Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kannen kuva: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:

3 Puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja vahvistetaan käyttöönotettavaksi. Käsikirja päivitetään seuraavan suunnittelukierroksen yhteydessä. Helsingissä, elokuun 1. päivänä 2007 Kansliapäällikkö Kari Rimpi Osastopäällikkö Pauli Järvenpää 1

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa Strategisen suunnittelun prosessi Strategisen suunnittelun tuotteet Strategista suunnittelua tukeva tutkimus STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisen suunnitelman tavoitteiden edistämiseen käytettävät muut vaikuttamiskanavat STRATEGISEN SUUNNITTELUN SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI LIITE: KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

5 1. JOHDANTO Strategisella suunnittelulla tarkoitetaan prosessia, jolla ohjataan ja kehitetään puolustusministeriön hallinnonalaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu perustuu turvallisuusympäristön seurannan sekä lainsäädännön ja muun säädösperustan ohella poliittiseen ohjaukseen, jonka merkittävimpiä lähteitä ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja. Strategisessa suunnittelussa otetaan huomioon myös Euroopan unionista tuleva ohjaus, kuten EU:n perussopimukset, turvallisuusstrategia (ESS) ja pitkän aikavälin visio (LTV) sekä siihen liittyvä unionin voimavaratyö. Suunnitteluun vaikuttavat myös Natossa käytettävät prosessit sekä ohjeet, joita sovelletaan Nato-yhteistyössä. Puolustusministeriön alaisen hallinnon pitkän aikavälin suunnittelu vaikuttaa myös ministeriössä tehtävään strategiseen suunnitteluun. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu koskee valtioneuvoston ohjesäännön 16 : ssä määriteltyä puolustusministeriön toimialaa. Toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu antaa perusteita ministeriön toiminnalle ja puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista: strategisen tilannekuvan muodostamisesta ja ylläpidosta, alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta, Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta, kansainvälisestä yhteistoiminnasta, laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta ja puolustusvoimien virka-aputehtävistä, puolustusvoimien normaaliolojen organisaatiosta ja koulutusjärjestelmästä, sotilaallisesta huoltovarmuudesta ja maanpuolustustahdosta. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ministeriön johtoryhmän ohjauksessa. Poliittinen ohjaus strategisille linjauksille saadaan selontekomenettelyn kautta ja resurssit niiden toteuttamiseen toiminnan- ja talouden suunnitteluprosessin (TTS) avulla. Tämä puolustusministeriön strategisen suunnittelun käsikirja on tarkoitettu ministeriössä tehtävän strategisen suunnittelun, toimeenpanon, seurannan, arvioinnin sekä ohjaamisen työkaluksi. Ohjetta päivitetään neljän vuoden välein ja se täydentää valtiovarainministeriön antamaa ohjeistusta tulosohjauksesta. Strateginen suunnittelu on koko ministeriön yhteinen prosessi, johon osallistuvat kaikki osastot ja erillisyksiköt. Puolustuspoliittinen osasto yhteensovittaa strategisen suunnitellun prosessin ja strategisen suunnitelman toimeenpanon. Strategisen suunnittelun ja ohjauksen yhteistoiminnan menettelytavat ja vastuualueet puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä sekä ministeriön sisällä määritellään kunkin suunnittelukierroksen projektisuunnitelmassa. Puolustusvoimissa on oma strategisen suunnittelun ohjeensa. 3

6 2. PUOLUSTUSMINISTERIÖN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2.1 Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa strategisessa suunnittelussa ja ohjaamisessa 4 Perustuslain (68 :n 1 momentti) mukaan kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella (68 :n 3 momentti). Perustuslain 58 :n 5 momentin mukaan Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Puolustusministeriön rooli hallinnonalansa ohjaajana perustuu perustuslakiin, valtioneuvostosta annettuun lakiin (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesääntöön (262/2003). Päätöksenteosta sotilaskäskyasioissa säädetään perustuslain lisäksi puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusministeriön tehtävistä ja toimialasta säädetään lisäksi puolustusministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (375/2003) ja puolustusministeriön työjärjestyksessä (585/2003). Puolustushallinnon strateginen ohjaaminen on joustava ja jatkuva prosessi, jossa tavoitetila saavutetaan jatkuvan kehityksen tuloksena. Strateginen ohjaus perustuu olennaisesti strategiseen suunnitelmaan, jota päivitetään ja tavoitetilaa tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein sekä tarvittaessa strategisten muutosten tai poliittisen ohjauksen sitä vaatiessa. Strategisen suunnitelman toteutumista ja sen muutostarpeita seurataan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin seuranta- ja arviointityökalulla. Laissa puolustusvoimista (voimassa lukien) määritetään, että puolustusministeri esittelee sotilaallisen puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvat sotilaskäskyasiat Tasavallan presidentille siltä osin kuin ne liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun. Selontekomenettely ja puolustusministeriön strateginen suunnittelu kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on keskeinen strategiatyötä poliittisesti ohjaava asiakirja. Selonteon kaksi toiminnan ja talouden nelivuotista suunnittelukautta kattava aikajänne on puolustusjärjestelmän kehittämisen kannalta kuitenkin liian lyhyt. Puolustusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kahden vuosikymmenen päähän katsovaa strategiaa. Strateginen ohjaaminen perustuu puolustusministeriössä tehtävään strategiatyöhön, jonka avulla pyritään parantamaan puolustusministeriön kykyä ohjata ja kehittää omaa hallinnonalaansa pitkällä aikavälillä. Strategiatyön päätuotteena syntyvä puolustusministeriön strateginen suunnitelma on hallinnonalan strategisen ohjaamisen kokonaisvaltainen työkalu. Strateginen suunnitelma sisältää tavoitetilan (visio) ja strategian eli keinot saavuttaa haluttu tavoitetila. Strateginen suunnitelma hahmottaa pitkällä aikavälillä hallinnonalan tavoitteet ja kehittämisen peruslinjaukset. Strategisen suunnitelman kulloinkin tarvittavaa osaa käytetään perustana ja lähtökohtana puolustuspolitiikan toimeenpanoa valmisteltaessa. Puolustusministeriön strategisen suunnitelman valmistuttua sen pohjalta annetaan puolustusvoimille ohjausasiakirja, jossa annetaan perusteita puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle.

7 KUVA 1: Puolustusministeriö hallinnonalansa strategisen suunnittelun ohjaajana PLM STRATSU - PROSESSI STRATSU PV STRATSU - PROSESSI Ohjauskirje >Pv Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu Suorituskykyjen rakentaminen, yll äpito ja purku OSASTRATEGIAT VNS VALMISTELU TTS - PROSESSI TUKA, HALO, HSA Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laatimiseksi laaditaan erillinen projektisuunnitelma, jossa päätetään käytettävät metodit ja suunnitteluorganisaatio. Prosessin aikana hyödynnetään kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden strategisen suunnittelun aineistoja, tutkimuksia sekä tulevaisuustutkimuksen menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen käsitteistö, hyväksytään puolustushallinnon yhteiset arvot sekä määritetään tavoitetila eli visio. Yhteinen ja yhdenmukainen käsitteistö luo edellytykset jäsentyneelle asioiden käsittelylle ja esittämiselle sekä mahdollistaa prosessin systemaattisen läpiviemisen. Yhteiset arvot määritetään siten, että ne ankkuroivat strategian nykytilaan, mutta samalla ne ovat puolustusministeriön johdon työkaluja halutun tavoitetilan saavuttamisessa. Toisessa vaiheessa analysoidaan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin eri kehitysvaihtoehtoja esimerkiksi skenaariomenetelmällä. Tässä työvaiheessa arvioidaan eri kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia Suomeen, Suomeen eri skenaarioissa kohdistuvia uhkia ja Suomen toimintamahdollisuuksia eri skenaarioissa. Lisäksi arvioidaan tunnistettuja uhkia ja paino- SÄÄDÖS- VALMISTELU Toimialojen ohjauskirjeet >Pv VNS TTS -ohje >PE RAPORTOINTI VNS toimeenpano ohjauskirje >Pv HALLINNONALAN TTS -SUUNNITELMA Suorituskyvyn käyttö Toiminnan tukeminen PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN NORMATIIVINEN PERUSTA Puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa johtava perusajatus on, miten valtakuntaa puolustetaan. Strategiatyössä arvioidaan ja selvitetään tarkasti sotilaallisen toimintaympäristön kehittymistä, kehittämisen eri vaihtoehtoja ja puolustusjärjestelmän perusrakennetta. Prosessin lopputuloksena syntyy puolustusjärjestelmän tavoitetila. Sen keskeinen sisältö esitellään Tasavallan presidentille ja puolustusministerille, jotka antavat tarvittaessa tarkentavaa ohjausta. Puolustusjärjestelmän tavoitetilan laatimisen jälkeen laaditaan puolustusvoimien kehittämisohjelma. 2.2 Strategisen suunnittelun prosessi 5

8 tetaan ne niiden yhteiskuntaan vaikuttavuuden ja niiden toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Lopputuloksena syntyy priorisoituja uhkakuvia. Tunnistetuista omista toimintamahdollisuuksista laaditaan alustavat omat toimintavaihtoehdot. Toimintavaihtoehtoja verrataan priorisoituihin uhkamalleihin. Lopputuloksena syntyvät päätöksenteon tueksi luettelot toimintavaihtoehtojen hyväksymistä tai hylkäämistä puoltavista kriteereistä. Tämä työvaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi soveltamalla erilaisia delfoi-menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa valitaan toimintavaihtoehto lopullisen strategian laatimista varten. Valittava toimintavaihtoehto voi olla jokin esiteltävistä vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmä. Tämän perusteella laaditaan lopullinen strategia-asiakirja. Strategia on niiden toimenpiteiden kuvaus, jotka johtavat tavoitetilan saavuttamiseen. Strategian perusteella annetaan suunnitteluperusteita puolustusvoimien suunnittelulle ja laaditaan toimialakohtaiset täsmentävät osastrategiat. KUVA 2: Strateginen suunnitteluprosessi Syötteet Edellinen STRATSU Poliittinen ohjaus ETPP Lait ja normit Prosessi ja metodologia Käsitteiden, Skenaarioiden, arvojen ja uhkien Strategian ja ja suunnittelu- tavoitetilan toimintavaihto perusteiden määrittäminen ehtojen laatiminen laatiminen Tulevaisuuden tutkimusmenetelmät Tuotteet Strateginen suunnitelma Tavoitetila Strategia Osastrategiat Ohjauskirjeet Ministeriön ohjaus 2.3 Strategisen suunnittelun tuotteet Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tuotteita ovat tavoitetila, strategia ja strategiaa tukevat osastrategiat. Tuotteista voidaan julkaista tietoturvaluokitukseltaan eritasoisia versioita (julkinen, salainen tai erittäin salainen). Tavoitetila on puolustusministeriön ja puolustusvoimien yhteistyössä määrittelemä aktiivinen tahtotila. Se on hallinnon olemassaolon ja arvojen kannalta perusteltu, yleisluonteinen ja keskeinen näkemys tulevaisuuden mahdollisista ja halutuista tulevaisuudenkuvista tai tapahtumista, joiden toteuttaminen edellyttää hallinnonalan aktiivisia tekoja ja uuden oppimisen kautta tapahtuvaa toiminnan muuttamista. Tavoitetila on puolustushallinnon uuden menestyskonseptin määrittelyn lähtökohta tulevaisuutta ajatellen. Tavoitetilan muodostamisessa hyödynnetään poliittista ohjausta ja toimintaympäristön muutosta tarkastelevaa ennakointia. Työssä hyödynnetään monipuolista informaatiota, jonka lähteitä ovat esimerkiksi eri ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut puolustushallinnon ulkopuoliset tiedontuottajat. Laaja-alainen tietopohja on erityisen tärkeä globaalien muutosten hahmottamiseksi ja näihin pohjautuvien visioiden luomiseksi. 6

9 Strategia koostuu puolustushallinnon toimintaperiaatteista, joilla hallinnonalan tavoitetila on realistisesti saavutettavissa. Strategiassa tasapainotetaan kaikki puolustushallinnon tehtävät ja niihin käytössä olevat resurssit. Strategia sisältää maamme puolustuskyvylle asetettavat vaatimukset sekä suunnitteluperusteet puolustusvoimille. Julkinen strategia on lyhyt tiivistelmä prosessin tuotteena syntyneistä puolustushallinnon tavoitetilasta ja strategiasta. Julkinen strategia palvelee kolmea päätarkoi tusta. Siinä esitetään tiivis arvio Suomen turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehi tyksestä. Tämän perusteella kuvataan Suomen puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maan puolustuksen haasteita ja kolmanneksi hahmotellaan keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata. Strategian julkaisemisella lisätään poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoa sotilaallisen maanpuolus tuksemme avainkysymyksistä. Strategista suunnitelmaa syventävät toimialakohtaiset osastrategiat. Osastrategiat määrittävät tai päivittävät kunkin toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjaukset varsinaisen strategisen suunnitelman perusteella sekä toimivat apuna toimialan keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelussa ja puolustusvoimien ohjauksessa. Toimialakohtaisia osastrategioita ovat esimerkiksi kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia turvallisuusstrategia henkilöstöstrategia viestintästrategia tietohallintostrategia materiaalipoliittinen strategia ympäristö- ja yhdyskuntapoliittinen strategia kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia tutkimus- ja kehittämisstrategia Strategisen suunnittelun tuotteiden perusteella ohjataan puolustusministeriön alaisten toimijoiden pitkän aikavälin suunnittelua. Puolustusministeriö laatii ohjauskirjeen, jossa annetaan tulosyksiköille tarvittavat suunnitteluperusteet. Strateginen suunnittelu toimeenpannaan luvussa 2 esitettyjen toimeenpanoprosessien kautta. KUVA 3: Strategian ja osastrategioiden avulla saavutetaan tavoitetila 2. Strategia 2. Strategia Osastrategiat 1. Tavoitetila (visio) 7

10 2.4 Strategista suunnittelua tukeva tutkimus Puolustusministeriön strategisen suunnittelun tueksi tilataan tutkimuksia ja selvityksiä joko puolustusvoimien tutkimuslaitoksilta tai puolustushallinnon ulkopuoliselta tutkimusyhteisöltä. Strategisen suunnittelun prosessissa seurataan aktiivisesti kotimaisia ja kansainvälisiä strategisen suunnittelun tutkimustuloksia. Sotilaallisissa konflikteissa tapahtuneet muutokset ovat seurausta toimintaympäristön, yhteiskunnan, teknologian ja poliittisten prosessien kehityksestä. Näiden haasteiden menestyksellinen kohtaaminen edellyttää tuekseen tutkimusta, kehittämistä ja arviointia. Niiden avulla luodaan kattava ja perusteltu kuva tulevaisuuden kehitystrendeistä, tehdään johtopäätöksiä muutosvaikutuksista, -haasteista ja -mahdollisuuksista sekä rakennetaan toimintavaihtoehtoja. Puolustushallinnon tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti tutkimustoimintaa painotetaan siten, että se tukee kiinteästi strategista suunnittelua ja hallinnonalan kokonaiskehittämistä, kohdistuen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin painopistealueilla. Puolustusministeriön tutkimus-, arviointi- ja ennakointitoiminta muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden strategisen suunnittelu -ja päätöksentekoprosessin kanssa. Tutkimustarpeet viedään eteenpäin joko puolustusvoimien tutkimusohjelmaan tai ulkopuolisille tutkimuslaitoksille. Kaikki puolustusvoimien tutkimuslaitoksille osoitettavat tutkimustoimeksiannot annetaan keskitetysti tehtäväksi puolustusvoimien tutkimusohjelman kautta. Puolustusvoimilta tapahtuvassa tutkimustiedon hankinnassa otetaan huomioon etupainotteisen suunnittelun tarve ja ajallinen koordinointi puolustusvoimien toiminnan ohjauksen aikataulujen kanssa. Puolustusvoimien tutkimusohjelman osalta yhteistyötahona toimii pääesikunnan suunnitteluosasto, joka koordinoi tutkimusohjelman valmistelun osana puolustusvoimien strategisen suunnittelun prosessia. Puolustushallinnon ulkopuolisen tutkimusyhteisön osalta tavoitteena on sitoa keskeisimmät tutkimuslaitokset pysyviksi kumppaneiksi puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa. Tutkimusten toteuttamisen suunnittelussa otetaan huomioon kansainväliset yhteistyömahdollisuudet EU:n ja Naton puitteissa sekä kahdenvälisten kumppanimaiden kanssa. Pyrkimyksenä on verkottua pysyvästi viiteryhmämaiden kanssa sekä hyödyntää niissä jo laadittuja valmiita tutkimuksia. Strategista suunnittelua tukevat tutkimukset ja niiden tulokset esitellään osana muita strategiseen suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi tutkimuksia esitellään tarvittaessa hallinnonalan Tutkimusneuvostolle. Puolustushallinnon Tutkimusneuvosto on keskeinen tutkimuksen koordinaation ja tilannetietoisuuden taho puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä. Tutkimusneuvostossa käsitellään keskeisiä hallinnonalan strategista suunnittelua tukevia tutkimuksia sekä seurataan tutkimus- ja kehittämisstrategian toteutumista tutkimustoiminnan osalta ja annetaan tarvittaessa toiminnan kehittämiseen liittyviä esityksiä. Tutkimusneuvostossa ovat edustettuina keskeiset tutkimuksen koordinaatioon ja ohjaukseen liittyvät tahot puolustusministeriöstä ja pääesikunnasta. 8

11 3. STRATEGISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA TOIMINNAN OHJAAMINEN Puolustusministeriön strateginen suunnittelu on keskeinen osa puolustuspolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Puolustusministeriön strateginen suunnitelma luo perusteita kokonaissuunnittelujärjestelmälle. Strategisen suunnitelman perusteella voidaan tarjota päätöksentekijöille perusteltuja ja tutkittuun tietoon nojautuvia näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista. Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävänä on konkretisoida strategisen suunnitelman, osastrategioiden ja selonteon tavoitteet suunnittelukauden tavoitteiksi, kehittämislinjauksiksi ja resurssien käytön suunnitteluksi. Lisäksi seurataan puolustusvoimien kehittämisohjelman valmistelutyötä. Strategisessa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden jalkauttaminen ja resurssien käytön suunnittelu yhdistetään tulosohjauksen avulla (toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu ja tulossopimukset). Edellisten lisäksi ohjausta annetaan muilla tarkentavilla ohjeilla. KUVA 4: Eri aikavälin suunnitelmien kytkeminen toisiinsa pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevaksi kokonaisuudeksi TAVOITETILA VISIO 20 - VUOTTA STRATEGINEN SUUNNITELMA 4 12 VUOTTA KEHO 1 4VUOTTA TTS 0 1VUOTTA TAE Puolustushallinnon strategisen suunnitelma toimeenpannaan eri suunnitteluprosesseissa: antamalla puolustusvoimille perusteita puolustusjärjestelmän tavoitetilan ja kehittämisohjelman laatimiselle antamalla lähtökohdat puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämiselle antamalla MPK:lle perusteita vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi antamalla osastrategioissa lähtökohdat puolustusministeriö viraston kehittämisohjelmalle ja puolustusministeriön sisäiselle kehittämiselle valmistelemalla valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustushallinnon osat valmistelemalla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys puolustushallinnon osalta sekä TTS-, talousarvio-, talousarvion toimeenpano- ja seurantaprosessien avulla. Poliittinen ohjaus ja parlamentaarinen tahto kytketään puolustusministeriön hallinonalan kehittämiseen valtionneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen kautta. 9

12 3.1 Puolustusministeriön ohjauskirje strategisesta suunnitelmasta Puolustusministeriön strategisen suunnitelman perusteella laadittava ohjauskirje antaa perusteita ja suuntaviivoja puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen pitkän aikavälin suunnitelman laatimiselle. Ohjauskirjeen sisältö esitellään puolustusvoimain komentajalle sekä tarvittaessa puolustusvoimien ylipäällikölle. Ohjauskirjeessä ohjeistetaan strategisen suunnitelman ja osastrategioiden toimeenpano sekä kehittämistavoitteiden tärkeysjärjestys ja osakokonaisuuksien kehittämisen pääpiirteinen aikataulu. 3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön ohjauskirje Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on periaatelinjaus, joka määrittää Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet sekä tarjoaa kehyksen sen toimeenpanolle noin kahdeksan vuoden aikajänteellä. Selonteossa arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti Suomen turvallisuusympäristön muutoksia sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisjärjestelyjä. Siinä määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, kuten sotilaallinen liittoutuminen/liittoutumattomuus sekä annetaan perusteet muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan. Lisäksi määritetään puolustusjärjestelmämme kehittämisen painopistealueet. Valtioneuvosto ohjeistaa selontekoprosessin ja tuottamisvastuut. Kaikki ministeriöt osallistuvat selonteon sisällön tuottamiseen. Kokoamistyö tehdään erikseen nimetyssä virkamiestyöryhmässä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettely on puolustusministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanon sekä pitkäjänteisen kehittämisen ja resursoinnin kannalta keskeinen prosessi. Puolustusministeriö pyrkii sisällyttämään mahdollisimman laajasti strategisen suunnitelman osakokonaisuudet ja kehittämislinjaukset turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoon. Puolustusministeriön tavoitteena on varmistaa, että strategiseen suunnitelmaan ja osastrategioihin kirjattujen tavoitteiden edellyttämät resurssitarpeet määritetään selonteossa. Puolustusministeriö antaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpanosta ohjauskirjeen, johon sisällytetään myös ministeriön sisäiset toimenpiteet. Puolustusministeriön oma strateginen suunnitteluprosessi ajoitetaan selontekomenettelyn mukaisesti. Voimassa oleva selonteko osaltaan ohjaa puolustusministeriön strategisen suunnitelman päivittämistä. 10

13 3.3 Strategisen suunnittelun kytkeytyminen hallinnonalan toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun Strategisessa suunnitelmassa esitetyt tavoitteet siirretään asteittain hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita palveleviksi vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessin kautta (TRSS). Strategisen suunnitelman jalkauttaminen vaikuttavuustavoitteiksi ja toiminnallisiksi tulostavoitteiksi edellyttää yksityiskohtaisemman suunnittelun jatkamista. Strategiseen suunnitteluun liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sisällytetään puolustusministeriön laatimiin osastrategioihin, joita hyödynnetään laadittaessa keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelun kehittämisohjelmia ja suunnitelmia. Yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitetyt tavoitteet jaetaan ajallisesti jaotetuiksi osatavoitteiksi, joiden avulla puolustusjärjestelmää pyritään kehittämään strategisessa suunnitelmassa kuvatun tavoitekokonaisuuden suuntaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) on hallinnonalan sisäisen suunnittelun väline, johon pyritään sisällyttämään kaikki olennaiset hallinnonalan suunnitelmat. Hallinnonalan TTS on perusteena kehysehdotusten laadinnalle. TTS laaditaan vuosittain ja sen suunnittelujakso kattaa neljä vuotta. Hallinnonalan TTS:n laadinnan lähtökohtana on aikaisempi valtioneuvoston kehyspäätös ja siinä otetaan huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat. Hallinnonalan TTS:stä tulisi varsinaisten kehysehdotusten ja niiden perusteluiden lisäksi aina ilmetä myös säädösten ja hallituksen hyväksymien päätösten mukainen voimavaramitoitus ja siihen kytkeytyvät tavoitteet. Jos hallinnonalan määrärahatasossa tai toiminnassa ei ole olennaisia muutoksia, voidaan hallinnonalan TTS tältä osin laatia päivittämällä edellisen vuoden TTS:aa. KUVA 5: Puolustushallinnon strategisen suunnittelun kytkentä tulosohjausprosessiin Normisto,: perustuslaki, lait, asetukset, muut viranomaisen oikeussäännöt Politiikka: Selonteot, hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja PUOLUSTUSMINISTERIÖ Strateginen johtaminen: Puolustushallinnon strateginen suunnitelma Puolustusvoimien tavoitetila VALTIONEUVOSTO, EDUSKUNTA TAE, LTAE. KEHYSPÄÄTÖS Strateginen johtaminen: Puolustusvoimien KEHO-ohjaus Strategian toimeenpano TTS TAE, LTAE TPA ja seuranta Puolustusvoimien kehittämisohjelma (KEHO) TTS TAE TPA TOSU 11

14 Hallinnonalan TTS:n tulisi palvella tarkoituksenmukaisella tavalla hallinnonalan pitkäjänteistä johtamista sekä kehysehdotusten laadintaa. Hallinnonalan TTS:ssa ja kehysehdotusten yhteydessä esitetään hallinnonalan kaikki menot ja tulot, ei pelkästään niitä eriä, joihin esitetään lisäyksiä tai vähennyksiä. TTS:ssa esitetään viittaukset hallinnonalan keskeisiin strategioihin ja muihin asiakirjoihin, jotka ohjaavat toimintaa suunnittelukaudella. Näiden sisältöä ei tarvitse toistaa TTS:ssa. Jos strategiat ovat keskenään joiltakin osin ristiriitaisia tai niiden toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on suunnittelukaudella hyvin epätodennäköistä, esitetään TTS:ssa tähän liittyvät rajaukset. Puolustusministeriö kytkee strategisesta suunnitelmasta ja osastrategioista johdetut vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet vuosittain toiminnan, talouden ja resurssien suunnitteluun sisällyttämällä ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaohjeeseen (PLM:n hallinnonalan TTS-ohje). Toiminta- ja taloussuunnitelmia laadittaessa tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välillä pyritään löytämään oikea tasapaino. Tavoitteiden ja resurssien väliset ristiriitaisuudet pyritään ratkaisemaan vuosittain keväällä ja syksyllä järjestettävillä tulosneuvottelukierroksilla. Ratkaisu mahdollisiin ongelmiin pyritään hakemaan neuvotteluissa joko lisäresurssien hankkimisella tai TTS-ohjeessa asetettujen tavoitteiden aikautuksen ja vaatimustason tarkentamisella. Tulosohjauksen päämääränä on saattaa voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu mahdollisimman hyvin keskenään tasapainoon. Tavoitteena on, että toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. KUVA 6: Puolustusministeriön STRATSU-syötteet TTS:n valmistelulle HALLINNONALAN STRATGISTEN KEHITT ÄMISLINJAUSTEN JALKAUTTAMINEN PLM STRATSU PLM OSASTRATEGIAT VM PLM KEHYSPÄÄTÖS HALLINNONALAN JA TTS MUUT PERUSTEET PLM HALLINNONALAN TTS:n SUUNTA - LINJOJEN JA SISÄ LTÖ - VAATIMUSTEN TARKASTAMINEN PLM HALLINNONALAN TTS SUUNNITTELUN PERUSTEET TOIMIALA - KOHTAISTEN TAVOITTEIDEN VALMISTELU RO HO PO TTS -OHJE PO KOKOAA PO ESITTELEE TOIMINTA - YMPÄ RISTÖN KEHITYS JOHDON LINJAUKSET TOIMIALAKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN JALKAUTTAMINEN Pitkän aikavälin tavoitteiden jalkauttaminen TTS-ohjeessa tapahtuu siten, että kehittämiskokonaisuudesta irrotetaan TTS kaudella toteutettavaksi suunnitellut asiakokonaisuudet. Strategisesta suunnitelmasta, osastrategioista ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta ja selonteon ohjauskirjeestä tuodaan toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen perusteiksi seuraavia osakokonaisuuksia: johdon kehittämislinjaukset toimintaympäristön kehitys puolustusjärjestelmän kehittämisen suorituskykyvaatimukset toimialakohtaiset kehittämistavoitteet (juonnetaan osastrategioista) suorituskyvyt, joista luovutaan 12

15 Puolustusministeriön TTS:n laatiminen aloitetaan vuosittain keväällä tavoitteiden tarkastamisella ja käytettävissä olevien resurssien riittävyyden arvioimisella suhteessa suunniteltuun tavoitetasoon. Tavoitteiden tarkastamisen osalta keskeisessä roolissa ovat puolustusministeriön kaikki osastot sekä erillisyksiköt. Tarkistetut tavoitteet sisällytetään hallinnonalan TTS-ohjeeseen, jonka perusteella tulosyksiköt (puolustusministeriö, puolustusvoimat, puolustushallinnon rakennuslaitos, puolustushallinnon palvelukeskus ja maanpuolustuskoulutusyhdistys) laativat omat toiminta- ja taloussuunnitelmansa. Tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistuttua puolustusministeriö yhdistää ne hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, joka sisältää myös suunnittelukauden kattavan kehysehdotuksen. Mahdolliset lisäresurssitarpeet sisällytetään hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, joka toimitetaan vuosittain joulukuussa Valtiovarainministeriölle. KUVA 7: Puolustusministeriön TTS-prosessin vuosikalenteri 1. TTS - SEMINAARI (PERUST. VALM.) 1. TULOSNEUVOTTELU (PP TAE, tarv. kesk. TTS) TTS -OHJE (PERUSTEET) 2. TTS -SEMINAARI (TULOSNEUVOTTELUN VALMISTELU) 2. TULOSNEUVOTTELU (PP. TTS, TAE TARKENNUKSET) ALAISTEN TULOS.YKS. TTS VALMIS TTS VM:lle JA JULKAISU PERUSTEET SUUNTAVIIVAT LINJAUKSET TTS -OHJEEN VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKSIKÖIDEN TTS -VALMISTELU ALAISTEN TULOSYKS. TTS -VIIMEIST. TTS KOKOA - MINEN HELMI - MAALIS - HUHTI - TOUKO - KESÄ - HEINÄ - ELO - SYYS - LOKA - MARRAS - JOULU - TAMMI - Toiminta- ja taloussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet siirretään vuosittain lyhyen aikavälin suunnitteluun sisällyttämällä ne talousarvioesitysten valmisteluun. Tulevan toimintavuoden talousarvioesityksen (TAE) valmistelu käynnistetään siirtämällä edellisen valmistuneen TTS jakson ensimmäinen suunnitelmavuosi TAE-suunnittelun perustaksi. Talousarvioesitys laaditaan TTS:n tapaan vuosittain. Suunnitelmia laadittaessa tarkastetaan asetettujen tavoitteiden ja käyttöön osoitettujen resurssien riittävyys. Talousarvioesityksen laadintaan vaikuttavat osaltaan myös yllättävät tai lyhyellä aikavälillä syntyneet uudet resurssitarpeet sekä tavoitteet, jotka ovat jääneet toteutumatta edellisenä vuonna. Mikäli uudet tavoitteet aiheuttavat asetetun tavoitetason viivästymistä, tulee se huomioida seuraavan TTS:n päivityksessä sekä toimialakohtaisten suunnitelmien ja osastrategioiden päivittämisessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarvioesityksessä esitettävät tavoitteet tulevat olla kytkettävissä uusien suorituskykyjen kehittämisen osalta strategisessa suunnitelmassa ja osastrategioissa esitettyihin kehittämislinjauksiin ja suorituskykyvaatimuksiin. Tavoitteen asettelussa otetaan huomioon puolustusvoimien kehittämisohjelman edistyminen ja puolustusjärjestelmän nykytila. 13

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset 2004 2007, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Valtiontalouden tarkastusvirasto 3.6.2010 Harri Martikainen, sisäasiainministeriö 4.6.2010 Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena - seminaari -

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2009-2012 Toiminnalliset tulostavoitteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Valtiontalouden kehykset 2005 2008, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, PLM KD 10027/2590/2003 2.3.2004 Ehdotus valtioneuvoston

Lisätiedot

Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa

Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Tapio Laamanen talousjohtaja oikeusministeriö 1 Oikeusministeriön hallinnonalan rakenne OIKEUSMINISTERIÖ OIKEUS-

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Puolustushallinnon tutkimustoiminta

Puolustushallinnon tutkimustoiminta Osastrategia Puolustushallinnon tutkimustoiminta Puolustushallinnon tutkimustoiminta osastrategia Sisällysluettelo Johdanto... 1 Tutkimustoiminnan periaatteet... 2 Tutkimustoiminnan kehittäminen... 3 Hallinnonalan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1 (5) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot