A D S -Group. Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut TS-URAKOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A D S -Group. Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut TS-URAKOINTI"

Transkriptio

1 YRITYSMAAILMA 1 PALVELEVA TILITOIMISTO Kaikki tilitoimistopalvelut Tampere Marras-/joulukuu 5/2011 Kirjanpidot ja tilinpäätökset Veroasiat Arvonlisäveroasiat Palkanlaskenta Yritysten perustamiset ja yhtiömuodon muutokset Mirja Mäkinen Puh. (03) Paasikiventie Mikkolantie 216B 12 Fax (03) TAMPERE YLÖJÄRVI tili-mikara@co.inet.fi tilitoimisto@tili-mikara.fi Sarankulmankatu Tampere yritys@honkoliini.com Myös suuremmat kohteet suunni7elusta toteutukseen. Tiesitkö että työkoneesi omalla hydrauliteholla voit saada aikaan tehokasta sähköä, korkeapainevettä tai paineilmaa? Luote7avaa palvelua yli 30 vuo7a. IVT- Center Pirkanmaa maarakennus ja vihertyöt salaojitukset perustukset kosteuseristykset pihatyöt pihakivetykset massanvaihdot maa ainestoimitukset ammattitaidolla TS-URAKOINTI , SÄHKÖ Hydrauligeneraattorit Generaattorijärjestelmät Hydraulihitsit Magneettigeneraattorit Hydraulimagneetit KORKEAPAINEVESI Korkeapainepesurit Korkeapainevesipumput Kadunpesulaitteet Putkistonpesulaitteet Pölynsidontajärjestelmät Korkeapainesammutus PAINEILMA Hydraulikompressorit HYDRAULIIKAN TIETOTAITO Asennusventtiilit ym. Pioneerina 25 vuotta sähköä, painepesua, paineilmaa, magneetti, tärinää jne. tehokkaasti ja luotettavasti kaikkiin koneisiin/satoihin töihin. Maailman paras tehokoko-suhde ilman lisämoottoreita - nollapäästöin. DYNASET Oy Menotie 3, Ylöjärvi Puh Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut Automaation ja modernisoinnin parhaat työkalut A D S -Group AUTOMATION DESIGN & SERVICE Ankkatie 9, KALAJOKI Puh , fax GSM ads.group@co.inet.fi

2 2 YRITYSMAAILMA Nils Kyrklund Mistä apu polven nivelrikon hoitoon? Nivelrikko tarkoittaa nivelruston, nivelruston alaisen luun ja nivelkalvon rappeumasairautta, jossa viime aikaisen tiedon perusteella tuledusvälittäjäaineilla on keskeinen merkitys. Hoidon päälinjat ovat painonpudotus, tulehduskipulääkkeet, fysioterapialla aikaansaatu nivelen parempi ja kivut- tomampi liikkuvuus sekä viimeisenä kirurgiset toimenpiteet mukaanluettuna tekonivelkirurgia sekä rustosiirrännäiset. Mitä nivelrikossa tapahtuu? Aikaisemmin luultiin, että nivelrikko johtuu nivelten kulumisesta.nykykäsityksen mukaan nivelrikko on itsenäien sairaus, joka lisääntyy ikääntymisen myötä. Se johtaa nivelen Fysioritva Tmi Fysioterapeutti Ritva Järvinen Erikoisalana alaraaja-analyysit ja tukipohjalliset magneettiterapia ja happihoidot Aleksis Kiven katu 18 B Tampere, OMT-Keskus rakenteen muuttumiseen ja toiminnan rajoittumiseen, mistä johtuu huomattavaa kipua ja haittaa. Nivelruston hienorakenteeseen (solu- ja molekylitasolla ) syntyy kokoajan vaurioita, jotka korjaantuvat saman tien. Kun nivelrustoa korjaavat toimeenpiteet hidastuvat, vaurioittavat tapahtumat ottavat yliotteen ja nivel alkaa rappeutua. Taudin edetessä nivelruston lisäksi rappeutuvat myös ruston alainen luu, nivelkalvo ja jopa niveliä ympäröivät lihaksetkin. Sileä, liukas nivelrusto muuttuu karheaksi hilseileväksi jopa kuoppaiseksi pinnaksi, joka voi aiheuttaa rasahtelua ja rutinaa, ja joka myös tulehtuu helposti. Nivelen vapaat hermopäätteet ovat yhä paremmin esillä ja välittävät kipuaistimukset entistä herkemmin. Polven nivelrikko alkaa 45. ikävuoden jälkeen ja lisääntyy tämän jälkeen jyrkästi. Röntgenkuvissa nivelrikkomuutoksia on todettu jopa yli 80 prosentilla 55 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Yli 65-vuotiailla naisilla tauti on kaksi kertaa tavallisempi kuin miehillä. Perintötekiöillä on selvä vaikutus taudin ilmaantuvuuteen. Nivelrikkotaudin kehittyminen voi kestää vuotta, ennen kuin oireet alkavat ja diagnoosi tehdään. Kipua ja särkyä Polvinivelen nivelrikkoa sairastavan potilaan suurimpana ongelmana on kipu ja särky. Alussa kipu ilmenee vain rasituksen aikana ja heti sen jälkeen. Kysymyksessä voi olla 50-vuotias liikuntaa harrastava henkilö, joka voi joutua luopumaan rakkaasta urheilulajistaan polvikipujen vuoksi tai perheenemäntä, jolle päivittäiset askareet aiheuttavat yhä pahenevia polvikipuja. Polvi ei tahdo kestää kuormitusta, kuten pitkiä kävelyitä, juoksua tai kantamista, vaan kipeytyy niistä. Joskus polvi saattaa ärtyä niin paljon, että se muodostaa runsaasti OMT-Fysioterapia Akupunktio Urheiluhieronta / Hieronta p Pirkkalaistori 1, 2. krs., Nokia nivelnestettä ja turpoaa. Kun nivelrikko etenee, kivut muuttuvat vähitellen jatkuvaksi säryksi. Polven liikerajoitus ja jäykkyyden tunne lisääntyy. Jo aamulla vuoteesta noustessa polvi on jäykkä ja kipeä eikä tahdo kestää varaamista. Kipua ja jäykkyyttä saattaa kestää useita tunteja, ennen kun nivel "nöyrtyy". Nivelrikon lääkehoito Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet ovat kauan olleet nivelrikon hoidon kulmakivi. Näitä käytetään lyhytkestoisina kuureina tai jatkuvasti. D- ja C vitamiinista on osoitettu olevan jonkunverran näyttöä nivelrikon hoidossa. Pitkäaikaiskäytössä glucosamiinista ja kondroitiinisulfaatista on myös jonkun verran myönteistä näyttöä. Myös diaseriini on uudempi mielenkiinoinen molekyyli josta voidaan odottaa edellisten kaltaisia vaikutuksia. Lääke on aika vähän tutkittu, eikä sitä ole vielä Suomessa. Kun polvinivel on voimakkaasti tulehtunut ja turvoksissa, on nivelen tyhjennettävä ja harkittava sisäistä kortisonipistosta. Kortisonilla paikallisesti annettuna on voimakas tulehdusta alentava vaikutus. Kukonhelttauute eli hyaluronaatti (HYA) on myös eräs hoitovaihtoehto lievän ja keskivaiken nivelrikon hoitoon. Hyaluronatti on nivelrustossa esiityvä suurimolekyylinen rakennusaie, jolla muutama vuosikymmen sitten ryhdyttiin hoitamaan kilpahevosten nivelvaivoja. Eläintutkimuksissa saadut hyvät tulokset johtivat vähitellen myös ihmisen nivelrikon kliinisiin kokeiluihin. Näissä tutkimuksissa todettiin polvinivelen sisään pistetyn HYA:n lievittävän nivelrikkokipua sekä parantavan nivelen toimintaa. Näin potilaan kivut helpottuivat ja kyky selviytyä päivittäisistä askareista parani. HYA on mukopolysakkaridi eli jättiläismäinen sokerimolekyyli, joka on keskeinen nivelnesteen ja nivelruston Koko kehon vyöhyketerapiaa Anne Lahtinen myös koliikkihoidot, intialainen päähieronta hopikorvakynttilähoidot Puh Puutarhakatu 16 B, 6. kerros, Tampere rakennusaine. Se saa aikaan nivelnesteen voitelevat, iskua vaimentavat sekä kimmoisat ominaisuudet. HYA-molekyyli on identtinen ihmisillä ja eläimillä. Nivelrikoissa vahingolliset entsyymit pilkkovat nivelnesteen HYA-molekyylejä heikentäen nivelnesteen ominaisuuksia. Tutkimuksissa on todettu nivelten sisäisten HYA-pistosten puhdistavan nivelnestettä vahingollisista aineista. Lisäksi HYA peittää nivelkalvon kipua aistivia soluja ja stimuloi solun oman HYA:n muodostumista. HYA pistokset annetaan kolmen tai viiden pistoksen sarjana viikon välein oireilevaan polviniveleeseen. Pistossarjan vaikutuksen katsotaan kestävän puolesta vuodesta vuoteen. Pistos sarjan hyöty on elämisenlaadun paraneminen, ja myös kipulääkkeitä tarvitaan vähemmän. Valitettavasti osa HYA pistoksia saavista ei hyödy hoidosta. Luontaistuotteilla kuten hainrustouute, inkivääri, avokadosoija on on osoitettu suotuisaa vaikutusta mutta tieteellinen näyttö vaikuttvuudesta puuttuu. Polven nivelrikon fysioterapia Fysioterapeuttisilla hoidoilla pyritään vaikuttamaan kipuun, sekä lisäämään nivelen liikelaajuutta, parantamalla raajan voimaa ja nivelen hallintaa. Nivelen liikehoito on nivelruston hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeä hoitomuoto. Jos nivel saisi itse päättää minkälaista liikehoitoa se haluaisi, se olisi hidastahtista, koko liikelaajuuden läpikäyvää vähäkuormittavaa liikettä, joka kestäisi 24 tuntia. Hyviä liikeharjotteita voidaan tehdä polkupyörällä tai kuntopyörällä pienellä vastuksella. Vesijuoksu, uiminen sekä allasterapia ovat suosittuja kuntoilumuotoja nivelvaivaisilla. Veden aiheuttama noste poistaa painovoiman aiheuttaman nivelkuormituksen. Useimmissa tapauksissa kevyt liikunta kuten kävely, tasamaahiihto on hyvä nivelrikon hoidossa. Alaraajojen suurten lihasten voimaharjoituksilla ( erit. nelipäinenreisilias) on osoitettu tieteellistä näyttöä nivelrikon hoidossa. Myös painon pudotuksella on keskeinen merkitys, kun halutaan vähentää niveleen kohdistuvaa kuormitusta. Kävelykeppi on unohdettu mutta oiva apuväline nivelrikkokipuiselle polvelle Kirurginen hoito Kirurgisella hoidolla on myös oma paikkansa. Erittäin vaikeissa polven nivelrikoissa tulee kysymykseen leikkaustoimenpiteet. Nivelen puhdistusleikkaukset olivat vielä n. 10 vuotta sitten hyvin suosittuja, ja niitä tehtiin paljon. Tässä toimenpiteessä nivelrustojen epätasaisuuksia höylätään ja nivel huuhdellaan. Nämä toimenpiteet on lähes lopetettu julkisellasektorilla, koska tieteellinen näyttö toimenpiteen tehosta jäi hyvin vaatimattomaksi. Yksityisesti polven puhdistusleikkausta kuitenkin tehdää, ja potilaat kyllä näyttävät olevan tyytyväisiä toimenpiteestä. Keinonivelen laitto on tavallisin leikkaustoimenpide. Endoproteeseja on useita eri malleja jopa osaproteeseja jolloin polven omia rakenteita on voitu säästää enemmän. Endoproteesi leikkaus tulee kysymykseen kun polvi on niinsanotusti loppuunkulunut ja muut terapiakeinot ei enää auta. Hyvä keinonivel mahdollistaa kevyen urheilun. Osteotomia on leikkaus jolla korjataan nivelen virheasentoa, ja saadaan ehjänä säilyneet nivelpinnat parempaan käyttöön kuormitus akselia muuttamalla. Uusi leikkausmuoto on myös rustosiirrännäisleikkaus, jossa siirretään rustoa niiltä alueilta jossa sitä vähemmän tarvitaan, kuten nivelen reunoilta. Luonnollisestikkaan tällä menetemmällä ei kovin isoja alueita voida korjata. Toistaiseksi rustokirurgiaa tehdään vain muutamassa paikassa Suomessa. Uusinta uutta on uuden rustosoluviljelmän istuttaminen polveen, ja uuden nivelruston kasvattaminen. Nämä leikkaukset ovat vielä kokeilutasolla. Tulevaisuudennäkymiä Nivelrikon perimmäinen syy on vielä ratkaisematta. Miksi se aiheuttaa toisille jo varsin nuorena hyvin invalidisoivia oireita, kun toiset säästyvät taudilta vanhuuteen asti? Uusia täsmälääkkeitä on kehitteillä lähinnä nivelrikkotulehduksen hoitoon, mutta niitä saamme vielä odotella ehkä vuosikymmenenkin verran Nils Kyrklund Yleislääketieteen erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Manuaalinen lääketiede Vantaan Lääkärikeskus Oy Klassista hierontaa Hermoratahierontaa Koulutettu hieroja Risto Mäihäniemi Koulutettujen hierojien liiton jäsen Ajanvaraus Puh. (03) , Käpykuja 5, Korkeakoski, JUUPAJOKI Tuomiokirkonkatu 3 / Sukkavartaankatu 8 (sis. käynti)

3 YRITYSMAAILMA 3 Työterveyshuolto työkykyä tukemassa Suomalaiset arvostavat terveyttä erityisen paljon. Työikäisiä ajatellen työkykyisyyden säilyttäminen on vielä tärkeämpää; työ antaa aina paremman elannon kuin työttömyys tai työkyvyttömyysaika. Tiedämme, ettei hyvä työkyky kuitenkaan vaadi täydellistä terveyttä, vaan työkykyisyys riippuu työn vaatimusten ja terveydentilan ja toimintakyvyn suhteesta. Osatyökykyisenäkin ihmisellä on mahdollisuus elättää itsensä ja työtä muokkaamalla voidaan työkykyä parantaa, vaikka terveydessä puutteita olisikin. Kuka huolehtii työkyvystä? Jokainen meistä on ensisijaisesti itse vastuussa työkyvystään. Työ asettaa vaatimuksia työkyvylle, ja työpaikalla on osavastuunsa siitä, että ihmisellä on mahdollisuus tehdä itselleen sopivaa työtä. Esimiessuhteiden on hyvä olla sellaiset, että jokainen voi keskustella työkyvystään esimiehensä kanssa, varsinkin silloin, jos työkyky ei tahdo riittää siihen työhön, jota pitäisi tehdä. Jos työtä voi hiukan muokata, ohimenevät työkykyongelmat voidaan usein ratkaista työpaikalla. Entä jos taustalla on terveydellisiä esteitä? Suomessa on jo noin 30 Tampereen Työterveys ry:n sisäänkäynti Satakunnankadulla Toimitusjohtaja Mauri Jussila. vuoden ajan ollut voimassa työterveyshuoltolaki, jonka perusteella jokaisella työsuhteessa olevalla on oikeus ainakin ennalta ehkäisevään työterveyshuoltopalveluun. Ennalta ehkäisevällä työterveyshuollolla tarkoitetaan sitä, että työnantaja yhdessä työterveyshuollon kanssa kehittää työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi ja työntekijä voi käydä terveystarkastuksissa. Lisäksi työntekijällä on mahdollisuus työkyvyn arviointiin työterveyshuollossa. Useimmiten työnantaja on tämän lisäksi tehnyt sopimuksen työterveyspainotteisen sairaanhoidon tarjoamisesta työntekijöille. Uusia tuulia työ terveyshuollossa Työurien pidentäminen on nostettu yhteiskunnallisessa keskustelussa jatkuvasti esiin viime aikoina. Monia komiteoita ja työryhmiä on istunut ja monenlaisia velvoitteita tarjotaan sekä työnantajille, työntekijöille että työterveyshuollolle. Yhteistyö onkin tässä voimaa! Kuluvan vuoden aikana työterveyshuolto on velvoitettu olemaan apuna työnantajille työkyvyn tukemiseen liittyvissä asioissa: jokaiselle työpaikalle on tarkoitus luoda toimintamalli työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukemista varten. Yhteistyöstä on hyötyä kaikille osapuolille: työntekijän työkykyyn liittyvät oireet tunnistetaan ajoissa, työterveyshuolto auttaa esimiehiä työkykyasioissa ja asioiden esille ottamisessa, työpaikalla pyritään järjestelemään ajoissa työkykyä tukevia toimia ja ihmiset pystyvät olemaan ja pysyvät työssä ja voivat paremmin. Keskitymme asiakkaiden kanssa työterveyshuoltoon Tampereen Työterveys ry on vuonna 1973 perustettu, voittoa tuottamaton, ns. non profit -periaatteella toimiva yhdistys, jossa on jäseninä miltei tuhat eri aloja edustavaa, eri suuruista yritystä ja asiakasorganisaatiota. Yksilöasiakkaita meillä on nyt noin Toimimme tiiviissä yhteistyössä asiakasorganisaatioidemme kanssa; yhdistyksen hallitus koostuu asiakasorganisaatioiden johtajistosta. Suurin toimipisteemme on keskellä Tamperetta, perinteikkäässä Finlaysonin kiinteistössä. Viime vuosisadan alussa Suomen ensimmäinen tehtaan sairaanhoitaja aloitti silloisen työterveyshoitajan työn nimenomaan Finlaysonilla! Tampereen Työterveys ry on haluttu yhteistyökumppani, ja siksi aiemmin pirkanmaalainen toimija on laajentunut myös Hämeenlinnaan. Toimipisteitä on kaikkiaan parikymmentä, joista yritysten sisällä, omina työterveysasemina vajaa puolet. Henkilökuntaa on nyt kohta puolitoista sataa: suurin osa työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Kasvu on ollut huima eli vajaassa 20 vuodessa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan määrä on noin kolminkertaistunut. Mitä tarjoamme? Työterveyshuollon tärkeimmät tehtävät liittyvät hyvän työkyvyn, terveellisen työn, työolojen, työyhteisön ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. Päävastuu kaikissa näissä asioissa on työpaikalla, mutta työterveyshuolto on sekä työn ja terveyden suhteiden että työkyvyn tukemisen asiantuntija. Työterveyshenkilöstö käy työpaikoilla johdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojeluhenkilöstön kanssa suunnittelemassa, miten työpaikoista ja työyhteisöistä tulisi työkykyä ja terveyttä tukevia. Terveystarkastuksissa on miltei jokainen suomalainen käynyt keskustelemassa omaan hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Moni on tavannut työterveyshenkilöstöä työpaikallaankin, ja työolosuhteisiin on saatu parannuksia. On pohdittu kuntoutus- ja työkykyasioita tai käyty oireita tai sairauksia hoitamassa työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotoilla. Niska-hartia- tai selkäoireita ehkäisevissä ryhmissä tai painonhallintaryhmissä ja ensiapukursseilla on mahdollisuus yhdessä oppimiseen. Työterveyspsykologin apuakin tarvitaan sekä yksittäisten työntekijöiden että työyhteisöjen avuksi. Onneksi suomalaisilla on monipuolista työterveyshuoltoa tarjolla! Tampereen Työterveys ry etu linjassa työkykyasioissa Uusinta työterveyshuollon palvelua tarjotaan johdolle ja esimiehille. Jo miltei kymmenen vuoden ajan Tampereen Työterveys ry on tarjonnut esimiehille opastusta työkykymuutosten tunnistamiseen ja työntekijöiden työkyvyn tukemiseen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimies on useimmiten se, joka voi tunnistaa oman porukkansa työkykyisyyttä ja sen muutoksia. Ei silti ole tarkoitus, että esimies tai johto hoitaisi työterveyshuollon tehtävää toisaalta työterveyshuoltokaan ei voi hoitaa esimiesten tehtäviä. Yhteistyö on voimaa ja yhdessä näitä asioita voimme oppia ja hoitaa. Kumppanuus on se taikasana, johon uskomme ja pyrimme. Asiakkaiden tarpeet huomioiva kumppanuus Haluamme olla mukana ylläpitämässä ja kasvattamassa asiakkaittemme liiketoimintaa työhyvinvoinnin keinoin. Toimintamallimme mahdollistaa toimivan ja tehokkaan toimintatavan tarpeiden tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Meillä on aito kiinnostus ja halu kehittää asiakkaan liiketoimintaa sekä kasvaa asiakkaidemme mukana. Varaa vuorosi netissä: Squash, tennis, sulkapallo ja kuntosali. Askelklinikalta saat asiantuntevaa palvelua jalkojesi hyväksi Varaa aikasi alaraajatutkimukseen! Askelklinikka Tampere Väinö Linnan aukio 5 (Finlayson), Tampere Ajanvaraus puh info.tampere@askelklinikat.fi Vastaanotto myös maakunnissa: Terveystalo Sastamala, Puistokatu 15, Sastamala Oriveden Lääkäriasema, Keskustie 39, Orivesi Kuntofysio Oy, Valtakatu 9-11, Valkeakoski Ajanvaraus puh Kysy 10 kerran kortista! Kehomielen työhyvinvointiin FYSIOKESKUS KEHOMIELI työfysioterapeutti Jaana C. Uusi-Kokko erik. tules- ja psykofyysinen fysioterapia Ajanvaraus ja yht.otto puh Sammonkatu 22-24, TAMPERE Tiihalantie 5, KANGASALA fysiokeskuskehomieli.nettisivu.org fysiokeskuskehomieli@gmail.com

4 4 YRITYSMAAILMA Työterveyspsykologin näkökulmaa työhyvinvointiin Työterveyspalvelu Viisarin toimitusjohtaja ja ylilääkäri Miisa Visakorpi kertoi Yrittäjämaailma -lehdessä 11/2010 seuraavasti: Tällä hetkellä olemme lisäämässä psykologitarjontaa, erityisesti Nokian ja Lempäälän alueille. Työhyvinvointipalveluiden tuottamisessa työterveyspsykologit ovat tärkeitä tiimin jäseniä. Työn henkinen kuormitus korostuu nykyään työterveyden kohteena kun fyysiset työympäristön riskit kuten kemikaalit ja melu ovat varsin hyvin hallinnassa, ja työelämä muuttuu yhä enemmän monitaitoisuutta ja joustavuutta vaativiksi. Näihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan. Allekirjoittanut on tämä toteutunut lisätarjonta psykologipalveluiden osalta Viisarissa. Työterveyspsykologin tehtävänä on edistää työhyvinvointia, työssä jaksamista ja yhteistyön sujuvuutta. Tätä kautta tuetaan eri työyhteisöjen ja organisaatioiden tuloksentekoa. Työelämässä on mahdollista toimia samanaikaisesti tehokkaalla ja terveellisellä tavalla, mutta helppoa se ei aina ole! Toisinaan työssä käyvät ihmiset elävät kaksoiselämää: he näyttävät ulospäin reippailta ja pärjääviltä, mutta sisimmässään heillä saattaa olla aito huoli omasta työssä jaksamisestaan. Suositeltavaa on, että otamme riittävän ajoissa, ennaltaehkäisevästi, yhteyttä työterveysalan ammattilaisiin (lääkärit ja hoitajat) ja asiantuntijoihin (psykologit ja fysioterapeutit). On kaikkien etu, niin työntekijöiden kuin työnantajien, että koemme työhyvinvointia. Hyvinvoivina teemme hyvää tulosta ja pahoinvoivina huonoa; huippusuoritus perustuu syvään iloon ja vahvaan turvallisuuden tunteeseen sekä riittävään autonomiaan eli itsenäisyyteen, mahdollisuuteen toimia jonkin verran omaan tahtiin ja omalla tavalla. Tällöin voimme toimia yksilöllisen luonteemme ja vahvuutemme kautta. Lyhyesti ilmaisten työhyvinvointi on ihmisen ja työn yhteensopivuutta. Tällöin työn sisältö ja vaativuus sopivat riittävästi yksiin tekijän kiinnostusten ja tietotaitojen kanssa; työmme kohtaa intressi- ja kykyprofiilimme. Lisäksi on tärkeätä, että työn ulkoiset olosuhteet tukevat työn tekemistä. Ulkoisia olosuhteita ovat esimerkiksi työvälineet ja yhteistyö. Työpahoinvointi on ihmisen ja työn yhteensopimattomuutta. Tällaisessa tilanteessa väsymme ennenaikaisesti ja liikaa. Ajattelumme muuttuu kyyniseksi: Olen täällä vain töissä. Kyynisinä emme halua emmekä kykene antamaan itsestämme parasta. Työpäivän jälkeen olemme vapaa-aikana ja kotona ollessamme huonoimmillamme, koska työ on vienyt leijonanosan ajasta ja energiasta. Kokonaiselämämme on epätasapainossa. Toimintakykymme laskee entisestään; emme saa aikaan niin paljoa kuin aikaisemmin. Olen kirjoittanut kirjan Jaksaa, jaksaa, jaksaa Työhyvinvointitaitojen kirja (ProTammi 2011). Kirja luokittuu yrityskirjaksi (talous ja hallinto). Siinä esitellään viiden kohdan ohjelma, jonka avulla voi vahvistaa työhyvinvointitaitojaan. Nämä taidot ovat puskurina työelämän vaatimuksia ja kiirettä vastaan ja niiden avulla on mahdollista aktivoida voimavarojaan ja edistää tiimityöskentelyä. Nämä viisi taitoa ovat tunnetaidot, tavoiteajattelu, tahtotilan vahvistaminen, muutosvalmius ja jämäkkä vuorovaikutustyyli. Kirjassani perehdytään myös työterveyspsykologian ydinkäsitteisiin kuten työuupumukseen ja ajoissa puuttumiseen. Työyhteisöasioista, hyvän tiimin rakentumisesta ja rakenteista on kirjassa myös tuhti tietopaketti. Olen tänä syksynä käynyt useita kertoja eri työpaikoilla puhumassa työhyvinvointitaidoista ja vastaanotto on ollut hyvin kiinnostunut. Kuulijoina on ollut niin työntekijöitä kuin eri organisaatiotason esimiehiä. Esimiehet ovat avainhenkilöitä, kun tavoitellaan tuloksentekoa työhyvinvoinnin kautta. Läsnäolevalla esimiehellä on mahdollisuus havaita, onko työn kuormittavuus, jaksaminen ja yhteistyön sujuvuus hänen tiiminsä jäsenillä riittävällä tasolla. Puheeksi ottamisen taito ja varhaisen tuen mallin omaksuminen auttavat esimiestä tarvittaessa näiden asioiden kuntoon saattamisessa. Työterveyspalvelu Viisarin psykologi Jouni Luukkala Työterveyspalvelu Viisari on kunnallinen liikelaitos, joka tarjoaa kattavat työterveyspalvelut kunnille ja yksityisille yrityksille Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden alueilla. Tavoitteenamme on auttaa yrityksiä menestymään hyvinvoivien työntekijöidensä avulla. Alaamme ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Palveluksessanne on 46 työterveyshuollon ammattilaista ja asiantuntijaa: työterveyslääkäreitä, -hoitajia, -psykologeja ja työfysioterapeutteja sekä ajanvaraushenkilöstöä. Käytössänne ovat sujuvat laboratorio- ja röntgenpalvelut ja laaja palveluverkosto erikoisalojen asiantuntijoita. Ajanvaraus numerosta Pirkanmaan alueella laadukasta työterveyspalvelua! Toimipisteet: Lempäälä: Tampereentie 12, Lempäälä Nokia: Souranderintie 17, Nokia Pirkkala: Suupantie 10, Pirkkala Vesilahti: Anttilantie 2, Vesilahti Ylöjärvi: Mikkolantie 10, Ylöjärvi Tarkemmat yhteystiedot osoitteesta:

5 Leila Rautjärvi Puheenjohtaja Suomen Työterveyshoitajaliitto - Finlands Företagshälsovårdareförbund ry Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen aikojaan ja usein työura katkeilee turhaan siksi, että työpaikan ja työntekijän yhteiset intressit työkyvyn vaalimisessa jäävät työpaikalla liian vähälle huomiolle. Lähes kolmasosa eläkkeelle siirtyneistä on joutunut työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyden takia. Työelämässä meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaikuttaa tehokkaasti terveyteen, työkykyyn, työhyvinvointiin ja työssä jatkamisen edellytyksiin. Työterveyshoitajat ovat se perinteinen ja edelleen keskeinen ammattiryhmä työkykyyn liittyvässä työpaikkayhteistyössä. Työterveyshuollon toiminnalla on merkitystä työurien pidentämisessä ja eheyttämisessä. Työpaikkojen ja terveyshuollon on tehtävä hyvää yhteistyötä, jotta työntekijät selviy- YRITYSMAAILMA 5 Tunnetko työterveyshoitajasi? Monipuolista hoitotyötä yritysten ja ihmisten hyväksi tyisivät suomalaisessa työelämässä aiempaa paremmin koko työuransa ajan, ilman pitkiä keskeytyksiä. Suurin osa työntekijöistä on tavannut työterveyshoitajansa työpaikallaan selvittämässä työolosuhteita tai käynyt terveystarkastuksissa, keskustellen työhönsä ja terveyteensä liittyvistä asioista. Joku on sairastuessaan käynyt vastaanotolla saamassa neuvoja oireidensa ja pikku vaivojensa parantamiseksi tai tarvinnut todistuksen lyhyttä sairauspoissaoloa varten. Työsuojeluihmiset, johtajat ja esimiehet ovat työterveyshoitajansa kanssa suunnitelleet työterveyshuollon sisältöä, työturvallisuustoimintaa ja työhyvinvoinnin parantamista. Mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinongelmien tai päihteiden merkitys työkyvyttömyyden uhkana, työoloihin liittyvät tekijät, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ja myös esimiesten ja johdon työkykyosaamisen merkitys nousevat yhä enemmän esiin työterveyshoitajien työssä. Sukupolven vaihdos käynnissä, uusia koulutetaan Terveydenhoitajakoulutus on hyvä pohja työterveyshoitajan työhön, koska tärkein osaamisalueemme on terveyden edistäminen ja oireiden ja sairauksien ennalta ehkäisy. Työterveyshoitajan työhön tullessa edellytyksenä on neljä vuotta kestävän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi noin vuoden kestävä, työn ohella opiskeltu pätevöittävä koulutus ja sen lisäksi jatkuva täydennyskoulutus. Työterveyshoitajista useampi kuin joka kymmenes eläköityy lähimmän kolmen vuoden aikana. Heidän työsarkansa alkoi, kun ensimmäinen työterveyshuoltolaki tuli voimaan vuonna Suuri sukupolvenvaihdos on siis menossa. Toivotaan, että saamme riittävästi nuoria, päteviä ja innokkaita työterveyshoitajia jatkamaan mielenkiintoista työtämme. Esimiesten ja työterveyshoitajien tiivistyvä yhteistyö Esimiehet tarvitsevat työntekijöiden työkykyasioissa yhteistyökumppanikseen työterveyshuoltoa. Työterveyshoitajien työ kohdentuu aiempaa aktiivisemmin työkyvyn tukemiseen ja työpaikkojen ja esimiesten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sairausvakuutuslain uudistus kannustaa luomaan työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallit jokaiselle työpaikalle. Työterveyshoitaja tulee avuksi, kun suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Kun yrityksellä on työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen liittyvät toimintamallit käytössä, Kansaneläkelaitos voi palkita työnantajaa korvaamalla 60 prosenttia työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta, kun korvaus ilman näitä toimintoja on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Jotta esimies osaisi paremmin tunnistaa työkyvyn muutokset, on tärkeää luoda pohja yhteistyölle keskustelemalla työpaikan nimetyn työterveyshoitajan kanssa. Työkyvyn varhaiseen tukemiseen liittyy myös alkoholin riskikäyttöön puuttumisen mahdollisuus nykyistä aiemmin. Työterveyshoitajat ovat se yrityksen voimavara, koordinaattori, jonka käyttö työkyky-yhteistyössä on myös taloudellista yritykselle. Työkyvyn tukemisen ja sairauspoissaolojen jälkeisen työhön paluun tukemisen onnistuessa voidaan säästää selvää rahaa, niin työntekijän kuin työnantajan kannalta. Työterveyshoitaja on esimiesten ja yrityksen kumppani, kun työpaikalla pohditaan työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukemiseen, sairauspoissaolojen hallintaan tai työhönpaluun varmistamiseen liittyviä malleja, harjoitellaan niiden käytäntöön soveltamista tai sovitaan päihteiden haitalliseen käyttöön liittyvistä menettelytavoista. Tarpeen mukaan työkyvyn tukemisen toimintamallien rakentamisessa ovat mukana myös työterveyslääkäri ja muita työterveyshuollon ammattilaisia. Tuottava ja pitkäaikaisterve työntekijä nauttii elämästään ja työstään ja tuo työnantajalleen Leila Rautjärvi Puheenjohtaja Suomen Työterveyshoitajaliitto - Finlands Företagshälsovårdareförbund ry Tunnetko työterveyshoitajasi? Monipuolista hoitotyötä yritysten ja ihmisten hyväksi Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen aikojaan ja usein työura katkeilee turhaan siksi, että työpaikan ja työntekijän yhteiset intressit työkyvyn vaalimisessa jäävät työpaikalla liian vähälle huomiolle. Lähes kolmasosa eläkkeelle siirtyneistä on joutunut työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyden takia. Työelämässä meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaikuttaa tehokkaasti terveyteen, työkykyyn, työhyvinvointiin ja työssä jatkamisen edellytyksiin. Työterveyshoitajat ovat se perinteinen ja edelleen keskeinen ammattiryhmä työkykyyn liittyvässä työpaikkayhteistyössä. Työterveyshuollon toiminnalla on merkitystä työurien pidentämisessä ja eheyttämisessä. Työpaikkojen ja terveyshuollon on tehtävä hyvää yhteistyötä, jotta työntekijät selviytyisivät suomalaisessa työelämässä aiempaa paremmin koko työuransa ajan, ilman pitkiä keskeytyksiä. Suurin osa työntekijöistä on tavannut työterveyshoitajansa työpaikallaan selvittämässä työolosuhteita tai käynyt terveystarkastuksissa, keskustellen työhönsä ja terveyteensä liittyvistä asioista. Joku on sairastuessaan käynyt vastaanotolla saamassa neuvoja oireidensa ja pikku vaivojensa parantamiseksi tai tarvinnut todistuksen lyhyttä sairauspoissaoloa varten. Työsuojeluihmiset, johtajat ja esimiehet ovat työterveyshoitajansa kanssa suunnitelleet työterveyshuollon sisältöä, työturvallisuustoimintaa ja työhyvinvoinnin parantamista. Mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinongelmien tai päihteiden merkitys työkyvyttömyyden uhkana, työoloihin liittyvät tekijät, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ja myös esimiesten ja johdon työkykyosaamisen merkitys nousevat yhä enemmän esiin työterveyshoitajien työssä. Sukupolven vaihdos käynnissä, uusia koulutetaan hyvän työpanoksensa. Kustannustehokasta yhteistyötä kehittäen parannamme yhdessä työntekijöiden työkykyä, esimiesten työkykyosaamista ja työpaikkojen tuottavuutta! Pidä itse huolta työkyvystäsi. Haluatko keskustella terveydestäsi ja työkyvystäsi tai koko työpaikkasi työkykyasioista? Ota yhteyttä työterveyshoitajaasi jo tänään! Suomen Työterveyshoitajaliitto Finlands Företagshälsovårdareförbund ry on akavalainen, noin 2000 työterveyshoitajaa edustava liitto, joka on toiminut jo yli 60 vuoden ajan yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kanssa työkyvyn ylläpitäjänä, työhyvinvoinnin tuottajana ja työelämän kehittäjänä. Liiton Työterveyshoitaja 2011 luentopäivien pitopaikka oli vuonna 2011 Kuopio, hotelli Scandic päivänä marraskuuta Luentopäivien aikana julkistettiin myös Vuoden Työterveyshoitaja Terveydenhoitajakoulutus on hyvä pohja työterveyshoitajan työhön, koska tärkein osaamisalueemme on terveyden edistäminen ja oireiden ja sairauksien ennalta ehkäisy. Työterveyshoitajan työhön tullessa edellytyksenä on neljä vuotta kestävän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi noin vuoden kestävä, työn ohella opiskeltu pätevöittävä koulutus ja sen lisäksi jatkuva täydennyskoulutus. Työterveyshoitajista useampi kuin joka kymmenes eläköityy lähimmän kolmen vuoden aikana. Heidän työsarkansa alkoi, kun ensimmäinen työterveyshuoltolaki tuli voimaan vuonna Suuri sukupolvenvaihdos on siis menossa. Toivotaan, että saamme riittävästi nuoria, päteviä ja innokkaita työterveyshoitajia jatkamaan mielenkiintoista työtämme. Lisätietoja: Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Leila Rautjärvi, eila.rautjarvi(at)stthl.net Suomen Työterveyshoitajaliitto valitsee vuosittain joukostaan Vuoden Työterveyshoitajan. Ensisijaiset valintaperusteet ovat: hän on liiton jäsen, toimii työterveyshoitajan tehtävissä, on aktiivinen ja ammatillisesti edustava liittomme jäsen. Toissijaiset valinta-perusteet ovat: hän on edistyksellinen työssään, on kehittänyt työterveyshoitajan työtä, tehnyt työterveyshoitajan työtä tunnetuksi ja hän on kielitaitoinen, ja hän saattaa olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. Suomen Työterveyshoitajaliiton hallitus on Pirkanmaan paikallisosaston työterveyshoitajien esityksestä valinnut vuoden 2011 työterveyshoitajaksi Outi Takaluoman Kangasalta. Outi Takaluoma on toiminut työterveyshoitajana Tampereen Työterveys ry:ssä vuodesta Vuoden Työterveyshoitaja 2011: Outi Takaluoma Kangasalta 1998 alkaen. Aluksi Outi teki työtä kaupan- ja ravintola-alan työterveyshoitajana vuonna 1999 ja sen jälkeen sai hoidettavakseen Tampereen Työterveys ry:ssä rakennusalan yritysten työ-terveyshuollon. Outi työskenteli vuoden 2004 Mehiläinen Työterveyden palveluksessa Turussa palaten kuitenkin Tampereen Työterveys ry:n palvelukseen. Sen jälkeen hän on suurimman osan ajasta toiminut rakennusalan yritysten työterveyshoitajana ja työterveyshuollon ke-hittäjänä. Hän on vuosien varrella omistautunut rakennusalan työterveyshuollon kehittämiseen ja viettää suuren osan työajastaan työpaikoilla; rakennustyömailla ja monenlaisessa yh-teistyössä rakennusalan työnantajien, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Hän on ammatillisesti aikaansa seuraava ja kehittää itseään ja rakennusalan työterveyshuoltoa jatkuvasti. Ra-kennusala ja rakennusalan työterveyshuollon kehittäminen on Outille sydämen asia. Asiak-kaat kokevat hänet helposti lähestyttäväksi, ja siksi yhteistyö asiakkaiden ja asiakasorgani-saatioiden kanssa on mutkatonta ja aktiivista. Outi on uransa alusta lähtien ollut aktiivinen oman alansa edustaja. Aiemmin hän on harras-tanut SPR:n toimintaa ja luonnollisesti kouluttautunut ensiavun ja terveystiedon kouluttajaksi. Rakennusalan ensiapukoulutusta hän on pitänyt 1990-luvun lopulta lähtien. Hän on hankkinut osaamista myös työikäisten kriisienhoitotyössä eli debriefingtoiminnassa. Vakavissa tapatur-missa ja muissa työpaikkojen kriisitilanteissa tällä osaamisella on ollut käyttöä. Outi Takaluoma on toiminut pitkään myös oman työpaikkansa luottamushenkilönä. Outi tun-netaan asioita eteenpäin vievänä työkaverina ja tasapuolisena yhteistyökumppanina. Outi on aina iloinen, ystävällinen ja valmis auttamaan muita sekä jakamaan osaamistaan. Outi on ollut useita vuosia paikallisosaston puheenjohtaja, ja aktiivisesti kehittänyt paikallis-osaston toimintaa. Outi tunnetaan positiivisena ja innostavana kollegana, joka on aina halukas kehittymään ja kehittämään. Reippaan nelivuotiaan Onnipojan äitinä, Jarin vaimona ja Morgan-koiran huoltajana Outin kotielämä on vauhdikasta unohtamatta golf-harrastukseen ja opiskeluun liittyvien tavoitteiden tuomia aktiviteetteja. Venematkan päässä Siitamassa sijaitseva mökki on Outille lepopaikka ja henkireikä, joka katkaisee ajatukset arjesta ja kiireestä. Onnittelemme lämpimästi Outi Takaluomaa, Vuoden Työterveyshoitajaa 2011! Yhteystiedot: Vuoden työterveyshoitaja Outi Takaluoma puh tai työ Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Leila Rautjärvi puh

6 6 YRITYSMAAILMA Työurien lyheneminen uhkaa Suomen kansantaloutta Kutsumusko riittää työterveyshoitajan työn palkkioksi? Työkyvyttömyys kansantaloudellisena uhkana työterveyshuoltoon paineita Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään liian aikaisin ja työura katkeilee liian usein siksi, että työpaikan ja työntekijän yhteiset intressit työkyvyn tukemisessa jäävät liian vähälle huomiolle. Lähes kolmasosa eläkkeelle siirtyneistä on joutunut työelämän ulkopuolelle työkyvyn puutteiden takia. Siksi työelämässä tulee vaikuttaa tehokkaasti terveyteen, työkykyyn, työhyvinvointiin ja työssä jatkamisen edellytyksiin. Työterveyshoitajat ovat keskeinen ammattiryhmä työkykyyn liittyvässä työpaikkayhteistyössä. Nyt on aika saada myös palkkaus vastaamaan työn vaativuutta. Kutsumusko riittää työterveyshoitajan työn palkkioksi? Työelämätyöryhmien raporteissa tuodaan esiin työterveyshuollon merkitys työurien pidentämisessä ja eheyttämisessä. Yhä useampi tieteellinen tutkimus vahvistaa joogan helpottavan monissa terveydellisissä ongelmissa. Monet selkä- ja verenpaineongel maiset sekä stressaantuneet hyötyvät säännöllisestä joogaharjoituksesta. Joogan harjoittaminen on myös terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostamista. Suomen Joogaliiton opettama jooga sopii jokaiselle. Joogan hyvää tekeviin vaikutuksiin saat tuntumaa jo ensimmäisillä harjoituskerroilla. 45 x 70 Monelle joogasta tulee elämäntapa, tie tasapainoiseen kehon ja mielen kokonaisterveyteen. Jooga on ikivanha intialainen menetelmä, josta on kehittynyt suomalaisille sopiva Suomen Työterveyshuollolle kasataan haasteita ja luodaan uusia toimintamalleja, jotta työntekijät selviytyisivät suomalaisessa työelämässä koko työuransa ajan. Mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinongelmien tai päihteiden merkitys työkyvyttömyyseläkkeissä, työoloihin liittyvät tekijät, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ja esimiesten ja johdon työkykyosaamisen merkitys nousevat yhä enemmän esiin työterveyshoitajien työssä. Osaamista vaaditaan yhä enemmän mutta palkkaus ei vastaa lainkaan osaamisvaatimuksia. Työterveyshoitajan työssä terveydenhoitajakoulutus on hyvä pohja, mutta ei riittävä osaamisen tae. Jokaisen työterveyshoitajan työssä osaamisen edellytys on laaja lisäkoulutus, jota ei lainkaan oteta huomioon palkkauksessa. Keskipalkka jää yhä heikommaksi verrattuna muihin ammattiryhmiin, joilla työn vaatimuksena on neljä vuotta kestävän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi noin vuoden kestävä, työn ohella opiskeltu pätevöittävä koulutus ja sen lisäksi jatkuva täydennyskoulutusvaade, joka toteutuu useimmiten vain osin Joogaliiton opettama SJLjooga. Sen juuret ovat hatha- ja rajajoogassa. Fyysiset harjoitukset hengitykseen yhdistettynä, hengitysharjoitukset, mielen keskittäminen, tekemisen ja rentoutumisen tasapaino, hiljentyminen ja meditaatio ovat joogaharjoituksen osia. SJL-jooga sopii kaikille omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan kiinnostuneille. Sitä voivat harjoittaa kaikenikäiset, lapsista nuoriin, keski-ikäisistä senioreihin, niin naiset kuin miehetkin. Jokainen harjoittaja työskentelee omien edellytystensä mukaisesti, omista lähtökohdistaan ja oman motivaationsa innoittamana. Säännöllinen joogan harjoittaminen ulottaa vaikutuksensa fyysiseltä tasolta henkiselle tasolle parantaen tietoisena olemisen ja elämisen laatua. Joogan harjoittamisen voit aloittaa koulutetun ohjaajan - jooganopettaja SJL -johdolla kansalais- ja työväenopistoissa työnantajan avustuksella. Kannattaako koulutus? Voiko tätä työtä tehdä minimipalkoilla? Suomen Työterveyshoitajaliitto katsoo, että työterveyshoitajien palkkatasoa on korotettava vastaamaan yhä lisääntyviä osaamisvaatimuksia ja sitä vastuuta, joka ammattikunnalla on suomalaisten työkyvyn ylläpitämiseen ja työurien pidentämiseen liittyen työpaikkayhteistyössä. Tästä vastaavat suurimmaksi osaksi nimenomaan työterveyshoitajat. Työterveyshoitajista useampi kuin joka kymmenes eläköityy lähimmän kolmen vuoden aikana. Heidän työsarkansa alkoi, kun ensimmäinen työterveyshuoltolaki tuli voimaan vuonna Kuka tekee tätä tärkeää työtä jatkossa? Työterveyshoitaja huolehtii esimiesten kanssa henkilöstön työkyvystä Työterveyshoitajien työ kohdentuu aiempaa aktiivisemmin työkyvyn tukemiseen ja työpaikkojen ja esimiesten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sairausvakuutuslain uudistus JOOGAA JOKAISELLE sekä yksityisissä joogakouluissa. Hyvän alun uuteen harrastukseen saat myös Suomen Joogaopistossa Saarijärvellä sijaitsevassa kurssi- ja koulutuskeskuksessa. Opistolla järjestetään ympäri vuoden joogakursseja joogan harrastajille, myös aloittelijoille. Kurssit painottuvat erilaisiin joogan teemoihin, ja niiden kesto vaihtelee viikonlopusta viikkoon. Myös jooganopettajien koulutus on keskitetty Suomen Joogaopistoon. kannustaa luomaan työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallit jokaiselle työpaikalle. Esimiehet tarvitsevat yhteistyökumppanin työntekijöiden työkykyasioissa. Tässä yrityksen nimetty työterveyshoitaja on avainasemassa. Työterveyshoitaja tulee avuksi, kun suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Kun yrityksellä on työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen liittyvät toimintamallit käytössä, Kansaneläkelaitos voi palkita työnantajaa korvaamalla 60 prosenttia työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta, kun se ilman näitä toimintoja saa enintään 50 prosentin korvauksen hyväksytyistä kustannuksista. Jotta esimies osaisi paremmin tunnistaa työkyvyn muutokset, on tärkeää tehdä yhteistyötä työpaikan nimetyn työterveyshoitajan kanssa. Tähän liittyy myös alkoholin riskikäyttöön puuttumisen mahdollisuus nykyistä aiemmin. Työterveyshoitaja on terveyden edistämiseen perehtynyt työterveyshuollon ammattihenkilö, jolla on terveydenhoitajakoulutuksen lisäksi erikoistumiskoulutus työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajat ovat se yrityksen voimavara, koordinaattori, jonka käyttö työkykyyhteistyössä on konsultteihin verrattuna erittäin taloudellista yritykselle. Työterveyshoitaja on ennalta ehkäisevän työn osaajana oikea kumppani yrityksen työkykyasioiden ja työelämän kehittämisessä. Tarpeen mukaan työkyvyn tukemisen toimintamallien rakentamisessa on mukana myös työterveyslääkäri ja muita työterveyshuollon osaajia. Kun yritysjohto ja esimiehet tietävät riittävästi työkyvystä ja työpaikalla opitaan työterveysyhteistyössä ottamaan asioita ajoissa puheeksi, se on sekä työntekijän että yrityksen etu ja samalla säästytään kalliilta ja usein liian myöhäisiltä työkykyongelmien hoitoyrityksiltä. Kustannustehokasta yhteistyötä työkykyasioissa Työpaikalla laadittavat suunnitelmat ja yhteistyömallit ovat ensisijaisesti yritysjohdon ja esimiesten sekä työterveyshoitajien yhteistyötä. Työterveyshoitaja on esimiesten ja yrityksen kumppani, kun työpaikalla pohditaan työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukemiseen, sairauspoissaolojen hallintaan tai työhönpaluun varmistamiseen liittyviä malleja, harjoitellaan niiden käytäntöön soveltamista tai sovitaan päihteiden haitalliseen käyttöön liittyvistä menettelytavoista. Kustannukset ovat vähäisiä, mutta toiminta tuo säästöjä sekä yritykselle, työntekijöille että yhteiskunnalle. Mallit räätälöidään jokaisen työpaikan omaan käyttöön sopiviksi. Tuottava ja pitkäaikaisterve työntekijä nauttii elämästään ja työstään ja tuo työnantajalleen hyvän työpanoksensa. Kustannustehokasta yhteistyötä kehittäen parannamme yhdessä työntekijöiden työkykyä, esimiesten työkykyosaamista ja työpaikkojen tuottavuutta! Lisätietoja: Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Leila Rautjärvi, leila.rautjarvi(at)stthl.net Monipuolisia JOOGAKURSSEJA Tutustu lähemmin kurssikalenteriin Suomen Joogaopisto Taipaleentie 122, Saarijärvi puh.(014) , opisto@joogaliitto.fi Joogaliikkeet, asanat, kehittävät ja ylläpitävät kehon notkeutta, virkistävät sekä auttavat keskittymään. Joogaa TYKY-päivään? Joogaryhmä työpaikallesi? Ota yhteyttä /Martti Tampereen Seudun joogayhdistys r.y.

7 YRITYSMAAILMA 7 Kuohu Kangasalan uimahalli on suosittu kokousten ja yritystapahtumien pitopaikka Kangasalan uimahalli: Kuohu soveltuu erinomaisesti myös erilaisten yritystapahtumien pitopaikaksi. Siellä onnistuvat vaikkapa kokoukset, koulutukset, seminaarit, henkilöstön virkistystilaisuudet tai yritysjuhlat. Kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestelyissä Kuohu on joustava yhteistyökumppani. Tilaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Tilaisuuksissa on paikalla kokousemäntä, joka huolehtii siitä, että kokoukset sujuvat. Kun asiakkaat saapuvat tänne, he voivat keskittyä tilaisuuksien sisältöön kaikessa rauhassa: me hoidamme järjestelyt, kokoustilat ja laitteet, ruokailut ja oheispalvelut yhdessä Kuohussa toimivien yritysten kanssa. Yritysasiakkaat arvostavat Kuohun viihtyisiä ja toimivia kokoustiloja, ammattitaitoista palvelua, monipuolisia virkistysmahdollisuuksia sekä hyvää saavutettavuutta: täältä on esimerkiksi Tampereen keskustaan vajaat 20 kilometriä, kertoo toimitusjohtaja Paula Liinamaa. TYKY-päivä Kangasalla Kuohussa työyhteisöt voivat yhdistää huvin ja hyödyn. Uimahallin liikuntamahdollisuudet ja palvelut sopivat hyvin kokouspäivien piristykseksi, henkilöstön virkistäytymiseen tai yritysten TYKY-toimintaan. Meillä on paljon kokemusta TYKY-päivien järjestämisestä ja voimme tarjota niihin monipuolisen ohjelman. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä ja pyytää Kuohua räätälöimään henkilöstön virkistystilaisuus. Asiakkaat voivat esimerkiksi aloittaa Kuohun salissa aamukahveilla, osallistua luentoihin, syödä lounasta Kuohun Helmessä ja käyttää iltapäivällä uimahallin monipuolisia liikuntamahdollisuuksia sekä hyvinvointiyritysten palveluja. Järjestämme mielellämme tällaisia tilaisuuksia ja myös iltaohjelmaa, jos asiakkaat niin haluavat. Kuohussa on esimerkiksi tilaussaunoja ja jos väki haluaa Tampereen yöelämään, järjestämme sinne bussikuljetuksen, kertoo Monipuolinen ja viihtyisä uimahalli Kuohu on ollut käytössä kaksi ja puoli vuotta. Viihtyisä ja näyttävä kylpylämäinen uimahalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet vesiliikuntaan. Hallissa on viisi erilaista allasta: 25-metrinen kuntoallas, hierontalaitteilla varustettu monitoimiallas, lastenaltaita sekä avantouintiin tottuneille tarkoitettu 8-asteinen kylmäallas. Vivahteikkaat siniset värit, lasitiiliseinät ja hyvin suunniteltu valaistus tekevät Kuohusta viihtyisän uimahallin, toteaa Paula Liinamaa. Tänä vuonna Kuohussa on yli kävijää. Kangasalan lisäksi asiakkaita on myös ympäristökunnista ja Tampereelta. Varsinkin lapsiperheitä täällä käy paljon. Lapset haluavat kuohuun, kun siellä on se liukumäki. Yksi merkittävä syy Kuohun suosioon on veden Tiesitkö, että liikunta vedessä on huomattavasti tehokkaampaa kuin vastaava liikunta ilmassa. vähäinen kloorimäärä. Meillä on käytössä moderni allasveden puhdistustekniikka, joten tarvitsemme vähemmän klooria. Toimivat kokoustilat Kuohu tarjoaa yritysasiakkailleen toimivat kokoustilat. Uimahallin toisessa kerroksessa on Kuohun Sali; monitoimitila, jossa järjestetään paljon esimerkiksi koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, konsertteja ja elokuvaesityksiä. Kokoustilaksi kalustettuna saliin mahtuu noin sata kokousvierasta. Yritysten asiakastilaisuuksiin ja juhliin saliin voidaan tehdä pöytäkattaus 80 henkilölle tai tila voidaan kalustaa cocktail-tilaisuustyyppiseksi näyttelytilaksi noin sadalle henkilölle. Kuohun Sali sopii erinomaisesti erilaisten yritystilaisuuksien tai TYKY-päivien pitopaikaksi Kuohun Kabinetti on 14 henkilölle tarkoitettu suosittu kokoustila, joka sopii pienemmille ryhmille. yhteistyötä yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. Yritykset käyttävät mielellään uimahallin palveluita henkilöstönsä Uimareilla on hymy herkässä viihtyisässä Kangasalan Uimahallissa. Kangasalan Uimahallin toimitusjohtaja Paula Liinamaa ottaa vastuun siitä, että yritysten tilaisuudet onnistuvat. kunto- ja virkistystoiminnan järjestämiseen. Ihmiset pitävät mielellään huolta työkunnostaan vesiliikunnalla, koska se on erittäin tehokas ja miellyttävä liikuntamuoto. Yritysten liikuntaseteleitä käytetään uimahallissa paljon ja meillä on myös yhteistyösopimuksia eri yritysten kanssa: työntekijät käyvät täällä uimassa ja me laskutamme sopimuksen mukaan. Kuohu järjestää yrityksille ja yhteisöille myös ohjattuja vesiliikuntaryhmiä. Tulemme lisäämään aikoja yrityksille tarjotuille liikuntatunneille, kertoo Paula Liinamaa. Kuohussa toimii hyvinvointipalveluyrityksiä Kuohussa toimii myös hyvinvointipalveluihin erikoistuneita yrityksiä. Kuntokeskus Linja, joka on hyvin varustettu monipuolinen kuntosali, jalka- ja käsihoitola Satujalat sekä Elämän voima, joka tarjoaa klassista hierontaa, vyöhyketerapiaa sekä rentoutus- ja akupunktiohoitoja. Kahvila Kuohun Helmi tarjoaa arkipäivisin salaatti- ja keittolounaita. Meillä on lounasaikaan talo täynnä ruokavieraita. Ravintolan toiminnasta vastaa keittiömestari Ari Myllyniemi, erittäin pätevä ja kokenut vaativien tilaisuuksien ruokailun järjestäjä. Se näkyy ravintolan suosiossa ja myös myönteisessä asiakaspalautteessa. Kuohun Helmi huolehtii myös ruokailujen järjestämisestä yritystilaisuuksissa ja juhlissa. Kuohu tekee hyvää! Järjestä yrityksesi henkilöstölle kuplivan piristävä tyky-päivä Kuohussa. Voit rakentaa päivän esimerkiksi näistä aineksista: hyvinvointiaiheiset luennot Kuohun salissa, ohjattua vesiliikuntaa, juoksua tai jumppaa, kuntosali, hieronta, jalkahoito, sauna, kahvit ja lounas, tai vaikka illallinen viineineen päivän päätteeksi ja sen jälkeen museobussilla Tampereelle... Pyydä tarjous: Paula Liinamaa, puhelin , paula.liinamaa@kangasalanuimahalli.fi Kannusta liikkumaan! Yritysliput Kuohuun 1 x 10 käyntikertaa 49,00 5 x 10 käyntikertaa 235,00 10 x 10 käyntikertaa 455,00 Kortti on voimassa yhden vuoden ensimmäisestä käyttöpäivästä. Meillä käyvät myös liikuntasetelit. Kangasalan Uimahallin toisessa kerroksessa on sadan hengen Kuohun Sali ja Kuohun Kabinetti, erinomaiset tilat suurillekin yritystilaisuuksille ja juhlille. Työkuntoa vesiliikunnalla Kuohu tekee monipuolista Kirkkojärventie 4, Kangasala l puhelin (03)

8 8 YRITYSMAAILMA Amplia Kipujen hoidon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntija Tampereella toimiva Kipuklinikka & Health Shop on uudistunut. Klinikka palvelee nykyään Amplia klinikka ja hyvinvointikauppana. Amplia on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kipujen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn keskittynyt yksityinen lääkärikeskus ja fysikaalinen hoitolaitos. Yrityksen toimintaan kuuluvat lääkäri- ja kirurgipalvelut, osteopaatin palvelut sekä liikunta-, painonhallinta ja ravintokonsultoinnit. Lisäksi yritys tarjoaa kuntoutuspalveluita esimerkiksi leikkausten tai traumojen jälkeiseen toipumiseen. Erikoisosaamistamme on vaikeiden ja epäselvien kiputilojen diagnosointi ja hoito. Meillä on käytössämme myös useita hoitoja tukevia tuotteita, kertoo liikuntafysiologi, osteopaatti D.O. Jani Somppi. Kipudiagnosoinnissa selvitämme mm. asiakkaiden elämäntapatekijöitä, joista ravinto on yksi tärkeimmistä. Lisäksi kartoitamme, onko asiakkaan elämän tavoissa tai ravitsemuksessa sellaisia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat toipumista. Käytämme kipujen hoidossa lisäksi apuna ravintokonsultointia sekä kohdennettuja, kliinisesti tutkittuja ravintolisiä, jotka nopeuttavat toipumista. Huomioimme myös potilaan lääkityksen, sillä usein potilailla voi olla tarpeettomia tai tarpeetonta päällekkäistä lääkitystä. Valitettavan usein liiallinen ja epätasapainossa oleva lääkitys heikentää asiakkaan kehon kykyä toipumiseen sekä voi olla yksi osatekijä oireiden taustalla. Julkisen terveydenhuollon yksi haaste on se, ettei ole välttämättä tarpeeksi aikaa ja erikoisosaamista vaikeiden kiputilojen diagnosointiin. Erityisesti tämä ilmenee silloin, jos tutkimuksissa ei ole löytynyt selittävää syytä kiputiloille. Potilaat joutuvat joskus odottamaan diagnoosia ja hoidon aloittamista aivan liian kauan, jolloin vaivat muuttuvat kroonisiksi. Kiputiloihin tulisi mielestämme puuttua mahdollisimman pian. Kipujen hoidossa käytetään useita menetelmiä Jani Somppi kertoo, että kipujen ilmaannuttua hoitoon tulisi hakeutua mahdollisimman pian, olipa kyse loukkaantumisesta tai työperäisestä kolotuksesta. Silloin hoitotulokset ovat parempia ja hoitojaksot lyhenevät. Kipujen hoidossa Amplia käyttää useita menetelmiä kuten injektiohoitoja, osteopatiaa, otsonihoitoja sekä Bemer-hoitoja. Klinikalla työskentelee Erikoisosaamistamme on vaikeiden ja epäselvien kiputilojen diagnosointi ja hoito, kertoo liikuntafysiologi, osteopaatti D.O. Jani Somppi. kokenut injektiohoitoihin erikoistunut kirurgi: yleis- ja verisuonikirurgi, fysioterapeutti Taija Somppi. Kiputilojen taustalla on yleensä paikallinen tulehdustila, jota pahentaa useimmilla potilailla oleva matala-asteinen krooninen tulehdus. Kipulääkkeiden sijaan käytämme paikallisesti erityyppisiä kipuinjektioita tulehduksen vähentämiseksi, jolloin kipu- ja tulehduslääkkeitä ei useinkaan tarvita. Kivun hoidossa pyrimme saavuttamaan kivun vähenemisen jo ensimmäisellä käyntikerralla. Oikein annostellut ja tarkasti kohdennetut injektiot takaavat tehokkaan kivunlievityksen. Useimmat asiakkaat tarvitsevat pysyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi lisäksi manuaalista terapiaa. Amplia klinikka käyttää terapiamuotona osteopatiaa. USA:ssa kehitetty osteopatia on vanhin manuaalisen terapian muoto, jonka tavoitteena on asiakkaan kehon omien säätely- ja paranemismekanismien voimistaminen ja elinvoiman lisääntyminen. Suomessa osteopaatti on Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on erikoistunut tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ja häiriöiden diagnosointiin sekä manuaaliseen hoitoon. Osteopaatilla on syvällinen yleisen ja soveltavan fysiologian, neurologian ja anatomian sekä manuaalisen terapian keinoin tapahtuvan kivun hoidon tietämys. USA:ssa osteopaatit ovat erikoislääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet mm. tuki- ja Jani ja Taija Sompiin teos Parantavat rasvat ilmestyi syyskuussa. Teoksessa käsitellään rasvojen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja pohditaan, kuinka rasvoilla voidaan vaikuttaa mm. kipujen hoitoon. liikuntaelimistön kiputilojen diagnosointiin ja manuaaliseen hoitamiseen. Osteopatialla voidaan hoitaa hyvin monia kehon eri ongelmia, kuten erilaisia tukija liikuntaelimistön vaivoja, hermostoperäisiä särky- ja kiputiloja, verenkiertohäiriöitä, rasitusvammoja, tapaturmien jälkitiloja, päänsärkyä ja migreeniä sekä stressiä ja väsymystä. Osteopatian tarkoituksena on hoitaa asiakasta kokonaisvaltaisesti ja löytää vaivan oireiden takana oleva todellinen syy. Otsoniterapia on turvallinen, luonnonmukainen ja sivuvaikutukseton lääketieteellinen hoitomuoto, joka auttaa mm. erilaisiin kiputiloihin ja verenkiertohäiriöihin. Otsoniterapia parantaa yli 30 % solujen toimintaa ja hapenkuljetusta, vaikutuksen kestäessä jopa kuukausia Otsoniterapia on tehokas, turvallinen ja yksinkertainen menetelmä. Suomessa sitä käytetään valitettavan vähän. Otsoniterapialla voidaan parantaa mikroverenkiertoa ja näin vähentää kiputiloja. BEMER-hoito stimuloi mikroverenkiertoa ja parantaa elinten ja kudosten ravinteiden saantia ja aineenvaihduntatuotteiden poistumista elimistöstä elektromagneettisten signaalien avulla. Esimerkiksi urheilijat käyttävät sitä traumojen hoidossa. Kalle Palander käytti menetelmää menestyksekkäästi säären rasitusmurtumasta toipumiseen. Klinikalla asiakkaita palvelevat myös kosmetologi, jonka osaamisalueeseen kuuluvat myös jalkahoidot. Parantavat rasvat-teos ilmestyi syyskuussa Ampliassa on paljon ravinnon rasvoihin liittyvää tietoa. Syyskuussa ilmestyi Gummeruksen julkaisema, Jani ja Klinikalla työskentelee kokenut injektiohoitoihin erikoistunut kirurgi: yleis- ja verisuonikirurgi, fysioterapeutti Taija Somppi. Taija Sompin kirjoittama teos Parantavat rasvat. Teoksessa käsitellään rasvojen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja käsitellään, kuinka rasvoilla voidaan vaikuttaa mm. kipujen hoitoon. Rasvojen vaikutus kipuihin on erittäin mielenkiintoinen seikka. Tätä tietämystä hyödynnämme kipujen hoidossa klinikallamme, toteaa Jani Somppi. Rasvoilla on laaja-alainen vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Toisin kuin suomalaisissa ravintosuosituksissa kerrotaan, meidän tulisi kevytlevitteiden, margariinien ja kasviöljyjen sijaan suosia maito- ja eläinrasvoja sekä nauttia monipuolisesti rasvaisia ruokia, esimerkiksi voita, kalaa ja lihaa. Kalarasvojen omega -3 rasvahapot vaikuttavat tutkitusti kehon omaan kivunlievitysja tulehdusjärjestelmään. Tarvitsemme ruokavaliossamme myös ns. kovia rasvoja. Ne käyttäytyvät elimistössämme maltillisemmin. Rasva hillitsee veren sokerin nousua, auttaa elimistöä voimaan hyvin ja säilyttää hyvän vireystilan kauemmin. Tämä on tärkeää esimerkiksi ylipainon tai diabeteksen hallinnassa.. Hyvinvointikauppa Amplian yhteydessä Kuninkaankatu 30 B:ssä toimii myös hyvinvointikauppa, joka palvelee asiakkaitaan maanantaista perjantaihin klo Hyvinvointikaupasta löytyy Pirkanmaan laajin MBT -jalkinevalikoima, laadukkaat Bauerfind -tuotteet, kuten tukisukat sekä polvi- ja rannetuet. Bauerfind on Saksan Olympiajoukkueen virallinen yhteisyökumppani. Lisäksi hyvinvointikaupasta löytyvät Premium-tason FitLine-ravintolisät, ja BeautyLine-kosmetiikkatuotteet, jotka ovat kliinisesti tutkittuja ja patentoituja NTC-konseptin myötä. NTC, Nutrition Transport Concept takaa tuotteiden imeytyvyyden solutasolle jopa 90 %:sti. MBT (Masai Barefoot Technology)-jalkineet ovat patentoituja, kliinisesti tutkittuja fysiologisia jalkineita, jolla on monia terveysvaikutuksia. Polvien ja lonkkien kuormitus kävellessä vähenee, ryhti luonnollisella tavalla kohentuu ja pohkeiden, pakaroiden, takareisien ja selän lihaskestävyys paranee ja samalla keho kiinteytyy. MBT-jalkineita käytetään esimerkiksi jalkaterä-, polvi-, lonkka- ja selkäkipuisten potilaiden hoitamiseen. Ne helpottavat liikkumista, lievittävät kipuja ja lyhentävät hoitojaksoja.

9 Sähköisiin laskuihin siirtyminen takkuilee pk-yrityksissä Suomen Taloushallintoliiton mukaan sähköisiin laskuihin siirtyminen etenee vauhdikkaasti isoissa yrityksissä. Sen sijaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat kokeneet verkkolaskutukseen siirtymisen hankalaksi ja joskus myös kalliiksi ratkaisuksi. Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen mielestä pk-yrityksen näkökulmasta ongelmia on erityisesti verkkolaskuohjelmien ja operaattoreiden palveluiden yhteensovittamisessa. Sähköisten palvelujen tarjonnassa unohdetaan valitettavan usein, että tilitoimisto toimii yrittäjän kumppanina ja talousosastona. Tästä yhteistyöstä kertoo parhaiten se, että yhdeksän pk-yritystä kymmenestä on ulkoistanut taloushallintonsa tilitoimistolle, Juha Ahvenniemi kertoo. Tilitoimistojen arvion mukaan taloushallinnon ohjelmistoissa on suuria eroja ja saatavat hyödyt tämän vuoksi vaihtelevat. Sähköisten toimintojen hyötyinä ovat säästö, nopeus ja helppo tiedon saatavuus. Selvät edut voivat jäädä vähiin tai kokonaan syntymättä, jos tilitoimiston rooli yrittäjän kumppanina unohdetaan. Sekin pitää muistaa, että ensin Tilintarkastustoimisto PK TILINTARKASTAJAT OY Kruutilantie 15, SÄÄKSMÄKI Puh. (03) , fax (03) HTM Matti Tiura KHT Kari Pöyhönen tilintarkastajat.fi Jari HTM, KLT Jari Martikainen HTM, KLT p. (03) , f Puh. (03) (03) 359 Fax (03) , f w.kangasalantilitoimisto.fi Jari Olemme Martikainen muuttaneet HTM, KLT p. (03) isompiin , ja toimivampiin f tiloihin YRITYSMAAILMA 9 Ilmoitusvedos Ilmoitus verkkolaskupalveluita Pirkanmaan tarjoaisi Yrittäjä -lehdessä Huhtikuu Taloushallintoliiton 2010 arvion Lempäälässä Lempäälän palvelemme toimipiste: nimellä Tilisatama. Satamakatu 9, Tampere Manttaalitie 1, Lempäälä Puh. (03) Puh. (03) Fax (03) Fax (03) Jari Martikainen HTM, KLT yritykset ja lopulta kuluttajat kuitenkin maksavat palvelujen kehittämisen laskun, Ahvenniemi kuittaa. Suomen Taloushallintoliitto ry (TAL) tarjoaa tilitoimistoille ohjeita verkkolaskun käyttöönottoon ja haluaa parantaa pk-yritysten sähköisen laskuttamisen valmiuksia. Liiton tekemän tutkimuksen mukaan 43 % tilitoimistoista tarjosi vuoden 2011 alussa asiakkailleen kattavia verkkolaskupalveluita. Neljännes tilitoimistoista valmistelee kuitenkin palvelun tarjoamista, jonka vuoksi kahden vuoden sisällä mukaan jo 85 % toimistoista. Suurin syy sähköisen asioinnin kehittämiseen on tilitoimiston pyrkimys tarjota asiakkailleen nykyaikaista palvelua. - Verkkolaskutus on toimiessaan helppo ja paperilaskutusta edullisempi vaihtoehto, mutta pk-yritys, jolla ei ole asiasta osaamista tai osaavaa kumppania, saattaa tehdä valintoja, jotka eivät ole sen talouden hoidon kannalta edullisimpia, Ahvenniemi toteaa. Taloushallintoliiton jäsenyritykset tarjoavat mm. talousjohtamisen, verotuksen, palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille. Liittoon kuuluvilla jäsentoimistoilla on lähes asiakasta pkyrityksistä listayhtiöihin. Tilitoimisto Matti Savo 2x60 mm Lisätietoja: KONSULTOIVAA TILITOIMISTOPALVELUA Kaikki yrityksesi tarvitsemat palvelut saman katon alta. Laskentapalvelut Vakuutuspalvelut Yritysmuotopalvelut Veroneuvonta Juha Ahvenniemi toimitusjohtaja, Suomen Taloushallintoliitto, p Outi Mäkiniemi, viestintäpäällikkö, Suomen Taloushallintoliitto, p Juha Ahvenniemi, toimitusjohtaja Tili ja isännöintitoimisto VITAMINIT KY Näsilinnankatu Tampere Lakineuvonta Palkkapalvelut Sijoitusneuvonta Rahoitusneuvonta Pirkanmaan Finanssi Oy Tilitoimistopalvelut - kirjanpidot - palkanlaskenta - verkkolaskut - tilinpäätökset - veroilmoitukset Talousohjaus - yhtiöiden perustamiset - verosuunnittelu Meiltä myös - A4 valokopiot - liimasidonnat - ajopäiväkirjat Partola-Keskus, PIRKKALA puh. (03) fax (03) finanssi@pirkanmaanfinanssi.fi

10 10 YRITYSMAAILMA Pirkanmaan Finanssi Oy tarjoaa konsultoivaa tilitoimistopalvelua Pirkanmaan Finanssi Oy tarjoaa yrityksille saman katon alta kaikki taloushallinnon palvelut peruskirjanpidosta laajaalaiseen konsultointiin. Pirkanmaan Finanssi Oy on vuonna 1989 perustettu yhtiö, jonka omistavat KLTkirjanpitäjä Hannu Juhola ja kirjanpitäjä Terhi Helenius. Aloitin toiminnan itsenäisenä yrittäjänä päätoimisesti vuonna Sitä ennen tein yhtiön nimissä alan töitä iltaisin sivutoimisena, Hannu Juhola taustoittaa. Juhola oli aluksi yrityksen ainoa työntekijä, mutta vuosien mittaan toiminta on kasvanut niin, että nyt Pirkanmaan Finanssi Oy:n palveluksessa on viisi henkilöä. Lisäksi käytettävissä on kaksi alihankkijaa. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Partola-keskuksessa Pirkkalassa. Toimimme aluksi vuoden verran Tampereen keskustassa, josta muutimme Pirkkalaan. Partola-keskus on huoneistohotellityyppinen rakennus, josta on mahdollisuus saada tarvittaessa lisätilaa. Nytkin olemme saaneet tilaa kahdelle työpisteelle. Tarkoituksena on Pirkanmaan Finanssi Oy:n omistavat KLT-kirjanpitäjä Hannu Juhola ja kirjanpitäjä Terhi Helenius. palkata kaksi uutta työntekijää heti, kun asiakashankinnassa on edetty riittävän paljon, Juhola kertoo. Pirkanmaan Finanssi Oy:n asiakaskuntaan kuuluu yrityksiä niin kaupan, palveluiden kuin teollisuudenkin toimialoilta. Asiakkaita on eri puolilta Suomea etelästä pohjoiseen. Suurin osa on luonnollisesti lähialueelta. Henkilökontaktit jäävät kauempana olevien asiakkaiden kanssa harvemmiksi kuin muiden kanssa, mutta asiointi sujuu kyllä hyvin välimatkoista huolimatta, Juhola vakuuttaa. Erityisosaamista Pirkanmaan Finanssi Oy:n ammattilaiset kulkevat Juholan mukaan asiakkaan rinnalla yrityksen perustamisesta mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan asti. Laskentapalvelujen lisäksi tarjolla on vakuutus-, palkka- ja yritysmuotopalveluja sekä verotus- ja lakineuvontaa. Henkilöstöltämme löytyy erityisosaamista esimerkiksi vakuutus- ja rahoitusasioihin, ja verkostostamme löytyy juristeja, joiden palvelut ovat tarvittaessa käytettävissämme. Sijoitusneuvontaa emme anna, sillä se vaatisi oman toimilupansa, mutta annamme kyllä vinkkejä siitä, että ylimääräistä rahaa ei kannata makuuttaa yrityksen tilillä ja neuvomme kääntymään sijoitusalan asiantuntijoiden puoleen, Juhola selvittää. Tilitoimistolla on käytössä ohjelmistot, joista on mahdollista laatia sähköiset raportit. Myös ohjelmistojen vuokraus on mahdollista. Jos esimerkiksi toimintaansa aloittavalla yrittäjällä ei ole omaa laskutusohjelmaa, hän voi vuokrata edullisesti kuukausimaksua vastaan käyttöoikeuden meidän ohjelmaamme. Henkilökohtaista palvelua Pirkanmaan Finanssi Oy on Taloushallintoliiton hyväksymä ja valvoma auktorisoitu tilitoimisto. Juhola pitää auktorisointia tärkeänä asiana. Auktorisointi on takeena siitä, että palvelun laatu ja toimintaympäristö vastaavat niitä odotuksia, joita asiakkaillamme on. Tilitoimistossa panostetaan ennen kaikkea henkilökohtaiseen palveluun. Tavoitteena on jatkossakin maltillinen hallittu kasvu niin, että asiakas tulee aina hyvin palvelluksi. Tällainen pieni yksityinen yritys eroaa suurten ketjujen toimistoista juuri palvelulla. Haluamme olla jokaisen asiakasyrityksen oma talousosasto, emmekä tilitoimisto siellä jossakin. Pyrkimyksenämme on olla ohjaamassa ja tukemassa asiakasta päätöksenteossa tuottamiemme talousraporttien perusteella, Juhola sanoo. Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että työntekijä pitää aidosti asiakaspalvelusta. Peruskirjanpitotaito tulee hakijalla olla jo olemassa, osaaminen täydentyy kyllä käytännön työssä. Mutta hakijan on oltava valmiiksi niin sanottu hyvä tyyppi, jonka on helppo ottaa kontakteja asiakkaisiin ja johon asiakkaat ovat mielellään yhteydessä. Jokaisella työntekijällä on omat asiakkaansa, joiden kanssa tullaan vuosien mittaan tutuiksi. Näin yhteistyö käy sujuvasti, ja toiminta on aidosti ihmisläheistä, Hannu Juhola kiteyttää. Uusi verkkokauppa yrityksille ja yksityisille! Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? puh Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä. Lisätietoja ja puhelinpalvelustamme Tampereen aluekonttori Hämeenkatu 9, Tampere Finnveran rahoituksella eteenpäin!

11 Jyhepa Oy on vuonna 1999 perustettu henkilöstöpalveluja tarjoava yritys. Yrityksen keskeiset palvelut ovat henkilöstövuokraus ja rekrytointi mutta myös ulkoistuspalvelut ja koulutus. Yhtiö toimii Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen talousalueilla, rekrytointiprojektien osalta toimialue kattaa koko Suomen. Joustavuus on yrityksille etu Joustavuus ja projektien räätälöintimahdollisuus on etu yritykselle, toteaa toimitusjohtaja Margit Tuikka Jyhepa Oy:stä. Henkilöstö on yritykselle strategisesti tärkeä voimavara, jolla varmistetaan toiminnan vahva kivijalka ja operatiivisen toiminnan sujuvuus joka päivä, kaikissa tilanteissa. Juuri nyt, kun tulevaisuutta leimaa epävarmuus ja suunnitelmia on vaikea perustaa tarkkoihin ennusteisiin, voi joustava yhteystyökumppani tuoda kipeästi tarvittavaa tukea. Henkilöstövuokraus Henkilöstövuokraus on joustava palvelutuote silloin kun tilanteet muuttuvat nopeasti ja työt kasaantuvat koska uuden henkilöstön palkkaaminen epävarmoissa oloissa tuntuu riskialttiilta ratkaisulta. Jyhepan vuokraama projektihenkilö YRITYSMAAILMA 11 Jyhepa Oy Palvelua jo vuodesta 1999 Joustavuus ja projektien räätälöintimahdollisuus on etu yritykselle. Henkilöstö on yritykselle strategisesti tärkeä voimavara, jolla varmistetaan toiminnan vahva kivijalka ja operatiivisen toiminnan sujuvuus joka päivä, kaikissa tilanteissa, toteaa toimitusjohtaja Margit Tuikka Jyhepa Oy:stä. voi olla osa- tai kokoaikainen ja toimeksiannon kesto mietitään työtarpeesta liikkeelle lähtien. Jo entuudestaan yrityksille on toki tuttua vuokrahenkilöstön käyttö lomien ja esimerkiksi perhevapaiden sijaisuuksiin. Rekrytointi Turbulentteinakin aikoina henkilöt vaihtavat työpaikkaa, siirtyvät eläkkeelle jne. Rekrytointi on usein työläs ja aikaa vievä projekti, mutta sitä sen ei välttämättä tarvitse olla. Jyhepan avulla rekrytointi voi olla helppoa ja vaivatonta. Rekrytointi on meidän ydinliiketoimintaa; hoidamme kaikki rekrytointiin liittyvät vaiheet ammattitaitoisesti, joustavasti ja hienotunteisesti, toteaa Margit Tuikka. Meillä on pitkä kokemus alalta ja voimme toteuttaa hakuprosessin yrityksen toivomalla tavalla Tuikka kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä, tilanteesta keskustelemalla löydetään kullekin yritykselle paras tapa edetä. Yhteistyö Jyhepan kanssa on riskitöntä, sillä kartoitus on ilmainen eikä siitä aiheudu kuluja, jos rekrytointi ei jostain syystä toteutuisi. Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut ovat myös olennainen osa Jyhepa Oy:n toimintaa. Tarjoamme rekrytointi- ja työnhakukoulutuksia asiakkaillemme ja työnhakijoille. Koulutukset liittyvät läheisesti Jyhepan muuhun toimintaan: olemme rekrytoinnin ammattilaisia ja opastamme mielellämme asiakasyrityksiämme työntekijöiden etsimisessä ja palkkaamisessa. Toisaalta voimme opastaa työntekijöitä työhakuprosesseihin. Kaikissa toimipaikoissa yhtenäinen, joustava toimintatapa Jyhepalla on kaikissa toimipaikoissaan samat palvelut ja yhtenäinen, joustava toimintatapa. Kaikki kolme ovat vahvo- ja koulutuskaupunkeja ja koska merkittävä osa toimeksiannoistamme lyhyitä tai osa-aikaisia tehtäviä, jotka soveltuvat erityisen hyvin opiskelijoille. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin toisensa. Työvoiman liikkuvuuden kannalta on tärkeää, että halukkaat työntekijät voivat siirtyä toimeksiantojemme kautta siirtyä kaupungista toiseen, kertoo Margit Tuikka. Henkilöstöpalvelut ovat kehittyvä toimiala Margit Tuikka toteaa, että henkilöstöpalvelut ovat Suomessa kasvava toimiala. Suomessa vuokratyövoiman osuus on selkeästi vähemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, joten alalla on kasvupotentiaalia. Henkilöstövuokrauksen kysyntä on lisääntynyt ja se on yhä enemmän osa yritysten normaalia liiketoimintaa ja henkilöstöhallintoa, edullinen tapa reagoida muuttuviin henkilöstötarpeisiin ja kehittää liiketoimintaa edelleen. Henkilöstöpalvelut kehittyvät tasatahtia taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Talouden syklit ovat nopeita ja yritykset haluavat yhä enennän keskittyä ydinliiketoimintaansa. Näen henkilöstöpalvelut osana yritysten tukitoimintoja, joilla haetaan osaajia yrityksiin. henkilöstövuokrauksen kautta saadaan henkilöstöresursseja käyttöön juuri silloin kun niitä tarvitaan. Millään yrityksellä ei ole varaa pitää työntekijöitä palkkalistoillaan varmuuden vuoksi. Jyhepa Oy puh SV-Talouspalvelut on Suomen Talousverkko-yritys Suomen Talousverkko Oy on voimakkaasti kehittyvä taloushallinnon palveluita tuottava ketjuyhtiö, joka palvelee pk-yrityksiä paikallisesti yrittäjävetoisissa aluetoimistoissaan. Yksi ketjun yrityksistä on tamperelainen SV-Talouspalvelut. SV-Talouspalvelut on vuonna 2010 perustettu yritys, jonka omistaa Seija Varjonen. Varjonen on valmistunut kauppateknikoksi vuonna 2000 taloushallinnon ja rahoituksen opintolinjalta. Hän on suorittanut myös kirjanpitäjän ammattitutkinnon, taloushallinnon ammattitutkinnon ja liikkeenjohdon assistentin tutkinnon. Varjonen on ollut mukana osuuskuntatoiminnassa kirjanpitäjänä, ja hänellä on vuosien työkokemus taloushallinnon eri tehtävistä. Tein osuuskunnan kirjanpitoja lisätöinä iltaisin päivätyön jälkeen, ja yrittäjäksi ryhtyminen oli ajatuksissa jo pidemmän aikaa. Kirjanpitotyöt lisääntyivät ajan mittaan niin paljon, että oli tehtävä ratkaisu suuntaan tai toiseen, Seija Varjonen kertoo. Yrittäjyyden itsenäisyys kiinnostaa Yrittäjäksi ryhtyminen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Toiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle, ja työtä on ollut tarjolla enenevässä määrin. Teltat ja kalusteet Yritys- ja perhejuhliin. puh Yrittäjyyden parhaita puolia on Varjosen mukaan tietynlainen itsenäisyys. Tosin jokaisella yrittäjällä on varmaankin päiviä, jolloin miettii, että helpommallakin voisi elämässä päästä, mutta kyllä tämä on sitä, mitä lähdin tavoittelemaan. Työ on mielenkiintoista ja haasteellista. Toiminnan laajentaminen vireillä SV-Talouspalvelut muutti kesäkuussa 2011Rautatienkadulta uusiin toimitiloihin Hatanpään valtatielle Dynamo Business Centerin kolmanteen kerrokseen. Toimistohotelli-tyyppisessä kiinteistössä on hyvät ja asianmukaiset tilat ja rauhallinen toimintaympäristö. Liikenteen melukaan ei kuulu häiritsevästi, kuten aiemmassa paikassa, Varjonen selvittää. Tärkeä asia on sekin, että tilaa on tarjolla myös tulevaisuutta ajatellen, sillä toiminnan laajentaminen on jo vireillä. Olen mukana liiketoiminnan kehittämisprojektissa. Tarkoituksena on palkata tulevaisuudessa lisää väkeä. Alan työvoimapula on tietysti iso ongelma, mutta täytyy luottaa siihen, että tekijöitä löytyy aikanaan. Asiakasta ei jätetä yksin Varjonen pitää tärkeimpänä toimintaperiaatteenaan hyvää asiakaspalvelua. Viitostiimi Oy VUOKRAA YRITYKSELLESI OSOITE vuosi 190, 1/2-vuotta 140 Yrittäjää ei jätetä yksin, vaan ongelmat ratkaistaan yhdessä toimien. Käytettävissä ovat aina tarvittaessa myös ison valtakunnallisen toimijan resurssit, sillä Talousverkko-ketjun taustalla on lähes sadan asiantuntijan organisaatio. Talousverkko-ketjun tilitoimistot käyttävät kansainvälisesti palkittua Netvisor-ohjelmistoa, joka mahdollistaa eri paikkakunnilla olevien asiakkaiden palvelemisen. Asiakaskuntaa on lähiympäristön lisäksi Keski- ja Etelä-Suomesta. Välimatkalla ei ole väliä, Seija Varjonen sanoo. Kauppakeskus Elo, Lh 17 A, Ylöjärvi Puh Avoinna: ma-pe la su Aidot Hot wingsit meiltä A-oikeudet

12 12 YRITYSMAAILMA Kotien turvallisuus Poliisin tietoon tulee vuosittain rikosta. Näistä murtovarkauksia on joka kymmenes. Suurin osa murroista jää ilmoittamatta poliisille. Murtojen todellinen määrä on siten tilastoja suurempi. Suomessa on 2,5 miljoonaa asuntoa. Tilastojen mukaan niihin tehdään vuosittain murtoa. Keskimäärin lähes joka 300. asuntoon murtaudutaan vuosittain. Murron kohteeksi joutuminen merkitsee muutakin kuin numeroa tilastoissa, vaikka vahingot jäisivät pieniksi. Uhri kokee teon ahdistavana ja yksityisyyttään loukkaavana erityisesti, jos tekoon liittyy irtaimiston turmeleminen ja tuhoaminen. Todennäköisyys joutua murron kohteeksi riippuu monesta tekijästä. Tunkeutumi sen helppous, pieni kiinnijäämisriski ja odotettavissa olevan saaliin suuri arvo lisäävät tätä todennäköisyyttä. Murtautumista vaikeuttamalla ja kiinnijäämisriskiä lisäämällä voidaan vaikuttaa siihen, millä todennäköisyydellä joutuu mukaan uhritilastoihin. Iän myötä asumisturvallisuuden merkitys kasvaa entisestään. Suojauksen perustasoa tarkastellessa esim. kerrostaloissa, joissa perusasioiden pitäisi olla lähtökohtaisesti kunnossa. Käytännössä esimerkiksi jo luvun taloissa on kuitenkin ongelmia. Näissä taloissa on usein vielä alkuperäiset lukot, kun peruslukitustekniikka on kehittynyt vuosikymmenien varrella merkittävästi. Lisäksi avaimia on kateissa ja asuntojen omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet. Suojautuminen Rakenteellisella suojauksella tunkeutuminen pyritään tekemään niin vaikeaksi ja aikaa vieväksi, että murtoa ei edes yritetä. Estävää vaikutusta voidaan tehostaa siten, että hälytysjärjestelmän avulla vähennetään murtomiehen käytettävissä olevaa aikaa. Kolmannes asuntomurroista tehdään piikillä, koukulla tai raudalla lukkoa ja sen vastalevyä vääntäen. Toinen kolmannes tehdään ikkunaa tai ovilehteä vääntäen. Lukitukseen ja oven suojaamiseen kannattaa siis kiinnittää huomiota. Mutta se ei riitä, jos asuu pientalossa tai pohjakerroksessa. Pihan tai parvekkeen ovet, kellarin ikkunat, kattoikkunat ym. ovat murtovarkaalle käyttökelpoisia kulkureittejä. Myös ne on suojattava, mutta siten, että poistumisturvallisuutta ei vaaranneta. Ulko-ovet Talopaketti- tai ovikaupan yhteydessä pitäisi varmistaa, että ainakin ulko-ovet ovat ra- kenteeltaan vankkoja. Yleensä ovet toimitetaan karmeineen heloitettuna siten, että niissä on saranat ja lukkorunko vastalevyineen. Saranoiden murtosuojaus on syytä tarkistaa. Jos saranat rakenteeltaan ovat sellaisia, että ne voidaan purkaa ulkopuolelta, ovi on varustettava saranatapeilla. Asennuksen yhteydessä on varmistettava, että karmi tuetaan seinärakenteeseen kiiloilla ainakin lukkojen ja saranoiden kohdalta. Polyuretaanivaahto ei anna riittävää lujuutta. Syytä on myös tarkistaa, että vastalevy on kiinnitetty riittävän pitkillä ruuveilla ja että lukkorungon upotusaukko ei ole liian syvä. Oven ja karmin välinen rako eli käyntiväli lukkorungon ja vastalevyn kohdalla saa olla korkeintaan 5 mm. Lukot Murtoturvallisuuden vuoksi huoneistojen ulko-ovissa on syytä käyttölukon lisäksi käyttää erillistä varmuuslukkoa, joka asennettaan vähintään 40 cm:n etäisyydelle käyttölukosta riittävän rakenteellisen lujuuden saavuttamiseksi. Varmuuslukittuihin asuntoihin ei juurikaan ole murtauduttu. Käyttölukko on sisäpuolelta vääntönupista tai painikkeella avattava lukko, kun taas varmuuslukko voidaan lukita avaimella siten, että sen saa kummaltakin puolelta auki vain avaimella. Käyttölukossa on oltava mahdollisuus teljen takalukittumiseen niin, että telkeä ei voida työkalun tms. avulla painaa väkisin sisään ja siten avata ovi. Ulkopuolelta takalukitus voidaan vapauttaa vain avaimella. Terassin ja alle neljän metrin korkeudella maasta tai muusta seisomatasosta sijaitsevan parvekkeen ovi on lukittava kuten ulko-ovi tai varustettava lukittavalla pitkäsalvalla. Lukkojen vastalevyineen on oltava vakuutusyhtiöiden hyväksymiä. Hyvä, murronkestävä lukko komponentteineen (lukkorunko, vastalevy, pintahela, avainpesä) täyttää standardin SFS 7020 ja 5970 käyttö- ja ympäristöolosuhteista johtuvat sekä murronkestävyydelle asetettavat vaatimukset. Luetteloa näiden standardien mukaisista lukoista ja niiden osista julkaistaan sivustossa www. vahingontorjunta.fi. Avainturvallisuus ja rakennusaikainen lukitus Avaimia on säilytettävä huolellisesti ja siten, että ne eivät joudu hetkeksikään ulkopuolisten käsiin. Avaimiin kiinnitettynä ei saa olla sellaisia tunnistetietoja, joiden perusteella kadonneesta avaimesta voidaan päätellä osoitetiedot. Avaimilla on eritasoisia kopiosuojia. Esimerkiksi Abloyn tuotteista Classic-profiili ei ole suojattu. Avaimesta on helppo kenen tahansa teettää kopioita malliavaimen mukaan. Tänä päivänä ns. suojattujen avainjärjestelmien käyttöä suositellaan voimakkaasti niiden tarjoaman selvästi paremman turvallisuustason vuoksi. Abloyn Sento-profiilin patentti on voimassa vuoteen 2026 ja mallisuoja vuoteen Lisäavaimet tilataan tehtaalta kautta avainkortin ja tunnuslukujen avulla lukkoliikkeiden kautta. Suojattu avainjärjestelmä on myös etu asuntoa myydessä. Rakennusvaiheessa ovien asennuksen jälkeen lukkorungot voidaan varustaa rakennusaikaisilla avainpesillä. Samassa yhteydessä lukkoliike voi asentaa painikkeet ja tarvittavat pintahelat. Rakennusvaiheen päättyessä lukkoliike vaihtaa rakennusaikaiset avainpesät lopullisiksi, esim. Abloyn Sento-avaimelle, ja asentaa oviin tarvittavat varmuuslukot. Omakotitaloissa käyttölukot ja varmuuslukot voidaan sarjoittaa samalle avaimelle. Varmuuslukkoja tai muitakaan turvallisuustuotteita ei pidä ostaa ns. ovelta ovelle -kauppiailta, vaan ainoastaan valtuutetusta lukkoliikkeestä, jolla on kiinteä toimipaikka ja vakiintunut toiminta. Jokaisella lukkosepällä ja hälytysjärjestelmäasentajalla tulee olla poliisin myöntämä turvasuojaajakortti ja ammattitaitoisella liikkeellä on myös sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Varmista näiden olemassaolo ennen töiden tilaamista. Lisätietoja liikkeistä löydät helpoimmin osoitteesta Ikkunat Ikkuna- tai ovilasi rikkomalla tehdään Helsingissä noin 10 % asuntomurroista. Tavallisesti lasiin lyödään pieni reikä, josta ulotutaan ikkunapainikkeeseen tai lukon vääntönuppiin. Oven avaamisen estää varmuuslukko, jonka saa auki vain avaimella. Markkinoilla on myös ikkunoiden lukitsemiseen tarkoitettuja lukkoja, jotka estävät ikkunapuitteen avaamisen. Ikkunan rikkominen kokonaan sisään kiipeämiseksi tai saaliin pois kuljettamiseksi on varsin hidasta, työlästä ja äänekästä, eikä siihen hevin ryhdytä. Kellarin ikkunat - ja muutkin ikkunat, jotka sijaitsevat sisäpihalla tai tarkkailun ulottumattomissa - voidaan suojata koristekaltereilla, joita nykyään on varsin runsaasti tarjolla. Kalterin voi sijoittaa myös ulkopuolelle, jos ikkuna aukeaa sisäänpäin. Asennukseen on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota. Muistettava on myös poistumistieturvallisuus. Kellarin ikkuna-aukon sulkemiseen käyttökelpoinen on myös lasitiili, jos tiilien saumat raudoitetaan. Ratkaisujen vanheneminen Ajan myötä myös lukot ja avaimet kuluvat. Avaimia on vuosien kuluessa todennäköisesti hukkunut tai jäänyt aikaisemmille asukkaille, remonttimiehille yms. Rakenteellista turvallisuutta ja lukitusta koskevat ohjeet ja määräykset ovat muuttuneet vuosien varrella, joten vanhat lukitukset eivät ole riskittömiä eivätkä täytä automaattisesti tämän päivän vaatimuksia. Esimerkiksi yli 20 vuotta vanhat käyttölukot kannattaa uusia. Lukituksen uusimisella saavutetaan nykyisten vaatimusten mukainen turvallisuustaso ja turhat riskit poistuvat. Hälytysjärjestelmät Tiedonsiirto- ja ilmaisintekniikan kehittyessä markkinoille on tullut laaja valikoima rikosilmoitinjärjestelmiä, joihin murtohälytysten lisäksi on mahdollista liittää savu-, lämpötila-, vesivuoto- ym. hälytyksiä. Markkinoilla on järjestelmiä, jotka voidaan koodinäppäimistön lisäksi kytkeä päälle tai pois kauko-ohjaimella tai kännykällä, siirtävät hälytyksen puhetai tekstiviestinä kertovat, mistä hälytyksestä on kyse reagoivat mm. kosteuden, lämpötilan ym. muutoksiin joilla voi kuunnella kohdetta hälytyksen aikana joilla voi kytkeä kiukaan päälle ym. ym. Tuote-esitteisiin tutustumalla saattaa helposti saada käsityksen, että murtosuojaus on täydellinen, kun hälytyslaitteisto puretaan kaupan kassista, ilmaisimet ripustetaan seiniin tarroilla ja robottipuhelimeen ohjelmoidaan soittonumero. Mielessä on kuitenkin pidettävä suojautumisen lähtökohta: luvattoman tunkeutumisen estäminen. Parhaimmillaankin rikosilmoitinjärjestelmä vain täydentää rakenteellisen suojausta. Hyvä järjestelmä on niin selväpiirteinen ja helppokäyttöinen, että se kytketään automaattisesti päälle, kun huoneistossa ei oleskella. Oli hälytysjärjestelmä miten monipuolinen tahansa, sen käytön on oltava helppoa ja yksinkertaista, toisin sanoen järjestelmän aktivoiminen ja lepotilaan saattaminen ei saa olla hankalaa. Markkinoille on tullut järjestelmä, jossa lukkoa ohjataan langattomasti kaukoavaimella samaan tapaan kuin autoja ja periaatteessa samalla, mutta huomattavasti kehittyneemmällä transponderitekniikalla. Kaukoavaimella lukko (lukkoon asennettava ohjain) aukaistaan siten, että oven voi avata painikkeella ja suljetaan siten, että ovi ei avaudu aivan kuten autossa. Auton tekniikka loppuu tähän, mutta kotioven tekniikka on huomattavasti monipuolisempi. Lukko-ohjaimia voidaan asentaa muihinkin oviin ja ohjata näitä kaikkia yhdellä avaimella. Avaimesta on luettavissa, ovatko ovet lukossa vai eivät. Kaikki ovet voidaan lukita yhdellä pai-nalluksella. Kaukoavaimeen voidaan liittää myös rikosilmoitinkeskuksen ohjaus. Tällöin lukitusta ja koko hälytysjärjestelmää voidaan ohjata yhdellä napin painalluksella. Murtosuojaus on kokonaisuus Perustana on vankka rakenteellinen suojaus, jolla vaikeutetaan luvatonta tunkeutumista tai jopa estetään se. Oikein suunniteltu ja asennettu hälytysjärjestelmä reagoi tunkeutumiseen jo sen alkuvaiheessa. Hälytyksen siirrolla saadaan apuvoimia murtopaikalle riittävän ajoissa. Murtosuojausta pidetään yleisesti ottaen riittävänä, jos vankalla rakenteellisella suojauksella murtautumisaikaa saadaan hidastettua niin kauan, että paikalle saadaan hälytetyksi apua ennen kuin murtomies ehtii pakoon saaliin kanssa. Hyvä murtosuojaus toimii myös ennen kaikkea ennalta ehkäisevästi. Kunnollinen lukitus ja varoituskilpi Tässä rakennuksessa on rikosilmoitinjärjestelmä saavat useimmiten varkaan jatkamaan matkaansa kohti helpompia kohteita. Luonnollisen tarkkailun puuttumista voidaan korvata valvontakameralla, joka myös vaikuttaa ennalta ehkäisevästi. Kokonaisuuden arvioinnissa ja ratkaisujen etsimisessä kannattaa apuna käyttää sellaista lukkoliikettä, jolla on vankka kokemus sekä rakenteellisesta suojauksesta että valvontajärjestelmistä. Rahalla saa melkein mitä tahansa, mutta toimiva kokonaisuus ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Palovaroittimet Asunnoissa on oltava riittävä määrä palovaroittimia tai suojaustasoltaan vähintään vastaavia laitteita. Palovaroitin tulee sijoittaa asennusohjeen mukaisesti siten, että se reagoi tulipalosta aiheutuneeseen savuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palo varoittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Huoneistoalan lisäksi palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon suojattavan tilan muoto ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot. Palovaroitin on pidettävä toimintakunnossa. Palovaroittimen toimintakunto on varmistettava säännöllisellä testauksella. Palovaroittimessa on painike toimintakoetta varten. Tämä toimin-takoe on syytä tehdä joka kuukausi. Vuosittain palovaroitin on syytä puhdistaa pölystä varovasti imuroimalla. Hälytysäänen tulee kuulua asunnon kaikkiin osiin, joissa normaalisti oleskellaan. Tarvittaessa hälytys tulee antaa muutenkin kuin äänimerkillä. Vanhat rakennukset varustetaan yleensä yksittäisillä palovaroittimilla, jotka eivät tarvitse muuta asennusta kuin kiinnityksen. Uudisrakennuksissa palovaroittimet on nykyään kytkettävä sähköverkkoon. Niistä voidaan muodostaa palovaroitinryhmä, jossa yhden varoittimen reagointi saa kaikki varoittimet hälyttämään.

13 YRITYSMAAILMA 13 Tampereen aikuiskoulutuskeskus on monipuolinen turvallisuusalan kouluttaja Tampereen aikuiskoulutuskeskus on kokenut ja monipuolinen turvallisuusalan kouluttaja. Turvallisuusyksikössä työskentelee koulutuspäällikkö Kristel Laasin lisäksi neljä turvallisuusalan kouluttajaa, joilla kaikilla on pitkä alan kokemus ja omat erikoisosaamisalueensa. Virolaissyntyinen Kristel Laas aloitti koulutuspäällikkönä tänä syksynä. Olen asunut 17 vuotta Suomessa ja turvallisuusala on kiinnostanut minua nuoresta saakka. Suoritin ensin vartijakurssin ja vuonna 2003 tulin Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen opiskelemaan vartijan ammattitutkintoa. Näiden jälkeen suoritin myös alan erikoisammattitutkinnon ja toimin tarvittaessa näyttökokeissa maalihenkilönä uusille tulokkaille. Voinen sanoa talon tulleen tutuksi jo pitkältä ajalta. Turvallisuusalan tradenomiksi valmistuin Laurea-ammattikorkeakoulusta viime keväänä ja parhaillaan menossa ovat sisäisen turvallisuuden erikoistumisopinnot. Tehtäviini koulutuspäällikkönä kuuluvat turvallisuustiimin johtaminen, koulutusten suunnittelu ja kehittäminen sekä asiakasyhteistyö. Yksikön koulutustarjontaan kuuluvat oppisopimuskoulutukset, työvoimapoliittiset koulutukset sekä turvallisuusalan yrityksille ja muille organisaatioille räätälöidysti suunnatut koulutukset. TAKK:ssa voi suorittaa turvallisuusalan perustutkinnon, vartijan ja virastomestarin ammattitutkinnot sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Yksikkö järjestää myös turvallisuusjärjestelmien asiantuntijakoulutusta, joka suoritetaan osana lukkosepän ammattitutkintoa. Reseptionistikoulutus on tarkoitettu henkilöille jotka työskentelevät esimerkiksi yritysten, virastojen ja laitosten aula, vastaanotto-, ohjaus-, kulunvalvonta- ja järjestely- TAKK aloitti viime vuonna Turvallinen toiminta ja apuvälineiden käyttö korkeanpaikan työskentelyssä koulutuksen. Kahden päivän koulutuksessa painotetaan turvallisen työskentelyn tärkeyttä korkeilla paikoilla. Sen aikana paneudutaan mm. putoamissuojaimiin, ergonomiaan, apuvälineisiin ja turvalliseen käytännön toimintaan joko yksin tai parin kanssa työskenneltäessä. Opiskelijoille on rakennettu harjoituskatto, jossa korkean paikan työskentelyä voidaan käytännössä harjoitella. tehtävissä. Koulutus sisältää osia virastomestarin ja vartijan ammattitutkinnoista. Lisäksi järjestetään tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia, järjestyksenvalvojakoulutuksia, voimankäytön koulutuksia sekä vartijan peruskursseja. Teemme tiivistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia - me pysymme selvillä siitä, millaisia koulutuksia työelämässä tarvitaan ja organisaatiot selvillä siitä, mitä TAKK voi niille tarjota Meillä on koulutussopimuksia esimerkiksi pirkanmaalaisten vartiointiliikkeiden ja muiden yritysten kanssa ja toteutamme myös uusia koulutuksia yritysten muuttuviin turvallisuustarpeisiin. Tavoitteemme on, että voisimme tulevaisuudessa tarjota järkeviä ja kustannustehokkaita koulutuksia myös muille turvallisuudesta kiinnostuneille ihmisille, kuten yritysten, organisaatioiden ja taloyhtiöiden turvallisuusvastaaville, joilta monilta tykkänään puuttuu alan koulutus. Koulutusta Katto-Kassisille Uutena koulutuksena TAKK aloitti viime vuonna Turvallinen toiminta ja apuvälineiden käyttö korkeanpaikan työskentelyssä koulutuksen. Kahden päivän koulutuksessa painotetaan turvallisen työskentelyn tärkeyttä korkeilla paikoilla. Asiat harjoitellaan sekä teoriassa että käytännössä: koulutuksessa paneudutaan mm. putoamissuojaimiin, ergonomiaan, apuvälineisiin ja turvalliseen käytännön toimintaan joko yksin tai parin kanssa työskenneltäessä. Myöskään tärkeintä turvallisuusvarustetta, henkilökohtaista asennetta, ei unohdeta. Kyseessä on kattoturvallisuuskoulutus, josta käytämme leikkimielistä työnimeä Katto- Kassinen. Koulutuksen aloittamisen lähtökohtana oli se, että ihmisiä putoilee katoilta paljon, varsinkin talvisaikaan ja korkeilla paikoilla työskentelyyn on selvä koulutustarve. Pitää ohjeistaa ihmisiä siihen kuinka korkeilla paikoilla työskennellään ja millaisia apuvälineitä Aikuisopetuksessa korostuu aikuisen oma elämän- ja työkokemus, jota aikuisopiskelija opetustilanteessa reflektoimalla hyödyntää. Se on aikuisen rikkaus uutta asiaa opetellessa. Tämä tarkoittaa käytännössä opiskelijan aktiivista osallistumista ja tiedon jakamisen tärkeyden oivaltamista. Jukka Mertaniemi ja opiskelijaryhmä. siellä käytetään. Koulutuksen aikana perehdytään myös työskentelyä ohjaaviin lakeihin, asetuksiin määräyksiin. Kattoturvallisuuskoulutuksia on Suomessa järjestetty vähän ja tähän tarpeeseen me vastaamme. Kaksipäiväinen koulutus on tehokas kokonaisuus, johon työnantajien on joustavaa henkilöstöään lähettää. Yritykset ovat olleet koulutuksesta kovasti kiinnostuneita. Organisaatioturvallisuus on kokonaisuus Kristel Laas toteaa, että turvallisuus on noussut yhä keskeisemmäksi kysymykseksi yritysten ja julkisen hallinnon yksiköissä. Turvatarpeet ovat lisääntyneet ja turvallisuustyö on monisyinen kokonaisuus. Sillä turvataan ihmisiä, omaisuutta, toimintaa, tietoja, mainetta sekä ympäristöä. Turvallisuus ei ole itseisarvo tai pelkkä kilpailutekijä. Se, että ihminen kokee olevansa työpaikallaan turvassa, on jokaisen perusoikeus. Turvallisuusala on perinteisesti luokiteltu osaksi teknologiaalaa, mutta yhtä paljon se on asiakaspalvelu- ja asiantuntijatyötä. Suomessa ei kannata lähteä lisäämään turvallisuutta kovin keinoin, välinein ja menetelmin, koska silloin myös hyökkäykset kovenevat. Tulisi kiinnittää huomiota turvallisuuden kokonaisuuteen ja organisaatioiden johdon sitoutua aktiiviseen turvallisuustyöhön. Toinen keskeinen seikka on miettiä, kuinka yksityinen turvallisuusala, viranomaiset ja elinkeinoelämä yhdistäisivät resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti ja myös käytännössä toimivaksi. Lainsäädännölliset kysymykset mutta myös vanhat tottumukset vaikeuttavat osaltaan järkevää tehtävänjakoa. Koulutuspäällikkö Kristel Laas toteaa, että turvallisuus on noussut yhä keskeisemmäksi kysymykseksi yrityksissä ja julkisen hallinnon yksiköissä. Turvallisuuskoulutuksissa harjoitellaan mahdollisimman realistissa ympäristöissä työelämässä esille nousseiden tilanteiden pohjalta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Huipulla tuulee Turvallisuuskoulutus korkean paikan ammattilaisille. Korkealta tullaan alas. Kovaa, jos ei tiedä mitä tehdä. Panosta työturvallisuuteen. Opi välttämään riskejä. Pysy korkealla. Korkeanpaikan turvallisuuskoulutus päivittää osaamisesi. Perehdymme mm. asenteeseen, suojaimiin ja niiden käyttöön, ergonomiaan ja parityöskentelyyn. Koulutuksen kesto 2 pv. Hinta 330 /henkilö, max. 10 henkilöä/ryhmä Muu koulutustarjonta turva-alalla Tuleeko Sinusta Vartija? Järjestyksenvalvoja? Turvallisuusvalvoja? Kysy myös Asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä turvallisuuskoulutuksia Paloturvallisuuskoulutuksia Lakisääteisiä korttikoulutuksia Tutustu koulutustarjontamme: Lisätiedot ja ilmoittautumiset koulutuspäällikkö Kristel Laas puh , kristel.laas@takk.fi sihteeri Katja Högman puh , katja.hogman@takk.fi

14 14 YRITYSMAAILMA Dynaset täytti 25 vuotta Dynaset sai alkunsa vuonna 1986 Ylöjärveläisessä autotallissa, jossa valmistettiin ensimmäiset tuotteet. Yrittäjänä toimimisen pakkomielle ja luja usko hydraulisiin lisälaitteisiin innoitti Reijo Karppisen perustamaan yrityksen, joka on alusta lähtien toiminut edelläkävijänä alallaan. Dynaset kulki 80-luvun lopulla rohkeasti omia polkujaan. Tarkkaan tulorahoitukseen pohjautuva tuotekeskeinen talous sekä nopea ja edullinen tuotekehitys loivat Dynaset Oy:lle vahvan pohjan ja näin 90-luvun alun yleinen talouslama oli käännettävissä mahdollisuudeksi. 90-luvun alussa Dynaset tuotteet olivat valmiina omaan suoraan vientitoimintaan, jonka aloittamista on kuvailtu seuraavasti Demolaitteet pakattiin autoon ja aloitettiin lähetyssaarnaajan työtä muistuttavat tuote-esittelyt asiakkaiden tiloissa ja esittelijöiden huono kielitaitokaan ei himmentänyt asiakkaiden kiinnostusta tuotteisiin, vaan pikemminkin lisäsi sitä, koska tuotteisiin jouduttiin keskittymään aivan eri tavalla Tämä lähestymistapa nosti nopeasti tuotteiden kysyntää ja joskus demo-autot ostettiin suo- raan tyhjiksi kaikista laitteista. Dynaset kasvaa ja laajenee Dynaset panosti uuteen tehtaaseen 2001 joka mahdollisti Ylöjärvellä entistä tehokkaamman toiminnan organisoinnin ja varmisti kasvun jatkumisen. Aikaisempaan paikkaan verrattuna tuotanto- ja toimistotiloja tuli kaksinkertaisesti, mutta tiloja on myös sen jälkeen laajennettu 600 neliön verran. Vuonna 2011 Dynaset panostaa jälleen laajennukseen jotta voidaan varmistaa tulevaisuuden vaatimukset kasvun, logistiikan muutosten sekä työntekijöiden hyvinvoinnin suhteen. Laaja tuotevalikoima Dynaset-tuotteita valmistetaan vuodessa n kappaletta ja Dynaset-brändi on vakiinnuttanut asemansa monissa erilaisissa sovellutuksissa. Tunnetut laitevalmistajat kuten Bronto Skylift, Normet ja Sandvik Tamrock ja monet muut asentavat yrityksen tuotteet osakomponentiksi mm. rakennuskoneisiin, kaivoskoneisiin, nostolavoihin, palo- ja painepesuriautoihin ja monelle asiakkaalle tuleekin iloisena yllätyksenä juuri Dynaset- tuotteiden laajuus ja monipuolisuus. Dynaset suunnittelee, valmistaa ja kokoaa laitteita jotka tuottavat sähköä, paineilmaa ja korkeapainevettä hydrauliikan voimalla. Lähes jokainen kaivinkone, pyöräkuormaaja ja traktori ym. sisältää hydraulisia järjestelmiä joissa Dynaset tuotteita voidaan käyttää. Yrityksen laajasta tuotevalikoimasta löytyy esimerkiksi maailman kevein maastohitsauslaite jonka avulla voidaan tehdä hitsaustyötä mm. rakennus- ja metsätyömailla tai kaivoksissa ja yritys on maailman johtava hydrauligeneraattorien, -korkeapainepesurien ja Dynaset tehdas ennen laajennustyön aloittamista. -kompressorien valmistaja. Hydrauliikan voimalla DY- NASET-laitteet tekevät sähköä, korkeapainevettä, paineilmaa ym. satoihin käyttötarkoituksiin eri aloilla; rakennus, kaivos, purku, kierrätys, huolto, asennus, ympäristö, metsä, maatalous, kuljetus, laiva, lentokenttä, vuokraus, pelastustoimi, armeija, kunnallistekniikka, öljykenttä, offshore, prosessiteollisuus jne., ratkaisuna uuteen parempaan ja tuottavampaan konemaailmaan. Koneen hydraulijärjestelmä on tehonlähde, jonka Dynaset monipuolistaa parempaan tuottavuuteen ja työtehoon yksinkertaisesti ja helposti pienessä koossa ilman lisämoottoreita. Nollapäästöinen Dynaset muuntaa työkoneen hydraulitehon sähköksi, korkeapainevedeksi, paineilmaksi, magneetiksi, tärinäksi ym. helposti kahdella letkulla; paine ja paluu. Dynaset toimii hydrauliikan luotettavuudella ilman eri polttoainetta ja huoltoa tienaten tulosta kaivinkoneissa, kuormaajissa, traktoreissa, kuorma-autoissa, henkilönostimissa, nostokoriautoissa, murskaimissa, metsäkoneissa, kaivoskoneissa, betoniautoissa, huolto- ja puhdistusajoneuvoissa, pelastus- ja paloautoissa, laivoissa, rautateillä, teollisuudessa jne. Maailman paras tehokoko-suhde takaa helpoimman sijoituksen joka työkoneeseen DYNASET OY Dynaset henkilöstömäärä on juhlavuotena yli 50 ja viime tuotteita toimitetaan 43 eri maahan. Yrityksen valmistamista laitteista kokonaisuudessa 90 prosenttia menee ulkomaille ja vaikka yrityksen kiinan myyntikonttori kasvaa yli sadan prosentin vuosivauhtia niin sen prosenttiosuus viennistä ei ole kovinkaan suurta vielä. Vuonna 2011 Dynaset juhli 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlapäivän kunniaksi yrityksessä pidettiin avoimet ovet; pihalla pääsi tutustumaan yrityksen tuotteisiin sekä niiden eri applikaatioihin ja kiertämään tehtaassa. Dynaset järjesti työntekijöilleen sekä kutsuvieraille iltajuhlat joihin osallistui myös jälleenmyyjiä yli 15 maasta. Edustettuina oli USA, Saksa, Kiina, Australia, Kazakstan, Venäjä, Puola, Etiopia, Latvia, Norja, Ruotsi, Englanti, ja Ranska. Muovien vuosituhat on alussa ja Lahdessa Tulevaisuuden osaamisen yksi perusedellytys on kyky hallita uusin materiaalitekniikka. Ilman asianmukaisia pakkauksia, tuotemuotoilua ja oikeita materi- aalivalintoja emme saa toimitettua markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita, vaan liu umme toteuttajista soveltajiksi. Emme millään voi rakentaa tulevaisuuden kehitystä Hydrauliikka Pneumatiikka Teollisuusletkut/liittimet pelkästään nykyisten ja perinteisten käyttömateriaalien varaan. Muoveja ja niihin liittyvää kehitystyötä tarvitaan kaikilla hyvinvoinnin avainsektoreilla. Muovin kehitystä edistäviä ominaisuuksia ovat niiden monipuolisuus, edullisuus, hygieenisyys, kestävyys, massatuotantokyky sekä keveys. CleanAir Tuhansia tuoteideoita, vähän toteuttajia Muoviteollisuus on tyypillisesti tuotteiden valmistusta asiakkaiden tarpeisiin. Merkittäviä muoviteollisuuden asiakasryhmiä ovat pakkaava teollisuus, rakennusteollisuus, elektroniikkateollisuus ja maatalouskin. On lähes mahdotonta löytää nykyisin alaa, jossa ei tarvittaisi muovista kokonaan tai osittain valmistettuja välineitä. Hyvä muoviosaaminen on suorastaan pärjäämisen edellytys jopa paperi- ja metalliteollisuuden ammateissa. Miksi? Koska tuotteen tai tuotantovälineen avainkomponentti on usein muovia. Muutamana esimerkkinä kaapelinpäällys, kartongin pinnoitus, tekstiilit, paperikoneen viirat ja muut vastaavat tuotteet. Viestintäteknologian, Nederman teollisuusimurit ja järjestelmät. Delfin teollisuusimurit. Nilfisk Alto painepesurit ja imurit. Fiac kompressorit. 3M imeytysaineet. Hygienia- ja teollisuuskemikaalit. Autonhoitotuotteet. CleanAir ilmanpuhdistuslaitteet. Myynti, vuokraus ja huolto Elovainiontie 11 D Ylöjärvi terveydenhuollon, ympäristönhuollon, energiansäästön ja rakentamisen eri osa-alueet ja tarpeet synnyttävät voimakasta kasvua myös muoviteollisuudessa. Suomessa muoviteollisuuden palveluksessa työskentelee noin henkilöä. Uusia työntekijöitä arvioidaan tarvittavan vuoteen 2015 mennessä noin tuhat. Muoviyrityksiä on maassamme noin 600, joista valtaosa on pieniä ja pitkälle erikoistuneita. Yrittäjyys on muovialalla yleistä. Toki Suomesta löytyy myös suuria ja kansainvälisiä muovituotevalmistajia. Euroopassa 1,6 miljoonaa ihmistä saa elantonsa muoviteollisuuden ammateista. Muovitietoutta ihmisille Muovien kehitys on ollut hyvin nopeaa ja ala on suhteellisen nuori meillä ja muuallakin. Tiedon ja osaamisen jakaminen sekä niistä kertominen on haastava ja innostava tehtävä. Lahden Muovi - Plastics -messut on tärkeä foorumi muovitietouden ja muoviosaamisen kokoamisessa. Muoviteollisuus ry osallistui messuille viettäen siellä myös järjestön 50-vuotisjuhlakokouksensa, työn ja muovisen kehityksen merkeissä. Kirjottaja: Vesa Kärhä Toimitusjohtaja, dipl. ins.

15 YRITYSMAAILMA 15 HÄMEEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KASVU JATKUU EPÄYHTENÄISENÄ - Huolena heikko kannattavuuskehitys ja Euroopan talouden näkymien nopea heikentyminen Teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 2010 alussa. Sen jälkeen liikevaihto on asteittain elpynyt, mutta hyvin epäyhtenäisesti sekä toimialojen että yritysten välillä. Koko alan liikevaihto Suomessa on edelleen selvästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä Liikevaihto Hämeessä oli 2,7 miljardia euroa vuonna Tämän vuoden tammimaaliskuussa liikevaihto kasvoi 30 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon Hämeessä arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2010 ja 7 prosenttia suurempi kuinmaaliskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, tilauskanta oli kesäkuun lopussa 40 prosenttia alemmalla tasolla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhtikesäkuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2010 ja 11 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammimaaliskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat huhtikesäkuussa edelleen lähes neljänneksen alemmalla tasolla. Teknologiateollisuuden yrityksissä oli henkilöstöä Hämeessä lähes vuonna Henkilöstö väheni edellisvuotisesta kuusi prosenttia. Alan yritysten työllisyysvaikutus Hämeessä on kokonaisuudessaan noin työpaikkaa eli lähes neljännes alueen koko työvoimasta. Teknologiateollisuuden yritysten osuus Hämeen koko ulkomaanviennistä on puolet sekä elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista runsaat puolet. Alan yrityksillä on alueella toimipaikkoja lähes Luvussa ovat mukana aktiivista liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikat. Pk-yritysten merkitys kasvaa Suomen kilpailukyvyn säilyttämisessä Teknologiateollisuuden kasvu Suomessa on jatkunut, mutta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Henkilöstön määrä yrityksissä ei ole kääntynyt kasvuun. Teknologiateollisuuden viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näyttää tapahtuneen käänne huonompaan. Koko alan kannalta tyypillistä on ennustehorisontin lyhyys, epävarmuus loppuvuoden kehityksestä ja vaikeudet siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Teollisuuden ja palvelualojen maailmanlaajuiset ostopäällikköindeksit kesä- ja heinäkuulta kertovat jopa kasvun pysähtymisestä sekä näkymien heikkenemisestä etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuosien finanssikriisiä seurannut julkisen talouden nopea velkaantuminen koskee lähes kaikkia kehittyneitä Euroopan maita sekä Yhdysvaltoja ja Japania. OECD:n arvion mukaan velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää tänä vuonna 100 prosenttia Belgiassa, Irlannissa, Islannissa, Italiassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Vienti tuo Suomen bruttokansantuotteesta noin puolet, kun otetaan huomioon myös viennin välilliset vaikutukset. Suomen ulkomaanviennin arvo oli huhti-kesäkuussa vajaat 19 miljardia euroa kun se ennen talouskriisiä oli vastaavalla ajanjaksolla runsaat 23 miljardia euroa. Näiden tietojen avulla voidaan laskea, että vuositasolla Suomen vienti on edelleen 18 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä. - Näkisin, että Suomea kannattelee myös tulevaisuudessa asiantuntijuus ja erikoisosaaminen. Rakennemuutoksen vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä suuren massateollisuuden työpaikkojen vähentymisenä kotimaassa. Näyttää siltä, että Suomen kilpailukyky tulee jatkossa lepäämään entistä enemmän pk-yritysten harteilla, toteaa Metallituote Summanen Oy:n toimitusjohtaja Tanja Lundén. Metallituote Summanen Oy on hollolalainen metallialan alihankintayritys, joka toimii sopimusvalmistajana useille eri teollisuudenaloille, mm. terveydenhuolto- ja hoitoalalle, huonekaluteollisuudelle, myymälä- ja esittelykalusteille, sekä urheilun ja vapaa-ajan välineille. Teknologiateollisuuden liikevaihdossa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 2010 alussa. Sen jälkeen liikevaihto on asteittain elpynyt. Liikevaihto koko alalla Suomessa oli 64 miljardia euroa vuonna Vuonna 2008 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. - Budjetoimme tälle tilikaudelle maltillisen kymmenen prosentin liikevaihdon kasvun, ja tämä näyttäisikin toteutuvan. Syksyn liikevaihto aina vuoden vaihteeseen saakka loi odotuksia suuremmastakin kasvusta, mutta kevään mittaan tilanne on tasaantunut. Uskon, että talouden kehitys tulee olemaan nousujohteista, mutta hitaassa kulmassa. Ennen kuin voidaan puhua todellisesta kasvusta, täytyy kuitenkin tavoittaa se taso, josta talous lähti taantumaan, kommentoi Lundén luvun laman jälkeiset valintamme asiakaskunnan laajentamiseksi useille eri teollisuudenaloille ovat osoittautuneet oikeiksi. Nämä varhaiset valinnat ovat olleet merkittävä tekijä siinä, että liiketoimintamme on pysynyt voitollisena niin rakennemuutoksessa kuin nykyisessä taantumassakin. Vuosikymmenten onnistuneen työn tuloksena olemme saavuttaneet aseman monimuotoisten ja vaativienkin töiden laadukkaana tekijänä. Nämä ovat pienempien valmistusmäärien ja toimitusaikojen ohella tekijöitä, joiden perusteella asiakkaan ostopäätös kallistuu kotimaahan, Lundén kertoo. - Kotiinkutsutoimituksilla palvelemme asiakaskuntaamme erittäin nopein toimitusajoin ja kustannustehokkain tuotantomäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteet valmistetaan suuremmissa erissä varastoon puolivalmisteiksi odottamaan pintakäsittelyä ja kokoonpanoa. Toimitukset tapahtuvat asiakkaan kanssa yhdessä sovituissa pienemmissä erissä, pidemmällä ajanjaksolla. Kotiinkutsutoimitukset paitsi mahdollistavat muuttuneen toimintaympäristön edellyttämää joustoa, myös tasapainottavat tuotantokapasiteetin heilahduksia, kun hiljaisempina aikoina voimme suunnata ylimääräistä kapasiteettia varastojen täydentämiseen. Ihmisläheinen henkilöstöpolitiikka vie yritystä eteenpäin Lundén arvioi, että yleisesti ottaen osaavan työvoiman saatavuus pk-sektorilla on parantunut sen myötä, että suuryritykset ovat jatkuvien henkilöstövähennysten myötä menettäneet vetovoimaansa työmarkkinoilla. Myöskin ammatillinen koulutus on kasvattanut suosiotaan, uravalintaansa pohtivien nuorten keskuudessa. - Pk-sektorilla toimivan perheyrityksen ihmisläheinen henkilöstöpolitiikka tarjoaa helposti vakaammat ja turvallisemmat olot työskennellä. Meillä hyvä ilmapiiri näkyy ammattiylpeytenä, motivaationa ja vuorovaikutteisena ympäristönä. Työntekijöiden vaihtuvuutta ei juuri ole, kertoo toimitusjohtaja Tanja Lundén. Lundénin mukaan osaavan henkilökunnan merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Koulutus on tärkeää, mutta varsinaisiksi ammattilaisiksi tullaan tekemisen kautta. - Haasteita on ratkottavana tämän tästä ja näiden selvittäminen vaatii ennen kaikkea henkilökuntaa, joka ottaa vastaan uudet materiaalit ja työstömenetelmät positiivisena haasteena. Olemme tietääksemme ainoa yritys Suomessa, joka esimerkiksi juottaa alumiinia. Ylipäätään työmenetelmänä juotos alkaa olla harvinaistuva taitolaji, joka mahdollistaa kestävän ja ulkoasultaan siistin sauman. Myös alumiinin hitsausta on hyvin vähän tarjolla. Viimeisin asiakkaalta tullut haaste on titaanin liitokset, jotka nekin tämän hetkisen kokemuksen mukaan onnistuvat. Näyttäisikin, että saamme titaanista uuden materiaalin lukuisten muiden työstömateriaalien joukkoon. Itseään kehittävä henkilökunta kehittää myös yritystä eteenpäin. Lisätietoja: Metallituote Summanen Oy, toimitusjohtaja Tanja Lundén, puh Yhteistyössä: Kansanedustaja Mika Kari, puh Teknologiateollisuus ry, asiantuntija Jaakko Väyrynen, puh Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Lahti Mechatronics Network, kehittämispäällikkö Jari Tiikkainen, puh Olemme vastanneet muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja kysyntään seuraavilla menetelmillä - monipuolisella materiaalien työstämisellä ja tuotantomenetelmillä - erikoisosaamisella - kotiinkutsutoimituksilla - asiakkaan kanssa tehtävällä tuotekehityksellä Meillä on monipuolinen konekanta ja yhtä monipuoliset ovat materiaalit joita työstämme: mustat teräkset, ruostumattomat ja haponkestävät teräkset, alumiini, kupari ja messinki. Putket, profiilit, tangot, latat ja levyt. Pyöreät, neliöt, suorakaiteet ja litteän soikeat putket. Tällä hetkellä meillä on uutena materiaalina titaani selvitystyönalla ja se miten pystymme vastaamaan asiakkaalta tulleeseen haasteeseen. Haasteita on ratkottavana tämän tästä ja näistä selvitäksemme olemme kehittäneet työmenetelmiä ja ammattiosaamista sekä hankkineet laajan konekannan, joka mahdollistaa hyvin monennäköisen tekemisen. Perusosaamisemme: taivutukset, ympärille on rakentunut joukko tuki- ja täydentäviä työstömenetelmiä. Koneistukset, hitsaukset, hiontapalvelut ja pintakäsittelyt (pulverimaalaus) ovat kaikki omien tuotantotilojemme alla. Nämä helpottavat osaltaan koko toimitusketjun hallintaa ja laadun valvonta on pitkälti omissa käsissämme. Maine laadukkaana metallin valmistajana on syntynyt vuosikymmenten onnistuneen tekemisen tuloksena. Henkilökunnan ammattitaito ja käsityötä vaativat työvaiheet ovat korostuneessa asemassa laadukkaassa ja tarkkuutta vaativassa tekemissä. Tietääksemme olemme ainoa yritys Suomessa, joka juottaa alumiinia. Ylipäätään työmenetelmänä juotos alkaa olla harvinaistuva taitolaji. Me kovajuotamme (uushopea-, messinki- ja alumiinijuotos) lähes kaikki materiaalit. Alumiinin hitsausta on myös hyvin vähän tarjolla samoin kuin putken kartiointia. lisää tietoa juottamisesta ja kartioinnista: Globaalissa kilpailussa pärjäämme kokemuksellamme, joustavuudellamme ja toimitusajoillamme. Palvelemme monia yrityksiä kotiinkutsu periaatteella. Toimimme asiakkaan puolivalmiste varastona ja pystymme kireälläkin aikataululla toimittamaan tarvittavat komponentit ja aina valmiisiin myyntipakkauksiin saakka. Varastointi on meillä yksi palvelumuoto monien muiden joukossa josta emme veloita asiakasta erikseen. Osallistumme myös yhdessä asiakkaan kanssa tuotekehitykseen ja annamme kaiken valmistustiedon käyttöön asiakkaan kustannuksia säästääksemme. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittaja: Toni Valha puh Eino Maironiemi puh Ilmoitukset: Toni Hämäläinen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT

16 16 YRITYSMAAILMA Isännöintiliitto heittää haasteen: neuvokaa osakkaita Selkeä ja ymmärrettävä tieto on taloyhtiöiden osakkaille tärkeää. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä haastoi Kiinteistömessuilla kaikki taloyhtiöiden parissa toimivat jakamaan tietoa ja neuvoja. - Asukkaat ja osakkaat ovat usein jääneet ongelmiensa kanssa aivan yksin. Ammattilaisten velvollisuus on huolehtia heistä ja jakaa tietoa. Heikkilä muistutti avauspuheessaan, että osakkaiden tietotasolla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä kaksi miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöt voivat säästää huomattavia summia ohjeistaessaan osakkaita ja asukkaita toimimaan oikein esimerkiksi huoneistoremonteissa. - Isännöintiliiton julkaisema Huoneistoremonttiopas syntyi tästä käytännön tarpeesta. Kun osakkaat suunnittelevat ja toteuttavat huoneistoremontit oikein, vahingot, riidat ja epäselvyydet taloyh- arjen sujuvuuden, asumisviihtyvyyden ja arvon kehittämiseksi. Lisätiedot Isännöintiliitto, toimitusjohtaja Tero Heikkilä, puh Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Isännöintiliitossa on mukana yli 320 isännöintiyritystä ja 22 yhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista. PUTKIASENNUS J. Vilokkinen Uudisrakentaminen ja korjaustyöt Pysäkkitie 30 B, RUUTANA Puh tiössä vähenevät, Heikkilä sanoi. Syyskuussa julkaistu Huoneistoremonttiopas kertoo, miksi, miten ja milloin remontista pitää ilmoittaa, miten ja miksi remonttia valvotaan, kuka osallistuu kustannuksiin sekä miten kunnossapitovastuut jakautuvat taloyhtiön ja osakkaan välillä. Selkeää tietoa tarjoaa myös Kotitalo-lehti, joka on tarkoitettu taloyhtiön hallituksille. Lehti tarjoaa käytännön eväitä taloyhtiön Kuva: Aki Holmström LV-alan huollot ja asennukset Viemärikuvaus JN TV-kuvaukset Vian paikantaminen radiolähettimellä Pienimuotoiset putkityöt Talojen kokonaishuuhtelut Hajuhaittojen esto viemarikuvausjn@gmail.com gsm Vehnämyllynkatu 6, Tampere Jani Viikari Fax JULKISIVU-URAKOINNIN AMMATTILAINEN OLEMME KESKITTYNEET KOKONAISVALTAISEEN JULKISIVUSANEERAUKSEEN ASBESTIHIEKKAPUHALLUKSET RAPPAUS- JA TASOITETYÖT MAALAUKSET LATTIAPINNOITUKSET JULKISIVUPUHDISTUKSET TIMANTTIPORAUKSET RANTATIE 1, NOKIA info@maalausjapinnoitustyo.fi Mitsubishi ilmalämpöpumput: asennus, myynti ja huolto Kiinteistöhuoltoa isoista taloyhtiöistä pieniin kesämökkeihin sekä teollisuusja kauppakiinteistöt Pirkanmaalla Ym. remontit Huoltopalvelut Mäkynen Oy Jumesniementie 354, JUMESNIEMI Puhelin jarkko@makynen.fi

17 YRITYSMAAILMA 17 Corbel Oy on riippumaton kiinteistöhallinnan ja -johtamisen asiantuntijayritys Corbel Oy on suurin riippumaton kiinteistöhallinnan ja -johtamisen yritys Suomessa. Corbel tarjoaa kattavasti kiinteistöjohtamisen eri palveluita, kuten kiinteistösijoitusjohtamista, toimitilajohtamista, vuokrausta, teknistä ja hallinnollista isännöintiä, taloushallintopalveluja sekä asiantuntijapalveluja, kuten energiajohtamista sekä projektinjohtoa ja rakennuttamista. Corbelin tavoitteena on tarjota kiinteistösijoittajille paras mahdollinen tuotto sijoituksilleen operatiivisen kiinteistöjohtamisen keinoin, varmistaa korkea käyttäjätyytyväisyys, kustannustehokkuus sekä kehittää tarjottavia palveluita asiakkaan strategian mukaisesti, kertoo Corbelin aluetoiminnassa tapahtuvasta kiinteistöjohtamisesta vastaava johtaja Jyrki Heiskanen Valtakunnallinen kiinteistöyritys Corbel Oy:n omistavat pääomasijoittaja Valedo Parners Fund I Ab:n hallinnoima rahasto ja yrityksen avainhenkilöt. Yritys toimii valtakunnal- Tampere on Corbel Oy:lle keskeinen toiminta-alue. Corbel Oy toimii valtakunnallisesti ja sen palveluksessa on noin 125 kiinteistöalan ammattilaista Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja kahdeksassa muussa kaupungissa ympäri Suomea lisesti ja sen palveluksessa on noin 125 kiinteistöalan ammattilaista Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja kahdeksassa muussa kaupungissa ympäri Suomea Corbelin hoidossa on yli 1500 kohdetta ja 7,5 miljoonaa kuutiometriä tiloja. Asiakkainamme on kotimaisia kun ulkomaisia kiinteistösijoittajia sekä käyttäjäomistajia ja vuokralaisia. Tampere on Corbelille keskeinen toiminta-alue Tampere on Corbel Oy:lle keskeinen toiminta-alue. Toimistossa työskentelee yhdeksän kiinteistöhallinnan asiantuntijaa; neljä kiinteistöpäällikköä, kolme kirjanpitäjää ja yksi energia-alan asiantuntija. Tampereella meillä on kokenut ja vakiintunut henkilökunta. Jyrki Heiskanen toteaa, että Tampereella yrityksen asiakaskuntaan kuuluu runsaasti pankki- ja vakuutussektorilla toimivia kiinteistösijoittajia ja myös teollisuusasiakkaita. Olemme tehneet Tampereella yhteistyötä teollisuuden kanssa jo pitkään. Esimerkiksi lasiteollisuuden, lääketeollisuuden, rakennusalan sekä raskaan koneenrakennuksen parissa toimivat yritykset käyttävät hyödykseen Corbelin palveluita ja asiantuntemusta. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä myös Pirkkalan seurakunnan kanssa. Tampereella Corbelilla on myös vahvaa energiaosaamista; olemme työskennelleet asiakkaidemme kanssa esimerkiksi energiakartoitusten, energiaa säästävien rakennuttamisratkaisujen ja energiatehokkuuden parantamisen parissa. Aloitimme vastikään yhteistyön Siemensin kanssa ja kehitämme EPC eli Energy Performance Contracting-konseptia. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kiinteistökohde, jossa tavoitellaan 5-7 prosentin parannusta energiatehokkuuteen ja noin 20 prosentin säästöihin energiankulutuksessa. Corbelin Tampereen toimistolla on myös vahvaa rakennuttamisosaamista. Viime vuonna yhtiö oli rakennuttamassa Tampereen kaupungilla uusia sosiaalikeskuksen tiloja ja olemme olleet rakennuttajina tai valvojina mukana myös muissa merkittävissä rakennuskohteissa. Jyrki Heiskasen mukaan Tampereen kiinteistömarkkinoiden ominaispiirre on se, että kiinteistöjen omistus on painottunut pienemmille paikallisille omistajille. Corbel palvelee mielellään myös tällaista asiakaskuntaa ja teemme yhteistyötä esimerkiksi energia- ja rakennuttamisasioissa. Tampereella pienyrittäjyydellä on vahva asema ja se heijastuu myös kiinteistömarkkinoihin; pienillä toimitiloilla on runsaasti kysyntää. Corbel Oy Biokatu 12, Tampere puh Kiinteistöjohtaminen Keski-Suomi Jyrki Heiskanen puh

18 18 YRITYSMAAILMA Rakennusteollisuus on tyytyväinen rakennusalan veronumeroon Rakennusalan veronumeroa ja veronumerorekisteriä koskeva lakipaketti on hyväksytty eduskunnassa. Veronumeron valmistelu on edennyt syksyllä ripeästi uuden hallituksen vauhdittamana. Ra- kennusteollisuus RT pitää uudistusta merkittävänä askeleena rakennusalan harmaan talouden torjunnassa. RT on myös aktiivisesti ollut mukana uudistustyön kaikissa vaiheissa. Lakiuudistuksen myötä jokaiselle rakennusalan työntekijälle tulee veronumero ja heistä muodostetaan veronumerorekisteri, johon merkitään henkilön nimi, henkilötunnus ja veronumero. Suomalaiset saavat veronumeron ensi vuoden verokorttitietojen yhteydessä ja ulkomaalaisten on sitä erikseen haettava verotoimistosta. Veronumero on merkittävä rakennusalalla pakollisesti esillä pidettävään henkilötunnistee- seen. Veronumeron ja nimen perusteella kuka tahansa voi julkisesta tietopalvelusta tarkistaa, onko henkilö merkitty veronumerorekisteriin. Lakiuudistus tulee voimaan pikaisella aikataululla. Verohallinto voi melkein välittömästi ryhtyä rekisterin muodostamiseen. Julkinen tietopalvelu rekisteristä tulee käyttöön myöhemmin, samoin ulkomaalaisten mahdollisuus Työmarkkinajohtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry Seuraavaksi valmistellaan rakennusalan yritysten velvollisuutta ilmoittaa verottajalle alihankkijoille maksettuja maksuja sekä päätoteuttajan velvollisuutta ilmoittaa verottajalle työmailla työskentelevien työntekijöiden tietoja. Tällöin on Tapio Karin mukaan vastaavasti pidettävä huoli siitä, että menettelytavat ovat toimivia ja yksinkertaisia. Muuten on vaara, että lainkuuliaiset yritykset eivät pysty velvoitteista selviytymään ja todelliset roistot jättävät velvoitteet edelleenkin hoitamatta. saada veronumero. Kun järjestelyt ovat valmiit, veronumeron merkitseminen henkilötunnisteeseen tulee pakolliseksi, näillä näkymin ensi kesänä. Verohallinnon tulee nyt panostaa menettelytapojen toimivuuteen ja joustavuuteen. Harmaan talouden torjunnan vähät resurssit on suunnattava rikollisten paljastamiseen, ja siinä veronumerolla on tärkeä osuus. Veronumerot pitää saada mahdollisimman pian kattavasti käyttöön, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä. Tekniset esteet veronumeroiden avulla saatavan tiedon maksimaaliseen hyödyntämiseen on poistettava. Verohallinnon on oltava tarvittaessa valmis myös uudistamaan ja korjaamaan omia järjestelmiään, jotta työnantajat voivat hyödyntää tietotekniikan suomia mahdollisuuksia, Tapio Kari painottaa. Lakipakettiin jäi vielä yksi ammottava aukko. Uusi laki veronumerosta ei millään tavalla kosketa yksityishenkilön työmaata, kun hän rakentaa tai rakennuttaa omaan käyttöön. Harmaan talouden osuus pientalotyömailla on huomattavan suuri, ja se kasvanee entisestään, kun ammattirakentamisessa valvontakeinot tehostuvat. Olisi järkevää hyödyntää rakennusalalle tulevaa veronumeroa myös yksityishenkilöiden työmailla. Yksi mahdollisuus olisi säätää laki, joka velvoittaa yksityishenkilön ilmoittamaan työmailla työskennelleiden työntekijöiden nimet ja veronumerot verottajalle. Jos ilmoitusta ei tehdä, ei rakennusta voisi ottaa käyttöön, Tapio Kari ehdottaa. Lisätietoja työmarkkinajohtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry, puh Tuulivoimatavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisiä tukimekanismeja Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti hallituksen lakkauttavan kiinteän sähkön tuotantotuen vuoden 2012 alusta. Tuulivoima-ala otti tiedon tyrmistyksellä vastaan, sillä tuen lakkauttamisesta ei ole kuultu alan toimijoita. Tuen lopettaminen ei luo uskoa tukijärjestelmien pysyvyyteen, jota tuulivoima-ala tarvitsee voidakseen tehdä investointeja. Suomen Tuulivoimayhdistys pitää päätöstä lakkauttaa kiinteän sähkön tuotantotuen erittäin lyhytnäköisenä ratkaisuna. Kiinteää Jari Haapanen puh Niko Haapanen puh www. jnh-rakennuspalvelu.com - vahinkosaneeraukset - huoneistoremontit - kylpyhuoneet - kattoremontit ammattilaisten toteuttamana. tuotantotukea vastaavaa tukea maksettiin aiemmin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain nojalla jo osin vuodesta 1997 alkaen. Nykyinen kiinteä sähkön tuotantotuki astui kuitenkin voimaan vasta vuoden 2011 alussa. Syöttötariffilain käyttöönottoon liittyvän hitauden takia kiinteää tuotantotukea ei makseta vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana tuotetusta sähköstä ja nyt tukea ollaan yllättäen lakkauttamassa vain alle vuosi siitä kun laki astui voimaan, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ihmettelee. Tuen leikkaus antaa huonon signaalin myös investointeja suunnitteleville yrityksille. "Yritysten on voitava luottaa siihen, että luvattu tukijärjestelmä pysyy käytössä. Yllättävät muutokset MG-Timanttityöt Oy - Asbestipurkutyöt - Timanttiporaukset ja sahaukset - Purkutyöt - Erikoisrakentaminen puh: / uusiutuvan energian tukipolitiikassa eivät siinä asiassa vakuuta", sanoo jo 12 vuotta tuulisähköä tuottaneen Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hario. Erityisen valitettavana Suomen Tuulivoimayhdistys pitää sitä, että tuen leikkaus kohdistuu niihin toimijoihin, jotka ovat olleet tuulivoimarakentamisen edelläkävijöitä ja rakentaneet voimalansa ennen syöttötariffilain valmistelua. Ennen vuotta 2009 rakennetut tuulivoimalat eivät voi syöttötariffilain mukaan päästä syöttötariffin piiriin. Lisätietoja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry, toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, puh , anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi Suomen tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsen, Lumituuli oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hario, puh , sampsa.hario@lumituuli.fi Henkilöstöpalvelut - Tekemisen meininki - Canvas Oy Aaltosenkatu Tampere info@canvas.fi

19 YRITYSMAAILMA 19 Sähköurakoitsijoiden tulostaso notkahti viime vuonna Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenyritysten yli kymmenen vuotta jatkunut hyvä kannattavuus katkesi vuonna Heikoimmat tulokset olivat liikeja toimitilarakentamiseen keskittyneillä suurilla yrityksillä. Enemmistö uskoo kuitenkin kannattavuuden parantuvan jo tänä vuonna, joskin tulosennusteiden hajonta on poikkeuksellisen suurta. Tutkimuksessa on mukana vajaan kahdensadan yrityksen tiedot; yhteensä nämä edustavat yli puolta koko alan liikevaihdosta. Mukana olleiden yritysten keskimääräinen nettotulosprosentti putosi alle kahteen, kun se vielä edellisenä vuonna oli noin neljä prosenttia ja sitä ennen useana vuonna lähes viisi prosenttia. Vastaajien vakavaraisuudessa näkyi alan kahtiajako: omistajavetoisissa yrityksissä omavaraisuusasteet Olli-Heikki Kyllönen olivat keskimäärin lähes 60 prosenttia, kun taas esimerkiksi pääomasijoittajavetoisissa yrityksissä vastaava luku on keskimäärin alle 20. Velkaa alan yrityksillä oli keskimäärin vain 17 prosenttia liikevaihdosta ja sekin suurimmaksi osaksi lyhytaikaisia osto- ja siirtovelkoja. Erityisen vaikeaa tuloksen teko oli suuria kohteita rakennusliikkeiden alihankkijoina asentaville urakoitsijoille. Yhteenlaskettuna tämä toiminta oli sähköurakoitsijoille selvästi tappiollista. Kasvuhakuisten pääomasijoittajavetoisten ryhmien rynnistys yhdessä hitaahkon kasvun kanssa näyttää pilanneen tämän markkinan melko totaalisesti. Yllättävää oli aiemmin vakaata tulosta tehneen verkonrakennussektorin pehmeys viime vuonna. Korjausrakentamiseen keskittyneillä yrityksillä tilanne vaihteli voimakkaasti. Tästä segmentistä löytyy vuodesta toiseen hyvin jopa erinomaisesti kannattavia yrityksiä. Viime vuonna nähtiin tässäkin liiketoiminnassa keskimääräisen kannattavuuden selvä heikkeneminen, kun uusia yrityksiä siirtyi uudiskohteiden puutteessa korjausrakentamiseen, ilmeisesti maksamaan kalliita oppirahoja. Valtaosa vastaajista uskoo kannattavuutensa paranevan tänä vuonna. Yritysten tilauskannat ovat etenkin kasvukeskuksissa palanneet lamaa edeltäneelle tasolle. Ennusteiden mukaan tulosten hajonta on kuitenkin poikkeuksellisen suurta. Tämä selittyy sillä, että osalla yrityksistä on kädet täynnä laman loppuvaiheessa otettuja pitkiä huonohintaisia urakoita, kun taas osa toteuttaa nousun jo alettua hankittuja parempikatteisia kohteita. Ennusteiden positiivisuus yhdessä keskimäärin vahvojen taseiden kanssa luo uskoa, että viimeisestä lamasta selvittiin vähin vaurioin kohtuullisen pienellä määrällä konkursseja. Lisätietoja: Olli-Heikki Kyllönen, toimitusjohtaja p / Martti Ylimaula, talouspäällikkö p / STUL on sähkö- ja telealan edunvalvonnan asiantuntija ja alan johtava tiedontuottaja. Liiton 3100 jäsenyritystä rakentavat ja pitävät kunnossa sähkö- ja televerkot. Ne huolehtivat siitä, että mm. valaistus, lämmitys, tietoliikenneyhteydet, antennit, hissit, turvajärjestelmät, koneet toimivat niin kotona, työpaikoilla, julkisissa tiloissa kuin ulkona. sähköasennukset suunnittelu ja urakointi kiinteistöjen ja teollisuuden kunnossapito Puh Yli 30 v. kokemuksella kaikki rakennustyöt Uudisrakentaminen Saneerausrakentaminen Maa- ja viherrakentaminen Vesieristys. ja laatoitustyöt Julkisivu- ja kattomaalaukset JJJN MONIRAKENNUS KY Puh jjjnmonirakennus@gmail.com Pajunoja - täyttä palvelua ja vahvaa osaamista yli 30 v. kokemuksella Kaikki LVI-alan työt - Suuret ja pienet uudisrakennukset ja saneeraukset - Myös linjasaneeraukset Porakaivot lämpökaivot siiviläkaivot radonilmastoinnit vesi- ja lämpöpumput Vanha Vaasantie 14, Ylöjärvi Puh harri@holvastinlvi-palvelu.fi Linnavuorentie 20 A, Linnavuori pajunoja@kaivonporauspajunoja.fi Apilakatu 6 C 5, Tampere Puh./fax. (03)

20 20 YRITYSMAAILMA Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja, DI Petri Koivula, Lämpöpumppuala kasvaa ja vastaa haasteisiin Lämpöpumppujen hyödyntäminen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parissa kasvaa tasaisesti. Energiatehokkuus yritysten toiminnassa tulee koko ajan tärkeämmäksi ja sillä on merkitystä niin tuotannon kuin tehokkaan ympäristön energian käytössä. Maailma heräsi teollistumisen mukanaan tuomaan ympäristön tuhoutumiseen länsimaissa monien katastrofien jälkeen ja ilmastoa alettiin seurata freonien vaarallisuuden kautta. Suuret otsoniaukot eri puolilla maapalloa herättivät viimein päättäjät ja päästiin sopimuksiin ilmastolle vaarallisten kaasujen vähentämisestä. Seuraavana olikin sitten vuorossa hiilidioksidin vähentäminen ja ilmaston lämpenemisen esto. Näin huomattiin energian säästön ja uusiutuvan energian merkitys ilmaston ja sitä kautta ihmisen hyvinvoinnille. Energiantuotannon päästöt nostavat ilmaston lämpötilaa merkittävästi. Hyvinvointimme takaamiseksi maailman johtavat valtiot allekirjoittavatkin tavoitteelliset sopimukset, jossa jokaiselle on asetettu minimitavoite uusituvan energian tuotannolle vuonna 2020 ja tavoiterajat energiatehokkuudelle. Valtion ja EUn toimenpiteet Suomi yhtenä EU:n jäsenenä on sitoutunut vähentämään päästöjä ilmakehään ja siksi meidän on tuotettava energiaa uusiutuvasti tai kulutettava sitä vähemmän. Suomi on sitoutunut RES-direktiiviin, jolla määritellään maan uusiutuvan energian osuus koko energian tuotannosta 38 % vuonna Tähän osuuteen pitää lämpöpumpuilla tuottaa noin 8 TWh uusiutuvaa energiaa. Valtion taholta on lämpöpumppuja tuettu merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Ensimmäisenä asiana oli lämpöpumppujen tuonti hallitusohjelmaan osaksi uusiutuvan energian tuotantoa pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen toimesta. Sittemmin ministeri Pekkarinen yhdessä ministeri Kataisen kanssa huomioi lämpöpumput energia-avustusten ja kotitalousvähennysten kautta. Niiden merkityt alalle on ollut piristysruiske, joka tullee jatkumaan vuoteen 2020 saakka. Tuon vuoden jälkeenkin tarvitaan merkittävästi lämpöpumppuja ja teknisen kehityksen myötä tulemme näkemään paljon erilaisempia toteutuksia kuin nykyisin on markkinoilla. Koulutuksen merkitys alan kasvuun Lämpöpumppu ei ole markkinoilla uusi tuote vaan ensimmäiset laitteet asennettiin Sveitsissä jo 1800-luvun puolivälissä. Suomessa oli 1970-luvulla lämpöpumppujen määrät nousivat voimakkaasti ja tulevaisuus näytti hyvältä. Ala oli kuitenkin unohtanut osaamisen merkityksen tuotteiden kehittämisessä ja oli koitua koko alan tuhoksi. Tähän nousuun ala on panostanut voimakkaasti osaamisen ja niin sanotun toimituslaadun merkitykseen. Lämpöpumpun teknisen toimivuuden lisäksi alan on voitava todistaa kuluttajille, että myös asennus ja jälkimarkkinointi toimivat. Hyvin ja ammattitaitoisesti suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä vaatii vähemmän huomiota kuin mikään muu lämmitysjärjestelmä ja se tuottaa kuluttajalle eniten säästöjä. Lämpöpumpun toimitus vaatii hyvää ammattitaitoa ja lämpöpumppuprojektin hallintaa. Laitteet ovat yksinkertaisia, mutta niitä ei saa asettaa toimimaan väärin tai väärissä olosuhteissa. SULPUn toiminta alan ja jäsenten hyväksi Alan toimijat perustivat Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn vuonna 1999, jotta kaikilla alan toimijoilla olisi mahdollisuus kokoontua yhteisiin tapahtumiin ja välittää toisilleen alan tietoa. SULPU toimiikin alan yritysten yhteisenä äänitorvena niin viranomaisiin kuin päättäjiin nähden. Samalla huolehdimme alan osaamisesta ja sen päivittämisestä yhdessä valittujen koulutuskumppanien kanssa. EUCert pätevyys, jota Sulpun yhteistyökumppanit kouluttavat, antaa henkilölle pätevyyden toimia yhdeksässä Euroopan unionin jäsenmaassa lämpöpumppuasentajana. Sertifiointi on merkki henkilön osaamisesta ja panostuksesta omaan osaamiseen. Asiakkaiden on syytä varmistua jo ennen lämpöpumpputarjousten pyytämistä yritysten ja henkilöiden osaamisesta. Merkki osaamisesta on yrityksen kuuluminen yhteiseen alan järjestöön, sillä tällä tavoin yritys huolehtii omasta osaamisestaan ja asiakkaita tyydyttävästä palvelusta. BETONIJULKISIVU ARKKITEHTUURIPALKINTO 2011 HELSINGIN ASUMISOIKEUS OY KAANAANKATU 6 JA KUMPULAN KIINTEISTÖT OY KAANAANPIHA 4 ARKKITEHTITOIMISTO HUTTUNEN-LIPASTI-PAKKANEN OY Vuoden 2010 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Helsingistä kohteellaan Helsingin Asumisoikeus Oy Kaanaankatu 6 ja Kumpulan Kiinteistöt Oy Kaanaanpiha 4. Suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit SAFA Risto Huttunen, Paula Leiwo ja Mikko Blomberg. Kaanaankadun ja Kaanaanpihan julkisivut ovat mielenkiintoiset - samanaikaisesti rikkaat ja harmoniset. Hallitulla sommittelulla on onnistuttu luomaan suuresta julkisivusta ehjä kokonaisuus - olematta tylsä. Rakennuksesta on pienillä detaljeilla aikaansaatu mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus. Julkisivuelementin näennäisesti selkeä detalji vaatii kuitenkin taitoa suunnittelijalta, jotta kokonaisuudesta ei tule monotoninen sekä tahtoa rakennuttajalta ja taitoa toteuttajalta. Vaativassa toteutuksessa on onnistuttu hyvin. Detaljien ansiosta valo ja varjo leikkivät julkisivuissa, joten niillä on monta ilmettä vuoden ja vuorokauden ajasta riippuen. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelemat valkobetoniset taidepilarit ovat osa julkisivun rakennetta. Mittava, 175 asuntoa käsittävä rakennuskokonaisuus liittyy kaupunkikuvallisesti Arabianrannan teollisuus- ja asuinrakennusten mittakaavaan. Talon kadunpuoleiset julkisivut ovat kaavoituksen mukaisesti paikalla muurattua punatiiltä. Sisäpihan julkisivut perustuvat valkobetonielementtien toistoon ja peilaukseen, joiden sommittelussa on muistumia arabialaisesta ornamentiikasta. Teknisesti vaikea elementtityö asennuksineen on onnistunut, mikä viimeistelee rakennuksen korkealuokkaisen ulkoasun. Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon voittajatoimisto toteuttaa hyvin kilpailun tavoitetta: kehittää laadukasta betonijulkisivuarkkitehtuuria ja kokeilee uusia ratkaisuja. Huttunen-Lipasti-Pakkanen on vuosien ajan suunnittelukohteissaan käyttänyt betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston suunnittelutöissä on arkkitehtoninen kokonaisuus hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja myös innovatiivisesti onnistuttu kehittämään jotain uutta. Betoniteollisuus ry:n kolmannen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittanut julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto eurolla. Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen soveltuminen ympäristöön. Vuoden Betonirakenne kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Markku Puumala ja jäseninä arkkitehti SAFA Mari Matomäki sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi dipl.ins., tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka Betoniteollisuus ry:stä. Lisätietoja: Betoniteollisuus ry: Arto Suikka, puh HELSINGIN ASUMISOIKEUS OY KAANAANKATU 6 JA KUMPULAN KIINTEISTÖT OY KAANAANPIHA 4 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Valmistumisvuosi: 2011 Rakennesuunnittelija: Finnmap Consulting Oy Rakennuttaja: Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy Julkisivujen valkobetonielementit: Lujabetoni Oy HUOMIOITA KILPAILUEHDOKKAISTA: Kaavoitus on ohjannut viimeisen kahden vuoden aikana valmistuneita rakennuksia siten, että rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on harvoin ollut betoni tai eri tavoin käsitelty betoni. Siten tämänkertaista palkintoa oli tavoittelemassa rajattu joukko ehdokkaita. Pääosassa vastavalmistuneista betonijulkisivukohteista puuttuu innovaatio tai ne eivät olleet arkkitehtonisesti riittävän korkeatasoisia. Kilpailussa mukana olleita kohteita: - Hollolan seurakuntakeskus - Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy - Piispanpihan parkki, Espoo - Arkkitehtitoimisto Helamaa Pulkkinen Ky, graafiset kuviot: Katri-Liisa Pulkkinen ja Pekka Telivuo - Kaanaankatu 6 & Kaanaanpiha 4, Helsinki - Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen - Tiedepuiston asuntoalue, Viikki - Playa-arkkitehdit - Joensuun Elli - Arcadia Oy, taideteokset: Maria Mughal - Raatin stadionin tukimuurit - Siren Arkkitehdit Oy, Jukka Siren - OYKS:n laajennus - Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen - As. Oy Vantaan Sipulitie - ARK-House Arkkitehdit RTT Betoniteollisuustoimialan/Betoniteollisuus ry:n jäseniksi ovat järjestäytyneet kaikki maamme merkittävät alan yritykset.

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1. Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Nuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä

Nuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä- ohjelma tavoittelee nuorten työelämän

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot