PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2006

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (20) JAKELU PLM:n päätös nro 10/6/RO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET 1.1 Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot Tällä asiakirjalla jaetaan määrärahat ja valtuudet sekä osoitetaan tuloarviot puolustusministeriölle, puolustusvoimille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle liitteen 1 mukaisesti. Määrärahat ja valtuudet tulee jakaa edelleen puolustusvoimien sisällä tulosyksiköille mennessä. Määrärahojen vastaanottajat vastaavat niille osoitettujen määrärahojen ja valtuuksien edelleen jakamisesta sekä käytön suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Talousarvion täytäntöönpanoasiakirjassa määrärahat ja tuloarviot on jaoteltu valtion vuoden 2006 talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion tilijaottelu vuodelle 2006 on vahvistettu puolustusministeriön päätöksellä nro 10/6/RO Vuoden 2006 talousarviossa on luovuttu puolustusministeriön hallinnonalan osalta virastojen ja laitosten mukaisesta lukurakenteesta ja siirrytty politiikkasektoreiden mukaiseen lukurakenteeseen. Hallinnonalan politiikkasektoreita ovat puolustuspolitiikka ja hallinto (luku ), sotilaallinen maanpuolustus (luku ), sotilaallinen kriisinhallinta (luku ) sekä (luku ) Puolustushallinnon rakennuslaitos. Uuden lukurakenteen mukaisesti momentilta (Puolustusvoimien toimintamenot) on siirretty kaikki Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen (PvKvK) toimintamenot sekä EU:n taisteluosastojen palkkausmenot momentille (Rauhanturvaamistoiminnan kotimaan toimintamenot). Luku (Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot) on poistettu talousarviosta ja sen momentti 50 (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) on siirretty luvun vastaavaksi momentiksi sekä momentti 95 (Kurssivaihtelut) luvun vastaavaksi momentiksi. Määrärahojen käytössä on noudatettava valtion talousarviosta annettua lakia ja asetusta, valtion talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä, valtion vuoden 2006

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 2 (20) talousarvion momenttien päätösosien perusteluja (liite 2) sekä yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset -osaa (liite 3), joka sisältää mm. vakiosisältöisten menomomenttien asiasisällön. Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomäärärahaa), vaikka ko. yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä tarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin päätösosan perusteluissa on asiaa koskeva maininta. Käytännössä edellä oleva tarkoittaa sitä, että valtion talousarvion momenttien käyttöperustelut on määritetty siten, että kaikille menoille on vain yksi oikea momentti, jonka määrärahaa veloittaen ne on tarkoitettu maksettavaksi. Momentit ja talousarvion tilijaottelun mukaiset käyttösuunnitelmat sekä lisäjaottelut ovat käyttötarkoitukseltaan määrärahan käyttäjiä sitovia. Talousarvion tilijaottelun muuttamisesta on määrätty valtion talousarviosta annetun asetuksen 13 ja 18 :ssä. Talousarvion tilijaottelun käyttösuunnitelmia ja lisäjaotteluja koskevat mahdolliset muutosesitykset on toimitettava tarkempine perusteluineen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikölle. 1.2 Tulossopimukset ja asetetut tulostavoitteet Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa on sovittu puolustusvoimille asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja ovat sopineet Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön sisäiset tulostavoitteet on asetettu kansliapäällikön ja osastopäälliköiden sekä erillisyksiköiden johtajien välisissä tulossopimuksissa. Keskeisimmät tulostavoitteet on esitetty valtion vuoden 2006 talousarviossa, ja ne sisältyvät erikseen julkaistavaan puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjaan vuodelle Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaavat puolustusministeriön kanssa tehdyissä tulossopimuksissa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida puolustusministeriölle tulossopimuksissa sovitulla tavalla. Puolustusvoimien tulee jatkaa tulosohjausjärjestelmänsä kehittämistä puolustusministeriön tulosohjauksen terävöittämisen työryhmän suositusten perusteella tehtyjen linjausten mukaisesti. 2. PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (MOMENTTI ) 2.1 Hankintojen yleiset periaatteet ja kaupallinen käsittely puolustusministeriössä Kaikissa puolustusmateriaalihankinnoissa noudatetaan materiaalipoliittista ohjelmaa sekä puolustushallinnon hankintatoimesta annettuja ohjeita ja hankintojen ratkaisuoikeuksista annettuja hallinnollisia määräyksiä (PLM:n ak nro 10257/3910/ ). Ministeriön ohjeisiin on sisällytetty myös voimassa olevat yleiset

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 3 (20) hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta. Materiaalin on oltava vaatimuksiltaan NATO-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien. Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös jo käynnissä oleviin ulkomaisiin hankkeisiin. Kaikki voimassa oleviin tilausvaltuuksiin perustuvat, puolustusministeriön käsittelyä edellyttävät hankinnat, niiden seurannaisvaikutukset ja aikataulut tullaan käymään läpi alkuvuoden 2006 aikana. Puolustusministeriö määrittää tällöin, mihin projekteihin se aikoo osallistua, ja mitä informaatiota se haluaa saada niiden etenemisestä. Vuoden 2006 aikana puolustusministeriön käsittelyä edellyttävistä hankinnoista tulee tehdä esitykset viimeistään mennessä. 2.2 Kotimainen puolustusteollisuus Kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Puolustusministeriö antoi hallinnollisen ohjeen nro 164/94/RO (PLM:n ak nro 10976/3050/2003) teollisen yhteistyön velvoitteiden määrittelystä ulkomaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Ohjeessa siirrettiin suoran teollisen yhteistyön eli hankinnan toteuttamiseen välittömästi liittyvän teollisen osallistumisen ohjausvastuu puolustusvoimissa Pääesikunnalle ja valmisteluvastuu edelleen maavoimille maavoimien hankinnoissa ja meri- ja ilmavoimille näiden puolustushaarojen hankinnoissa. Samalla edellytettiin, että teollisen yhteistyön määrittely liitetään osaksi puolustusvoimien ulkomaisten hankintojen suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista. Kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tapahtuva yhteistyö on teollisen yhteistyön säännöissä etusijalla. Yhteistyön mahdollisuudet ulkomaisiin puolustushankintoihin liittyen tulee käyttää entistä tehokkaammin hyväksi, joten suoran teollisen yhteistyön valmistelu tulee yhdistää entistä kiinteämmäksi osaksi puolustusvoimien ja asianomaisen hankintayksikön hanke- ja

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 4 (20) hankintavalmistelua. Samalla tulee teollisen yhteistyön määrittelyssä lisätä yhteistyötä kotimaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisön kanssa sekä aloittaa selvitykset entistä aikaisemmassa vaiheessa. Teollisuuden osaamiskeskusajattelua ja verkottumista tulee pyrkiä laajentamaan raskaan ampumatarviketeollisuuden lisäksi myös muille teollisuuden aloille (esim. simulaattorit, sensoriteknologiat). Järjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyvää vastuuta tulee myös pyrkiä siirtämään enenevässä määrin teollisuudelle. Eduskunnan aikaisempien vuosien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä ottaman kannan mukaisesti puolustusvoimien kotimaiselta teollisuudelta tekemät tilaukset on pyrittävä ajoittamaan niin, että teollisuus pystyy suunnittelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisesti ja käyttämään tehokkaasti valmistuskapasiteettiaan ja että myönnetyt määrärahat tulevat mahdollisimman tehokkaasti käytetyiksi siirtyvien erien mini-moimiseksi. Varainhoitovuodelle suunnitellut hankinnat on pyrittävä tekemään mahdollisuuksien mukaan etupainoisesti jo alkuvuoden aikana. Puolustusministeriö on antanut Pääesikunnalle puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuutta koskevan tulostavoitteen toteutumisen seurannasta ohjeet (PLM:n ak nro 774/0100/ ), joiden perusteella Pääesikunta on antanut seurannan edellyttämät lisäohjeet (PE:n ak nro R3071/12.7/D/II ). Tulostavoitteen toteutumisesta raportoidaan puolustusministeriölle näiden ohjeiden mukaisesti kuitenkin siten täsmennettynä, että laskelman kohdassa 3. huomioidaan puolustusmateriaalihankinnoista maksettujen ennakkojen vuotuinen muutos raportoitavalta varainhoitovuodelta. 2.3 Materiaalihankintamäärärahojen käytön tehostaminen Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) määrärahalla tehtävien puolustusmateriaalihankintojen toteuttamisessa tulee puolustusvoimissa edelleen noudattaa menettelyä, jossa mahdollisuuksien mukaan kaikki tarjouspyynnöt lähetetään mahdollisille toimittajille syksyn aikana, kun puolustusvoimien tuleva määrärahataso on ollut riittävän tarkasti tiedossa. Pyydettävien tarjousten tulee olla voimassa vähintään seuraavan vuoden tammikuun loppuun saakka. Tavoitteena on, että puolustusvoimilla on talousarvion voimaan tullessa hyvä valmius puolustusmateriaalihankintojen välittömään toteuttamiseen (PLM:n kirje 406/3010/ ). Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettyjen tilausvaltuuksien osalta puolustusministeriö asettaa vuodelle 2006 seuraavat tulostavoitteet: Tulostavoite toteutunut ennakoitu arvio Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään 20% 14% 13%

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 5 (20) ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan 1% 5% 5% Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 92% 85% 85% Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon 74% vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 50% 50% Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on todennut valtion vuoden 2004 tilinpäätöskertomuksesta antamassaan mietinnössä (VaVM 28/2004 vp), että valiokunta pitää puolustushallinnon pyrkimystä pienentää puolustusmateriaalihankintojen siirtyvien erien vuosittaista määrää sekä toiminnallisesti että valtiontalouden kannalta oikeana. Valiokunnan mukaan siirtyviä eriä koskevan tulostavoitteen lisäksi olisi kuitenkin kehitettävä sellaisia tulostavoitteita, jotka mittaisivat tehdyillä puolustusmateriaalihankinnoilla aikaansaatua puolustusvoimien suorituskyvyn paranemista. Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdentamista tehostettaessa käytettävissä olevat määrärahat on saatava vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia. Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muutoksen arvo on yli 3,64 milj. euroa. Tilausvaltuusmäärärahaa tulee jakaa vain niille tulosyksiköille, joilla on todellinen ja välttämätön tilausvaltuuden käyttöperustelujen mukainen varojen käyttötarve. Tilausvaltuusmäärärahaa edelleen jaettaessa tulee huolehtia siitä, että määrärahan vastaanottaja on tietoinen kyseisen tilausvaltuuden talousarviossa hyväksytyistä käyttöperusteluista. Puolustusministeriö edellyttää lisäksi, että kaikissa puolustusvoimien eri tasoilla tehtävissä talousarvion toimeenpanoasiakirjoissa menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määrärahan jaon on perustuttava määrärahan vastaanottajien esittämiin luotettaviin ja välttämättömiin vuotta 2006 koskeviin määrärahatarpeisiin sekä hankintavalmiudeltaan asianmukaisiin ja vuoden 2006 aikana toteutettavissa oleviin hankintasuunnitelmiin. Millekään puolustusvoimien hallintoyksikölle ei saa jakaa menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määrärahaa ennen kuin sille on osoitettu edellä asetettujen ehtojen mukainen käyttötarve. Mahdollisesti jakamatta jäävät määrärahat on palautettava Pääesikunnalle uudelleenkohdentamista varten. Puolustusministeriö katsoo edellä kuvatut toimenpiteet välttämättömiksi, jotta menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määräraha tulee optimaalisella tavalla jaettua välttämättömiin menotarpeisiin. 2.4 Tilausvaltuudet valtion talousarviossa Puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät tilausvaltuudet ovat valtion talousarviosta annetun lain 10 :n mukaisia, talousarviokäsittelyn yhteydessä myönnettyjä määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 6 (20) sitou- muksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin. Valtuutta, joka aina merkitään luvun tai momentin päätösosaan, saadaan käyttää vain sen varainhoitovuoden aikana, jolloin se on myönnetty. Valtuusmenettely edellyttää talousarvioon sisällytettyjen tilausvaltuuksien sitomista koko tilausvaltuuden voimassaoloajalta jo tilausvaltuuden myöntämisvuonna. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon käytettäessä vuoden 2006 talousarviossa myönnettyä uutta tilausvaltuutta. Poikkeuksena edellä esitettyyn on talousarviossa momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) perustelujen päätösosaan sisällytetty maininta, jonka mukaan sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2006 aikana tehdä sopimuksia Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämisen (HTH) ( euron osalta), Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen (PVKEH 2005) ( euron osalta) ja Raskaan raketinheitinjärjestelmän (MLRS) ( euron osalta) tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset menot eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. 2.5 Tilausvaltuuksien valuuttakurssitaso Momentille (Puolustusmateriaalihankinnat) on vuoden 2006 talousarviossa myönnetty uutena tilausvaltuutena PVKEH 2006 tilausvaltuus. Momentin perustelujen mukaisesti vuonna 2006 saa tehdä puolustusvoimien integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen sekä merivoimien, ilmavoimien ja ilmatorjunnan kehittämiseen liittyen sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Eduskunta on päättänyt, että vuoden 2006 talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2006 alkaen. Tällöin valuuttakursseja ei noteerattu. Siten talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasona käytetään ensimmäisen arkipäivän mukaista valuuttakurssitasoa. Oheinen liite 4 sisältää Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä Vuonna 2006 puolustusvoimien käytettävissä olevien tilausvaltuuksien enimmäismäärät perustuvat asianomaisen vuoden talousarvion tai lisätalousarvion voimaan-tulopäivän valuuttakurssitasoon seuraavasti: Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 7 (20) Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta 2004 (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Raskas raketinheitinjärjestelmä (MLRS) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) Tilausvaltuuksien indeksisidonnaisuus Talousarvioperustelujen mukaan puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Tähän perustuen puolustusministeriö huomauttaa, että tilausvaltuuksiin perustuvien hankintojen on oltava indeksisidonnaisia, jotta tilausvaltuuteen perustuvat suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Hankinnan koko hinta ei kuitenkaan saa olla indeksisidonnainen, vaan hinnassa tulee aina olla kiinteää osuutta vähintään 10 %, mikäli puolustusministeriö ei poikkeustapauksissa muuta määrää. Kiinteähintaiset hankintasopimukset tehdään tarjouksen tekohetken mukaisessa hintatasossa. Vuonna 2006 puolustusvoimien käytettävissä oleviin tilausvaltuuksiin perustuvia hankintoja alaa kuvaavaan hintakehitykseen sidottaessa perushinta määräytyy eri tilausvaltuuksissa seuraavasti: Tilausvaltuus Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Perushinnan hintakehityksen ajankohta 1998/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2001/1. vuosineljännes 2001/2. vuosineljännes 2002/1. vuosineljännes

8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 8 (20) Tilausvaltuus Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Raskas raketinheitinjärjestelmä (MLRS) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) Perushinnan hintakehityksen ajankohta 2002/1. vuosineljännes 2002/2. vuosineljännes 2003/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes 2005/1.vuosineljännes 2005/2. vuosineljännes 2006/1. vuosineljännes Jos sopimuksessa käytettävästä indeksistä ei julkaista vuosineljännesindeksiä, perusteena käytetään asianomaisen vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden indeksiä. Indeksi- ja valuuttakurssimenojen suunnittelussa, laskennassa ja seurannassa tulee noudattaa puolustusministeriön tästä erikseen antamia ohjeita (PLM:n ak nro FI.PLM /2910/ ). 2.7 Valtuuskirjanpito, tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat ja niiden käyttö- ja sitomistilannetta koskeva raportointi Puolustusvoimien tulee järjestää valtuuskirjanpito sekä valtuuksien käyttö- ja sidontatilanteen seuranta ja raportointi Valtiokonttorin määräyksen (326/03/ ) mukaisesti. Valtiokonttorin määräyksen mukaan valtuuskirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa, mikä merkitsee mm. sitä, että - valtuuskirjanpito tuottaa oikeat ja riittävät tiedot myönnetyistä valtuuksista ja niiden käytöstä - valtuuskirjanpidon yhteydessä seurataan valtuuden käytöstä aiheutuvia menoja ja määrärahatarpeita - valtuuskirjanpito on ajantasaista, yhdenmukaista ja dokumentoitua. Pääesikunnan tulee huolehtia siitä, että edellä mainitut Valtiokonttorin määräysten mukaiset tiedot ovat puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikön käytettävissä kuukausittain. Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriön talousyksikköön ajan tasalla olevat tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat kaikista voimassa olevista tilausvaltuuksista mennessä. Lisäksi Pääesikunnan tulee laatia momentilta (Puolustusmateriaalihankinnat) tilausvaltuuksittain eritelty raportti, joka sisältää valtiovarainministeriön (VM:n kirje nro VM 45/211/ ) ja puolustusministeriön erikseen antamien ohjeiden (mm. Tilausvaltuuden seurannan kehittäminen (TILKE) taulukko) edellyttämät tiedot kaikkien voimassa olevien

9 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 9 (20) tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta tilausvaltuuksien perustelumuistioiden mukaisesti jaoteltuna. Samalla, kun edellä mainittu tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanneraportti toimitetaan puolustusministeriölle, on siihen sisällytettävä sellaiset käyttösuunnitelmiin tehdyt muutokset, jotka eivät edellytä puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön lupaa. Raportti tulee laatia talousarviokirjanpidon maalis-, heinä- ja joulukuun käyttölukujen ja vastaavan ajan määrärahojen ja valtuuksien sitomistilanteen perusteella. Maaliskuun lopun tilanteen mukainen raportti on toimitettava puolustusministeriölle huhtikuun loppuun mennessä, heinäkuun lopun tilanteen mukainen raportti on sisällytettävä puolustusministeriölle elokuun loppuun mennessä toimitettavaan tulosraporttiin ja koko vuoden tilanteesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

10 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 10 (20) 2.8 Sopimussakkojen kirjaaminen Vuoden 2006 talousarvion perusteluihin on lisätty menomomentteja koskevien yleisten määräysten kohtaan "16-18 puolustusmateriaalin hankkiminen" maininta, jonka mukaan "momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa". Tehty muutos selkeyttää viime vuosina noudatettua käytäntöä, jolla puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät myyjän toimituksen viivästymisestä ostajalle maksamat viivästyssakot nettoutetaan momentille (Puolustusmateriaalihankinnat), vaikka siitä ei ole erikseen mainintaa ao. momentin perusteluissa. Erityisesti kuitenkin huomautetaan, että myyjän viivästysajalta maksamat korot saamansa ennakon osalta on aina tuloutettava momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Pääesikunnan on huolehdittava siitä, että edellä mainittujen erien määrät ovat tarpeen vaatiessa eriteltävissä puolustusvoimien kirjanpidosta. 3. PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAMENOT (MOMENTTI ) 3.1 Henkilöstömenot Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan tehtävänä on turvata puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka hallinnonalalle annetut resurssit huomioon ottaen on laadultaan ja määrältään riittävä sodan ajan sekä rauhan ajan tarpeisiin. Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan puolustushallinnon henkilöstöpoliittista ohjelmaa ottaen huomioon valtioneuvoston ja Valtion työmarkkinalaitoksen linjaukset ja ohjeet. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa on yksilöity henkilöstöalan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. Henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan puolustusvoimien kehitettäviä osaamisalueita erityisesti ydinosaamisessa ja kansainvälistymisen vaatimuksia. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvat menot Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä aiheutuvien menojen osittaisesta kattamisesta aiheutuvina menoina (VM:n rahoitusosuus), josta puolustusvoimien osuus on euroa ja rakennuslaitoksen osuus euroa. Puolustusvoimien tulee huolehtia palkkausjärjestelmäuudistukseen liittyen siitä, että jo tehtyjen sopimusten vuodelle 2006 aiheuttamat lisämenot puolustusvoimien työnantajarahoitusosuuden osalta kyetään kattamaan momentin määrärahasta. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvien menojen osalta kullekin siirtymäkauden vuodelle arvioitu kustannus on alusta alkaen suunniteltu ja sovittu rahoitettavaksi seuraavasti: 1/3 pv:n työnantajarahoitus, 1/3 VM:n työnantajarahoitus ja 1/3 virastokohtaiset liitto- ja vastaavat erät. Vuoden 2006 talousarvio sisältää

11 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 11 (20) puolustusvoimien työnantajarahoitusosuuden ja valtiovarainministeriön rahoitusosuuden. Palkkausmenojen hallinta- ja raportointivelvoitteet Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahasta maksettavat puolustusvoimien henkilöstön palkkausmenot 719 milj. euroa (ml. VM:n UPJ-osuus) ovat puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion suurin menoerä. Näiden menojen seuranta on hallinnonalan talouden kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Puolustusvoimien tulee toimintavuonna jatkaa toimenpiteitä, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen 2008 mennessä. Palkkausmenojen hallintaan liittyen Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriölle mennessä toteumatiedot vuosina 2004 ja 2005 puolustusvoimien toimintamenomomentilta maksetuista palkoista ja lisäksi kokonaisarvio em. momentilta maksettavista puolustusvoimien vuoden 2006 palkkausmenoista. Vuosien 2004 ja 2005 toteumatiedot sekä vuotta 2006 koskeva arvio on eriteltävä seuraavasti: - varsinaiset palkat - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset - muut palkat - työnantajan eläkemaksut - työnantajan sosiaaliturvamaksut - muut työnantajamaksut. Lisäksi palkkausmenojen kehitystä on seurattava erikseen kuukausiraportoinnin yhteydessä. 3.2 Momentin tilausvaltuudet Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2006 enintään euroa. Tästä euroa aiheutuu vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuudesta, euroa vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuudesta, euroa vuonna 2004 myönnetystä KASI-järjestelmän huoltoja ylläpito -tilausvaltuudesta, euroa vuonna 2005 myönnetystä ItOhj90- järjestelmän huolto -tilausvaltuudesta ja euroa vuonna 2005 myönnetystä Alkeislentokoulutuksen ulkoistamisen tilausvaltuudesta. Momentin perustelujen päätösosassa on todettu, että vuonna 2006 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään euroa. Vuoden 2006 toimintamenojen tilausvaltuuteen perustuvat sitoumukset on tehtävä vuoden 2006 aikana.

12 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 12 (20) 3.3 Kiinteistömenot Momentin perustelujen mukaan vuonna 2006 saa tehdä NH90-kuljetushelikopterin koulutuspalveluja koskevia sopimuksia (NH90-koulutuspalvelut -tilausvaltuus) siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Momentin perusteluissa on esitetty myös eduskunnan hyväksymä kyseisen tilausvaltuuden tarkempi vuosittainen menoajoitus. NH90-koulutuspalvelut -tilausvaltuuteen perustuvat sitoumukset on tehtävä vuoden 2006 aikana. KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpitosopimukseen, ItOhj90-järjestelmän huoltosopimukseen ja alkeislentokoulutuksen ulkoistamissopimukseen mahdollisesti liittyvät, valuuttakurssien ja indeksien noususta aiheutuvat lisämenot maksetaan puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettävistä määrärahoista. Valtion vuoden 2006 talousarvion tilijaottelussa menokohta (Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot) on jaettu alatileihin seuraavasti: Vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus(ek) Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) ItOhj90-järjestelmän huolto- tilausvaltuus (EK) Alkeislentokoulutuksen ulkoistamisen tilausvaltuus (EK) Vuoden 2006 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) NH90-koulutuspalvelut -tilausvaltuus (EK) Vuoden 2006 talousarvion tilijaottelussa vahvistetun, momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) veloitukseksi tulee kirjata kaikki sotilaallinen maanpuolustus -politiikkasektorin kiinteistömenot - pois lukien palvelussuhdeasuntoihin liittyvät tulot ja menot. Vastaavasti lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) hyvitykseksi tulee kirjata kyseiselle momentille kertyvät nettobudjetoidut tulot siltä osin, kun niitä vastaavat menot on alun perin maksettu ko. lisäjaottelukohdalta. Puolustusministeriön vahvistama tilijaottelu merkitsee käytännössä sitä, että mitään sotilaallinen maanpuolustus -politiikkasektorin kiinteistömenoja ja niihin liittyviä nettobudjetoituja kiinteistötuloja - palvelussuhdeasuntoihin liittyviä tuloja ja menoja lukuun ottamatta - ei saa kirjata millekään muulle lisäjaottelukohdalle kuin (Kiinteistömenot). Vastaavasti lisäjaottelukohdan määrärahaa ei saa käyttää mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen kuin kiinteistöjen pääomaja ylläpitovuokriin, kiinteistöjen omistajille maksettaviin käyttöoikeuskorvauksiin, investointien hankesuunnittelumenoihin sekä muihin kiinteistömenoihin. Kiinteistömenoissa on myös otettava huomioon puolustusministeriön hallinnonalan tukeman museotoiminnan edellyttämät pääoma- ja ylläpitovuokramenot (ml. Ilmatorjuntamuseon lisärakennuksesta aiheutuvat menot sekä hallinnon alan

13 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 13 (20) ulkopuolisten sotahistoriallisiksi erikoismuseoiksi nimettyjen Tieliikennemuseo Mobilian sekä merikeskus Forum Marinumin kiinteistökustannuksiin liittyvät avustusosuudet puolustusministeriön hallinnonalan osalta). Puolustusministeriö pitää tarpeellisena osallistumista RAKLI:n toimintaan yhteisesti Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. RAKLI:n jäsenmaksuosuuden rahoitus tulee hoitaa niin, että Puolustushallinnon rakennuslaitos maksaa jäsenmaksun ja sisällyttää sen kustannuksena laskutukseensa. Lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) määräraha on euroa ja se sisältää sekä pääoma- että ylläpitovuokrat, kiinteistöjen omistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset, investointien hankesuunnittelumenot sekä muut kiinteistömenot. Kiinteistömäärärahoihin sisältyy lisäyksenä euroa, joka on tarkoitettu uusien tai perusparannettujen toimitilojen vuokrien maksuun. 3.4 Vapaudenristin Ritarikunnan menot Vuoden 2006 talousarvion mukaan momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahaa saa käyttää Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Puolustusministeriö toteaa, että tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vuonna 2006 enintään euroa. Pääesikunnan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että Vapaudenristin Ritarikunnan menot ovat erotettavista muista menoista ja ministeriön näille menoille asettamaa enimmäismäärää voidaan noudattaa sekä että menoista voidaan tarvittaessa raportoida asianmukaisesti. 3.5 Maksullinen toiminta ja sitä koskeva raportointi Puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista on annettu uusi puolustusministeriön asetus (1050/2005). Maksullisessa toiminnassa ja sitä koskevassa raportoinnissa tulee noudattaa uuden maksuasetuksen säännöksiä ja puolustusministeriön sen nojalla hallinnonalan maksupolitiikasta ja maksuasetuksen soveltamisesta antamia ohjeita. 3.6 Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla luodaan, ylläpidetään ja kehitetään maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toimintaedellytykset kiinnittäen toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristönsuojelun ohella huomiota myös terveyteen, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Vuonna 2006 jatketaan vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyviä, alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön kohdistuvia

14 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 14 (20) toimenpiteitä. Alueita ja toimitiloja kehitetään sovittujen kehittämisohjelmien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Alue-, toimitila- ja ympäristöasioiden suunnittelua ja toteutusta tulee tehostaa niin, että vuodelle 2006 osoitetut määrärahat tulevat käytetyiksi vuoden aikana asianmukaisiin tarkoituksiin. Kiinteistömenot tulee sovittaa edellä kohdassa 3.3 mainittuun kiinteistömenojen kokonaismenokehykseen. Suunniteltaessa uusien alueiden ja toimitilojen vuokraamista tulee samalla selvittää mahdollisuudet luopua tarpeettomista alueista ja toimitiloista. Uusien toimitilojen ja vuokravaikutteisten perusparannusten vuokriin (pääoma- ja ylläpitovuokrat) on käytettävissä luopumisten kautta saavutettavien vuokrasäästöjen lisäksi enintään vuotuinen 3 milj. euron kehyslisäys (ml. edellisen vuoden kehyslisäyksestä käyttämättä jäänyt siirtynyt määräraha). Toiminnan suunnitteluun (ml. investointien tarve- ja hankesuunnittelu) tulee varata resurssit niin, että puolustushallinto saa vuonna 2006 täyden hyödyn kiinteistöhallintouudistuksen mukaisesta investointitoiminnasta (uusinvestointi-, perusparannus- ja peruskorjaustoiminta). Pääesikunnan on tehtävä annetun ohjeistuksen mukaiset esitykset puolustusministeriölle hankkeista, jotka edellyttävät käsittelyä valtioneuvoston rahaasiainvaliokun-nassa. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan seurannan ja raportoinnin kehittämistä jatketaan. Vuoden 2006 aikana tehdään eduskunnan edellyttämä kokonaisarvio puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta, ja arviossa tehtävät johtopäätökset otetaan huomioon vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjaus tapahtuu puolustusministeriön, puolustushallinnon kiinteistötoimen järjestämisestä , antaman ohjauskirjeen ja puolustusministeriön rakennuslaitoksen kanssa tekemän tulossopimuksen mukaisesti. Pääesikunnan ohjaus kohdistuu ohjauskirjeen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen käytännön toimintaan. Vuoden 2006 aikana jatketaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita vastaavaksi kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankkija- ja tuottajaorganisaatioksi, minkä seurauksena Rakennuslaitoksen henkilöstön määrän tulee vähentyä edelliseen vuoteen verrattuna n. 70 henkilöllä. Ympäristöpoliittisella toiminnalla edistetään vastuullista ympäristönsuojelutoimintaa tavoitteena haittojen ennaltaehkäisy ja minimointi. Vuoden 2006 aikana ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on meluntorjunnan lisäksi, ympäristökoulutuksen, pohjavesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun, jätehuollon (mm. PIMA- asiat) ja ympäristötutkimuksen kehittäminen. Momentti (Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot) poistettiin vuonna 2005 talousarviosta, ja vastaava määräraha euroa siirrettiin momentille (Puolustusvoimien toimintamenot). Tämä merkitsi sitä, ettei puolustusministeriön hallinnonalalla ole enää ollut vuodesta 2005 alkaen käytettävissä ympäristövahinkojen korvaamiseen erityistä arviomäärärahaa, vaan

15 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 15 (20) 3.7 MATINE:n siirto kaikki puolustushallinnon määrärahat kyseiseen tarkoitukseen ovat sisältyneet momentille (Puolustusvoimien toimintamenot). Koska nyt on ilmennyt ennalta arvaamattomia ja kiireellisiä tarpeita valtion vastuuksi katsottavien ympäristövahinkojen korvaamiseen, puolustusministeriö varaa vuoden 2006 talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahasta euroa ministeriön käytettäväksi ympäristövahinkojen korvaamiseen. Mikäli puolustusministeriön korvausvastuu jää edellä mainittua summaa pienemmäksi, puolustusministeriö palauttaa ylimääräiset määrärahat puolustusvoimien käytettäväksi. Lisäksi puolustusministeriö toteaa, että puolustus voimat voi käyttää Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuodelta 2005 palauttamia varoja ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Puolustusministeriö on myös valmis tekemään tältä osin tarvittavat muutokset valtion vuoden 2006 talousarvion tilijaotteluun. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) puolustusvoimiin siirron määrärahavaikutukset otetaan huomioon vuoden 2006 ensimmäisen lisätalousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä. 4. MUUT PUOLUSTUSVOIMIEN MÄÄRÄRAHOJA KOSKEVAT ERITYISOHJEET 4.1 Raportoinnin tulosyksikkörakenne Pääesikunnan tulee noudattaa vuonna 2006 puolustusministeriölle toimitettavissa taloutta koskevissa raporteissa tulosneuvotteluissa sovittua raportoinnin tulosyksikkörakennetta: - Pääesikunta - maavoimat - ilmavoimat - merivoimat - yhteiset menot 4.2 Valtiontalouden tarkastusviraston huomautukset Puolustusministeriö on puolustusvoimien vuoden 2004 tilinpäätöksestä antamassaan kannanotossa (PLM:n ak FI.PLM /2590/ ) kiinnittänyt huomiota joihinkin Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2004 vuositilintarkastuksen yhteydessä esittämiin havaintoihin. Tilintarkastajan vuosiyhteenvedosta käy mm. ilmi, että puolustusvoimissa on maksettu valtion talousarvion yleisten soveltamismääräysten vastaisesti laskuja ennen eräpäivää. Puolustusvoimat on ilmoittanut, että asiaa on ohjeistettu vuoden 2004 tilinpäätösohjeessa sekä vuoden 2005 talousarvion toimeenpanoasiakirjassa.

16 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 16 (20) Puolustusministeriö edellyttää, että asiaan kiinnitetään erityistä huomiota myös vuoden 2006 aikana. 5. SOTILAALLISEN KRIISINHALLINNAN MÄÄRÄRAHAT JA NIIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA RAPORTOINTI Puolustusvoimille osoitetaan käytettäväksi sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan myönnetyt momenttien (Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot), (Rauhanturvaamistoiminnan kotimaan toimintamenot), (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) ja (Kurssivaihtelut) määrärahat. Rauhanturvaamistoiminnan tulot on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) ja puolustusministeriön pääluokassa momentilla (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Momentin (Rauhanturvaamistoiminnan kotimaan toimintamenot) määräraha on bruttobudjetoitu kaksivuotinen siirtomääräraha. Valtion vuoden 2006 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten (liite 3) toimintamenomomentin vakiosisällön mukaisesti virastolle työnantajana maksetut tulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset, työpaikkaruokaloiden käytöstä saadut korvaukset sekä viraston toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten saadut tulot voidaan viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina nettobudjetoida vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa. Momentin määräraha on muutettu vuoden 2006 talousarviossa kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Jos momentin tai käyttösuunnitelmassa ja vuoden 2006 talousarvion tilijaottelussa Varalla-kohtaan osoitettua määrärahaa on tarpeen siirtää johonkin muuhun käyttösuunnitelmakohtaan, Pääesikunnan tulee tehdä ko. momentin osalta talousarvion tilijaottelun muuttamista koskeva esitys puolustusministeriölle siinä vaiheessa, kun siihen on olemassa riittävät perusteet. Ulkoasianministeriö tai puolustusministeriö tekee tällaisen muutoksen osalta tarvittavan tilijaottelumuutoksen pyydettyään asiasta tätä ennen lausunnon valtiovarainministeriöltä. Uuden käyttösuunnitelmakohdan lisääminen momenteille ja edellyttää kuitenkin aina lisätalousarviomenettelyä. Puolustusvoimien tulee laatia varainhoitovuoden aikana käynnissä oleviin rauhanturvaamisoperaatioihin kohdistuvia muutoksia tai mahdollisesti käynnistettäviä uusia operaatioita valmisteltaessa momenttien ja osalta yksityiskohtaiset resurssitarvelaskelmat, jotta ne ovat käytettävissä operaatioihin osallistumista koskevaa päätöksentekoa, talousarvion tilijaottelun

17 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 17 (20) muuttamista tai mahdollisen lisätalousarvioehdotuksen laatimista varten. Laskelmat tulee toimittaa hyvissä ajoin puolustusministeriön kansainvälisen puolustuspolitiikan yksikölle ja talousyksikölle. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyy momentin (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) käyttösuunnitelmaan euron määräraha kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen kehittämisohjelmaan. Puolustusministeriölle on toimitettava mennessä ajan tasalla oleva käyttösuunnitelma kehittämisohjelmaan sisältyvistä hankinnoista. Painopiste kansainvälisessä kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taistelujoukkoihin. Pääesikunnan tulee toimittaa ulkoasiainministeriölle ja puolustusministeriölle kalenterikuukausittain seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä tarvittavat tiedot rauhanturvaamistoiminnan määrärahojen käytöstä (tammikuun ja helmikuun osalta raportit on kuitenkin toimitettava maaliskuun loppuun mennessä). Raportoitavia tietoja ovat talousarvion käyttösuunnitelman mukaiset määrärahat, tulot ja menot momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut rauhanturvaamistoimintaan käytettävissä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. Edellä olevan lisäksi rauhanturvaamistoimintaa koskevissa raporteissa on selvitettävä kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen materiaalisen valmiusasteen kehittyminen ja käyttösuunnitelman toteutuminen. Momentin (vuoden 2005 talousarviossa mom ) arviomäärärahaa saa käyttää suomalaisista rauhanturvajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 6. MOMENTIN (ARVONLISÄVEROMENOT) KÄYTTÖ Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluva arvonlisäveromeno kirjataan momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot). Jakamalla arvonlisäveromenoihin tarkoitetun määrärahan hallinnonalan tilivirastoille, puolustusministeriö pyrkii siihen, että arvonlisäveromenojen taloussuunnittelu kytketään entistä tiiviimmin muiden määrärahojen suunnitteluun, arvonlisäveromenojen seuranta saadaan reaaliaikaiseksi ja arvonlisäveromenomäärärahan riittävyyden arvioinnissa pystytään asianmukaisesti ennakoimaan toiminnassa tai suunnitelmissa tapahtuvat muutokset. Lisäksi hallinnonalan tilivirastojen sitoutuminen arvonlisäveromenojen suunnitteluun ja seurantaan paranee, kun vastuu asiasta on selkeästi tilivirastoilla itsellään. Erityisesti huomautetaan, että hallinnonalan tilivirastot eivät saa sitoutua sellaisiin menoihin, jotka aiheuttavat niille jaetun arvonlisäveromenomäärärahan ylittämisen, ennen kuin asiasta on neuvoteltu puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston kanssa.

18 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 18 (20) Jos tilivirastojen käytettävissä on jonkun muun hallinnonalan (esim. työministeriön hallinnonalan) määrärahaa, myös kyseiseen menoon liittyvä arvonlisäveromeno tulee ehdottomasti kirjata asianomaisen hallinnonalan arvonlisäveromenomomentille. 7. TULOT IRTAIMEN OMAISUUDEN MYYNNISTÄ JA ROJALTIMAKSUISTA (MOMENTTI ) Nettobudjetoidulle momentille (Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista) kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä muihin irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin. 8. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT TULOT (MOMENTTI ) Vuoden 2006 talousarviossa momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot) kertyviä tuloja ovat sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät kustannusten korvaukset ja muut tulot, momentin määrärahoin hankitun irtaimen omaisuuden myyntitulot sekä hallinnonalan tilivirastojen sellaiset tulot, joita ei ole budjetoitu muille momenteille.

19 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 19 (20) 9. TULOSYKSIKÖIDEN PIENEHKÖT LISÄMÄÄRÄRAHATARPEET Pienehköjä vahinkotapahtumiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin liittyviä lisämäärärahatarpeita ei ole syytä sisällyttää puolustusministeriön hallinnonalan lisätalousarvioehdotuksiin. Valtiovarainministeriö katsoo, että tällaisiin normaaliin toimintaan kuuluviin menoihin, jotka ovat vuosittain suunnilleen saman suuruisia, tulisi varautua talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tähän liittyen Pääesikunnan tulee määrärahojen jakopäätöksessään jättää varalle määrärahoja yllättävien ja puolustusvoimien käytettävissä oleviin määrärahoihin suhteutettuna pienehköjen lisätarpeiden (toiminnalliset järjestelyt, kalustovauriot, yms.) rahoittamiseen. 10. TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJAT JA MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖOHJEET Pääesikuntaa ja Puolustushallinnon rakennuslaitosta pyydetään lähettämään puolustusministeriön resurssipoliittiselle osastolle tiedoksi laatimansa talousarvion täytäntöönpanoasiakirjat ja pitämään puolustusministeriön talousyksikkö tietoisena kaikista sellaisista pysyväisluonteisista sekä vuoden 2006 määrärahojen käyttöä koskevista päätöksistään, määräyksistään ja ohjeistaan, joilla on merkitystä talousarvion toteutumisen tai kirjanpidon ja tilinpäätöksen osoittamien tietojen ymmärtämisen kan-nalta. Pääesikunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että kaikki sen alaisten tulosyksikköjen täytäntöönpanoasiakirjat annetaan mennessä. PUOLUSTUSMINISTERI Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Kari Rimpi

20 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 20 (20) LIITTEET - Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot (liite 1) - Valtion vuoden 2006 talousarvion puolustusministeriön hallinnonalan momenttien ja momentin päätösosien perustelut (liite 2) - Valtion vuoden 2006 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset osa (liite 3) - Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä (liite 4) JAKELU TIEDOKSI PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos PEsuunn-os PEtal-os PEmat-os UM/hall-os/hallintoyksikkö VTV