Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2006

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2006:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2006 Maantietransito; vienti itään v (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 149 (24 %) Elintarvikkeet 51 (8 %) Kemian teoll. tuotteet 36 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 25 (4 %) Autot 137 (22 %) Muut 153 (25 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 66 (11 %) Maantietransito; vienti itään v (I-III) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 104 (2 %) Erittelemätön 1196 (23 %) Kemian teoll. tuotteet 285 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 933 (18 %) Muut 748 (14 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 653 (13%) Autot 1251 (24 %) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnitteluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirjataan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on jaettu 31 ryhmään ja niiden lisäksi tarkemmin erittelemättömien tavaroiden ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri, tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä kyseinen ero johtuu usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Transitoaineistosta ei saada arvotietoja, joten katsauksessa ilmoitettu tavararyhmien arvo perustuu arviointiin. Arvioinnin lähtökohtana käytetään toisaalta viennin hintatietoja niistä maista, joilla on merkittävä asema Venäjän tuonnissa, toisaalta Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4-numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksikköarvo on muiden ryhmien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Koska tavararyhmien sisäinen rakenne samoin kuin hintataso saattaa muuttua nopeasti, eri tavaranimikkeiden painot ja yksikköhinnat lasketaan uudelleen kahden-kolmen vuoden välein käyttäen aina tuoreinta käytettävissä olevaa tilastoaineistoa. Myös transitotilastossa julkaistavia tavararyhmiä saatetaan muokata, jos transitokuljetusten tavararakenne muuttuu olennaisesti. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

3 AUTOJEN KULJETUS MAANTIETRANSITONA YHÄ VAHVASSA KASVUSSA Radio- ja televisiolaitteiden transitovienti supistui tammi-maaliskuussa selvästi Itään suuntautunut maantietransito kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa 12 % vuoden takaista suuremmaksi ja kohosi lähes tonniin. Maantietransito lisääntyi lähinnä autojen viennin ansiosta. Autojen kuljetus, vajaat tonnia, puolitoistakertaistui viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Autoja kuljetettiin n kappaletta. Koneiden ja laitteiden transitovienti, runsaat tonnia, kehittyi epätasaisesti: radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetukset supistuivat neljänneksen, kodinkoneiden kuljetukset pysyivät viimevuotisella tasolla ja muu kone- ja laitetransito lisääntyi yli kolmanneksen. Elintarvikkeiden transitokuljetukset jäivät tonniin eli 16 % viimevuotista vähäisemmiksi. Kemian teollisuuden tuotteiden kuljetukset, tonnia, olivat puolestaan samansuuruisessa kasvussa lähinnä pesuaine- ja kosmetiikkakuljetusten lisääntymisen ansiosta. Metsäteollisuustuotteita vietiin tonnia. Viimevuotiseen tapaan kaksi kolmannesta transitokuljetuksista vietiin Vaalimaan kautta. Vaalimaan kuljetukset, tonnia, olivat viidenneksen kasvussa. Sen sijaan transitovienti Nuijamaan kautta supistui kahdeksan prosenttia ja jäi tonniin. Imatran kuljetukset, tonnia, kasvoivat miltei kolmanneksen. Transitokuljetusten arvioitu arvo kasvoi tammi-maaliskuussa kahdeksan prosenttia viimevuotista suuremmaksi ja nousi lähes 5,2 mrd. euroon. Arvon kasvu jäi tonnimäärän kasvua pienemmäksi muutamissa yksikköhinnoiltaan arvokkaissa tavararyhmissä tapahtuneiden muutosten vuoksi: toisaalta radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetukset supistuivat, toisaalta lääkeaineiden arvioitu keskihinta jäi vuonna 2006 kymmeneksen viimevuotista alemmaksi. Autojen transitoviennin arvoksi on vuoden ensimmäisellä neljänneksellä arvioitu vajaat 1,3 mrd. euroa. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten arvioitu arvo on 933 milj. euroa ja muiden koneiden ja laitteiden 618 milj. euroa. Kotka on entistä selvemmin tärkein transitokuljetusten lähtötullitoimipaikoista, eli toimipaikoista, joiden kautta transitokuljetukset saapuvat Suomeen. Kotkan osuus transitoeristä kohosi alkuvuodesta miltei 40 %:iin ja osuus transitoeristä jo hieman yli 40 %:iin. Hangon asema toiseksi suurimpana lähtötullitoimipaikkana on myös entisestään vahvistunut, kun autojen transitokuljetukset ovat nopeasti lisääntyneet. Tammi-maaliskuussa Hangon osuus transitoeristä nousi lähes neljännekseen ja osuus transitotonneista %:n paikkeille. Helsingin ja Haminan osuudet sekä eristä että tonneista ovat jääneet prosentin tuntumaan. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on käytetty lähtökohtana toisaalta tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin, toisaalta tilastollisesti merkittävien länsimaiden tietoja Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on laskettu käyttämällä vuosien 2003 ja 2004 tilastoja. Vuoden 2006 estimointiin tietoja on ajantasaistettu käyttämällä saatavissa olevia vuoden 2005 tilastoja. Transitokatsauksen liitetauluja on vuodesta 2006 alkaen laajennettu lisäämällä tauluihin 12 uutta tavararyhmää. Tällä tavoin ryhmien Muut elintarvikkeet, Muu kemiallinen teollisuus ja Muut osuutta tilastoissa on pystytty pienentämään. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi liitetauluihin on laskettu myös vuoden 2005 tiedot uuden tavarajaon mukaisesti.

4 Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (1000 tonnia) 1000 tonnia 900 Tullihallitus Tilastoyksikkö Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (mrd. euroa) 8 Mrd. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 Maantietransito itään tammi-maaliskuussa 2005 ja 2006 (1000 kg) Tavararyhmä Imatra Muutos% Nuijamaa Muutos% Vaalimaa Muutos% Yhteensä Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Tee 0 0 x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 36 x Juomat 0 0 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

6 Maantietransiton arvo itään tammi-maaliskuussa 2005 ja 2006 (1000 euroa) Tavararyhmä Imatra Muutos% Nuijamaa Muutos% Vaalimaa Muutos% Yhteensä Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Tee 0 0 x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 51 x Juomat 0 0 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

7 Transitotilastossa käytetyn CPA-luokituksen (Classification of Products by Activities) ja kauppatilastossa käytetyn CN-luokituksen välinen yhteys CPA-luokitus CN-luokitus Liha, lihatuotteet 15,1 02 Kalat, kalatuotteet , , ,16 Maito, munat, meijerituotteet , , , Tee Vilja, viljatuotteet , 15.6, , ,11,19 Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 15.83, Juomat Muut elintarvikkeet 01.1, ex , ex01.2, , 15.7, , , , 12-15, 18, 20-21, Öljytuotteet 23, Peruskemikaalit ,29 Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet 24,5 33, 34 Muu kemiallinen teollisuus , , Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet , 18.1, 18.3, Metsäteollisuustuotteet 20, 21, 22.1, , Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 17, 18.2, Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä , , Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 30.0, 32.2, , Kodinkoneet 29, , 84.22, , Muut koneet ja laitteet , ex84, ex85 Autot 34, Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät 34.2, 34.3, , Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet 36.4, Muut tavarat Muut kuin edellä mainitut Muut kuin edellä mainitut Erittelemättömät ex = kyseiseen tavaraluokkaan kuuluvat tavarat, joita ei ole aikaisemmin erikseen mainittu

8 Ulkomaankauppa 2006:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

9 Ulkomaankauppa 2006:M22 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2006 Maantietransito; vienti itään v (IV-VI) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 148 (22 %) Elintarvikkeet 49 (7 %) Kemian teoll. tuotteet 44 (7 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 15 (2 %) Muut 154 (23 %) Autot 198 (29 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 75 (11 %) Maantietransito; vienti itään v (IV-VI) toimialoittain (Milj. euroa) Kemian teoll. tuotteet Elintarvikkeet (6 %) (2 %) Erittelemätön 1189 (22 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 557 (10 %) Muut 718 (13 %) Autot 1810 (33 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 787 (14%) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

10 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnitteluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirjataan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on jaettu yhdeksääntoista ryhmään ja niiden lisäksi tarkemmin erittelemättömien tavaroiden ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri, tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä kyseinen ero johtuu usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Transitoaineistosta ei saada arvotietoja, joten katsauksessa ilmoitettu tavararyhmien arvo perustuu arviointiin. Arvioinnin lähtökohtana käytetään toisaalta viennin hintatietoja niistä maista, joilla on merkittävä asema Venäjän tuonnissa, toisaalta Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4-numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksikköarvo on muiden ryhmien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Koska tavararyhmien sisäinen rakenne samoin kuin hintataso saattaa muuttua nopeasti, eri tavaranimikkeiden painot ja yksikköhinnat lasketaan uudelleen kahden-kolmen vuoden välein käyttäen aina tuoreinta käytettävissä olevaa tilastoaineistoa. Myös transitotilastossa julkaistavia tavararyhmiä saatetaan muokata, jos transitokuljetusten tavararakenne muuttuu olennaisesti. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

11 VENÄJÄLLE VIETIIN HUHTI-KESÄKUUSSA TRANSITONA YLI AUTOA Maantietransito itään kasvoi 12 % edellisvuotisesta Tämän vuoden huhti-kesäkuussa itään suuntautuneen maantietransiton määrä kohosi lähes tonniin eli 12 % viime vuoden vastaavan ajanjakson transitoa suuremmaksi. Aiempien vuosineljännesten tavoin suurin osa kasvusta johtui autojen transitokuljetuksista. Autoja vietiin huhti-kesäkuussa tonnia, eli 58 % edellisvuotista enemmän. Maantietransitona vietyjen autojen kappalemäärä kohosi lähes autoon. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden transitokuljetukset supistuivat kolmanneksen, mutta muun koneviennin lisääntymisen ansiosta koneiden ja laitteiden transitokuljetukset kokonaisuudessaan olivat hienoisessa kasvussa. Elintarvikkeiden transitokuljetukset ovat olleet koko alkuvuoden tasaisessa 16 %:n laskussa. Huhti-kesäkuussa elintarvikekuljetusten määrä jäi vajaaseen tonniin. Myös muovien transitovienti (runsaat tonnia) oli laskussa, kun taas metsäteollisuustuotteiden transitokuljetukset lisääntyivät 14 % ja kohosivat yli tonniin. Huhti-kesäkuun maantietransitosta Vaalimaan osuus oli tonnia, Nuijamaan osuus tonnia ja Imatran osuus lähes tonnia. Kuljetukset Vaalimaan ja Imatran kautta kasvoivat suunnilleen neljänneksen, kun taas kuljetukset Nuijamaalta supistuivat 17 %. Vaalimaan osuus kaikesta maantietransitosta kohosi huhti-kesäkuussa 70 %:iin. Syynä osuuden kasvuun oli henkilöautojen transitotoimitusten lisääntyminen. Autojen kuljetus Vaalimaan kautta yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Imatralla autojen viennin kasvu jäi kahteen kolmannekseen ja Nuijamaalla putosi puoleen vuoden takaisesta. Huhti-kesäkuun transitokuljetusten arvoksi on arvioitu vajaat 5,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuotisesta on kymmenen prosenttia. Arvon kasvu jäi hieman määrän kasvua pienemmäksi yksikköarvoltaan kalliiden tuotteiden eli lähinnä radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten vähentymisen vuoksi. Maantietransitona kuljetettujen autojen arvoksi on arvioitu hieman yli 1,8 miljardia euroa ja radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden arvoksi 557 milj. euroa. Muun kone- ja laiteviennin arvioitu arvo on 751 milj. euroa, tevanake-tuotteiden 217 milj. euroa ja lääkkeiden sekä lääkintätuotteiden 201 milj. euroa. Kotka on entistä selvemmin tärkein transitokuljetusten lähtötullitoimipaikoista, eli toimipaikoista, joiden kautta transitokuljetukset saapuvat Suomeen. Huhti-kesäkuun transitoeristä lähes 40 % saapui maahan Kotkan kautta. Transitokiloista Kotkan osuus oli yli 40 %. Lisääntyneiden autokuljetusten ansiosta Hangolla on neljänneksen osuus transitoeristä ja viidenneksen osuus transitokiloista. Haminalla oli huhti-kesäkuussa kymmeneksen osuus transitoeristä ja lähes 12 %:n osuus transitokiloista, Helsingillä puolestaan yli 11 %:n osuus transitoeristä ja hieman yli kymmeneksen osuus transitokiloista. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on käytetty lähtökohtana toisaalta tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin, toisaalta tilastollisesti merkittävien länsimaiden tietoja Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on laskettu käyttämällä vuosien 2003 ja 2004 tilastoja. Vuoden 2006 estimointiin tietoja on ajantasaistettu käyttämällä saatavissa olevia vuoden 2005 tilastoja. Transitokatsauksen liitetauluja on vuodesta 2006 alkaen laajennettu lisäämällä tauluihin 12 uutta tavararyhmää. Tällä tavoin ryhmien Muut elintarvikkeet, Muu kemiallinen teollisuus ja Muut osuutta tilastoissa on pystytty pienentämään. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi liitetauluihin on laskettu myös vuoden 2005 tiedot uuden tavarajaon mukaisesti.

12 900 Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (1000 tonnia) 1000 tonnia Tullihallitus Tilastoyksikkö Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (mrd. euroa) Mrd. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 Maantietransito; vienti itään v (I-VI) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 297 (23 %) Elintarvikkeet 100 (8 %) Kemian teoll. tuotteet 80 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 39 (3 %) Autot 335 (26 %) Muut 307 (24 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 141 (11 %) Maantietransito; vienti itään v (I-VI) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 199 (2 %) Erittelemätön 2385 (22 %) Kemian teoll. tuotteet 584 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 1490 (14 %) Muut 1465 (14 %) Autot 3061 (29 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1440 (14%)

14 Maantietransito itään huhti-kesäkuussa 2005 ja 2006 (1000 kg) Tavararyhmä Imatra 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Nuijamaa 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Vaalimaa 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Yhteensä 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 20 x Tee 0 34 x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 18 x Juomat 0 38 x 0 16 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 21 x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

15 Maantietransito itään huhti-kesäkuussa 2005 ja 2006 (1000 euroa) Tavararyhmä Imatra 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Nuijamaa 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Vaalimaa 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Yhteensä 2005 (IV-VI) 2006 (IV-VI) Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 43 x Tee x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 25 x Juomat 0 97 x 0 41 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

16 Maantietransito itään tammi-kesäkuussa 2005 ja 2006 (1000 kg) Tavararyhmä Imatra 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Nuijamaa 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Vaalimaa 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Yhteensä 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 20 x Tee 0 34 x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 54 x Juomat 0 38 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 21 x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

17 Maantietransito itään tammi-kesäkuussa 2005 ja 2006 (1000 euroa) Tavararyhmä Imatra 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Nuijamaa 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Vaalimaa 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Yhteensä 2005 (I-VI) 2006 (I-VI) Muutos% Liha, lihatuotteet Kalat, kalatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 43 x Tee x Vilja, viljatuotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 76 x Juomat 0 97 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet x Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet Metsäteollisuustuotteet Tekstiilit, vaatteet, jalkineet Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

18 Transitotilastossa käytetyn CPA-luokituksen (Classification of Products by Activities) ja kauppatilastossa käytetyn CN-luokituksen välinen yhteys CPA-luokitus CN-luokitus Liha, lihatuotteet 15,1 02, Kalat, kalatuotteet , , , Maito, munat, meijerituotteet , , , Tee Vilja, viljatuotteet , 15.6, , ,11,19 Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 15.83, Juomat Muut elintarvikkeet 01.1, ex , ex01.2, , 15.7, , , , 12-15, 18, 20-21, Öljytuotteet 23, Peruskemikaalit ,29 Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet Väriaineet Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet 24,5 33, 34 Muu kemiallinen teollisuus , , Muovit Kumi Nahka, nahkatuotteet , 18.1, 18.3, Metsäteollisuustuotteet 20, 21, 22.1, , Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 17, 18.2, Kivitavarat, keramiikka, lasi Rauta ja teräs sekä tavarat niistä , , Työkalut Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 30.0, 32.2, , Kodinkoneet 29, , 84.22, , Muut koneet ja laitteet , ex84, ex85 Autot 34, Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät 34.2, 34.3, , Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Huonekalut Lelut, pelit, urheiluvälineet 36.4, Muut tavarat Muut kuin edellä mainitut Muut kuin edellä mainitut Erittelemättömät ex = kyseiseen tavaraluokkaan kuuluvat tavarat, joita ei ole aikaisemmin erikseen mainittu

19 Ulkomaankauppa 2006:M22 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

20 Ulkomaankauppa 2006:M29 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito heinä-syyskuussa 2006 Maantietransito; vienti itään v (VII-IX) toimialoittain (1000 tonnia) Elintarvikkeet 59 (8 %) Erittelemätön 182 Kemian teoll. tuotteet 52 (23 %) (7 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 24 (3 %) Muut 176 (22 %) Autot 218 (28 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 72 (9 %) Maantietransito; vienti itään v (VII-IX) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 122 (2 %) Erittelemätön 1461 (23 %) Kemian teoll. tuotteet 318 (5 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 897 (14 %) Muut 952 (15 %) Autot 1998 (31 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 741 (11%) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

21 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnitteluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirjataan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on jaettu 31 ryhmään ja niiden lisäksi tarkemmin erittelemättömien tavaroiden ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri, tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä kyseinen ero johtuu usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Transitoaineistosta ei saada arvotietoja, joten katsauksessa ilmoitettu tavararyhmien arvo perustuu arviointiin. Arvioinnin lähtökohtana käytetään toisaalta viennin hintatietoja niistä maista, joilla on merkittävä asema Venäjän tuonnissa, toisaalta Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4-numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksikköarvo on muiden ryhmien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Koska tavararyhmien sisäinen rakenne samoin kuin hintataso saattaa muuttua nopeasti, eri tavaranimikkeiden painot ja yksikköhinnat lasketaan uudelleen kahden-kolmen vuoden välein käyttäen aina tuoreinta käytettävissä olevaa tilastoaineistoa. Myös transitotilastossa julkaistavia tavararyhmiä saatetaan muokata, jos transitokuljetusten tavararakenne muuttuu olennaisesti. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

22 AUTOJEN TRANSITOKULJETUKSET PITIVÄT MAANTIETRANSITON KASVUSSA Koneiden ja laitteiden transitovienti supistui heinä-syyskuussa viimevuotisesta Itään suuntautuneen maantietransiton määrä kasvoi heinä-syyskuussa 12 % viimevuotista suuremmaksi eli tonniin. Maantietransiton arvioitu arvo oli lähes 6,5 mrd. euroa; kasvua viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta oli 11 %. Transitokuljetusten kasvu johtui suurimmaksi osaksi autojen transitoviennistä. Transitona kuljetettiin heinä-syyskuussa yli autoa. Autotoimitusten määrä nousi tonniin eli lähes kaksi kolmannesta suuremmaksi kuin viime vuoden heinä-syyskuussa. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden transitovienti supistui yli neljänneksen ja jäi vajaaseen tonniin. Yhtä jyrkässä laskussa oli myös kodinkoneiden transitovienti (vajaat tonnia). Muiden koneiden ja laitteiden vienti sen sijaan lisääntyi neljänneksen. Metsäteollisuuden transitokuljetukset (runsaat tonnia) jäivät 13 % viimevuotista pienemmiksi. Tevanake-kuljetukset ( tonnia) olivat kolmanneksen kasvussa. Elintarvikkeiden vienti maantietransitona lisääntyi heinä-syyskuussa neljä prosenttia ja kohosi tonniin. Tammi-syyskuun aikana autojen transitoviennin määrä on lisääntynyt 58 % ja tevanakekuljetukset runsaan neljänneksen. Metsäteollisuuden maantietransiton määrä on pysytellyt viime vuoden tammi-syyskuun tasolla ja radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden transito supistunut 28 %. Maantietransitona vietyjen autojen kappalemäärä on tammi-syyskuussa kohonnut autoon. Suurin osa transitokuljetuksista on perinteiseen tapaan viety Vaalimaan kautta. Heinä-syyskuun aikana Vaalimaan osuus maantietransitosta oli tonnia; kasvua edellisvuotisesta oli miltei viidennes. Kuljetukset Imatran kautta (yli tonnia) olivat yli neljänneksen kasvussa. Liikenne Nuijamaan kautta oli sen sijaan laskussa: heinä-syyskuussa kuljetettu tonnimäärä ( tonnia) jäi kymmeneksen viimevuotista pienemmäksi. Toimipaikkojen osuus on kehittynyt jokseenkin samansuuntaisesti tammikuusta lähtien. Transitona vietyjen autojen arvioitu arvo kohosi heinä-syyskuussa kahteen miljardiin euroon. Kuljetusten arvo puolitoistakertaistui viime vuoden heinä-syyskuusta. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten arvo jäi vajaaseen 900 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista pienemmäksi. Myös lääkkeiden ja kosmetiikan viennin arvo oli laskussa, kun taas tevanake-kuljetusten arvioitu arvo kohosi viidenneksen. Lähtötullitoimipaikoista, eli toimipaikoista, joiden kautta transitokuljetukset saapuvat Suomeen, Kotkalla on jo yli 40 %:n osuus sekä kuljetuseristä että -kiloista. Hangon osuus kuljetuseristä on kohonnut lähes neljännekseen ja osuus transitokiloista miltei viidennekseen. Haminalla ja Helsingillä on hieman yli kymmeneksen osuus sekä kuljetuseristä että -kiloista. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on käytetty lähtökohtana toisaalta tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin, toisaalta tilastollisesti merkittävien länsimaiden tietoja Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on laskettu käyttämällä vuosien 2003 ja 2004 tilastoja. Vuoden 2006 estimointiin tietoja on ajantasaistettu käyttämällä saatavissa olevia vuoden 2005 tilastoja. Transitokatsauksen liitetauluja on vuodesta 2006 alkaen laajennettu lisäämällä tauluihin 12 uutta tavararyhmää. Tällä tavoin ryhmien Muut elintarvikkeet, Muu kemiallinen teollisuus ja Muut osuutta tilastoissa on pystytty pienentämään. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi liitetauluihin on laskettu myös vuoden 2005 tiedot uuden tavarajaon mukaisesti.