Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä, teemajohtaja, ympäristöasiantuntijaneuvos (KHO) Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta Ke klo

3 Johdanto Työsuojelussa Euroopan unionin puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki antavat suuntaviivat myös torjuntatoimien ja riskienhallinnan tärkeysjärjestyksen valinnassa. Ympäristönsuojelussa ja ympäristölupien käytännöissä lähtökohtana on ympäristönsuojelulaki ja asetus. Molemmissa periaate on jossain määrin samankaltainen, mutta myös eroavuuksia löytyy. Toiminnanharjoittaja/työnantaja on vastuussa haitasta ja sen hallinnasta. Yksinkertaistaen molemmissa tarkastellaan riskiä, päästöä, haitan leviämistä sekä altistumista. Työpaikankin näkökulmasta voi myös tulla vastaan terveydensuojelulaki

4 Asukkaat Potilaat Väestö Kansalaiset Turvesuo Lentokenttä Voimalaitos Tie

5 Riskien hallinta ja priorisointiperiaatteet Riskin suuruus - Vakavuus - Altistuvien määrä - Aikatekijät - Onnettomuusluonne

6 Kokemusperäinen riskivertailu rauhanturvaajilla Riskin -vakavuus -todennäköisyys liikenne 86 räjähteet, miinat ja aseet 71 tapaturmat+työturvallisuus 58 kuumuus/kylmyys 46 käärmeet ja hyönteiset 16 melu 12 pölyt 12 asuinolot 11 putoaminen 10 elintarvikkeet

7 Työturvallisuuslain 8 prioriteetit Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon àbat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

8 Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa periaatteena: 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) toiminnan laadun edellyttämä huolellisuus ja varovaisuus ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa: BAT periaate; 4) tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (BEP periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).

9 Ratkaisut Tärkeintä saada vaikutuksia päästöihin ja leviämiseen mieluummin kuin altistumisen rajoittaminen tai altistujan suojautuminen. Tuotannollisen toimijan näkökulmasta on siis monia yhtäläisyyksiä, mikä näkyy joskus niin, että työsuojelu- ja ympäristönsuojelupäällikkö voivat olla sama henkilö. Samalla tavalla tästä toiminnasta puhutaan EHSQ (environmental, health, safety and quality) toimintana. Päästöjen ja leviämisen osalta työsuojelu ja ympäristönsuojelu eivät myöskään ole toisistaan riippumattomia, jolloin prosessien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään riskien hallintaa sekä tuotannossa että ympäristössä.

10 Hyvät käytännöt ja BAT Määräysten lisäksi sekä työsuojelussa että ympäristönsuojelussa on hyviä käytäntöjä (ympäristössä BAT ja BEP periaatteet), joiden avulla kehitetään alaa eteenpäin, mutta myös jossain määrin ajetaan vähemmän kehittyneitä toimijoita eteenpäin. Työsuojelussa ja työterveyshuollossa puhutaan usein hyvistä käytännöistä Tietämättömyyttä tai osaamattomuutta useimmiten, mutta on myös tahallisia laiminlyöntejä tai säännösten hyväksikäyttöä taloudellisen voiton tai kilpailuedun saamiseksi

11 High Low Free choice Costbenefit (C/B) Risk regulation REGULATORY APPROACH As far as reasonable (AFR) As far as reasonably practicable (ALARA) Best practicable technology (BPT) Protection and prevention principle Best available technology(bat) Zero risk principle Precautionary principle Redundant safety VOLUNTARY ACTIVITIES

12 Hierarchy of preventive principles Structural prevention Non-existence of hazard Engineering controls Minimising emissions Preventive power Control technology Ventilation, exhaustion Working practices, wet processes, cleanliness, order Burden to health Personal protection, respirators Limiting exposure times Decontamination, health surveillance, early diagnosis, treatment

13 Sosiaalinen vastuu ISO 26000: 2010 ISO 26000:2010 is intended to assist organizations in contributing to sustainable development. It is intended to encourage them to go beyond legal compliance, recognizing that compliance with law is a fundamental duty of any organization and an essential part of their social responsibility. In applying ISO 26000:2010, it is advisable that an organization take into consideration societal, environmental, legal, cultural, political and organizational diversity, as well as differences in economic conditions, while being consistent with international norms of behaviour.

14 Three types of safety cultures ILO

15 Eroavuuksia ja samankaltaisuuksia Ympäristölupamenettely Riskien priorisointi samankaltainen valittajan rooli BAT ja BEP vs. hyvät käytännöt Toiminnan harjoittaja Valittaja Oikeusasteet Viranomainen - Työsuojelu - ympäristönsuojelu Ympäristölupa Kuinka paljon viranomainen voi ohjata teknologian käyttöä? Mihin loppuu työsuojelu ja mistä alkaa ympäristönsuojelu?

16 Toimintanäkökulmat ja toimijat AVI, ELY, TTL, TTK, STM, TEM verkostot, yrittäjäjärjestöt etujärjestöt Työsuojelu henkilöstöhallinto työterveyshuolto linjaorganisaatio Työpaikka työntekijät esimiehet johto Työ

17 Yhteistoiminta onnettomuustilanteissa Yleensä on kysymys ympäristövaikutuksia aiheuttavasta onnettomuudesta Yhteistoimintakysymyksiä Tukiverkostot Esimerkkinä Co-Safe: Varautuminen

18 Yhteenveto Hallinnan periaatteet yllättävän samankaltaiset Eroja: Altistumisen vähentämisessä Valituskäytännöt Lupamenettelyt Lähde à päästö à leviäminen à altistuminen sama Työsuojelussa matkalla omavalvontaan Ympäristönsuojelussa viranomaisvalvonta tärkeissä kohteissa Miten löydetään riskikohteet ja miten toimitaan onnettomuustilanteissa elitistinen harha?

19 Lähteet EU puitedirektiivi 89/391/ETY, Työturvallisuuslaki 738/2002, Ympäristönsuojelulaki 527/2014, Ympäristönsuojeluasetus 713/2014, Terveydensuojelulaki 763/1994, Vesilaki 587/2011,

20 Kiitos!