Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Transkriptio

1 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Tuonti - Import Vienti - Export Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Milj. e Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2012 Vienti kasvoi Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla Vuonna 2012 Suomessa toimivien yritysten tavaraviennin arvo oli 56,9 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo oli 59,5 miljardia euroa. Viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla ja tuonnin arvo laski kahdella prosentilla. Maakunnista viennin arvo nousi eniten Ahvenanmaalla johtuen vuoteen 2012 sijoittuneesta suuresta alustoimituksesta. Viennin arvo kasvoi myös Lapissa ja Keski- Pohjanmaalla. Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi muodostivat yhdessä 57 prosenttia koko tavaraviennin arvosta. Uudenmaan osuus viennistä oli kolmannes ja Kymenlaakson osuus oli 9 prosenttia. Uudellamaalla vienti pysyi edellisvuoden tasolla, kun taas Kymenlaaksossa vienti väheni kuudella prosentilla. Laskua oli myös Varsinais- Suomessa, kun taas Pirkanmaan yritysten vienti säilyi edellisvuoden tasolla. Uudenmaan osuus yritysten tavaratuonnin arvosta oli 62 prosenttia vuonna Uudenmaan yritysten tavaratuonnin arvo laski kolmella prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Tuonnin arvo kasvoi eniten Ahvenanmaalla johtuen tilastovuoden aikana tapahtuneesta alustoimituksesta. Tuonnin arvo kasvoi myös Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla. EU-maihin suuntautuvan viennin osuus laski Koko tavaraviennin arvosta 52 prosenttia eli 29,8 miljardia euroa muodostui kaupankäynnistä muiden EU-maiden kanssa. EU-viennin arvo laski yhdeksällä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. EU-maiden merkitys viennille oli suurin Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa, joissa kaikissa yli 60 prosenttia viennistä suuntautui EU-maihin. EU-maiden osuus oli pienin Pohjanmaalla, jossa se jäi 36 prosenttiin. Tuonti EU-maista säilyi edellisvuoden tasolla ollen suuruudeltaan 37,3 miljardia euroa eli 63 prosenttia koko tavaratuonnin arvosta. EU-maiden osuus tuonnista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa se oli yli 83 prosenttia kokonaistuonnista. EU-maiden osuus tuonnista oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Teollisuuden osuus viennistä oli yli 80 prosenttia Vuoden 2012 tavarakaupan viennin arvosta 82 prosenttia eli 46,4 miljardia euroa kertyi teollisilta toimialoilta. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli 15 prosenttia. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli neljä prosenttia, missä oli hieman kasvua edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois-Karjalassa 98 prosentilla. Myös Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa teollisuuden osuus oli yli 95 prosenttia. Teollisuuden vientiosuus laski selvästi Keski- Suomessa, mikä johtui konserniyrityksen ulkomaankaupan ilmoittamistoimipaikan vaihtumisesta teollisuudesta kaupan toimialalle.

3 Kaupan osuus tavaraviennin arvosta vuonna 2012 oli suurin Keski-Pohjanmaalla, jossa se muodosti 69 prosenttia. Kaupan osuus viennistä oli Uudellamaalla viidennes ja Varsinais- Suomessa 16 prosenttia. Keski-Suomessa kaupan osuus viennistä nousi lähes kolmannekseen. Teollisuusyritysten tuonnin kokonaisarvo oli 28,3 miljardia euroa. Niiden osuus tavaratuonnin arvosta oli edellisvuoden tapaan 48 prosenttia. Teollisuuden osuus tuonnista oli merkittävin Lapissa, jossa se oli 96 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli 85 prosenttia ja Pohjanmaalla 78 prosenttia. Teollisuuden osuus tuonnin kokonaisarvosta oli alle neljänneksen Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Kaupan toimialojen osuus tuonnista oli 26,4 miljardia euroa eli 44 prosenttia. Kaupan osuus tuonnista oli suurin Keski-Pohjanmaalla, jossa se oli kolme neljännestä. Uudellamaalla kaupan osuus oli 52 prosenttia. Kaupan osuus tuonnista oli vähäisin Lapissa, jossa se jäi kolmeen prosenttiin. Sekä vienti- että tuontiyritysten määrä lisääntyi hieman Tavarakaupan tuontia harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä kasvoi viisi prosenttia. Vuonna 2012 tuontia ilmoittaneita toimipaikkoja oli yli , kun edellisvuonna niitä oli alle Tavaravientiä ilmoittaneiden yritysten määrä lisääntyi neljä prosenttia. Vuonna 2012 niitä oli noin kappaletta, kun vuotta aiemmin niitä oli noin Määrä kasvoi suhteellisesti eniten Etelä-Karjalassa.

4 Kuvio 2. Viennin arvo maakunnittain Figur 2. Export efter landskap Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Milj. e

5 Taulu 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2011 ja 2012 Tabell 1. Export och import efter landskap åren 2011 och Vienti Osuus Tuonti Osuus Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Export Andel Import Andel Export Andel Ändring Import Andel Ändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,4 1, ,1-3,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,2-3, ,8-3,1 Satakunta - Satakunta , , ,6 3, ,1-6,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , , ,2 1, ,2 9,1 Pirkanmaa - Birkaland , , ,6 0, ,6 14,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,2-1, ,9 2,6 Kymenlaakso - Kymmenedalen , , ,7-6, ,4-12,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen , , ,2-4, ,9 4,0 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 0, , ,8-4, ,4 16,8 Pohjois-Savo - Norra Savolax , , ,8 2, ,9 15,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 1, , ,6 0, ,5-7,1 Keski-Suomi - Mellersta Finland , , ,0-7, ,5 3,7 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 1, , ,1-0, ,9-1,4 Pohjanmaa - Österbotten , , ,6-4, ,1-6,3 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,1 13, ,4 7,6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,2 1, ,2 1,4 Kainuu - Kajanaland 167 0, , ,3 1, ,2-2,8 Lappi - Lappland , , ,5 14, ,4 7,5 Ahvenanmaa - Åland 71 0, , ,3 125, ,8 98,8 Tuntematon - Okänd 640 1, , ,6-43, ,7-29,5 Yhteensä - Totalt , ,0 0, ,0-1,7 Tulli Tilastointi - Tullen Statistik

6 Taulu 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä ja tuonnista maakunnittain vuosina 2011 ja 2012 Tabell 2. Export och import efter landskap åren 2011 och 2012, andel (%) efter näringsgren Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,3 23,1 3, ,2 54,2 6, ,3 20,1 5, ,2 51,6 8,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,4 14,1 2, ,6 31,1 3, ,3 16,3 2, ,4 33,8 4,8 Satakunta - Satakunta ,8 13,4 1, ,5 9,4 18, ,4 13,4 2, ,6 7,9 11,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 2,0 13, ,1 34,8 16, ,3 1,7 5, ,7 36,7 6,5 Pirkanmaa - Birkaland ,9 4,7 1, ,7 35,5 8, ,4 5,4 1, ,3 36,9 10,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,7 14,2 2, ,9 35,8 4, ,0 7,8 1, ,3 33,8 3,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,9 3,6 0, ,9 23,6 14, ,1 3,4 1, ,4 27,5 19,1 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,9 5,9 3, ,2 23,9 6, ,2 7,1 4, ,3 26,8 7,9 Etelä-Savo - Södra Savolax ,0 4,1 4, ,4 19,2 9, ,0 4,4 5, ,5 22,9 5,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,4 3,0 0, ,0 30,2 9, ,0 2,6 0, ,1 39,1 3,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,0 0,9 1, ,2 13,4 11, ,2 0,7 1, ,5 15,6 12,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 3,9 1, ,7 24,0 7, ,8 32,9 1, ,0 48,4 7,6 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,3 2,8 3, ,2 39,4 6, ,3 2,2 1, ,7 38,4 1,9 Pohjanmaa - Österbotten ,1 2,3 0, ,5 15,3 14, ,5 2,7 0, ,8 14,7 7,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,1 58,6 0, ,7 72,5 0, ,8 69,0 0, ,2 75,4 0,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,9 9,3 3, ,9 12,4 3, ,4 3,7 11, ,1 9,2 5,7 Kainuu - Kajanaland ,8 2,6 40, ,5 7,8 63, ,6 3,1 38, ,1 6,3 59,6 Lappi - Lappland ,8 0,9 6, ,0 3,6 3, ,6 0,8 6, ,1 2,8 1,1 Ahvenanmaa - Åland 71 72,8 12,7 14, ,3 43,0 36, ,9 13,1 56, ,9 38,5 50,6 Tuntematon - Okänd ,1 43,4 14, ,8 64,1 22, ,1 86,0 10, ,0 78,8 10,3 Yhteensä - Totalt ,1 13,7 3, ,6 44,9 7, ,5 14,5 4, ,5 44,4 8,2 Tulli Tilastointi - Tullen Statistik

7 Taulu 3. EU-maiden ja muiden maiden osuudet (%) maakuntien viennistä ja tuonnista vuosina 2011 ja 2012 (tuonti lähetysmaan mukaan, ei alkuperämaan) Tabell 3. Export till och import från EU-länder och andra länder åren 2011 och 2012, efter landskap (import efter avsändningsland, inte ursprungsland) Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland ,5 41, ,6 40, ,4 45, ,4 42,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,7 50, ,0 46, ,6 54, ,7 36,3 Satakunta - Satakunta ,9 46, ,4 57, ,9 55, ,2 50,8 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,6 35, ,7 19, ,1 42, ,3 19,7 Pirkanmaa - Birkaland ,0 46, ,4 24, ,6 52, ,5 20,5 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,8 35, ,9 27, ,1 46, ,2 24,8 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,9 46, ,7 51, ,1 38, ,7 34,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,8 45, ,6 32, ,5 57, ,6 28,4 Etelä-Savo - Södra Savolax ,8 44, ,5 16, ,3 48, ,6 20,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,5 54, ,0 20, ,5 60, ,1 19,9 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,8 38, ,4 18, ,1 48, ,1 16,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,8 36, ,4 19, ,7 48, ,6 19,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,3 32, ,1 20, ,1 41, ,6 20,4 Pohjanmaa - Österbotten ,9 61, ,5 25, ,5 64, ,2 19,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,2 22, ,4 55, ,6 32, ,0 50,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,8 37, ,7 36, ,4 47, ,5 34,5 Kainuu - Kajanaland ,0 34, ,5 15, ,2 44, ,1 15,9 Lappi - Lappland ,2 28, ,9 18, ,0 37, ,6 17,4 Ahvenanmaa - Åland 71 76,6 23, ,3 1, ,5 15, ,8 50,2 Tuntematon - Okänd ,5 31, ,6 16, ,9 59, ,9 11,1 Yhteensä - Totalt ,4 42, ,1 37, ,4 47, ,6 37,4 Tulli Tilastointi - Tullen Statistik

8 Taulu 4. Vientiä ja tuontia harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuosina 2011 ja 2012 Tabell 4. Antalet verksamhetsställen för företag som idkat export och import åren 2011 och 2012, efter landskap Vienti Tuonti Vienti Muutos Tuonti Muutos Export Import Export Ändring Import Ändring Maakunta - Landskap kpl - st. kpl - st. kpl - st. % kpl - st. % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt Tulli Tilastointi - Tullen Statistik

9 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu, joten tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tämä tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli euroa vuodessa. Tämän vienti- ja tuontiyritysten määritelmän ulkopuolelle jäävän ulkomaankaupan arvo on laskettu mukaan Tuntemattoman alueen lukuihin. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmään. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen tai myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä lukumäärät ja toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIF-arvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2002). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tässä tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2011 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, on käytetty yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Mikäli kumpaakaan edellä mainittua tietoa ei ole saatavilla tai kotikuntatiedon koodina on 200 (tarkoittaa ulkomaita) tai 999 (tarkoittaa tuntematon), yritys luokitellaan alueeseen Tuntematon. Tähän alueeseen luokitellaan ne ulkomaalaiset yritykset, joilla ei ole Suomessa postiosoitetta. Näiden lisäksi alueeseen Tuntematon kuuluu sähköenergian tuonti ja vienti. Aluetilastolla ei ole omaa lakisääteistä taustaa, vaan se on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista.

10 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna :M18, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Kari Ylioja p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi