtälön x 2 < ½.

Harjoituksia MAA4 - HARJOITUKSIA. 6. Merkitse lukusuoralle ne luvut, jotka toteuttavat epäyhtälön x 2 < ½. MAA4 - HARJOITUKSIA 1 Esitä lauseke 3 x + x 4 ilman itseisarvomerkkejä Ratkaise yhtälö a ) 5x 9 = 6 b) 6x 9 = 0 c) 7x 9 + 6 = 0 3 Ratkaise yhtälö x 7 3 + 4x = 4 Ratkaise yhtälö 5x + = 3x 4 5 Ratkaise yhtälö

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa

Lisätiedot

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky)

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Hallinto / 2009: 1. Osio 1 / Tosi; Yritys tarjoaa ydinsegmenttiin kuuluville muun muassa työturvan (s.47). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan ydinryhmä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015

Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe rvosteluperusteet Kesä 2015 KIRJISUUSKOE 1a Euron dollarimääräistä kysyntää ja tarjontaa voidaan kuvata seuraavasti: Euron dollarikurssi

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 1

Malliratkaisut Demo 1 Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE

Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE 1 KIRJALLISUUSKOE 1. Huumeet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Tarkastellaan huumeiden kysyntää ja tarjontaa. Sekä Gillespie (luku 6) että Pohjola (s. 53-) käsittelevät tarjonta ja kysyntäkäyrien jyrkkyyksiä

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot