Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja
|
|
- Tapio Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja
2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kannen kuva: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:
3 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja vahvistetaan käyttöönotettavaksi. Käsikirja päivitetään seuraavan suunnittelukierroksen yhteydessä. Helsingissä, elokuun 1. päivänä 2007 Kansliapäällikkö Kari Rimpi Osastopäällikkö Pauli Järvenpää 1
4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa Strategisen suunnittelun prosessi Strategisen suunnittelun tuotteet Strategista suunnittelua tukeva tutkimus STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisen suunnitelman tavoitteiden edistämiseen käytettävät muut vaikuttamiskanavat STRATEGISEN SUUNNITTELUN SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI LIITE: KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
5 1. JOHDANTO Strategisella suunnittelulla tarkoitetaan prosessia, jolla ohjataan ja kehitetään puolustusministeriön hallinnonalaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu perustuu turvallisuusympäristön seurannan sekä lainsäädännön ja muun säädösperustan ohella poliittiseen ohjaukseen, jonka merkittävimpiä lähteitä ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja. Strategisessa suunnittelussa otetaan huomioon myös Euroopan unionista tuleva ohjaus, kuten EU:n perussopimukset, turvallisuusstrategia (ESS) ja pitkän aikavälin visio (LTV) sekä siihen liittyvä unionin voimavaratyö. Suunnitteluun vaikuttavat myös Natossa käytettävät prosessit sekä ohjeet, joita sovelletaan Nato-yhteistyössä. Puolustusministeriön alaisen hallinnon pitkän aikavälin suunnittelu vaikuttaa myös ministeriössä tehtävään strategiseen suunnitteluun. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu koskee valtioneuvoston ohjesäännön 16 : ssä määriteltyä puolustusministeriön toimialaa. Toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu antaa perusteita ministeriön toiminnalle ja puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista: strategisen tilannekuvan muodostamisesta ja ylläpidosta, alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta, Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta, kansainvälisestä yhteistoiminnasta, laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta ja puolustusvoimien virka-aputehtävistä, puolustusvoimien normaaliolojen organisaatiosta ja koulutusjärjestelmästä, sotilaallisesta huoltovarmuudesta ja maanpuolustustahdosta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ministeriön johtoryhmän ohjauksessa. Poliittinen ohjaus strategisille linjauksille saadaan selontekomenettelyn kautta ja resurssit niiden toteuttamiseen toiminnan- ja talouden suunnitteluprosessin (TTS) avulla. Tämä puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja on tarkoitettu ministeriössä tehtävän strategisen suunnittelun, toimeenpanon, seurannan, arvioinnin sekä ohjaamisen työkaluksi. Ohjetta päivitetään neljän vuoden välein ja se täydentää valtiovarainministeriön antamaa ohjeistusta tulosohjauksesta. Strateginen suunnittelu on koko ministeriön yhteinen prosessi, johon osallistuvat kaikki osastot ja erillisyksiköt. Puolustuspoliittinen osasto yhteensovittaa strategisen suunnitellun prosessin ja strategisen suunnitelman toimeenpanon. Strategisen suunnittelun ja ohjauksen yhteistoiminnan menettelytavat ja vastuualueet puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä sekä ministeriön sisällä määritellään kunkin suunnittelukierroksen projektisuunnitelmassa. Puolustusvoimissa on oma strategisen suunnittelun ohjeensa. 3
6 2. PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2.1 Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa 4 Perustuslain (68 :n 1 momentti) mukaan kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella (68 :n 3 momentti). Perustuslain 58 :n 5 momentin mukaan Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa ohjaajana perustuu perustuslakiin, valtioneuvostosta annettuun lakiin (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesääntöön (262/2003). Päätöksenteosta sotilaskäskyasioissa säädetään perustuslain lisäksi puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusministeriön tehtävistä ja toimialasta säädetään lisäksi puolustusministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (375/2003) ja puolustusministeriön työjärjestyksessä (585/2003). Puolustushallinnon strateginen ohjaaminen on joustava ja jatkuva prosessi, jossa tavoitetila saavutetaan jatkuvan kehityksen tuloksena. Strateginen ohjaus perustuu olennaisesti strategiseen suunnitelmaan, jota päivitetään ja tavoitetilaa tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein sekä tarvittaessa strategisten muutosten tai poliittisen ohjauksen sitä vaatiessa. Strategisen suunnitelman toteutumista ja sen muutostarpeita seurataan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin seuranta- ja arviointityökalulla. Laissa puolustusvoimista (voimassa lukien) määritetään, että puolustusministeri esittelee sotilaallisen puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvat sotilaskäskyasiat Tasavallan presidentille siltä osin kuin ne liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun. Selontekomenettely ja puolustusministeriön strateginen suunnittelu kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on keskeinen strategiatyötä poliittisesti ohjaava asiakirja. Selonteon kaksi toiminnan ja talouden nelivuotista suunnittelukautta kattava aikajänne on puolustusjärjestelmän kehittämisen kannalta kuitenkin liian lyhyt. Puolustusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kahden vuosikymmenen päähän katsovaa strategiaa. Strateginen ohjaaminen perustuu puolustusministeriössä tehtävään strategiatyöhön, jonka avulla pyritään parantamaan puolustusministeriön kykyä ohjata ja kehittää omaa hallinnonalaansa pitkällä aikavälillä. Strategiatyön päätuotteena syntyvä puolustusministeriön strateginen suunnitelma on hallinnonalan strategisen ohjaamisen kokonaisvaltainen työkalu. Strateginen suunnitelma sisältää tavoitetilan (visio) ja strategian eli keinot saavuttaa haluttu tavoitetila. Strateginen suunnitelma hahmottaa pitkällä aikavälillä hallinnonalan tavoitteet ja kehittämisen peruslinjaukset. Strategisen suunnitelman kulloinkin tarvittavaa osaa käytetään perustana ja lähtökohtana puolustuspolitiikan toimeenpanoa valmisteltaessa. Puolustusministeriön strategisen suunnitelman valmistuttua sen pohjalta annetaan puolustusvoimille ohjausasiakirja, jossa annetaan perusteita puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle.
7 KUVA 1: Puolustusministeriö hallinnonalansa strategisen suunnittelun ohjaajana PLM STRATSU - PROSESSI STRATSU PV STRATSU - PROSESSI Ohjauskirje >Pv Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu Suorituskykyjen rakentaminen, yll äpito ja purku OSASTRATEGIAT VNS VALMISTELU TTS - PROSESSI TUKA, HALO, HSA Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laatimiseksi laaditaan erillinen projektisuunnitelma, jossa päätetään käytettävät metodit ja suunnitteluorganisaatio. Prosessin aikana hyödynnetään kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden strategisen suunnittelun aineistoja, tutkimuksia sekä tulevaisuustutkimuksen menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen käsitteistö, hyväksytään puolustushallinnon yhteiset arvot sekä määritetään tavoitetila eli visio. Yhteinen ja yhdenmukainen käsitteistö luo edellytykset jäsentyneelle asioiden käsittelylle ja esittämiselle sekä mahdollistaa prosessin systemaattisen läpiviemisen. Yhteiset arvot määritetään siten, että ne ankkuroivat strategian nykytilaan, mutta samalla ne ovat puolustusministeriön johdon työkaluja halutun tavoitetilan saavuttamisessa. Toisessa vaiheessa analysoidaan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin eri kehitysvaihtoehtoja esimerkiksi skenaariomenetelmällä. Tässä työvaiheessa arvioidaan eri kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia Suomeen, Suomeen eri skenaarioissa kohdistuvia uhkia ja Suomen toimintamahdollisuuksia eri skenaarioissa. Lisäksi arvioidaan tunnistettuja uhkia ja paino- SÄÄDÖS- VALMISTELU Toimialojen ohjauskirjeet >Pv VNS TTS -ohje >PE RAPORTOINTI VNS toimeenpano ohjauskirje >Pv HALLINNONALAN TTS -SUUNNITELMA Suorituskyvyn käyttö Toiminnan tukeminen PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN NORMATIIVINEN PERUSTA Puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa johtava perusajatus on, miten valtakuntaa puolustetaan. Strategiatyössä arvioidaan ja selvitetään tarkasti sotilaallisen toimintaympäristön kehittymistä, kehittämisen eri vaihtoehtoja ja puolustusjärjestelmän perusrakennetta. Prosessin lopputuloksena syntyy puolustusjärjestelmän tavoitetila. Sen keskeinen sisältö esitellään Tasavallan presidentille ja puolustusministerille, jotka antavat tarvittaessa tarkentavaa ohjausta. Puolustusjärjestelmän tavoitetilan laatimisen jälkeen laaditaan puolustusvoimien kehittämisohjelma. 2.2 Strategisen suunnittelun prosessi 5
8 tetaan ne niiden yhteiskuntaan vaikuttavuuden ja niiden toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Lopputuloksena syntyy priorisoituja uhkakuvia. Tunnistetuista omista toimintamahdollisuuksista laaditaan alustavat omat toimintavaihtoehdot. Toimintavaihtoehtoja verrataan priorisoituihin uhkamalleihin. Lopputuloksena syntyvät päätöksenteon tueksi luettelot toimintavaihtoehtojen hyväksymistä tai hylkäämistä puoltavista kriteereistä. Tämä työvaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi soveltamalla erilaisia delfoi-menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa valitaan toimintavaihtoehto lopullisen strategian laatimista varten. Valittava toimintavaihtoehto voi olla jokin esiteltävistä vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmä. Tämän perusteella laaditaan lopullinen strategia-asiakirja. Strategia on niiden toimenpiteiden kuvaus, jotka johtavat tavoitetilan saavuttamiseen. Strategian perusteella annetaan suunnitteluperusteita puolustusvoimien suunnittelulle ja laaditaan toimialakohtaiset täsmentävät osastrategiat. KUVA 2: Strateginen suunnitteluprosessi Syötteet Edellinen STRATSU Poliittinen ohjaus ETPP Lait ja normit Prosessi ja metodologia Käsitteiden, Skenaarioiden, arvojen ja uhkien Strategian ja ja suunnittelu- tavoitetilan toimintavaihto perusteiden määrittäminen ehtojen laatiminen laatiminen Tulevaisuuden tutkimusmenetelmät Tuotteet Strateginen suunnitelma Tavoitetila Strategia Osastrategiat Ohjauskirjeet Ministeriön ohjaus 2.3 Strategisen suunnittelun tuotteet Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tuotteita ovat tavoitetila, strategia ja strategiaa tukevat osastrategiat. Tuotteista voidaan julkaista tietoturvaluokitukseltaan eritasoisia versioita (julkinen, salainen tai erittäin salainen). Tavoitetila on puolustusministeriön ja puolustusvoimien yhteistyössä määrittelemä aktiivinen tahtotila. Se on hallinnon olemassaolon ja arvojen kannalta perusteltu, yleisluonteinen ja keskeinen näkemys tulevaisuuden mahdollisista ja halutuista tulevaisuudenkuvista tai tapahtumista, joiden toteuttaminen edellyttää hallinnonalan aktiivisia tekoja ja uuden oppimisen kautta tapahtuvaa toiminnan muuttamista. Tavoitetila on puolustushallinnon uuden menestyskonseptin määrittelyn lähtökohta tulevaisuutta ajatellen. Tavoitetilan muodostamisessa hyödynnetään poliittista ohjausta ja toimintaympäristön muutosta tarkastelevaa ennakointia. Työssä hyödynnetään monipuolista informaatiota, jonka lähteitä ovat esimerkiksi eri ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut puolustushallinnon ulkopuoliset tiedontuottajat. Laaja-alainen tietopohja on erityisen tärkeä globaalien muutosten hahmottamiseksi ja näihin pohjautuvien visioiden luomiseksi. 6
9 Strategia koostuu puolustushallinnon toimintaperiaatteista, joilla hallinnonalan tavoitetila on realistisesti saavutettavissa. Strategiassa tasapainotetaan kaikki puolustushallinnon tehtävät ja niihin käytössä olevat resurssit. Strategia sisältää maamme puolustuskyvylle asetettavat vaatimukset sekä suunnitteluperusteet puolustusvoimille. Julkinen strategia on lyhyt tiivistelmä prosessin tuotteena syntyneistä puolustushallinnon tavoitetilasta ja strategiasta. Julkinen strategia palvelee kolmea päätarkoi tusta. Siinä esitetään tiivis arvio Suomen turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehi tyksestä. Tämän perusteella kuvataan Suomen puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maan puolustuksen haasteita ja kolmanneksi hahmotellaan keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata. Strategian julkaisemisella lisätään poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoa sotilaallisen maanpuolus tuksemme avainkysymyksistä. Strategista suunnitelmaa syventävät toimialakohtaiset osastrategiat. Osastrategiat määrittävät tai päivittävät kunkin toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjaukset varsinaisen strategisen suunnitelman perusteella sekä toimivat apuna toimialan keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelussa ja puolustusvoimien ohjauksessa. Toimialakohtaisia osastrategioita ovat esimerkiksi kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia turvallisuusstrategia henkilöstöstrategia viestintästrategia tietohallintostrategia materiaalipoliittinen strategia ympäristö- ja yhdyskuntapoliittinen strategia kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia tutkimus- ja kehittämisstrategia Strategisen suunnittelun tuotteiden perusteella ohjataan puolustusministeriön alaisten toimijoiden pitkän aikavälin suunnittelua. Puolustusministeriö laatii ohjauskirjeen, jossa annetaan tulosyksiköille tarvittavat suunnitteluperusteet. Strateginen suunnittelu toimeenpannaan luvussa 2 esitettyjen toimeenpanoprosessien kautta. KUVA 3: Strategian ja osastrategioiden avulla saavutetaan tavoitetila 2. Strategia 2. Strategia Osastrategiat 1. Tavoitetila (visio) 7
10 2.4 Strategista suunnittelua tukeva tutkimus Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tueksi tilataan tutkimuksia ja selvityksiä joko puolustusvoimien tutkimuslaitoksilta tai puolustushallinnon ulkopuoliselta tutkimusyhteisöltä. Strategisen suunnittelun prosessissa seurataan aktiivisesti kotimaisia ja kansainvälisiä strategisen suunnittelun tutkimustuloksia. Sotilaallisissa konflikteissa tapahtuneet muutokset ovat seurausta toimintaympäristön, yhteiskunnan, teknologian ja poliittisten prosessien kehityksestä. Näiden haasteiden menestyksellinen kohtaaminen edellyttää tuekseen tutkimusta, kehittämistä ja arviointia. Niiden avulla luodaan kattava ja perusteltu kuva tulevaisuuden kehitystrendeistä, tehdään johtopäätöksiä muutosvaikutuksista, -haasteista ja -mahdollisuuksista sekä rakennetaan toimintavaihtoehtoja. Puolustushallinnon tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti tutkimustoimintaa painotetaan siten, että se tukee kiinteästi strategista suunnittelua ja hallinnonalan kokonaiskehittämistä, kohdistuen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin painopistealueilla. Puolustusministeriön tutkimus-, arviointi- ja ennakointitoiminta muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden strategisen suunnittelu -ja päätöksentekoprosessin kanssa. Tutkimustarpeet viedään eteenpäin joko puolustusvoimien tutkimusohjelmaan tai ulkopuolisille tutkimuslaitoksille. Kaikki puolustusvoimien tutkimuslaitoksille osoitettavat tutkimustoimeksiannot annetaan keskitetysti tehtäväksi puolustusvoimien tutkimusohjelman kautta. Puolustusvoimilta tapahtuvassa tutkimustiedon hankinnassa otetaan huomioon etupainotteisen suunnittelun tarve ja ajallinen koordinointi puolustusvoimien toiminnan ohjauksen aikataulujen kanssa. Puolustusvoimien tutkimusohjelman osalta yhteistyötahona toimii pääesikunnan suunnitteluosasto, joka koordinoi tutkimusohjelman valmistelun osana puolustusvoimien strategisen suunnittelun prosessia. Puolustushallinnon ulkopuolisen tutkimusyhteisön osalta tavoitteena on sitoa keskeisimmät tutkimuslaitokset pysyviksi kumppaneiksi puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa. Tutkimusten toteuttamisen suunnittelussa otetaan huomioon kansainväliset yhteistyömahdollisuudet EU:n ja Naton puitteissa sekä kahdenvälisten kumppanimaiden kanssa. Pyrkimyksenä on verkottua pysyvästi viiteryhmämaiden kanssa sekä hyödyntää niissä jo laadittuja valmiita tutkimuksia. Strategista suunnittelua tukevat tutkimukset ja niiden tulokset esitellään osana muita strategiseen suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi tutkimuksia esitellään tarvittaessa hallinnonalan Tutkimusneuvostolle. Puolustushallinnon Tutkimusneuvosto on keskeinen tutkimuksen koordinaation ja tilannetietoisuuden taho puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä. Tutkimusneuvostossa käsitellään keskeisiä hallinnonalan strategista suunnittelua tukevia tutkimuksia sekä seurataan tutkimus- ja kehittämisstrategian toteutumista tutkimustoiminnan osalta ja annetaan tarvittaessa toiminnan kehittämiseen liittyviä esityksiä. Tutkimusneuvostossa ovat edustettuina keskeiset tutkimuksen koordinaatioon ja ohjaukseen liittyvät tahot puolustusministeriöstä ja pääesikunnasta. 8
11 3. STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön strateginen suunnittelu on keskeinen osa puolustuspolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Puolustusministeriön strateginen suunnitelma luo perusteita kokonaissuunnittelujärjestelmälle. Strategisen suunnitelman perusteella voidaan tarjota päätöksentekijöille perusteltuja ja tutkittuun tietoon nojautuvia näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista. Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävänä on konkretisoida strategisen suunnitelman, osastrategioiden ja selonteon tavoitteet suunnittelukauden tavoitteiksi, kehittämislinjauksiksi ja resurssien käytön suunnitteluksi. Lisäksi seurataan puolustusvoimien kehittämisohjelman valmistelutyötä. Strategisessa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden jalkauttaminen ja resurssien käytön suunnittelu yhdistetään tulosohjauksen avulla (toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu ja tulossopimukset). Edellisten lisäksi ohjausta annetaan muilla tarkentavilla ohjeilla. KUVA 4: Eri aikavälin suunnitelmien kytkeminen toisiinsa pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevaksi kokonaisuudeksi TAVOITETILA VISIO 20 - VUOTTA STRATEGINEN SUUNNITELMA 4 12 VUOTTA KEHO 1 4VUOTTA TTS 0 1VUOTTA TAE Puolustushallinnon strategisen suunnitelma toimeenpannaan eri suunnitteluprosesseissa: antamalla puolustusvoimille perusteita puolustusjärjestelmän tavoitetilan ja kehittämisohjelman laatimiselle antamalla lähtökohdat puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämiselle antamalla MPK:lle perusteita vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi antamalla osastrategioissa lähtökohdat puolustusministeriö viraston kehittämisohjelmalle ja puolustusministeriön sisäiselle kehittämiselle valmistelemalla valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustushallinnon osat valmistelemalla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys puolustushallinnon osalta sekä TTS-, talousarvio-, talousarvion toimeenpano- ja seurantaprosessien avulla. Poliittinen ohjaus ja parlamentaarinen tahto kytketään puolustusministeriön hallinonalan kehittämiseen valtionneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen kautta. 9
12 3.1 Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Puolustusministeriön strategisen suunnitelman perusteella laadittava ohjauskirje antaa perusteita ja suuntaviivoja puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen pitkän aikavälin suunnitelman laatimiselle. Ohjauskirjeen sisältö esitellään puolustusvoimain komentajalle sekä tarvittaessa puolustusvoimien ylipäällikölle. Ohjauskirjeessä ohjeistetaan strategisen suunnitelman ja osastrategioiden toimeenpano sekä kehittämistavoitteiden tärkeysjärjestys ja osakokonaisuuksien kehittämisen pääpiirteinen aikataulu. 3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on periaatelinjaus, joka määrittää Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet sekä tarjoaa kehyksen sen toimeenpanolle noin kahdeksan vuoden aikajänteellä. Selonteossa arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti Suomen turvallisuusympäristön muutoksia sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisjärjestelyjä. Siinä määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, kuten sotilaallinen liittoutuminen/liittoutumattomuus sekä annetaan perusteet muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan. Lisäksi määritetään puolustusjärjestelmämme kehittämisen painopistealueet. Valtioneuvosto ohjeistaa selontekoprosessin ja tuottamisvastuut. Kaikki ministeriöt osallistuvat selonteon sisällön tuottamiseen. Kokoamistyö tehdään erikseen nimetyssä virkamiestyöryhmässä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettely on puolustusministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanon sekä pitkäjänteisen kehittämisen ja resursoinnin kannalta keskeinen prosessi. Puolustusministeriö pyrkii sisällyttämään mahdollisimman laajasti strategisen suunnitelman osakokonaisuudet ja kehittämislinjaukset turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoon. Puolustusministeriön tavoitteena on varmistaa, että strategiseen suunnitelmaan ja osastrategioihin kirjattujen tavoitteiden edellyttämät resurssitarpeet määritetään selonteossa. Puolustusministeriö antaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpanosta ohjauskirjeen, johon sisällytetään myös ministeriön sisäiset toimenpiteet. Puolustusministeriön oma strateginen suunnitteluprosessi ajoitetaan selontekomenettelyn mukaisesti. Voimassa oleva selonteko osaltaan ohjaa puolustusministeriön strategisen suunnitelman päivittämistä. 10
13 3.3 Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisessa suunnitelmassa esitetyt tavoitteet siirretään asteittain hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita palveleviksi vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessin kautta (TRSS). Strategisen suunnitelman jalkauttaminen vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi edellyttää yksityiskohtaisemman suunnittelun jatkamista. Strategiseen suunnitteluun liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sisällytetään puolustusministeriön laatimiin osastrategioihin, joita hyödynnetään laadittaessa keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelun kehittämisohjelmia ja suunnitelmia. Yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitetyt tavoitteet jaetaan ajallisesti jaotetuiksi osatavoitteiksi, joiden avulla puolustusjärjestelmää pyritään kehittämään strategisessa suunnitelmassa kuvatun tavoitekokonaisuuden suuntaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) on hallinnonalan sisäisen suunnittelun väline, johon pyritään sisällyttämään kaikki olennaiset hallinnonalan suunnitelmat. Hallinnonalan TTS on perusteena kehysehdotusten laadinnalle. TTS laaditaan vuosittain ja sen suunnittelujakso kattaa neljä vuotta. Hallinnonalan TTS:n laadinnan lähtökohtana on aikaisempi valtioneuvoston kehyspäätös ja siinä otetaan huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat. Hallinnonalan TTS:stä tulisi varsinaisten kehysehdotusten ja niiden perusteluiden lisäksi aina ilmetä myös säädösten ja hallituksen hyväksymien päätösten mukainen voimavaramitoitus ja siihen kytkeytyvät tavoitteet. Jos hallinnonalan määrärahatasossa tai toiminnassa ei ole olennaisia muutoksia, voidaan hallinnonalan TTS tältä osin laatia päivittämällä edellisen vuoden TTS:aa. KUVA 5: Puolustushallinnon strategisen suunnittelun kytkentä tulosohjausprosessiin Normisto,: perustuslaki, lait, asetukset, muut viranomaisen oikeussäännöt Politiikka: Selonteot, hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja PUOLUSTUSMINISTERIÖ Strateginen johtaminen: Puolustushallinnon strateginen suunnitelma Puolustusvoimien tavoitetila VALTIONEUVOSTO, EDUSKUNTA TAE, LTAE. KEHYSPÄÄTÖS Strateginen johtaminen: Puolustusvoimien KEHO-ohjaus Strategian toimeenpano TTS TAE, LTAE TPA ja seuranta Puolustusvoimien kehittämisohjelma (KEHO) TTS TAE TPA TOSU 11
14 Hallinnonalan TTS:n tulisi palvella tarkoituksenmukaisella tavalla hallinnonalan pitkäjänteistä johtamista sekä kehysehdotusten laadintaa. Hallinnonalan TTS:ssa ja kehysehdotusten yhteydessä esitetään hallinnonalan kaikki menot ja tulot, ei pelkästään niitä eriä, joihin esitetään lisäyksiä tai vähennyksiä. TTS:ssa esitetään viittaukset hallinnonalan keskeisiin strategioihin ja muihin asiakirjoihin, jotka ohjaavat toimintaa suunnittelukaudella. Näiden sisältöä ei tarvitse toistaa TTS:ssa. Jos strategiat ovat keskenään joiltakin osin ristiriitaisia tai niiden toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on suunnittelukaudella hyvin epätodennäköistä, esitetään TTS:ssa tähän liittyvät rajaukset. Puolustusministeriö kytkee strategisesta suunnitelmasta ja osastrategioista johdetut vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet vuosittain toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun sisällyttämällä ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaohjeeseen (PLM:n hallinnonalan TTS-ohje). Toiminta- ja taloussuunnitelmia laadittaessa tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välillä pyritään löytämään oikea tasapaino. Tavoitteiden ja resurssien väliset ristiriitaisuudet pyritään ratkaisemaan vuosittain keväällä ja syksyllä järjestettävillä tulosneuvottelukierroksilla. Ratkaisu mahdollisiin ongelmiin pyritään hakemaan neuvotteluissa joko lisäresurssien hankkimisella tai TTS-ohjeessa asetettujen tavoitteiden aikautuksen ja vaatimustason tarkentamisella. Tulosohjauksen päämääränä on saattaa voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu mahdollisimman hyvin keskenään tasapainoon. Tavoitteena on, että toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. KUVA 6: Puolustusministeriön STRATSU-syötteet TTS:n valmistelulle HALLINNONALAN STRATGISTEN KEHITT ÄMISLINJAUSTEN JALKAUTTAMINEN PLM STRATSU PLM OSASTRATEGIAT VM PLM KEHYSPÄÄTÖS HALLINNONALAN JA TTS MUUT PERUSTEET PLM HALLINNONALAN TTS:n SUUNTA - LINJOJEN JA SISÄ LTÖ - VAATIMUSTEN TARKASTAMINEN PLM HALLINNONALAN TTS SUUNNITTELUN PERUSTEET TOIMIALA - KOHTAISTEN TAVOITTEIDEN VALMISTELU RO HO PO TTS -OHJE PO KOKOAA PO ESITTELEE TOIMINTA - YMPÄ RISTÖN KEHITYS JOHDON LINJAUKSET TOIMIALAKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN JALKAUTTAMINEN Pitkän aikavälin tavoitteiden jalkauttaminen TTS-ohjeessa tapahtuu siten, että kehittämiskokonaisuudesta irrotetaan TTS kaudella toteutettavaksi suunnitellut asiakokonaisuudet. Strategisesta suunnitelmasta, osastrategioista ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta ja selonteon ohjauskirjeestä tuodaan toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen perusteiksi seuraavia osakokonaisuuksia: johdon kehittämislinjaukset toimintaympäristön kehitys puolustusjärjestelmän kehittämisen suorituskykyvaatimukset toimialakohtaiset kehittämistavoitteet (juonnetaan osastrategioista) suorituskyvyt, joista luovutaan 12
15 Puolustusministeriön TTS:n laatiminen aloitetaan vuosittain keväällä tavoitteiden tarkastamisella ja käytettävissä olevien resurssien riittävyyden arvioimisella suhteessa suunniteltuun tavoitetasoon. Tavoitteiden tarkastamisen osalta keskeisessä roolissa ovat puolustusministeriön kaikki osastot sekä erillisyksiköt. Tarkistetut tavoitteet sisällytetään hallinnonalan TTS-ohjeeseen, jonka perusteella tulosyksiköt (puolustusministeriö, puolustusvoimat, puolustushallinnon rakennuslaitos, puolustushallinnon palvelukeskus ja maanpuolustuskoulutusyhdistys) laativat omat toiminta- ja taloussuunnitelmansa. Tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistuttua puolustusministeriö yhdistää ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, joka sisältää myös suunnittelukauden kattavan kehysehdotuksen. Mahdolliset lisäresurssitarpeet sisällytetään hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, joka toimitetaan vuosittain joulukuussa Valtiovarainministeriölle. KUVA 7: Puolustusministeriön TTS-prosessin vuosikalenteri 1. TTS - SEMINAARI (PERUST. VALM.) 1. TULOSNEUVOTTELU (PP TAE, tarv. kesk. TTS) TTS -OHJE (PERUSTEET) 2. TTS -SEMINAARI (TULOSNEUVOTTELUN VALMISTELU) 2. TULOSNEUVOTTELU (PP. TTS, TAE TARKENNUKSET) ALAISTEN TULOS.YKS. TTS VALMIS TTS VM:lle JA JULKAISU PERUSTEET SUUNTAVIIVAT LINJAUKSET TTS -OHJEEN VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKSIKÖIDEN TTS -VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKS. TTS -VIIMEIST. TTS KOKOA - MINEN HELMI - MAALIS - HUHTI - TOUKO - KESÄ - HEINÄ - ELO - SYYS - LOKA - MARRAS - JOULU - TAMMI - Toiminta- ja taloussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet siirretään vuosittain lyhyen aikavälin suunnitteluun sisällyttämällä ne talousarvioesitysten valmisteluun. Tulevan toimintavuoden talousarvioesityksen (TAE) valmistelu käynnistetään siirtämällä edellisen valmistuneen TTS jakson ensimmäinen suunnitelmavuosi TAE-suunnittelun perustaksi. Talousarvioesitys laaditaan TTS:n tapaan vuosittain. Suunnitelmia laadittaessa tarkastetaan asetettujen tavoitteiden ja käyttöön osoitettujen resurssien riittävyys. Talousarvioesityksen laadintaan vaikuttavat osaltaan myös yllättävät tai lyhyellä aikavälillä syntyneet uudet resurssitarpeet sekä tavoitteet, jotka ovat jääneet toteutumatta edellisenä vuonna. Mikäli uudet tavoitteet aiheuttavat asetetun tavoitetason viivästymistä, tulee se huomioida seuraavan TTS:n päivityksessä sekä toimialakohtaisten suunnitelmien ja osastrategioiden päivittämisessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarvioesityksessä esitettävät tavoitteet tulevat olla kytkettävissä uusien suorituskykyjen kehittämisen osalta strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitettyihin kehittämislinjauksiin ja suorituskykyvaatimuksiin. Tavoitteen asettelussa otetaan huomioon puolustusvoimien kehittämisohjelman edistyminen ja puolustusjärjestelmän nykytila. 13
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003
PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA
PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1
LisätiedotInarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotAikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta
Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotPuolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia
Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino
LisätiedotKAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen
KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot
LisätiedotTulosohjausverkoston tapaaminen
Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista
LisätiedotTavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet Tulosohjausverkosto 24.2.2015 Markus Siltanen Lähtökohta: poliittisten tavoitteiden
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotVuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2
Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotPelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi
Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi 1 Tiina Männikkö 2 Sisältö Valtion ja maakuntien neuvottelut Simuloinnin tehtävät mitä asioita SM:n ja maakuntien välisissä neuvotteluissa käydään läpi? maakuntien
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotSisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg
Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015
LisätiedotValtion. ylimmän johdon valintaperusteet
Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotUusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus
Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003
PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset 2004 2007, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi
LisätiedotMe teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle
Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle 2017-2021 Vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Indikaattoreiden lähtö- ja tavoitetasojen määrittely Riskienhallinta Kehittämispäällikkö
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotTutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari
Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena VTV:n seminaari 3.6.2010 1. Johdanto Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotVäestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti
Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotHakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille
Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille 21.9.2017 Ohjelma Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK esittelee lyhyesti TEAS-järjestelmän Opetusneuvos Matti
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotAluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO
Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO 15.2.2017 1 Etunimi Sukunimi ALUEITA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Neuvottelukunta
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotTulosohjauksen ajankohtaiskatsaus
Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotMoniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta
Moniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta AVIen tulosohjausprosessi ja AVI-ELY ohjausjärjestelmän kehittämishanke Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Ylitarkastaja Mikko Saarinen, VM / kunta-
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA
VAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari 26.1.2005 Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia Esityksen rakenne Hallituksen strategia-asiakirjaprosessi
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotHE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
LisätiedotLAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
LisätiedotKankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...
LisätiedotYhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo
Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.
VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN
LisätiedotPelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät
Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät 9.12.2015 Tiina Männikkö Pelastustoimen strategiahanke SM asetti hankkeen ajalle 12/2014 5/2016 Ohjausryhmä Strategiaryhmä 8.1.2016 2 Strategiahankkeen
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen valvonnassa ja ohjauksessa
Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen valvonnassa ja ohjauksessa Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 16.2.2016 Palvelut asiakaslähtöisiksi Strategiset tavoitteet Valvira toimii ennakoivasti ja reagoi nopeasti
LisätiedotLuottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016
Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
Lisätiedot