PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki /2010/2003

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset , Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA 1 PERUSTEET Puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos laativat vuosia koskevan toiminta- ja taloussuunnitelmansa valtiovarainministeriön antamia yleisiä laadintaohjeita (TM 0206/ ja sitä koskeva muutos TM0301/ ) sekä tässä asiakirjassa annettuja perusteita ja puolustusministeriön hallinnonalaa koskevia erityisohjeita noudattaen. Puolustusministeriön taloussäännön 14 ja 15 :n mukaan ministeriön osastot ja toimintayksiköt laativat omasta toiminnastaan toiminta- ja taloussuunnitelman ministeriön hallintoyksikön antamien ohjeiden mukaisesti. Puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto valmistelee hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteenvedon puolustusministeriön hallintoyksikön, puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laatimien toiminta- ja taloussuunnitelmien pohjalta. Toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu lakiin valtion talousarviosta (423/1988) ja asetukseen valtion talousarviosta (1243/1992). Toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea hallinnonalan toiminnan ja talouden tuloksellisuutta, antaa perusteita valtion vuotuisen talousarvion laadinnalle ja antaa perusteita hallinnonalojen sekä virastojen ja laitosten johtamiselle (1243/1992 ;8 ). Toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tuottaa myös tietoa hallituksen talouspolitiikan toteuttamista ja toteutuksen valvontaa varten. Lisäksi tarkoitus on varmistaa hallituksen antamien toimintalinjojen huomioon ottaminen ministeriön hallinnonalan sisäisessä ohjauksessa kytkemällä hallituksen asettamat tavoitteet ja ministeriön toimintapolitiikka ja tehtävät toisiinsa. Toiminta- ja taloussuunnitelmien tiedot hallinnonalan määrärahakehyksistä ovat yhdessä valtion tulojen, valtiovelan ja sen hoitomenojen kehitystä koskevien tietojen kanssa keskeinen lähtökohta hallituksen talous- ja finanssipoliittisessa päätöksenteossa. Tämä konkretisoituu hallituksen päät-

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 2 (11) täessä kehysneuvottelussaan seuraavia neljää vuotta koskevasta määrärahakehyksestä ja sen jakautumisesta hallinnonaloittain. Toiminta- ja taloussuunnitelman avulla puolustusministeriön hallinnonalan strategisissa suunnitelmissa, puolustusvoimien pitkän tähtäyksen suunnitelmassa (PTS), valtioneuvoston selonteossa vuodelle 2001 ja hallitusohjelmassa esitetyt strategiset päämäärät konkretisoidaan tulostavoitteiksi, kehittämisohjelmiksi ja määrärahojen käytön suunnitelmaksi. TTSsuunnitelma tuottaa myös perusteet vuosittaisille talousarvioehdotuksille. Valtion keskushallinnon uudistamista pohtinut ministerityöryhmä on edellyttänyt, että ministeriöiden tulee terävöittää hallinnonalansa tulosohjausta. Tulosohjauksen terävöittämisen taustana ovat eduskunnan esittämät vaatimukset tunnuslukuihin perustuvista tulostavoitteista ja hallinnon tilivelvollisuuden vahvistamisesta. Työryhmän loppuraportti sisältää tähän liittyvinä suosituksina mm. sen, että valtion talousarvion selkeyttä tulostavoitteiden esittämisessä tulisi parantaa, talousarvioesityksissä ja ministeriön hyväksymissä tulossopimuksissa tulisi käyttää ohjauksen selkeyttämiseksi tunnuslukuja tavoitteiden määrittelemisessä ja tavoitteiden tulisi perustua mittaamiseen tai muuhun systemaattiseen arviointiin. Puolustusministeriö on pyrkinyt ottaamaan ministerityöryhmän suositukset huomioon jo vuoden 2004 talousarvioehdotuksen valmistelussa. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille valmisteltaessa on pyrittävä korostuneesti ottamaan huomioon edellä esitetyt suositukset. Tästä syystä aiemmasta poiketen puolustusvoimille on esitetty alustavia tunnuslukuja sisältäviä tulostavoitteita ministeriön ja puolustusvoimien välisen vuoropuhelun ja neuvottelujen käynnistämiseksi. 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN SISÄLTÖ JA VALMISTELUVASTUUT 2.1 HALLINNONALAN YHTEENVETO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteenveto koostuu seuraavista osista valmistelu- ja kokoamisvastuineen: 1. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnan perusteet (PO kokoaa osastojen esitykset ja virastojen suunnitelmat) 2. Toimintaympäristön muutokset (PO/POKV ja virastojen suunnitelmat) 3. Hallinnonalan toimintalinjat, painopisteet ja tavoitteet TTS-kaudella (PO kokoaa osastojen esitykset ja virastojen suunnitelmat) 4. Määrärahakehykset (RO ja virastojen suunnitelmat) 4.1 Menojen perussuunnitelma momenteittain 4.2 Taulukko puolustusmateriaalihankinnoista; erittely voimassa olevat tilausvaltuudet, indeksi- ja valuuttakurssimaksut, muut puolustusmateriaalihankinnat ja aloitettavat tilausvaltuudet

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 3 (11) 4.3 Perustelut TTS-kaudella aloitettaville tilausvaltuuksille 4.4 Henkilöstömääräarvio 4.5 Arvio hallinnonalan tuloista momenteittain 5. Mahdollinen hallinnonalan muutosehdotus (RO) LIITE 1 Tulostavoitteet Hallinnonalan tulostavoitteet Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos LIITE 2 Virastojen tuloksellisuuden keskeiset tunnusluvut aikasarjana , tuloksellisuuden käsitemäärittely ja tunnuslukujen kuvaus (PO) LIITE 3 Menojen mitoituslaskelmat (RO) LIITE 4 Tilahallinta (RO) LIITE 5 Arvio hallinnonalan toimenpiteiden vaikutuksista kotimaiseen ja muuhun puolustustarviketeollisuuteen (RO) LIITE 6 Hallinnonalan hankintastrategia ja investointihankkeet (RO) LIITE 7 Puolustushallinnon osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan vuonna 2004 ja vuosina (PO) 2.2 VIRASTOJEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Puolustusministeriön hallinnonalan virastojen (vast) toiminta- ja taloussuunnitelmien sisältö on seuraava: 1. Viraston perustehtävät ja toimintaympäristön muutokset 2. Viraston toimintalinjat, painopisteet ja tulostavoitteet TTS-kaudella ml. tunnusluvut 3. Määrärahakehykset 3.1 Menojen perussuunnitelma momenteittain (peruslaskelma) 3.2 Taulukko puolustusmateriaalihankinnoista; erittely voimassa olevat tilausvaltuudet, indeksi- ja valuuttakurssimaksut, muut puolustusmateriaalihankinnat ja aloitettavat tilausvaltuudet 3.3 Perustelut TTS-kaudella aloitettaville tilausvaltuuksille 3.4 Henkilöstömääräarvio 3.5 Arvio viraston tuloista momenteittain 3.6 Mahdollinen viraston muutosehdotus LIITTEET - Keskeiset viraston sisäiset tulostavoitteet - Tuloksellisuuden keskeiset tunnusluvut aikasarjana Menojen mitoituslaskelmat - Tilahallinta - Arvio suunnittelukauden toimenpiteiden vaikutuksista kotimaiseen ja muuhun puolustustarviketeollisuuteen

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 4 (11) - Hankintastrategia ja investointihankkeet Näiden lisäksi puolustusvoimia pyydetään erikseen toimittamaan seuraavat liitteet: - tuloksellisuuden käsitemäärittely puolustusvoimissa - käytettävien tunnuslukujen kuvaus - Puolustusvoimien osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan vuonna 2004 ja vuosina TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUPROSESSIN TOTEUTUS Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutetaan vuonna 2003 seuraavasti. 1. Tulosneuvotteluaineisto lähetetään puolustusministeriöön mennessä. Tulosneuvotteluaineiston on pidettävä sisällään seuraavat asiat: 1.2Viraston toiminta- ja taloussuunnitelmien luonnos 1.3 Alkavaksi esitettävät tilausvaltuudet ja niiden perustelut 1.4 Puolustusvoimien näkemys alustavista tulostavoitteista pitäen sisällään - esitys vaikuttavuustavoitteiden jakamisesta vuositavoitteiksi, - esitys puolustusvoimien alustaviksi tulostavoitteiksi pyydettyjen kohtien osalta - Pääesikunta voi sisällyttää esitykseensä myös puolustusvoimien PTS:n mukaisia uusia tulostavoitteita - tulostavoitteisiin pyydetään sisällyttämään esitykset myös taloudellisuuden mittaamisesta. - esitys siitä miten tulosohjauksen terävöittämisen vaatimuksiin vastataan puolustusvoimien osalta. 2. Puolustusministeriön suunnitteluryhmä käsittelee TAE ja TTS-asioita Pääesikunnan suunnitteluosaston kanssa klo Pääesikunnan suunnitteluosastolla. 3. PLM-PE tulosneuvotteluseminaari kansliapäällikön ja Pääesikunnan päällikön johdolla Puolustusministeriö laatii muistion seminaarista mennessä. 4. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan tulosneuvottelu klo Puolustusministeriö laatii puolustusvoimien toiminta- ja taloussuunnitelman (luonnos) ja tulosneuvottelujen päätöksiin perustuvan kirjallisen palautteen. 6. Tulosneuvottelujen perusteella Pääesikunta, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja puolustusministeriö laativat toiminta- ja taloussuunnitelmansa loka-marraskuussa. 7. Puolustusministeriön hallintoyksikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toimittavat esitetyn perustein laaditun vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman puolustusministeriön puolustuspoliittiselle osastolle viimeistään

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 5 (11) 8. Puolustusministeriön suunnitteluryhmä ja Pääesikunnan suunnitteluosasto käsittelevät puolustusvoimien TTS-suunnitelmaa klo Pääesikunnassa. 9. Puolustusvoimat toimittaa tulosneuvotteluissa käsitellyn ja hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman puolustusministeriön puolustuspoliittiselle osastolle viimeistään , joka lähettää sen viipymättä osastoille toimenpiteitä varten. Puolustuspoliittisen osasto valmistelee hallinnonalan yhteenvedon luonnoksen puolustusministeriön sisäisen prosessin mukaisesti mennessä. Osastot käsittelevät puolustusvoimien TTS-suunnitelmaa ja hallinnonalan yhteenvetoa klo Puolustusministeriön suunnitteluryhmä ja PEsuunn-os käsittelevät yhteenvetoa klo Pääesikunnassa. 11. Hallinnonalan yhteenvedon luonnos käsitellään PLM:n osastopäällikkökokouksessa Puolustusministeriö käsittelee yhdessä Pääesikunnan kanssa hallinnonalan yhteenvetoa Puolustushallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteenveto käsitellään Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa yhteistoimintaelimessä (HEPO) viikolla 50 alustavasti Puolustusministeri hyväksyy puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman ja valtiovarainministeriöön toimitettavan yhteenvedon viikolla Yhteenveto toimitetaan VM:öön viimeistään Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmasta tiedotetaan viikolla 2. Puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto vastaa suunnitteluprosessista Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. 4 PUOLUSTUSMINISTERIÖN LINJAUKSET VUOSILLE TOIMINTALINJAT, PAINOPISTEET JA STRATEGIA Toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnassa on otettava huomioon seuraavat perusteet: - hallitusohjelma hallituksen strategia-asiakirja - Valtiontalouden kehykset vuosille vuoden 2004 talousarvioesitys - valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko eduskunnalle toteutuksen ja linjamuutosten osalta - puolustusministeriön strateginen suunnitelma - puolustusvoimien PTS puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (PLM KD 406/3010/2002) - puolustusministeriön ohjauskirjeet koskien PTS-työtä, kumppanuustoimintaa, Pääesikunnan tehtävätasojen ja rakenteen tarkistamista, puolustus-

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 6 (11) voimien lääkintähuollon uudistamista, tietohallinnon rationalisointia, materiaalipolitiikkaa sekä puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista (MATSI) - vuoden 2004 selontekoon sisällytettävien oleellisten muutosten vaikutus varojen kohdentamiseen ja muuhun toimintaan - tässä asiakirjassa esitettävät neuvottelun aloittamiseksi annetut alustavat tulostavoitteet Hallitusohjelman linjausten mukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat säilyvät ennallaan. Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa pohjoisen Euroopan vakautta ja lisää kansainvälistä turvallisuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus. Puolustusvoimia kehitetään vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Hallitus arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta laajemmin vuonna 2004 valmistuvassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. 4.2 ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoitteet Puolustushallinnon tulostavoitteet vuosille valmistellaan rinnakkaisena prosessina puolustusministeriön, puolustusvoimien ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen kanssa. Tavoitetilassa puolustushallinnon tulostavoitteet TTS-kaudelle tulevat muodostamaan loogisen ketjun hallinnonalan strategista tavoitteista virastojen tulostavoitteisiin saakka, joka mahdollistaa myös valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisen raportoinnin. Tavoitteiden valmisteluperiaate koko hallinnonalan tavoitteet Ministeriön tavoitteet Puolustusvoimien tavoitteet PhRakl:n tavoitteet Perusteet: Hallinnonalan strateginen suunnitelma Parlamentaarinen ohjaus, VNS, hallitusohjelma TTS Tulossopimus vuodelle 2003 Kehitysohjelmat ja hankkeet Ministerityöryhmän ohjeet ja VNS Puolustusministeriön hallinnonalan ja ministeriön tulostavoitteet tarkistetaan strategiaa vastaaviksi syksyn 2003 aikana osana hallinnonalan strategi-

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 7 (11) Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet 4.3 RESURSSIT MÄÄRÄRAHAKEHYKSET an konkretisointityötä. Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoitteet tullaan ryhmittelemään Valtioneuvoston ohjesäännön tehtäväluokittelun mukaisesti: 1. Puolustuspolitiikka (PLM) 2. Sotilaallinen maanpuolustus (PLM+PV) 3. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen (PLM) 4. Kansainvälinen yhteistyö, sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta (PLM+PV) 5. Hallinnon, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen (PLM) Puolustusministeriön hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuosille on esitetty liitteenä 1. Puolustusvoimien toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon puolustusministeriön puolustusvoimien PTS:n työhön antaman ohjauksen ja liitteessä esitetyt neuvottelun aloittamiseksi lähetettävät alustavat tulostavoitteet. Tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan 2003, puolustushallinnon strategiseen suunnitelmaan ja valtioneuvoston selontekoon vuodelta Tulosohjauksen terävöittämisen suositukset edellyttävät tunnuslukujen käyttöä tulostavoitteissa. Tunnuslukujen on kuvattava tulostavoitteiden tuloksellisuutta: vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta sekä laatua. Puolustusvoimien osalta tämä tarkoittaa pyrkimystä raportoida kattavasti eduskunnalle ja edelleen kansalaisille miten tuloksekkaasti puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät on toteutettu ja miten puolustusjärjestelmää kehitetään kohti tavoitetilaa. Tämä edellyttää tulosten tarkastelemista kokonaisvaltaisesti tuloksellisuuden kaikkien osa-alueiden avulla sekä erityisesti tunnuslukujen julkisuutta. Tämä on otettava huomioon lähtökohtana myös vietäessä puolustusvoimien käynnissä olevaa prosessijohtamisen käyttöönottoa eteenpäin. Puolustusvoimien avaintulos yhden (tilannekuva ja aluevalvonnan) osalta on tehty esitys siitä, miten tunnuslukuja voitaisiin sitoa esim. indeksiin. Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille on esitetty liitteessä 2. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtiontalouden kehyksistä vuosille Puolustusministeriö jakaa puolustusministeriön hallinnonalaa koskevan vuosien kehyksen ja määrittää vuodelle 2008 esitettävät määrärahat eri momenteille seuraavalla tavalla:

8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 8 (11) Puolustusministeriön hallinnonala Momentti Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot Puolustusministeriön toimintamenot Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot Puolustusmateriaalihankinnat Puolustusvoimien toimintamenot Rauhanturvaamistoiminnan kalustoja hallintomenot Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Kurssivaihtelut Hallinnonala yhteensä Ulkoasiainministeriön hallinnonala Momentti Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenne ja -määrä Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat on laadittava annettuihin momenttikohtaisiin menokehyksiin, jotka muodostavat perussuunnitelman. Tehtävien hoidon kannalta välttämättömät menot on sovitettava kehykseen. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta oleelliset ja keskeiset lisätarpeet, joita ei ole mahdollista sisällyttää perussuunnitelmaan, esitetään tarvittaessa erillisenä perusteltuna muutosehdotuksena. Puolustusministeriön hallinnonalan kannalta keskeiset henkilöstöpoliittiset linjaukset sisältyvät valtioneuvoston antamaan periaatepäätökseen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta sekä puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan. Lähivuosina valtion henkilöstön vaihtuvuus kasvaa ikärakenteen vuoksi (erityisesti eläköityminen). Arvioiden mukaan vuoteen 2011 mennessä nykyisestä valtion henkilöstöstä poistuu noin 50 %. Vastaavasti puolustusvoimien henkilöstöstä arvioidaan vaihtuvan seuraavaan kymmenen vuoden aikana noin Kilpailu työvoimasta kiristyy ja poistuvan henkilöstön tilalle on kyettävä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Samanaikaisesti ase- ja muiden järjestelmien jatkuva teknistyminen ja sodan ajan tehtävien asettamat vaatimukset edellyttävät puolustusvoimien henkilöstörakenteen kehittämistä.

9 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 9 (11) Vuoden 2001 hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti puolustusvoimien henkilöstöresursseja ei ole mahdollista lisätä nykytasosta. Jatkossakin puolustusvoimien henkilöstötyövuosimäärä tulee olemaan enintään Puolustusvoimien henkilöstrategiassa on arvioitu, että puolustusvoimien kehittämisvaatimuksien mukaisesti sotilastehtävien määrä tulee olemaan noin ja siviilitehtävien noin Kumppanuustoimintojen mahdollinen lisääntyminen vaikuttaa tehtävien määrään. Suunnittelukaudella puolustusvoimien henkilöstötyövuosimäärä on saatava käännettyä laskuun. Henkilöstön virkarakennetta kehitettäessä otetaan erityisesti huomioon seuraavaa: - Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden (nuorempi upseerin virka), sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden (määräaikainen nuoremman upseerin virka) ja upseerin perusopinnot suorittaneiden (määräaikaisen reserviupseerin virka) tavoitevalmistumisvahvuudet tulee päivittää vastaamaan sodan tarpeiden ja eri kehittämistarpeiden asettamia vaatimuksia. - Sotilasviranhaltijoista tavoitetilassa vuonna 2015 tulee olla vuoden 2001 selonteon mukaisesti neljännes määräaikaisissa palvelussuhteissa. - Nykyisten opistoupseerin virkojen muuttamistarve sotilasammattihenkilöiksi, erikoisupseereiksi ja upseerin viroiksi on otettava huomioon. - Nykyisten sotilasteknikoiden tehtävien muuttamistarve sotilasammattihenkilöiksi, (siviili)asentajiksi ja sotilasinsinööreiksi on otettava huomioon. - Kumppanuushankkeiden mahdolliset vaikutukset henkilöstön määrään on otettava huomioon. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton edellyttämä lisärahoitus on katettava ensisijaisesti henkilöstömenoista. Suunnittelukaudella henkilöstörakennetta korjataan virkajärjestelyin ennen kaikkea siten, että lakkautettavista viroista syntyvällä säästöllä saataisiin perustettua uudet virat. Avoinna olevien erikoisupseerien virkojen määrää pienennetään suunnittelukaudella. Puolustusministeriö ja Pääesikunta laativat suunnittelukaudella yhteistoiminnassa perusteet, joiden mukaisesti puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa uuden valtioneuvoston selonteon edellyttämällä tavalla tarkistetaan erityisesti henkilöstörakenteen kehittämisen osalta. Onnistuakseen työvoiman rekrytoinnissa puolustusvoimien on oltava esimerkillinen työnantaja ja sen on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien uusien palkkausjärjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Tehtävien kansainvälisyys, tietoyhteiskun-

10 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 10 (11) Palkkausjärjestelmäuudistus Eläkejärjestelmäuudistus nan edistäminen, tehtävien haasteellisuus ja hyvät kouluttautumismahdollisuudet ovat valtteja kilpailtaessa työmarkkinoilla. Suunnittelukaudella toteutetaan puolustusvoimien palkkausjärjestelmäuudistus. Suunnitteluperusteena on, että uuden järjestelmän mukaiset palkkaukset tulvat lisäämään palkkakustannuksia sivukuluineen noin 42,3 miljoonaa euroa (noin 7,2 prosenttia alan säännöllisen työajan palkkasummasta) vuodesta 2008 alkaen. Uudistusta koskeva rahoitussuunnitelma: Vuosi Rahoitus yhteensä *) *) Vuoden 2008 kokonaisrahoituksesta euroa perustuu puolustusvoimien toimintamenosäästöihin, vastaava osuus valtiovarainministeriön budjettirahoitukseen ja loput eli euroa järjestelyvaraeriin. Valtion eläkeneuvottelukunta on antanut omat ehdotuksensa valtion eläkejärjestelmän uudistamiseksi lukien ns. Puron työryhmän linjausten mukaisesti. Ehdotuksen mukaan puolustusvoimien henkilöstön eläketurvan muutoksista neuvotellaan erikseen. Tältä osin muutostarpeet selvitetään valtiovarainministeriön toimesta mennessä. Tähän selvitystyöhön osallistuvat puolustusvoimista sekä henkilöstöjärjestöt että työnantajaosapuoli. Tarkoituksena on, että uudistus kohtelee tasapuolisesti eri henkilöstöryhmiä. Toimeksiannon mukaisesti eläkemuutokset toteutetaan Puroratkaisun periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon sotilaseläkejärjestelmän erityispiirteet mm. urapainotteisuus. Myös sodan ajan tehtävien asettamat vaatimukset henkilöstölle, kuten ikärakenteeltaan tarkoituksenmukainen reservituotos, tulee eläkevalmistelussa ottaa huomioon. Vielä tässä vaiheessa eläkemaksuihin ei ole mahdollista antaa uusia suunnitteluperusteita. 5 YHTEISTOIMINTA Toiminta- ja taloussuunnitelmat on käsiteltävä yhteistoimintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ennen niiden hyväksymistä. Puolustushallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteenveto käsitellään Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa yhteistoimintaelimessä (HEPO) viikolla 50 alustavasti

11 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 11 (11) 6 ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmat ja toimintakertomukset ovat julkisia. Puolustusministeriö tiedottaa koko hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmasta sen valmistuttua. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteenvedon osia tiedotetaan internetissä. Tämän jälkeen virastot voivat tiedottaa omasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta katsomallaan tavallaan. Suunnitelma-asiakirjoja julkistettaessa on mainittava selkeästi, että asiakirjoissa esitetyt kannanotot ja ehdotukset ovat ainoastaan asianomaisen ministeriön, viraston tai laitoksen kannanottoja, eivätkä ylemmät viranomaiset ole ottaneet niihin kantaa. 7 MUUT OHJEET Toiminta- ja taloussuunnitelmat on toimitettava sekä paperiasiakirjana että edelleen käsiteltävissä olevina tiedostoina (sekä viraston käyttämillä ohjelmistoilla että Microsoft-ohjelmistoilla). Tiedostot pyydetään lähettämään joko paperiasiakirjan yhteydessä tai sähköpostina asianhoitajille. Asiaa hoitaa puolustusministeriössä vanhempi osastoesiupseeri Misa Kangaste ( ), talousjohtaja Timo Norbäck ( ) ja taloussuunnittelija Timo Rivinoja ( ). Kansliapäällikkö Matti Ahola Osastopäällikön sijainen Hannu Herranen LIITEET LIITE 1 Puolustushallinnon alustavat tulostavoitteet (VIRK) vuosille LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet (VIRK) vuosille JAKELU TIEDOKSI Puolustusministeriön hallintoyksikkö Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusministeriön osastot ja toimintayksiköt PLM.n suunnitteluryhmän jäsenet Puolustusministerin erityisavustajat Ulkoasianministeriö/talouslinja Pääesikunnan suunnitteluosasto