Harjoitustehtävien vastaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoitustehtävien vastaukset"

Transkriptio

1 Harjoitustehtävien vastaukset Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus Mitä taloustiede on? Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta Markkinatalouden rakenne Hyödykemarkkinat Yrityksen teoria Tuotannontekijämarkkinat Julkistalous Mikrosta makroon (kansantalouden tilinpito) Talouskasvu Työttömyys Raha ja inflaatio Suhdannevaihtelut Suhdannepolitiikka Avoimen talouden makroteoriaa Kriisit ja Suomi Joose Sauli, Varjovalmennus. Teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Attribute-ShareAlike 4.0 -lisenssi.

2 ii

3 1 MITÄ TALOUSTIEDE ON? 1.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Talouskasvu, suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio. Muitakin voitaisiin kenties mainita, mutta kirja korostaa näitä. 2. Kotitalous ja yritys. 3. Taloudellisten ilmiöiden mittaamista tilastotieteen menetelmin. 4. Väite pitää paikkansa. Talouden perimmäisistä lainalaisuuksista ollaan teorian tasolla yhtä mieltä, vaikka käytännön sovelluksista ollaankin usein eri mieltä. Muissa yhteiskuntatieteissä ei ole yksimielisyyttä edes peruskäsitteistä. 5. Väite on, jollei epätosi, niin ainakin hyvin kyseenalainen. Mallin tulisi olla todellisuuden yksinkertaistettu kuvaus. Sen tulee pelkistää ja nostaa monimutkaisesta todellisuudesta esiin vain se, mikä meitä kiinnostaa mikä on useimmiten jotakin täysin abstraktia. 6. 1) Sanallisesti, 2) graafisesti tai 3) matemaattisten yhtälöiden muodossa. 7. Väite on tosi. Taloustiedettä erottaa sosiologiasta näkökulma ja teoreettinen rakenne. 8. Väite on epätosi. Täydellinen objektiivisuus ei ole mahdollista, sillä tutkijan arvot ja asenteet eivät voi olla vaikuttamatta tutkimuskohteiden valintaan ja kysymyksenasetteluun. 1

4 2 TARPEET, TUOTANTO JA VAIHDANTA 2.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Tarpeet ovat joko biologisesti määräytyneitä (kuten vaatetuksen tarve) tai yhteiskunnallisesti määräytyneitä (kuten se, että haluamme tietyn tyylisiä vaatteita). Selvää rajaa näiden välille on vaikea vetää. 2. Tavarat ja palvelut. 3. Talouskasvun ansiosta voimme kuluttaa 1) enemmän samoja hyödykkeitä kuin ennenkin, 2) kokonaan uusia hyödykkeitä, joita ei aiemmin osattu kaivatakaan. 4. Valintoja, koska kaikkia tarpeita ei pystytä tyydyttämään. 5. Tuotannossa yhdistetään tuotannontekijöitä, jotta saadaan hyödykkeitä. Yhdistäminen tapahtuu teknologian määräämällä tavalla. Tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja luonnonvarat. Hyödykkeet käytetään kulutukseen ja investointeihin. Investoinneilla kasvatetaan pääomaa tai kehitetään teknologiaa. 6. Teknologia on resepti, työvoimaa on ruoanlaittoon käytetty aika, pääomaa ovat mm. kattilat. 7. Säästäminen kasvattaa tulevia kulutusmahdollisuuksia. Investoiminen kasvattaa tulevia tuotantomahdollisuuksia (ja sitä kautta myös kulutusmahdollisuuksia). 8. Arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä (s ): a. Osakkeiden ostamista kutsutaan usein investoimiseksi, mutta kirjassa sanalla investointi tarkoitetaan reaali-investointia eli tuotantomahdollisuuksien kasvattamista. Osakkeen ostamisella ei ole suoraa vaikutusta tuotantomahdollisuuksiin. b. Kyllä, kouluttautuminen on investointi: se kasvattaa henkistä pääomaa ja kasvattaa tuotantomahdollisuuksia. 9. Kyllä, leipä on niukka hyödyke. Tämän paljastaa se, että sillä on hinta, eli joudumme luopumaan jostain muusta saadaksemme leipää. 10. a. Kaikki paitsi G voidaan tuottaa, koska ne ovat käyrällä tai sen alla. b. C, E, F, H ja I ovat tehokkaita. A, B ja D ovat tehottomia, koska niissä ainakin yhtä hyödykettä voidaan saada lisää ilman, että tarvitsee luopua toisesta. G ei ole tehokas eikä tehoton. c. Leivän vaihtoehtoiskustannus on 0,5 maitoa. Vastaavasti maidon VEK on 2 leipää. Tämä nähdään käyrän kulmakertoimesta. Yhden hyödykkeen VEK on toisen hyödykkeen VEK:n käänteisluku: jos toinen on x, toinen on 1 x. d. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. e. Se kasvattaa tuotantomahdollisuuksia, eli käyrä siirtyy ulospäin. f. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrää sen (s. 19). Mitä tällä tarkoitetaan, sitä käsitellään vasta kirjan myöhemmissä luvuissa, joissa kerrotaan markkinatalouden toiminnasta. 2

5 11. Vaihtoehtoiskustannus on se, mistä joudumme luopumaan saadaksemme haluamamme. X:n vaihtoehtoiskustannus on X:n paras vaihtoehto. 12. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös epäitsekkäitä tarpeita. 13. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä voi olla myös henkisiä tarpeita. 14. a. Suunnitelmataloudessa taloudelliset päätökset tehdään keskitetysti. Markkinataloudessa jokainen talousyksikkö tekee vain itseään koskevia päätöksiä, ja hintamekanismi tasapainottaa hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kysynnän ja tarjonnan. b. Kapitalismissa kotitaloudet omistavat aineelliset tuotannontekijät eli pääoman ja luonnonvarat. Sosialismissa yhteiskunta omistaa ne ) Luontaiset erot, 2) harjaantuminen, 3) suurtuotannon edut ) Se tekee talouden monimutkaiseksi ja alttiiksi häiriöille, 2) kysynnältään heikkeneviin tuotteisiin erikoistunut maa joutuu vaikeuksiin, 3) pitkälle erikoistunut työ on usein tekijälle raskasta ja yksitoikkoista. 17. Koska ilman vaihdantaa erikoistunut työntekijä/kansantalous ei voisi kuluttaa niitä hyödykkeitä, joita se itse ei tuota. 18. Taloustoimikustannukset (myös: liiketoimikustannukset tai transaktiokustannukset). Nämä ovat vaihdannan kustannuksia, eli ne eivät synny hyödykkeen tuotannosta vaan vaihdannasta. Ilman rahaa vaihdanta olisi hankalaa: jotta vaihtoa voisi tapahtua, minun pitäisi löytää joku, joka sekä haluaa myydä tarvitsemaani että haluaa ostaa tarjoamaani. Raha yksinkertaistaa asiaa: riittää kun löydän jonkun, joka haluaa myydä tarvitsemaani ja jonkun, joka haluaa ostaa tarjoamaani, mutta näiden ei tarvitse olla sama henkilö, sillä raha kelpaa vaihdossa kaikille a. Absoluuttinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla (eli tuotantopanoksilla). b. Suhteellinen etu hyödykkeen tuotannossa on sillä, jolla vaihtoehtoiskustannus (eli se, mitä muuta samoilla resursseilla olisi voitu tuottaa) on pienin. a. On mahdollista, esim. jos yhdellä maalla on parempaa teknologiaa kuin toisella. b. Ei ole mahdollista. Mitä alempi on hyödykkeen X vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä Y mitattuna, sitä korkeampi on hyödykkeen Y vaihtoehtoiskustannus hyödykkeessä X mitattuna. 21. On periaatteessa mahdollista. Jos vaihtoehtoiskustannukset ovat molemmilla mailla samat, ei kaupankäynnillä saavuteta yhtään sen parempaa tulosta kuin itse tuottamalla (vrt. s. 25). Tähän totuuteen voidaan silti esittää pari sivuhuomautusta. Ensinnäkin erikoistuminen voi vahvistaa itse itseään harjaantumisen kautta sekä suurtuotannon etujen kautta, mikä muuttaa vaihtoehtoiskustannuksia yhä enemmän työnjakoa suosivaan suuntaan. Toisena sivuhuomautuksena mainittakoon, että korkeat taloustoimikustannukset (esim. kuljetuskustannukset) voivat tehdä vaihdannasta kannattamatonta. 3

6 2.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT 22. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 4 tuntia, tuotanto on 0,25 kg/h. Koska käytettävissä on 16 h, kalantuotannon maksimi on 0,25 kg h 16 h = 4 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg h 16 h = 16 kg. b. Käyrä on helpointa piirtää piirtämällä ensin ääripäät (16, 0) ja (0, 4), ja yhdistämällä nämä sitten suoralla viivalla: 23. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,25 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,25 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 4 kg kookosta. 24. a. Koska kalakilon tuottamiseen menee 5 tuntia, tuotanto on 0,2 kg/h. Koska käytettävissä on 24 h, kalantuotannon maksimi on 0,2 kg h 24 h = 4,8 kg. Vastaavasti kookostuotannon maksimi on 1 kg 4 h 24 h = 6 kg. b. 25. Käyrältä nähdään, että yhden kookoskilon VEK on 0,8 kg kalaa. Se nähdään siitä, että kun mennään yksi ruutu oikealle, tullaan 0,8 ruutua alaspäin. Vastaavasti yhden kalakilon VEK on 1,25 kg kookosta. 26. a) Saarella A, ja b) samoin saarella A. Perustelu: absoluuttinen etu on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen vähimmillä resursseilla. Relevantti resurssi on tässä tapauksessa työtunnit. Saarella A sekä kalakilon että kookoskilon tuotanto vaatii vähemmän resursseja kuin saarella B. 4

7 27. a. Saarella B, koska kalakilon VEK on vain 1,25 kg kookosta, siis vähemmän kuin saarella A, missä se on 4 kg kookosta. b. Saarella A, koska kookoskilon VEK on vain 0,25 kg kalaa, siis vähemmän kuin saarella B, missä se on 0,8 kg kalaa. 28. Kummankin saaren kannattaa tuottaa ja myydä sitä, missä sillä on suhteellinen etu. Siis saari B myy kalaa ja saari A myy kookosta. 29. Kalakilon hinnan on oltava yli 1,25 kg kookosta mutta alle 4 kg kookosta. Jos kala on liian halpaa, saaren B ei kannata myydä sitä vaan tuottaa kookoksensa itse, ja jos kala on liian kallista, saaren A ei kannata ostaa sitä vaan kalastaa itse. 2.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 30. a. Vastaus: piste I. Perustelu: jos yhden maidon voi vaihtaa 0,5 leipään, niin silloin myös yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Silloin kannattaa tuottaa pelkkää leipää, ja hankkia maito vaihtamalla. Kulutuspiste voidaan valita suoralta, joka kulkee pisteen I kautta, ja jossa yhden leivän voi vaihtaa kahteen maitoon. Kulutuspisteeksi voitaisiin valita esim. piste J: b. Vastaus: piste C. Kannattaa tuottaa pisteen C mukaisesti, ja valita kulutuspiste suoralta, joka kulkee pisteen C kautta, ja jossa yhden maidon voi vaihtaa kolmeen leipään. 5

8 31. Leivän maksimimäärä joka on 6 ei muutu miksikään. Maitoa sen sijaan voidaan tuottaa enemmän. Tuotantomahdollisuuksien käyrä skaalautuu ylöspäin, mutta ei oikealle. Kullakin leivän määrällä maidon maksimimäärä kaksinkertaistuu: 32. a. i. Jos maitoa ei tuoteta, kaikki maat voidaan pitää peltona, jolloin leiväntuotanto on = 6. ii. Maito kannattaa tuottaa sillä palstalla, joka tuottaa huonoiten leipää. Silloin leiväntuotanto on = 5. iii. Paras peltomaa kannattaa jättää leiväntuotantoon, eli leiväntuotanto on 3. iv. Jos kaikki maa on laitumena, leiväntuotanto on nolla. b. Vasen kuva esittää tuotantomahdollisuuksien käyrän: c. Oikeanpuoleiseen kuvaan piirretty katkoviiva esittää ne pisteet, joissa y = x, eli joissa maidon ja leivän suhde on 1:1. Tuotantomahdollisuuksien käyrältä valitaan se piste, joka toteuttaa tämän ehdon. 6

9 3 MARKKINATALOUDEN RAKENNE 3.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Kirjan sivun 28 kuva. 2. 1) Kertomalla tuotettujen hyödykkeiden määrät niiden hinnoilla ja laskemalla yhteen, 2) laskemalla yhteen kotitalouksille maksetut tuotannontekijätulot, 3) laskemalla yhteen kuluttajien hyödykkeisiin käyttämät menot. 3. Koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa sen palkka nousee sen tulot kasvavat se lisää kulutustaan. Kouluttamattoman työvoiman kohdalla käy päinvastoin. Vaikutus hyödykemarkkinoihin on se, että koulutettujen kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten teatteriliput) kysyntä kasvaa, ja kouluttamattomien kotitalouksien suosimien hyödykkeiden (kuten lottokupongit) kysyntä vähenee. 4. Rahoitussektori kanavoi säästäjien säästöjä lainanottajien käyttöön (investointeihin tai kulutukseen). 5. Julkinen sektori kerää veroja, jotka muutoin päätyisivät kotitalouksille palkkojen tai pääomatulojen muodossa, ja käyttää verotulot julkisten palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen tai niiden ostamiseen yrityksiltä. (Näin sanoo kirja; selvästikään tämä ei ole tyhjentävä kuvaus siitä, mitä kaikkea julkinen sektori tekee.) 6. Koska ihmisillä on oma tahto ja he pyrkivät ennakoimaan julkisen vallan toimenpiteitä ja toimimaan itselleen edullisimmalla tavalla. 7. Ulkomaankaupan merkitys on Suomelle suurempi kuin USA:lle. Sitä voidaan mitata viennin BKT-osuudella, joka on Suomessa 40 %, mutta USA:ssa vain 10 %. 8. Julkisen sektorin rooli on Suomessa suurempi kuin USA:ssa. Sitä voidaan mitata verokertymän BKT-osuudella, joka on Suomessa 43 %, mutta USA:ssa vain 25 %. 9. Mannermainen eli pankkikeskeinen, ja angloamerikkalainen eli markkinakeskeinen. 10. Instituutiot ovat taloudellisen toiminnan pelisääntöjä. Ne määrittelevät reunaehdot, joiden puitteissa talousyksiköt voivat toimia oman etunsa ajamiseksi. Kirjassa mainittuja instituutioita ovat vaihdannan vapaaehtoisuus, omistusoikeudet, työmarkkinoiden instituutiot (järjestäytymisoikeus, työehtosopimukset, työttömyysturva ja kannustinjärjestelmät) sekä kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt. 11. Koska kukaan ei omista ilmakehää, ei ole ketään, joka voisi kieltää muita pilaamasta sitä ilmansaasteilla ja kasvihuonekaasuilla. Saastuttaminen on ilmaista. Seurauksena on, että ilmansaasteita tuotetaan enemmän kuin koko ihmiskunnan kannalta olisi optimaalista ) Ne välittävät tietoa: ne kertovat hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden niukkuudesta ja kysynnästä, 2) ne toimivat kannustimena: esim. korkea hinta antaa tuottajille syyn tuottaa hyödykettä ja kuluttajille syyn säästää sitä, 3) ne vaikuttavat tulonjakoon. 7

10 13. Pareto-parannus on muutos, joka parantaa ainakin yhden henkilön asemaa huonontamatta kenenkään asemaa. Pareto-optimi on tilanne, jossa ei ole tilaisuutta Pareto-parannukseen. 14. Koska vaihdanta on vapaaehtoista, jokaisen vaihdon täytyy olla Pareto-parannus, jotta se toteutuisi. Vaihdantaa jatketaan, kunnes Pareto-parannusmahdollisuuksia ei ole enää jäljellä. Tällöin ollaan Pareto-optimissa. 15. a. Markkinat voivat johtaa epäreiluun tulojen ja varallisuuden jakaumaan. b. Ulkoisvaikutukset. c. Kilpailu voi olla epätäydellistä. d. Julkishyödykkeet jäävät tuottamatta. e. Kotitalouksia on suojeltava omalta tyhmyydeltään. 16. Väite on tosi. Pörssiosakkeiden myyjää ei tarvitse etsiä, ostaminen on helppo toimenpide, eikä kauppakohteen ominaisuuksista ole mitään epäselvyyttä. Talon rakennuttaminen taas edellyttää eri urakoitsijoiden tarjouksiin perehtymistä; räätälöidyn sopimuksen laatimista, jossa määritellään kauppakohteen ominaisuudet; sopimuksen noudattamista täytyy valvoa; erimielisyyksien syntyminen on yleistä ja niiden ratkominen vaikeaa. 17. No, näinhän se on. Tätä kirja tarkoittaa sanoessaan: Yritysten toiminta perustuu hierarkkiseen määräyssuhteeseen. Onkin kiehtova kysymys, miksi se, mikä on tehokasta yrityksen sisällä, ei ole tehokasta kokonaisen kansantalouden mittakaavassa. Taloustieteen oppikirja tarjoaa oivallisia välineitä tämän paradoksin pohtimiseen. 18. Lähinnä siitä, kuinka suppeasti tai laveasti kukin markkina tai hyödyke määritellään. 19. Täydellinen kilpailu vallitsee, kun yksikään ostaja ja yksikään myyjä ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan. 20. a. Ostajia ja myyjiä on paljon, ja kunkin markkinaosuus on pieni. b. Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia kuluttajan näkökulmasta. c. Kaikilla on täydellinen informaatio tarjolla olevista hyödykkeistä, niiden ominaisuuksista ja hinnoista. d. Markkinoille on esteetön pääsy eikä tuotantoa ole rajoitettu. 21. a) Ei kovin realistinen; on vaikea keksiä uskottavaa esimerkkiä täysin kilpailullisista markkinoista. b) Usein hyödyllinen. Ensinnäkin täydelliset markkinat ovat yksinkertaiset. Olettamalla täydellinen kilpailu voidaan yksinkertaistaa analyysia menemättä yleensä kovin pahasti metsään. Toisekseen täydelliset markkinat ovat tehokkaat: ne maksimoivat yhteiskunnan hyödyn ja muodostavat siten luonnollisen vertailukohdan muille markkinamuodoille. 8

11 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 22. Kaaviossa julkisen sektorin reaalivirrat vasemmalta oikealle: tuotettu hyödyke on maanpuolustus, tuotannontekijät koostuvat puolustusvoimien henkilökunnan työpanoksesta, ja yrityksiltä saadut hyödykkeet ovat puolustustarvikkeita. Näitä vastaavat rahavirrat ovat verorahat, puolustusvoimien henkilökunnan palkat, ja yrityksille maksetut korvaukset puolustustarvikkeista. 23. Aloitetaan kirjoittamalla sanallisen tehtävän oletukset matemaattiseen muotoon: Alusten määrä = N Kalakanta = K = 10 N Saalis per alus = s = 0,1K = 1 0,1N Kokonaissaalis = S = Ns = N 0,1N 2 Voitto per alus = v = s 0,2 = 0,8 0,1N a. i. Maksimoidaan funktio S(N) etsimällä derivaatan nollakohta: ds dn = 1 0,2N = 0 N = 5. Tämä on maksimi, koska funktio on alaspäin aukeava paraabeli. Vastaus on siis, että kokonaissaalis maksimoituu, kun aluksia on 5. ii. S = N 0,1N 2 = 5 0,1 25 = 2,5. Vastaus: 2,5. iii. v = 0,8 0,1N = 0,8 0,1 5 = 0,3. Vastaus: 0,3. iv. Tämä saadaan kertomalla alusten määrä 0,2:lla, eli yhteenlasketut kustannukset = C = 0,2N = 0,2 5 = 1. Vastaus: 1. v. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,5 1 = 1,5. Vastaus: 1,5. 9

12 b. c. i. Aluksia tulee lisää, kunnes v = 0,1 0,8 0,1N = 0,1 N = 7. Vastaus: 7. ii. S = N 0,1N 2 = 7 0,1 7 2 = 2,1. Vastaus: 2,1. iii. C = 0,2N = 0,2 7 = 1,4. Vastaus: 1,4. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,1 1,4 = 0,7. Vastaus: 0,7. v. Kun alusten määrää ei rajoiteta, niitä tulee liikaa: paitsi että saalis per alus pienenee, myös yhteenlaskettu saalis pienenee. Samalla kustannukset kasvavat. i. Kalastusmonopolin voitto V = S C = (N 0,1N 2 ) 0,2N = 0,8N 0,1N 2. Maksimoidaan tämä N:n suhteen etsimällä derivaatan nollakohta: dv = 0,8 0,2N = 0 N = 4. dn Vastaus: 4. ii. S = N 0,1N 2 = 4 0,1 16 = 2,4. Vastaus: 2,4. iii. C = 0,2N = 0,2 4 = 0,8. Vastaus: 0,8. iv. Yhteiskunnan nettohyöty = S C = 2,4 0,8 = 1,6. Vastaus: 1,6. d. Yhteiskunnan kannalta paras kalastusalusten määrä on neljä, koska se maksimoi yhteiskunnan nettohyödyn. Tämän aikaansaamiseksi yhteiskunta voisi esim. 1) julistautua järven omistajaksi ja laittaa itse järvelle neljä alusta, 2) julistautua järven omistajaksi ja myydä sen sitten eniten tarjoavalle, 3) tehdä kalastamisesta luvanvaraista ja huutokaupata neljä kalastuslupaa. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on huonoin, sillä julkinen sektori ei yleensä ole yhtä innokas etsimään kustannussäästöjä kuin yksityiset firmat. Tehtävän sisältämän informaation pohjalta ei voida päätellä, kumpi vaihtoehdoista 2 ja 3 olisi paras. e. Kalastamisella on negatiivinen ulkoisvaikutus: jokainen kalastusalus haittaa toisten alusten tuotantoa. 10

13 4 HYÖDYKEMARKKINAT 4.1 KERTAUSKYSYMYKSET 1. Budjettirajoite sanoo, että hyödykkeisiin käytetyt menot (hinta kertaa määrä) eivät voi ylittää käytettävissä olevien varojen määrää. 2. Preferenssit. Taloustiede ottaa preferenssit annettuna, ts. niiden selittäminen jätetään muiden yhteiskuntatieteiden tehtäväksi. 3. Korkeimpaan mahdolliseen hyötyyn (utility) eli tarpeentyydytyksen tasoon. 4. 1) Preferenssit, 2) hyödykkeen oma hinta, 3) muiden hyödykkeiden hinnat ja 4) kuluttajan tulot. 5. Kysyntäkäyrä on laskeva, eli hinnan noustessa kysyntä vähenee ja hinnan laskiessa kysyntä kasvaa. 6. Se johtuu laskevasta rajahyödystä, toisin sanoen siitä, että mitä korkeampi on kulutuksen taso, sitä vähemmän lisähyötyä on lisäkulutuksesta. Esim. mitä enemmän suklaata on jo saatu, sitä vähemmän hyötyä on saada vielä lisää. 7. Rajahyöty = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MU on rajahyöty (marginal utility) ja Q on kuluttajan valitsema määrä. 8. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea kysytty määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajahyöty. 9. Kuluttajan kannattaisi a) lisätä kulutusta, b) vähentää kulutusta. 10. Kirjan mukaan useimmat ihmiset ovat ainakin useimmiten ainakin suurin piirtein rationaalisia. Toisin sanoen taloudellinen epärationaalisuus on siinä määrin harvinaista, ettei taloustieteilijän kannata kiinnittää siihen huomiota. 11. Kullakin hinnalla kysytty määrä saadaan eri ostajien kysymien määrien summana. 12. Väite on pötyä. Kullakin kuluttajalla rajahyöty = hinta, eli jokaisen kuluttajan rajahyöty suklaasta on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 13. Väite on totta. Rajahyödyn selvittämiseksi täytyy katsoa hintaa, ei määrää. 14. Suklaan yhteiskunnallinen rajahyöty = suklaan hinta. 15. Tarjontakäyrä on nouseva, eli mitä korkeampi hinta, sitä suurempi on tarjottu määrä. 11

14 16. Se johtuu nousevasta rajakustannuksesta, ts. siitä, että mitä enemmän hyödykettä jo tuotetaan, sitä kalliimpaa on tuotannon lisääminen. Esim. mitä enemmän viljaa tuotetaan jo, sitä huonompia peltoja on enää jäljellä, ja sitä kalliimpaa on kasvattaa niillä viljaa. 17. Rajakustannus = hinta. Allaolevassa kuviossa käyrä MC on rajakustannus (marginal cost) ja Q on yrityksen tuottama määrä. 18. Ne ovat sama käyrä, eri suuntaan luettuna. Jos aloitetaan hinnasta, voidaan käyrältä lukea tarjottu määrä, ja jos aloitetaan määrästä, voidaan käyrältä lukea rajakustannus. 19. Yrityksen kannattaisi a) vähentää tuotantoa, b) lisätä tuotantoa. 20. Kullakin hinnalla tarjottu määrä saadaan eri tuottajien tarjoamien määrien summana. 21. Väite on pötyä. Kullakin tuottajalla rajakustannus = hinta, eli jokaisen tuottajan rajakustannus on vallitsevan markkinahinnan suuruinen. 22. Väite on totta. Rajakustannuksen voi päätellä hinnasta, mutta ei määrästä. 23. Suklaan yhteiskunnallinen rajakustannus = suklaan hinta. 24. a. Yksittäiseen talousyksikköön (kuluttajaan tai yritykseen). b. Johdonmukainen pyrkimys tiettyyn tavoitteeseen (kuluttajalla hyödyn, yrityksellä voiton maksimointi). c. Vertaamalla rajaetua rajahaittaan ja muuttamalla toimintaansa, kunnes nämä ovat yhtä suuret. 25. Tilannetta, jossa kysytty määrä = tarjottu määrä. 26. Kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste osoittaa tasapainohinnan ja tasapainossa vaihdetun määrän. 27. Tasapaino saavutetaan hinnan sopeutumisen kautta. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, tuottajat nostavat hintaa. Jos tarjonta ylittää kysynnän, tuottajat alentavat hintaa. Kun kysyntä = tarjonta, hintaa ei ole tarpeen muuttaa. 28. Hinnanmuutoksen aiheuttama kysynnän muutos on siirtymä kysyntäkäyrää pitkin. Muiden tekijöiden muutokset saavat aikaan kysyntäkäyrän siirtymisen. 29. a. Hyödyke, jonka kysyntä kasvaa kuluttajien tulojen noustessa ja vähenee tulojen laskiessa. Useimmat hyödykkeet ovat tällaisia. b. Hyödyke, jonka kysyntä vähenee tulojen noustessa ja kasvaa tulojen vähentyessä. Esim. peruna. 12

15 c. Kaksi hyödykettä ovat toisilleen substituutteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä kasvaa. Esim. voi ja margariini. d. Kaksi hyödykettä ovat toistensa komplementteja, jos yhden kallistuessa toisen kysyntä vähenee. Esim. autot ja bensiini. 30. Hinnanmutoksen aiheuttama tarjonnan muutos on siirtymä tarjontakäyrää pitkin. Hinnan lisäksi tarjontaan vaikuttavat muutokset tuotanto-oloissa, teknologiassa, tuotantopanosten hinnoissa ja muiden hyödykkeiden hinnoissa. Näiden tekijöiden muuttuessa tarjontakäyrä siirtyy. 31. Tarjontakäyrä on siirtynyt oikealle. 32. Kysynnän hintajousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos hinnan suhteellinen muutos 33. Vain negatiivisia arvoja, koska kysyntä vähenee kun hinta nousee. 34. Kysyntä on joustavaa, kun ε > 1, ja joustamatonta, kun ε < 1. Kysyntä on sitä joustavampaa, mitä loivempi kysyntäkäyrä on, ja sitä joustamattomampaa, mitä jyrkempi kysyntäkäyrä on. 35. PQ eli hinta kertaa markkinoilla vaihdettu määrä. 36. Hinnan alentuessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä a. kasvaa, b. vähenee, c. ei muutu. 37. Käyrän yläosassa kysyntä on joustavaa, keskipisteessä yksikköjoustavaa, alaosassa joustamatonta. Rahamäärä maksimoituu käyrän keskipisteessä. 38. Uusien tuotteiden, joiden hintoja tarjonnan kasvu ei vielä ole ehtinyt painaa alas. 39. Kysynnän tulojousto = ε = kysytyn määrän suhteellinen muutos tulojen suhteellinen muutos 40. a. ε > 0 b. ε < 0 c. ε > 1 d. 0 < ε < Hyödykkeen x kysynnän ristijousto hyödykkeen y hinnan suhteen = ε = x:n kysytyn määrän suhteellinen muutos y:n hinnan suhteellinen muutos 42. a. ε > 0 b. ε < Se kertoo, miten tarjottu määrä reagoi hyödykkeen hinnanmuutoksiin. 44. Lyhyellä aikavälillä tarjonta on joustamattomampaa kuin pitkällä aikavälillä, koska tuotantoa ei ehditä lyhyessä ajassa sopeuttaa kysynnän muutoksiin. 45. Koska tällöin yhteiskunnan rajahyöty = yhteiskunnan rajakustannus (koska yhteiskunnan rajahyöty = kuluttajan rajahyöty = hinta = yrityksen rajakustannus = yhteiskunnan rajakustannus). 13

16 46. Hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen tuotannontekijöiden kysyntä kasvaa. 47. Yritykset pyrkivät muuttamaan tuotantoteknologiaansa ko. tuotannontekijää säästävämpään suuntaan. 4.2 SOVELTAVAT TEHTÄVÄT x + 2 y 10, tai yksinkertaisesti x + 2y 10. litra kg 49. Ratkaisemalla kummastakin yhtälöstä Q:n saamme tulokseksi, että hinnalla P Villen kysyntä on Q = 10 2P ja Leenan kysyntä on Q = 5 P. Markkinakysyntä on näiden summa eli Q = (10 2P) + (5 P) = 15 3P. Vastaus voidaan esittää joko muodossa Q = 15 3P tai muodossa P = Q. 50. Ratkaisemalla yhtälöstä Q:n näemme, että Q = 5 P kullekin kuluttajalle. Markkinakysyntä on näiden viiden miljoonan yksilökohtaisen kysynnän summa, eli Q = P. Se voidaan kirjoittaa myös: P = a, b ja c vasemmalta oikealle: Q a. Tarjontakäyrää määrittää ehto hinta = rajakustannus, eli P = MC. Sijoittamalla MC:n paikalle rajakustannuksen lausekkeesta saamme yhtälön P = 1 + Q. Tämä on kysytty tarjontakäyrä. b. On laskettava kullakin hinnalla yritysten tarjoamat määrät yhteen. Ratkaistaan ensin, miten tarjottu määrä riippuu hinnasta. Eli ratkaistaan tarjontakäyrän yhtälöstä Q. Saamme tulokseksi Q = P 1. Kun 250 tällaista tarjottua määrää lasketaan yhteen, tulos on Q = 250P 250. (Oikeastaan Q = max{0, 250P 250}, koska Q ei voi olla negatiivinen.) 14

17 53. a. P = 6,8 ja Q = 4,8 b. P = 180 ja Q = 300 c. Koska Q ei voi olla negatiivinen, niin Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. d. Käyrien muotoa ajatellen on selvää, että niillä on täsmälleen yksi leikkauspiste, jossa sekä P että Q ovat positiivisia. Yhtälö 13 = 1 + Q voidaan näin Q 5 ollen kertoa molemmilta puolilta Q:lla ja järjestellä uudelleen, jolloin saadaan 1 5 Q2 + Q 13 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan kaksi ratkaisua, Q 1 10,9 ja Q 2 5,9. Näistä vain jälkimmäinen on mahdollinen. Niinpä Q 5,9 ja P 2,2. Alla kuva a. Autot ovat normaalihyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Bensiinin hinta laskee; autot ja bensiini ovat komplementteja, joten autojen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. a. Peruna on inferiorinen hyödyke, joten kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. b. Kysyntäkäyrä ei siirry, sillä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat toisistaan riippumattomia. c. Riisin hinta laskee; peruna ja riisi ovat substituutteja, joten perunan kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. a. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska osa tuotannosta menetetään) b. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (yhä harvempi syö sianlihaa) c. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (yhä useampi syö sianlihaa) d. ei suoraa vaikutusta (kyseessä on ulkoisvaikutus) e. tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle (koska kustannukset kasvavat) f. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (substituutit) g. kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (komplementit) h. kysyntäkäyrä siirtyy oikealle (normaalihyödyke) i. tarjontakäyrä siirtyy oikealle (koska kustannukset alenevat) 15

18 57. a. ε = 2,5 % = 2,5 Vastaus: 2,5 b. D +1 % D = ε P P = 2,5 ( 2 %) = 5 %. Vastaus: kasvaa 5 %. 58. ε = 21+9 (21 9) 2 (8 12) = Lineaarisella kysyntäkäyrällä kysyntä on yksikköjoustavaa käyrän keskipisteessä, eli tässä tapauksessa silloin, kun P = 5 ja Q = Jos hinta P laskee 1 %, niin määrä Q kasvaa 3 %. Näin ollen niin myynnin arvo PQ kasvaa 2 %. 61. Kysynnän suhteellinen muutos = D = ε Y = 0,35 ( 2 %) = 0,7 %. Absoluuttinen muutos on 0,7 % 225 = 1,575 miljoonaa D Y litraa/vuosi. 62. Y:n hinnan suhteellinen muutos = P Y = D X D X P Y ε noustava 5 %, jotta X:n kysyntä vähenisi 1 %. = 1 % = 5 %. Y:n hinnan olisi siis 0,2 4.3 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 63. Epäyhtälö x + 2y 10 voidaan kirjoittaa myös y 5 0,5x. Ehdon toteuttavat pisteet (x, y) on merkitty kuvaan (myös suoralla olevat pisteet toteuttavat ehdon). Näihin kulutusyhdistelmiin on varaa. 64. Koska Matille enemmän on aina parempi, kulutuspiste valitaan budjettisuoralta. Ja koska Matti haluaa kuluttaa maitoa ja leipää 3:1-suhteessa, ts. siten että x = 3y, niin merkitään kuvaan katkoviivalla niiden pisteiden joukko, jotka täyttävät myös tämän vaatimuksen: Suorien leikkauspiste (6; 2) on Matin kannalta optimaalinen. Matti siis valitsee 6 litraa maitoa ja 2 kg leipää. Tällöin suhde on 3:1 ja menot

19 65. Toistamalla edellisen tehtävän menettelytapaa voimme laskea kulutuspisteen eri maidon hinnoilla. Huom: jos hinta on nolla, budjettisuora on vaakasuora, y = 5. Tasapainopiste on aina budjettisuoran ja preferenssejä kuvaavan suoran leikkauspiste, siis a) (15; 5), b) ( 15 ; 5 ), c) (30 ; 10 ) Komplementteja. Kun maidon hinta nousee, leivän kysyntä vähenee. 67. a. ε = Q/Q P/P = ( ) (( ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q/Q Q/Q, niin nyt laskemme ε = P/P P/P. 68. a. ε = Q y/q y P x /P x = (2 5 4 ) ((2+5 4 ) 2) (1 2) ((1+2) 2) = b. Tulos on sama kuin a-kohdassa. Tiedämme sen laskemattakin, sillä jos äsken laskimme ε = Q y/q y, niin nyt laskemme ε = Q y/q y P x /P x P x /P. x c. Leivän ristihintajousto on sama kuin maidon hintajousto. Näin ei ole aina: se pätee vain silloin, kun kyseessä on täydelliset komplementit, joita kulutetaan vakiosuhteessa, kuten Matti tekee. Kun x:n ja y:n suhde on vakio, x:n suhteellinen muutos = y:n suhteellinen muutos. (Älä kirjoita tätä muistiin, asia ei ole niin tärkeä sattuipahan vain tulemaan vastaan.) 69. a. Rajahyöty välillä 0 Q 0,5 on ainakin 1,80 eli ainakin 3,60 /litra. Jos 0,5 l rajahyöty olisi vähemmän, Mikko ei olisi ostanut 0,5 litran pulloa. b. Jos Q kasvaa 0,5:stä litrasta 1,5 litraan, kustannukset kasvavat 1,20. Mikko ei ollut halukas maksamaan tätä, joten rajahyöty välillä 0,5 Q 1,5 ei voi olla yli 1,20 /litra. 17

20 70. a. Lisäämällä c-kohdan kuvaan tarjontakäyrän näemme, että hinta on tasapainossa alle 2. Tällä kysyntäkäyrän osalla pätee yhtälö Q = P. Näin ollen hinta ja määrä saadaan ratkaisemalla P = 0,5 + 0,5Q yhtälöpari { Q = 4 3 P 2 mistä saadaan tulokseksi P = 10 7 b. P = 2 ja Q = 1. ja Q = c. Tarjontakäyrä alkaa ylempää kuin kysyntäkäyrä, joten käyrät eivät leikkaa toisiaan. Markkinat tasapainottuvat määrällä Q = 0, ja markkinahintaa ei muodostu. 71. a. b. Yhtälö 2 + 0,5Q = 8 2 Q + 1 voidaan ratkaista muuttamalla se toisen asteen yhtälöksi. Kirjoitetaan yhtälö ensin muotoon 1,5 + 0,5(Q + 1) = 8 2 Q + 1 ja määritellään sitten uusi muuttuja x: x = Q + 1, jolloin voimme kirjoittaa yhtälön muotoon 1,5 + 0,5x 2 = 8 2x jonka juuret ovat x = 2 ± 17. Koska Q 0, niin x 1, ja näin ollen vain oikeanpuoleinen juuri kelpaa. Siten Q = x 2 1 = ,5, ja P = 2 + 0,5Q = , Ratkaistaan kysyntäkäyrän yhtälöstä Q: Q = 6 2P. Jos tulot nousevat 5 %, niin kysyntä kasvaa 10 % kaikilla hintatasoilla. Niinpä kysyntäkäyrän uusi yhtälö on Q = 1,1 (6 2P) = 6,6 2,2P (mikä voidaan kirjoittaa myös P = Q). 18

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle

Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle Harjoitustehtäviä Taloustieteen oppikirjan lukijalle Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2015 Ennen kuin aloitat... ii 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2014 Tiivistelmän johdanto... iii 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2 3 Markkinatalouden

Lisätiedot

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on 1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

Yritykset ja asiakkaat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Yritykset ja asiakkaat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Yritykset ja asiakkaat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot yritykset ja työntekijät: optimaaliset palkat

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017 Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C1 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 17 Mallivastaukset 7. 1. Kaupungissa on kaksi suurta taidemuseoa (pelaajat) ja 5 asukasta. Taidemuseoilla on

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset Y56 Keät 010 1 Y56 laskuharjoitukset 5 - malliastaukset Harjoitus 1. Voiton maksimoia tuotannon taso & kiinteät kustannukset Taoitteena on ymmärtää kiinteiden kustannusten aikutus yrityksen tuotantopäätöksiin

Lisätiedot

Luentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat

Luentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

Harjoitusten 2 ratkaisut

Harjoitusten 2 ratkaisut Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

3. Kuluttajan valintateoria

3. Kuluttajan valintateoria 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA

PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA Matti Estola 29 marraskuuta 2013 Sisältö 1 Cournot'in duopolimalli 2 2 Pelin Nash -tasapainon tulkinta 3 3 Cournot'in mallin graanen ratkaisu 4 4 Bertrandin duopolimalli

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies

Lisätiedot