Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kannen kuva: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:

3 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja vahvistetaan käyttöönotettavaksi. Käsikirja päivitetään seuraavan suunnittelukierroksen yhteydessä. Helsingissä, elokuun 1. päivänä 2007 Kansliapäällikkö Kari Rimpi Osastopäällikkö Pauli Järvenpää 1

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa Strategisen suunnittelun prosessi Strategisen suunnittelun tuotteet Strategista suunnittelua tukeva tutkimus STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisen suunnitelman tavoitteiden edistämiseen käytettävät muut vaikuttamiskanavat STRATEGISEN SUUNNITTELUN SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI LIITE: KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

5 1. JOHDANTO Strategisella suunnittelulla tarkoitetaan prosessia, jolla ohjataan ja kehitetään puolustusministeriön hallinnonalaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu perustuu turvallisuusympäristön seurannan sekä lainsäädännön ja muun säädösperustan ohella poliittiseen ohjaukseen, jonka merkittävimpiä lähteitä ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja. Strategisessa suunnittelussa otetaan huomioon myös Euroopan unionista tuleva ohjaus, kuten EU:n perussopimukset, turvallisuusstrategia (ESS) ja pitkän aikavälin visio (LTV) sekä siihen liittyvä unionin voimavaratyö. Suunnitteluun vaikuttavat myös Natossa käytettävät prosessit sekä ohjeet, joita sovelletaan Nato-yhteistyössä. Puolustusministeriön alaisen hallinnon pitkän aikavälin suunnittelu vaikuttaa myös ministeriössä tehtävään strategiseen suunnitteluun. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu koskee valtioneuvoston ohjesäännön 16 : ssä määriteltyä puolustusministeriön toimialaa. Toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu antaa perusteita ministeriön toiminnalle ja puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista: strategisen tilannekuvan muodostamisesta ja ylläpidosta, alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta, Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta, kansainvälisestä yhteistoiminnasta, laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta ja puolustusvoimien virka-aputehtävistä, puolustusvoimien normaaliolojen organisaatiosta ja koulutusjärjestelmästä, sotilaallisesta huoltovarmuudesta ja maanpuolustustahdosta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ministeriön johtoryhmän ohjauksessa. Poliittinen ohjaus strategisille linjauksille saadaan selontekomenettelyn kautta ja resurssit niiden toteuttamiseen toiminnan- ja talouden suunnitteluprosessin (TTS) avulla. Tämä puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja on tarkoitettu ministeriössä tehtävän strategisen suunnittelun, toimeenpanon, seurannan, arvioinnin sekä ohjaamisen työkaluksi. Ohjetta päivitetään neljän vuoden välein ja se täydentää valtiovarainministeriön antamaa ohjeistusta tulosohjauksesta. Strateginen suunnittelu on koko ministeriön yhteinen prosessi, johon osallistuvat kaikki osastot ja erillisyksiköt. Puolustuspoliittinen osasto yhteensovittaa strategisen suunnitellun prosessin ja strategisen suunnitelman toimeenpanon. Strategisen suunnittelun ja ohjauksen yhteistoiminnan menettelytavat ja vastuualueet puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä sekä ministeriön sisällä määritellään kunkin suunnittelukierroksen projektisuunnitelmassa. Puolustusvoimissa on oma strategisen suunnittelun ohjeensa. 3

6 2. PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2.1 Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa 4 Perustuslain (68 :n 1 momentti) mukaan kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella (68 :n 3 momentti). Perustuslain 58 :n 5 momentin mukaan Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa ohjaajana perustuu perustuslakiin, valtioneuvostosta annettuun lakiin (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesääntöön (262/2003). Päätöksenteosta sotilaskäskyasioissa säädetään perustuslain lisäksi puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusministeriön tehtävistä ja toimialasta säädetään lisäksi puolustusministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (375/2003) ja puolustusministeriön työjärjestyksessä (585/2003). Puolustushallinnon strateginen ohjaaminen on joustava ja jatkuva prosessi, jossa tavoitetila saavutetaan jatkuvan kehityksen tuloksena. Strateginen ohjaus perustuu olennaisesti strategiseen suunnitelmaan, jota päivitetään ja tavoitetilaa tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein sekä tarvittaessa strategisten muutosten tai poliittisen ohjauksen sitä vaatiessa. Strategisen suunnitelman toteutumista ja sen muutostarpeita seurataan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin seuranta- ja arviointityökalulla. Laissa puolustusvoimista (voimassa lukien) määritetään, että puolustusministeri esittelee sotilaallisen puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvat sotilaskäskyasiat Tasavallan presidentille siltä osin kuin ne liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun. Selontekomenettely ja puolustusministeriön strateginen suunnittelu kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on keskeinen strategiatyötä poliittisesti ohjaava asiakirja. Selonteon kaksi toiminnan ja talouden nelivuotista suunnittelukautta kattava aikajänne on puolustusjärjestelmän kehittämisen kannalta kuitenkin liian lyhyt. Puolustusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kahden vuosikymmenen päähän katsovaa strategiaa. Strateginen ohjaaminen perustuu puolustusministeriössä tehtävään strategiatyöhön, jonka avulla pyritään parantamaan puolustusministeriön kykyä ohjata ja kehittää omaa hallinnonalaansa pitkällä aikavälillä. Strategiatyön päätuotteena syntyvä puolustusministeriön strateginen suunnitelma on hallinnonalan strategisen ohjaamisen kokonaisvaltainen työkalu. Strateginen suunnitelma sisältää tavoitetilan (visio) ja strategian eli keinot saavuttaa haluttu tavoitetila. Strateginen suunnitelma hahmottaa pitkällä aikavälillä hallinnonalan tavoitteet ja kehittämisen peruslinjaukset. Strategisen suunnitelman kulloinkin tarvittavaa osaa käytetään perustana ja lähtökohtana puolustuspolitiikan toimeenpanoa valmisteltaessa. Puolustusministeriön strategisen suunnitelman valmistuttua sen pohjalta annetaan puolustusvoimille ohjausasiakirja, jossa annetaan perusteita puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle.

7 KUVA 1: Puolustusministeriö hallinnonalansa strategisen suunnittelun ohjaajana PLM STRATSU - PROSESSI STRATSU PV STRATSU - PROSESSI Ohjauskirje >Pv Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu Suorituskykyjen rakentaminen, yll äpito ja purku OSASTRATEGIAT VNS VALMISTELU TTS - PROSESSI TUKA, HALO, HSA Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laatimiseksi laaditaan erillinen projektisuunnitelma, jossa päätetään käytettävät metodit ja suunnitteluorganisaatio. Prosessin aikana hyödynnetään kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden strategisen suunnittelun aineistoja, tutkimuksia sekä tulevaisuustutkimuksen menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen käsitteistö, hyväksytään puolustushallinnon yhteiset arvot sekä määritetään tavoitetila eli visio. Yhteinen ja yhdenmukainen käsitteistö luo edellytykset jäsentyneelle asioiden käsittelylle ja esittämiselle sekä mahdollistaa prosessin systemaattisen läpiviemisen. Yhteiset arvot määritetään siten, että ne ankkuroivat strategian nykytilaan, mutta samalla ne ovat puolustusministeriön johdon työkaluja halutun tavoitetilan saavuttamisessa. Toisessa vaiheessa analysoidaan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin eri kehitysvaihtoehtoja esimerkiksi skenaariomenetelmällä. Tässä työvaiheessa arvioidaan eri kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia Suomeen, Suomeen eri skenaarioissa kohdistuvia uhkia ja Suomen toimintamahdollisuuksia eri skenaarioissa. Lisäksi arvioidaan tunnistettuja uhkia ja paino- SÄÄDÖS- VALMISTELU Toimialojen ohjauskirjeet >Pv VNS TTS -ohje >PE RAPORTOINTI VNS toimeenpano ohjauskirje >Pv HALLINNONALAN TTS -SUUNNITELMA Suorituskyvyn käyttö Toiminnan tukeminen PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN NORMATIIVINEN PERUSTA Puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa johtava perusajatus on, miten valtakuntaa puolustetaan. Strategiatyössä arvioidaan ja selvitetään tarkasti sotilaallisen toimintaympäristön kehittymistä, kehittämisen eri vaihtoehtoja ja puolustusjärjestelmän perusrakennetta. Prosessin lopputuloksena syntyy puolustusjärjestelmän tavoitetila. Sen keskeinen sisältö esitellään Tasavallan presidentille ja puolustusministerille, jotka antavat tarvittaessa tarkentavaa ohjausta. Puolustusjärjestelmän tavoitetilan laatimisen jälkeen laaditaan puolustusvoimien kehittämisohjelma. 2.2 Strategisen suunnittelun prosessi 5

8 tetaan ne niiden yhteiskuntaan vaikuttavuuden ja niiden toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Lopputuloksena syntyy priorisoituja uhkakuvia. Tunnistetuista omista toimintamahdollisuuksista laaditaan alustavat omat toimintavaihtoehdot. Toimintavaihtoehtoja verrataan priorisoituihin uhkamalleihin. Lopputuloksena syntyvät päätöksenteon tueksi luettelot toimintavaihtoehtojen hyväksymistä tai hylkäämistä puoltavista kriteereistä. Tämä työvaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi soveltamalla erilaisia delfoi-menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa valitaan toimintavaihtoehto lopullisen strategian laatimista varten. Valittava toimintavaihtoehto voi olla jokin esiteltävistä vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmä. Tämän perusteella laaditaan lopullinen strategia-asiakirja. Strategia on niiden toimenpiteiden kuvaus, jotka johtavat tavoitetilan saavuttamiseen. Strategian perusteella annetaan suunnitteluperusteita puolustusvoimien suunnittelulle ja laaditaan toimialakohtaiset täsmentävät osastrategiat. KUVA 2: Strateginen suunnitteluprosessi Syötteet Edellinen STRATSU Poliittinen ohjaus ETPP Lait ja normit Prosessi ja metodologia Käsitteiden, Skenaarioiden, arvojen ja uhkien Strategian ja ja suunnittelu- tavoitetilan toimintavaihto perusteiden määrittäminen ehtojen laatiminen laatiminen Tulevaisuuden tutkimusmenetelmät Tuotteet Strateginen suunnitelma Tavoitetila Strategia Osastrategiat Ohjauskirjeet Ministeriön ohjaus 2.3 Strategisen suunnittelun tuotteet Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tuotteita ovat tavoitetila, strategia ja strategiaa tukevat osastrategiat. Tuotteista voidaan julkaista tietoturvaluokitukseltaan eritasoisia versioita (julkinen, salainen tai erittäin salainen). Tavoitetila on puolustusministeriön ja puolustusvoimien yhteistyössä määrittelemä aktiivinen tahtotila. Se on hallinnon olemassaolon ja arvojen kannalta perusteltu, yleisluonteinen ja keskeinen näkemys tulevaisuuden mahdollisista ja halutuista tulevaisuudenkuvista tai tapahtumista, joiden toteuttaminen edellyttää hallinnonalan aktiivisia tekoja ja uuden oppimisen kautta tapahtuvaa toiminnan muuttamista. Tavoitetila on puolustushallinnon uuden menestyskonseptin määrittelyn lähtökohta tulevaisuutta ajatellen. Tavoitetilan muodostamisessa hyödynnetään poliittista ohjausta ja toimintaympäristön muutosta tarkastelevaa ennakointia. Työssä hyödynnetään monipuolista informaatiota, jonka lähteitä ovat esimerkiksi eri ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut puolustushallinnon ulkopuoliset tiedontuottajat. Laaja-alainen tietopohja on erityisen tärkeä globaalien muutosten hahmottamiseksi ja näihin pohjautuvien visioiden luomiseksi. 6

9 Strategia koostuu puolustushallinnon toimintaperiaatteista, joilla hallinnonalan tavoitetila on realistisesti saavutettavissa. Strategiassa tasapainotetaan kaikki puolustushallinnon tehtävät ja niihin käytössä olevat resurssit. Strategia sisältää maamme puolustuskyvylle asetettavat vaatimukset sekä suunnitteluperusteet puolustusvoimille. Julkinen strategia on lyhyt tiivistelmä prosessin tuotteena syntyneistä puolustushallinnon tavoitetilasta ja strategiasta. Julkinen strategia palvelee kolmea päätarkoi tusta. Siinä esitetään tiivis arvio Suomen turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehi tyksestä. Tämän perusteella kuvataan Suomen puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maan puolustuksen haasteita ja kolmanneksi hahmotellaan keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata. Strategian julkaisemisella lisätään poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoa sotilaallisen maanpuolus tuksemme avainkysymyksistä. Strategista suunnitelmaa syventävät toimialakohtaiset osastrategiat. Osastrategiat määrittävät tai päivittävät kunkin toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjaukset varsinaisen strategisen suunnitelman perusteella sekä toimivat apuna toimialan keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelussa ja puolustusvoimien ohjauksessa. Toimialakohtaisia osastrategioita ovat esimerkiksi kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia turvallisuusstrategia henkilöstöstrategia viestintästrategia tietohallintostrategia materiaalipoliittinen strategia ympäristö- ja yhdyskuntapoliittinen strategia kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia tutkimus- ja kehittämisstrategia Strategisen suunnittelun tuotteiden perusteella ohjataan puolustusministeriön alaisten toimijoiden pitkän aikavälin suunnittelua. Puolustusministeriö laatii ohjauskirjeen, jossa annetaan tulosyksiköille tarvittavat suunnitteluperusteet. Strateginen suunnittelu toimeenpannaan luvussa 2 esitettyjen toimeenpanoprosessien kautta. KUVA 3: Strategian ja osastrategioiden avulla saavutetaan tavoitetila 2. Strategia 2. Strategia Osastrategiat 1. Tavoitetila (visio) 7

10 2.4 Strategista suunnittelua tukeva tutkimus Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tueksi tilataan tutkimuksia ja selvityksiä joko puolustusvoimien tutkimuslaitoksilta tai puolustushallinnon ulkopuoliselta tutkimusyhteisöltä. Strategisen suunnittelun prosessissa seurataan aktiivisesti kotimaisia ja kansainvälisiä strategisen suunnittelun tutkimustuloksia. Sotilaallisissa konflikteissa tapahtuneet muutokset ovat seurausta toimintaympäristön, yhteiskunnan, teknologian ja poliittisten prosessien kehityksestä. Näiden haasteiden menestyksellinen kohtaaminen edellyttää tuekseen tutkimusta, kehittämistä ja arviointia. Niiden avulla luodaan kattava ja perusteltu kuva tulevaisuuden kehitystrendeistä, tehdään johtopäätöksiä muutosvaikutuksista, -haasteista ja -mahdollisuuksista sekä rakennetaan toimintavaihtoehtoja. Puolustushallinnon tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti tutkimustoimintaa painotetaan siten, että se tukee kiinteästi strategista suunnittelua ja hallinnonalan kokonaiskehittämistä, kohdistuen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin painopistealueilla. Puolustusministeriön tutkimus-, arviointi- ja ennakointitoiminta muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden strategisen suunnittelu -ja päätöksentekoprosessin kanssa. Tutkimustarpeet viedään eteenpäin joko puolustusvoimien tutkimusohjelmaan tai ulkopuolisille tutkimuslaitoksille. Kaikki puolustusvoimien tutkimuslaitoksille osoitettavat tutkimustoimeksiannot annetaan keskitetysti tehtäväksi puolustusvoimien tutkimusohjelman kautta. Puolustusvoimilta tapahtuvassa tutkimustiedon hankinnassa otetaan huomioon etupainotteisen suunnittelun tarve ja ajallinen koordinointi puolustusvoimien toiminnan ohjauksen aikataulujen kanssa. Puolustusvoimien tutkimusohjelman osalta yhteistyötahona toimii pääesikunnan suunnitteluosasto, joka koordinoi tutkimusohjelman valmistelun osana puolustusvoimien strategisen suunnittelun prosessia. Puolustushallinnon ulkopuolisen tutkimusyhteisön osalta tavoitteena on sitoa keskeisimmät tutkimuslaitokset pysyviksi kumppaneiksi puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa. Tutkimusten toteuttamisen suunnittelussa otetaan huomioon kansainväliset yhteistyömahdollisuudet EU:n ja Naton puitteissa sekä kahdenvälisten kumppanimaiden kanssa. Pyrkimyksenä on verkottua pysyvästi viiteryhmämaiden kanssa sekä hyödyntää niissä jo laadittuja valmiita tutkimuksia. Strategista suunnittelua tukevat tutkimukset ja niiden tulokset esitellään osana muita strategiseen suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi tutkimuksia esitellään tarvittaessa hallinnonalan Tutkimusneuvostolle. Puolustushallinnon Tutkimusneuvosto on keskeinen tutkimuksen koordinaation ja tilannetietoisuuden taho puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä. Tutkimusneuvostossa käsitellään keskeisiä hallinnonalan strategista suunnittelua tukevia tutkimuksia sekä seurataan tutkimus- ja kehittämisstrategian toteutumista tutkimustoiminnan osalta ja annetaan tarvittaessa toiminnan kehittämiseen liittyviä esityksiä. Tutkimusneuvostossa ovat edustettuina keskeiset tutkimuksen koordinaatioon ja ohjaukseen liittyvät tahot puolustusministeriöstä ja pääesikunnasta. 8

11 3. STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön strateginen suunnittelu on keskeinen osa puolustuspolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Puolustusministeriön strateginen suunnitelma luo perusteita kokonaissuunnittelujärjestelmälle. Strategisen suunnitelman perusteella voidaan tarjota päätöksentekijöille perusteltuja ja tutkittuun tietoon nojautuvia näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista. Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävänä on konkretisoida strategisen suunnitelman, osastrategioiden ja selonteon tavoitteet suunnittelukauden tavoitteiksi, kehittämislinjauksiksi ja resurssien käytön suunnitteluksi. Lisäksi seurataan puolustusvoimien kehittämisohjelman valmistelutyötä. Strategisessa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden jalkauttaminen ja resurssien käytön suunnittelu yhdistetään tulosohjauksen avulla (toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu ja tulossopimukset). Edellisten lisäksi ohjausta annetaan muilla tarkentavilla ohjeilla. KUVA 4: Eri aikavälin suunnitelmien kytkeminen toisiinsa pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevaksi kokonaisuudeksi TAVOITETILA VISIO 20 - VUOTTA STRATEGINEN SUUNNITELMA 4 12 VUOTTA KEHO 1 4VUOTTA TTS 0 1VUOTTA TAE Puolustushallinnon strategisen suunnitelma toimeenpannaan eri suunnitteluprosesseissa: antamalla puolustusvoimille perusteita puolustusjärjestelmän tavoitetilan ja kehittämisohjelman laatimiselle antamalla lähtökohdat puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämiselle antamalla MPK:lle perusteita vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi antamalla osastrategioissa lähtökohdat puolustusministeriö viraston kehittämisohjelmalle ja puolustusministeriön sisäiselle kehittämiselle valmistelemalla valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustushallinnon osat valmistelemalla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys puolustushallinnon osalta sekä TTS-, talousarvio-, talousarvion toimeenpano- ja seurantaprosessien avulla. Poliittinen ohjaus ja parlamentaarinen tahto kytketään puolustusministeriön hallinonalan kehittämiseen valtionneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen kautta. 9

12 3.1 Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Puolustusministeriön strategisen suunnitelman perusteella laadittava ohjauskirje antaa perusteita ja suuntaviivoja puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen pitkän aikavälin suunnitelman laatimiselle. Ohjauskirjeen sisältö esitellään puolustusvoimain komentajalle sekä tarvittaessa puolustusvoimien ylipäällikölle. Ohjauskirjeessä ohjeistetaan strategisen suunnitelman ja osastrategioiden toimeenpano sekä kehittämistavoitteiden tärkeysjärjestys ja osakokonaisuuksien kehittämisen pääpiirteinen aikataulu. 3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on periaatelinjaus, joka määrittää Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet sekä tarjoaa kehyksen sen toimeenpanolle noin kahdeksan vuoden aikajänteellä. Selonteossa arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti Suomen turvallisuusympäristön muutoksia sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisjärjestelyjä. Siinä määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, kuten sotilaallinen liittoutuminen/liittoutumattomuus sekä annetaan perusteet muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan. Lisäksi määritetään puolustusjärjestelmämme kehittämisen painopistealueet. Valtioneuvosto ohjeistaa selontekoprosessin ja tuottamisvastuut. Kaikki ministeriöt osallistuvat selonteon sisällön tuottamiseen. Kokoamistyö tehdään erikseen nimetyssä virkamiestyöryhmässä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettely on puolustusministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanon sekä pitkäjänteisen kehittämisen ja resursoinnin kannalta keskeinen prosessi. Puolustusministeriö pyrkii sisällyttämään mahdollisimman laajasti strategisen suunnitelman osakokonaisuudet ja kehittämislinjaukset turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoon. Puolustusministeriön tavoitteena on varmistaa, että strategiseen suunnitelmaan ja osastrategioihin kirjattujen tavoitteiden edellyttämät resurssitarpeet määritetään selonteossa. Puolustusministeriö antaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpanosta ohjauskirjeen, johon sisällytetään myös ministeriön sisäiset toimenpiteet. Puolustusministeriön oma strateginen suunnitteluprosessi ajoitetaan selontekomenettelyn mukaisesti. Voimassa oleva selonteko osaltaan ohjaa puolustusministeriön strategisen suunnitelman päivittämistä. 10

13 3.3 Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisessa suunnitelmassa esitetyt tavoitteet siirretään asteittain hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita palveleviksi vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessin kautta (TRSS). Strategisen suunnitelman jalkauttaminen vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi edellyttää yksityiskohtaisemman suunnittelun jatkamista. Strategiseen suunnitteluun liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sisällytetään puolustusministeriön laatimiin osastrategioihin, joita hyödynnetään laadittaessa keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelun kehittämisohjelmia ja suunnitelmia. Yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitetyt tavoitteet jaetaan ajallisesti jaotetuiksi osatavoitteiksi, joiden avulla puolustusjärjestelmää pyritään kehittämään strategisessa suunnitelmassa kuvatun tavoitekokonaisuuden suuntaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) on hallinnonalan sisäisen suunnittelun väline, johon pyritään sisällyttämään kaikki olennaiset hallinnonalan suunnitelmat. Hallinnonalan TTS on perusteena kehysehdotusten laadinnalle. TTS laaditaan vuosittain ja sen suunnittelujakso kattaa neljä vuotta. Hallinnonalan TTS:n laadinnan lähtökohtana on aikaisempi valtioneuvoston kehyspäätös ja siinä otetaan huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat. Hallinnonalan TTS:stä tulisi varsinaisten kehysehdotusten ja niiden perusteluiden lisäksi aina ilmetä myös säädösten ja hallituksen hyväksymien päätösten mukainen voimavaramitoitus ja siihen kytkeytyvät tavoitteet. Jos hallinnonalan määrärahatasossa tai toiminnassa ei ole olennaisia muutoksia, voidaan hallinnonalan TTS tältä osin laatia päivittämällä edellisen vuoden TTS:aa. KUVA 5: Puolustushallinnon strategisen suunnittelun kytkentä tulosohjausprosessiin Normisto,: perustuslaki, lait, asetukset, muut viranomaisen oikeussäännöt Politiikka: Selonteot, hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja PUOLUSTUSMINISTERIÖ Strateginen johtaminen: Puolustushallinnon strateginen suunnitelma Puolustusvoimien tavoitetila VALTIONEUVOSTO, EDUSKUNTA TAE, LTAE. KEHYSPÄÄTÖS Strateginen johtaminen: Puolustusvoimien KEHO-ohjaus Strategian toimeenpano TTS TAE, LTAE TPA ja seuranta Puolustusvoimien kehittämisohjelma (KEHO) TTS TAE TPA TOSU 11

14 Hallinnonalan TTS:n tulisi palvella tarkoituksenmukaisella tavalla hallinnonalan pitkäjänteistä johtamista sekä kehysehdotusten laadintaa. Hallinnonalan TTS:ssa ja kehysehdotusten yhteydessä esitetään hallinnonalan kaikki menot ja tulot, ei pelkästään niitä eriä, joihin esitetään lisäyksiä tai vähennyksiä. TTS:ssa esitetään viittaukset hallinnonalan keskeisiin strategioihin ja muihin asiakirjoihin, jotka ohjaavat toimintaa suunnittelukaudella. Näiden sisältöä ei tarvitse toistaa TTS:ssa. Jos strategiat ovat keskenään joiltakin osin ristiriitaisia tai niiden toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on suunnittelukaudella hyvin epätodennäköistä, esitetään TTS:ssa tähän liittyvät rajaukset. Puolustusministeriö kytkee strategisesta suunnitelmasta ja osastrategioista johdetut vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet vuosittain toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun sisällyttämällä ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaohjeeseen (PLM:n hallinnonalan TTS-ohje). Toiminta- ja taloussuunnitelmia laadittaessa tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välillä pyritään löytämään oikea tasapaino. Tavoitteiden ja resurssien väliset ristiriitaisuudet pyritään ratkaisemaan vuosittain keväällä ja syksyllä järjestettävillä tulosneuvottelukierroksilla. Ratkaisu mahdollisiin ongelmiin pyritään hakemaan neuvotteluissa joko lisäresurssien hankkimisella tai TTS-ohjeessa asetettujen tavoitteiden aikautuksen ja vaatimustason tarkentamisella. Tulosohjauksen päämääränä on saattaa voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu mahdollisimman hyvin keskenään tasapainoon. Tavoitteena on, että toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. KUVA 6: Puolustusministeriön STRATSU-syötteet TTS:n valmistelulle HALLINNONALAN STRATGISTEN KEHITT ÄMISLINJAUSTEN JALKAUTTAMINEN PLM STRATSU PLM OSASTRATEGIAT VM PLM KEHYSPÄÄTÖS HALLINNONALAN JA TTS MUUT PERUSTEET PLM HALLINNONALAN TTS:n SUUNTA - LINJOJEN JA SISÄ LTÖ - VAATIMUSTEN TARKASTAMINEN PLM HALLINNONALAN TTS SUUNNITTELUN PERUSTEET TOIMIALA - KOHTAISTEN TAVOITTEIDEN VALMISTELU RO HO PO TTS -OHJE PO KOKOAA PO ESITTELEE TOIMINTA - YMPÄ RISTÖN KEHITYS JOHDON LINJAUKSET TOIMIALAKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN JALKAUTTAMINEN Pitkän aikavälin tavoitteiden jalkauttaminen TTS-ohjeessa tapahtuu siten, että kehittämiskokonaisuudesta irrotetaan TTS kaudella toteutettavaksi suunnitellut asiakokonaisuudet. Strategisesta suunnitelmasta, osastrategioista ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta ja selonteon ohjauskirjeestä tuodaan toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen perusteiksi seuraavia osakokonaisuuksia: johdon kehittämislinjaukset toimintaympäristön kehitys puolustusjärjestelmän kehittämisen suorituskykyvaatimukset toimialakohtaiset kehittämistavoitteet (juonnetaan osastrategioista) suorituskyvyt, joista luovutaan 12

15 Puolustusministeriön TTS:n laatiminen aloitetaan vuosittain keväällä tavoitteiden tarkastamisella ja käytettävissä olevien resurssien riittävyyden arvioimisella suhteessa suunniteltuun tavoitetasoon. Tavoitteiden tarkastamisen osalta keskeisessä roolissa ovat puolustusministeriön kaikki osastot sekä erillisyksiköt. Tarkistetut tavoitteet sisällytetään hallinnonalan TTS-ohjeeseen, jonka perusteella tulosyksiköt (puolustusministeriö, puolustusvoimat, puolustushallinnon rakennuslaitos, puolustushallinnon palvelukeskus ja maanpuolustuskoulutusyhdistys) laativat omat toiminta- ja taloussuunnitelmansa. Tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistuttua puolustusministeriö yhdistää ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, joka sisältää myös suunnittelukauden kattavan kehysehdotuksen. Mahdolliset lisäresurssitarpeet sisällytetään hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, joka toimitetaan vuosittain joulukuussa Valtiovarainministeriölle. KUVA 7: Puolustusministeriön TTS-prosessin vuosikalenteri 1. TTS - SEMINAARI (PERUST. VALM.) 1. TULOSNEUVOTTELU (PP TAE, tarv. kesk. TTS) TTS -OHJE (PERUSTEET) 2. TTS -SEMINAARI (TULOSNEUVOTTELUN VALMISTELU) 2. TULOSNEUVOTTELU (PP. TTS, TAE TARKENNUKSET) ALAISTEN TULOS.YKS. TTS VALMIS TTS VM:lle JA JULKAISU PERUSTEET SUUNTAVIIVAT LINJAUKSET TTS -OHJEEN VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKSIKÖIDEN TTS -VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKS. TTS -VIIMEIST. TTS KOKOA - MINEN HELMI - MAALIS - HUHTI - TOUKO - KESÄ - HEINÄ - ELO - SYYS - LOKA - MARRAS - JOULU - TAMMI - Toiminta- ja taloussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet siirretään vuosittain lyhyen aikavälin suunnitteluun sisällyttämällä ne talousarvioesitysten valmisteluun. Tulevan toimintavuoden talousarvioesityksen (TAE) valmistelu käynnistetään siirtämällä edellisen valmistuneen TTS jakson ensimmäinen suunnitelmavuosi TAE-suunnittelun perustaksi. Talousarvioesitys laaditaan TTS:n tapaan vuosittain. Suunnitelmia laadittaessa tarkastetaan asetettujen tavoitteiden ja käyttöön osoitettujen resurssien riittävyys. Talousarvioesityksen laadintaan vaikuttavat osaltaan myös yllättävät tai lyhyellä aikavälillä syntyneet uudet resurssitarpeet sekä tavoitteet, jotka ovat jääneet toteutumatta edellisenä vuonna. Mikäli uudet tavoitteet aiheuttavat asetetun tavoitetason viivästymistä, tulee se huomioida seuraavan TTS:n päivityksessä sekä toimialakohtaisten suunnitelmien ja osastrategioiden päivittämisessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarvioesityksessä esitettävät tavoitteet tulevat olla kytkettävissä uusien suorituskykyjen kehittämisen osalta strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitettyihin kehittämislinjauksiin ja suorituskykyvaatimuksiin. Tavoitteen asettelussa otetaan huomioon puolustusvoimien kehittämisohjelman edistyminen ja puolustusjärjestelmän nykytila. 13

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO 15.2.2017 1 Etunimi Sukunimi ALUEITA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Neuvottelukunta

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena VTV:n seminaari 3.6.2010 1. Johdanto Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Moniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta

Moniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta Moniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta AVIen tulosohjausprosessi ja AVI-ELY ohjausjärjestelmän kehittämishanke Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Ylitarkastaja Mikko Saarinen, VM / kunta-

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin Liite PatuL 15 / 29.9.2016 Luonnos 31.8.2016 Laki pelastustoimen järjestämisestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään; l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen l. Lain soveltamisala

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa

Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Tapio Laamanen talousjohtaja oikeusministeriö 1 Oikeusministeriön hallinnonalan rakenne OIKEUSMINISTERIÖ OIKEUS-

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tietoa päätöksentekoon -seminaari 2.4.2014 Tieteiden talo Valiokuntaneuvos Juha Martelius It ain t what you know that gets

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen Avoin Hallinto Virkamiesverkoston tapaaminen 8.30 9.00 Kahvit Virkamiesverkostotapaaminen 9.00 9.30 Avoimen hallinnon edistäminen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, hallitusneuvos Kaisa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot