Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2005

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2005:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2005 Maantietransito; vienti itään v (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Elintarvikkeet 61 (11 %) Erittelemätön 164 (30 %) Kemian teoll. tuotteet 31 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 32 (6 %) Muut 120 (22 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 142 (26 %) Maantietransito; vienti itään v (I-III) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 28 (1 %) Kemian teoll. tuotteet 265 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 1058 (23 %) Erittelemätön 1324 (29 %) Muut 494 (11%) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1406 (31 %) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnit-teluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirja-taan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on ryhmitelty yhdeksääntoista ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri (vähintään milj. USD v. 2000), tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä nämä erot johtuvat usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Tavararyhmien arvo on arvioitu käyttämällä lähtökohtana Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4- numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksik-köarvo on muiden yhdeksäntoista ryhmän yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

3 AUTOJEN VIENTI PITI MAANTIETRANSITON MÄÄRÄN LOIVASSA KASVUSSA Koneiden ja tevanake-teollisuuden transitovienti tammi-maaliskuussa selvässä laskussa Maantietransito itään kohosi tämän vuoden tammi-maaliskuussa runsaaseen tonniin eli neljä prosenttia vuoden 2004 vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Vaalimaan osuus kuljetuksista oli tonnia, kasvua tonnimäärässä oli kaksi prosenttia. Nuijamaan kautta kuljetettiin transitotavaroita tarkalleen yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin eli tonnia, joten Nuijamaan osuus koko maantietransitosta supistui hieman. Kuljetukset Imatran kautta kaksinkertaistuivat ja kohosivat vuoden 2004 tammi-maaliskuun vajaasta tonnista runsaaseen tonniin. Transitona kuljetettujen autojen määrä nousi tonnista tonniin, eli kasvua oli lähes kaksi kolmannesta. Kone- ja laitekuljetusten määrä ( tonnia) supistui yhdeksän prosenttia. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden osuus ryhmän kuljetuksista oli runsaat tonnia, laskua viimevuotisesta oli 15 %. Elintarvikekuljetukset ( tonnia) kasvoivat neljä prosenttia, kun taas kemian teollisuuden transito ( tonnia) oli loivassa kolmen prosentin laskussa. Tekstiilejä ja vaatteita vietiin kolmannes viimevuotista vähemmän. Transitokuljetusten rakenteessa tapahtui vuoden 2004 jälkipuoliskolla selvä muutos. Monien yksikköhinnoiltaan kalliiden tavaroiden, esim. radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden, tieteellisten kojeiden ja nahkatavaroiden kuljetukset supistuivat, kun sen sijaan kilohinnoiltaan halpojen tavaroiden maantietransito lisääntyi. Sama kehitys on jatkunut myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Sen vuoksi transitokuljetusten arvioitu arvo jäi tammi-maaliskuussa vajaaseen 4,6 miljardiin euroon eli viisi prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden transitokuljetusten arvo oli hieman yli miljardi euroa (pudotusta 16 %). Transitona vietyjen autojen arvo miltei kaksinkertaistui ja kohosi lähes 888 milj. euroon. Kotka oli tammi-maaliskuussa edellisvuotiseen tapaan selvästi tärkein transitokuljetusten lähtötullitoimipaikoista, eli toimipaikoista, joiden kautta transitokuljetukset saapuvat Suomeen. Kotkan osuus sekä transitoeristä että tonneista oli jonkin verran alle 40 %. Autojen transitokuljetusten voimakas lisääntyminen on nostanut Hangon osuuden kaikista transitoeristä lähes viidennekseen. Transitotonneista Hangon osuus oli tammi-maaliskuussa %:n paikkeilla. Haminan osuus sekä eristä että tonneista oli 15 %:n tuntumassa. Helsingin osuus transitotonneista pysytteli hieman yli kymmeneksessä, mutta transitoeristä Helsingillä on lähes viidenneksen osuus. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on vuosina käytetty lähtökohtana vuosien 2000 ja 2001 tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin. Aineistoa on täydennetty Suomen ja eräiden länsimaiden tiedoilla Venäjälle suuntautuneesta viennistä vastaavaan aikaan. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on ajantasaistettu käyttämällä yksikköarvojen ja painojen laskemiseen Venäjän tuontitilastoja vuodelta 2003 ja tammi-kesäkuulta 2004 sekä vastaavia Suomen ja muiden länsimaiden vientitilastoja.

4 Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (1000 tonnia) 1000 tonnia 700 Tullihallitus Tilastoyksikkö Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (mrd. euroa) 7 Mrd. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 Maantietransito itään tammi-maaliskuussa 2004 ja 2005 (1000 kg) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet 0 60 x Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

6 Maantietransito itään tammi-maaliskuussa 2004 ja 2005 (1000 e) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% 2004(I-III) 2005(I-III) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet 0 9 x Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

7 Transitotilastossa käytetyn CPA-luokituksen (Classification of Products by Activities) ja kauppatilastossa käytetyn CN-luokituksen välinen yhteys CPA-luokitus CN-luokitus Liha ja lihatuotteet 15,1 02 Maito, munat, meijerituotteet , , , Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 15.83, Muut elintarvikkeet 01.1, ex01.2, , , , , , 05-16, Öljytuotteet 23, Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 24,4 30 Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet 24,5 33, 34 Muu kemiallinen teollisuus , , 31-32, Nahka (myös turkisnahka) ja nahkatuotteet , 18.1, 18.3, , 64 Tekstiilit, vaatteet 17, Rauta ja teräs sekä tavarat niistä , ex Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 30.0, 32.2, , Kodinkoneet 29, , 84.22, , Muut koneet ja laitteet , ex84, ex85 Autot 34, Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät 34.2, 34.3, , Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut tavarat Muut kuin edellä mainitut Muut kuin edellä mainitut Erittelemättömät ex = kyseiseen tavaraluokkaan kuuluvat tavarat, joita ei ole aikaisemmin erikseen mainittu

8 Ulkomaankauppa 2005:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

9 Ulkomaankauppa 2005:M21 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2005 Maantietransito; vienti itään v (IV-VI) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 165 (27 %) Elintarvikkeet 58 (9 %) Kemian teoll. tuotteet 38 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 22 (4 %) Muut 142 (23 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 182 (30 %) Maantietransito; vienti itään v (IV-VI) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 26 (1 %) Erittelemätön 1334 (28 %) Kemian teoll. tuotteet 268 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 730 (15 %) Muut 508 (11%) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1883 (40 %) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

10 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnit-teluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirja-taan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on ryhmitelty yhdeksääntoista ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri (vähintään milj. USD v. 2000), tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä nämä erot johtuvat usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Tavararyhmien arvo on arvioitu käyttämällä lähtökohtana Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4- numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksik-köarvo on muiden yhdeksäntoista ryhmän yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

11 MAANTIETRANSITO ITÄÄN 14 PROSENTIN KASVUSSA HUHTI-KESÄKUUSSA Autojen vienti kasvoi kahdella kolmanneksella Suomen kautta maanteitse itään vietyjen transitotavaroiden määrä kohosi tämän vuoden huhtikesäkuussa lähes tonniin eli 14 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Vaalimaan kautta tavaraa vietiin tonnia, Nuijamaan kautta tonnia ja Imatran kautta yli tonnia. Kuljetukset Imatran kautta puolitoistakertaistuivat viimevuotisesta. Nuijamaalla kasvua oli 14 % ja Vaalimaalla 11 %. Kuljetusten kasvu johtui suureksi osaksi autokuljetusten lisääntymisestä. Autoja vietiin transitona tonnia eli kaksi kolmannesta enemmän kuin viime vuoden toisella neljänneksellä. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden transitokuljetukset supistuivat kahdeksan prosenttia ja jäivät tonniin. Kodinkoneita ja muita koneita kuljetettiin kuitenkin huomattavasti viimevuotista enemmän, joten kone- ja laitetransito kokonaisuudessaan nousi tonniin eli kymmeneksen suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Kemian teollisuuden transitokuljetukset kasvoivat 17 % ja kohosivat runsaaseen tonniin. Elintarvikekuljetukset (vajaat tonnia) olivat loivassa kasvussa, kun sen sijaan tevanaketuotteiden kuljetukset ( tonnia) olivat lähes neljänneksen laskussa. Transitokuljetusten arvoksi on huhti-kesäkuussa arvioitu runsaat 4,7 miljardia euroa. Kasvua viime vuodesta on 14 %. Autojen viennin arvo kohosi 650 milj. eurosta runsaaseen 1,2 miljardiin euroon. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten arvo supistui yhdeksän prosenttia ja jäi 730 milj. euroon. Muita koneita ja laitteita kuljetettiin maantietransitona 651 milj. euron arvosta ja kemian teollisuuden tuotteita 268 milj. euron arvosta. Tammi-kesäkuussa transitokuljetusten määrä on kasvanut yhdeksän prosenttia ja kohonnut vajaaseen 1,2 milj. tonniin. Transitona vietyjen autojen määrä on kasvanut 62 %, kun taas radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetukset ovat vähentyneet 12 %. Autotoimitusten arvioitu arvo kohosi tammi-kesäkuussa runsaaseen 2,1 miljardiin euroon. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten arvo jäi vajaaseen 1,8 miljardiin euroon. Lähtötullitoimipaikat, eli toimipaikat, joiden kautta transitokuljetukset ovat saapuneet Suomeen, ovat säilyttäneet aiempien neljänneksien tärkeysjärjestyksen. Kotkalla on selvästi yli kolmanneksen osuus sekä transitotonneista että transitoeristä. Autokuljetukset ovat nostaneet Hangon osuuden transitoeristä yli viidennekseen ja osuuden transitotonneista yli 15 %:n. Helsingillä oli huhti-kesäkuussa viidenneksen osuus transitoeristä ja yli kymmeneksen osuus transitotonneista. Haminan osuus sekä eristä että tonneista on pysytellyt hieman alle 15 %:ssa. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on vuosina käytetty lähtökohtana vuosien 2000 ja 2001 tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin. Aineistoa on täydennetty Suomen ja eräiden länsimaiden tiedoilla Venäjälle suuntautuneesta viennistä vastaavaan aikaan. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on ajantasaistettu käyttämällä yksikköarvojen ja painojen laskemiseen Venäjän tuontitilastoja vuodelta 2003 ja tammi-kesäkuulta 2004 sekä vastaavia Suomen ja muiden länsimaiden vientitilastoja.

12 Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (1000 tonnia) 1000 tonnia 700 Tullihallitus Tilastoyksikkö Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (mrd. euroa) 7 Mrd. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 Maantietransito itään huhti-kesäkuussa 2004 ja 2005 (1000 kg) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

14 Maantietransito itään huhti-kesäkuussa 2004 ja 2005 (1000 e) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% 2004(IV-VI) 2005(IV-VI) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

15 Maantietransito itään tammi-kesäkuussa 2004 ja 2005 (1000 kg) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

16 Maantietransito itään tammi-kesäkuussa 2004 ja 2005 (1000 e) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% 2004(I-VI) 2005(I-VI) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

17 Transitotilastossa käytetyn CPA-luokituksen (Classification of Products by Activities) ja kauppatilastossa käytetyn CN-luokituksen välinen yhteys CPA-luokitus CN-luokitus Liha ja lihatuotteet 15,1 02 Maito, munat, meijerituotteet , , , Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 15.83, Muut elintarvikkeet 01.1, ex01.2, , , , , , 05-16, Öljytuotteet 23, Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 24,4 30 Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet 24,5 33, 34 Muu kemiallinen teollisuus , , 31-32, Nahka (myös turkisnahka) ja nahkatuotteet , 18.1, 18.3, , 64 Tekstiilit, vaatteet 17, Rauta ja teräs sekä tavarat niistä , ex Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 30.0, 32.2, , Kodinkoneet 29, , 84.22, , Muut koneet ja laitteet , ex84, ex85 Autot 34, Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät 34.2, 34.3, , Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut tavarat Muut kuin edellä mainitut Muut kuin edellä mainitut Erittelemättömät ex = kyseiseen tavaraluokkaan kuuluvat tavarat, joita ei ole aikaisemmin erikseen mainittu

18 Ulkomaankauppa 2005:M21 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

19 Ulkomaankauppa 2005:M25 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito heinä-syyskuussa 2005 Maantietransito; vienti itään v (VII-IX) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 193 (27 %) Elintarvikkeet 57 (8 %) Kemian teoll. tuotteet 48 (7 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 33 (5 %) Autot 134 (19 %) Muut 169 (24 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 67 (10 %) Maantietransito; vienti itään v (VII-IX) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 26 (0 %) Erittelemätön 1550 (28 %) Kemian teoll. tuotteet 329 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 1073 (19 %) Muut 625 (11 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 675 (12%) Autot 1315 (24 %) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

20 Itään suuntautuvan maantietransiton tilastointi; tuoteseloste Käyttötarkoitus Maanteitse itään kulkevan transitoliikenteen määrästä ja arvosta tarvitaan tietoa mm. liikennesuunnitteluun sekä tavaravirtojen ohjaukseen ja valvontaan. Ennen vuotta 2002 tietoa on ollut saatavissa vain hyvin karkealla tavaraluokitustasolla. Arvotietoja ei ole ollut käytettävissä lainkaan. Aineiston kokoaminen Transitotilaston aineisto kerätään itärajan tulliasemilla transitoasiakirjojen käsittelyvaiheessa. Imatran, Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan tulliasemat tallentavat jokaisesta transitokuljetuksesta erän ja kulkuneuvon tunnistetiedot, paljouden kiloina, CN-luokituksen mukaisen tavararyhmän nelinumerotasolla sekä tiedon passittavasta tullitoimipaikasta ja kuljetuksen määrämaasta. Kodinkoneista ja autoista kirjataan myös kappalemäärä, jos mahdollista. Jos yhdessä kuljetuserässä on useamman CN4-ryhmän tavaroita, mutta vähintään 75 % erän painosta kuuluu yhteen CN4- tavararyhmään, erä kirjataan kyseiseen tavararyhmään. Siitä ilmoitetaan kuitenkin lisäksi ns. 75 % tieto, josta selviää, että erä ei ole homogeeninen. Jos kuljetuserän sisältö on niin heterogeeninen, ettei erää voida tilastoida mihinkään tavararyhmään edellä mainitulla enemmyysperiaatteellakaan, se kirjataan luokkaan erittelemättömät CN-koodilla Tulliasemat lähettävät aineiston kuukausittain sähköisessä muodossa Tullihallituksen tilastoyksikköön, joka laatii aineiston pohjalta transitotilaston. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Transitotilasto julkaistaan käyttämällä EU:n tuoteluokitusta CPA (neuvoston asetus, ETY, annettu , nro 3969/93). Tavarat on ryhmitelty yhdeksääntoista ryhmään. Ryhmien muodostaminen perustuu joko siihen, että Venäjän tilastoima tuonti länsimaista on näissä ryhmissä huomattavan suuri (vähintään milj. USD v. 2000), tai siihen, että Venäjän tilastoima tuonti Suomesta on selvästi suurempi kuin Suomen tilastoima vienti Venäjälle, sillä nämä erot johtuvat usein siitä, että Venäjä on tilastoinut Suomen kautta kulkevan transitotuonnin tuonniksi Suomesta. Tilastossa käytetyt CPA-ryhmät sekä niiden ja tallennuksessa käytettävän CN-luokituksen välinen avain on esitetty transitokatsauksen liitteenä. Tavararyhmien arvo on arvioitu käyttämällä lähtökohtana Suomen Venäjä-viennistä koottuja CN-luokituksen 4- numerotason yksikköarvoja. Kunkin CPA-ryhmän yksikköarvon estimaatti on ryhmään sisältyvien CN-tavaraluokkien yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Erittelemättömät -ryhmän yksikköarvo on muiden yhdeksäntoista ryhmän yksikköarvojen painotettu keskiarvo. Tilaston luotettavuus ja virhelähteet Aineiston testauksessa varmistetaan mm. se, että jokaisesta transitoerästä on mainittu paljous sekä CN-koodi, eikä yhdenkään erän paino ylitä kiloa. Suurin virhemahdollisuus sisältyy transitokuljetusten arvon laskemiseen, sillä käytettävissä ei ole sellaista vertailuaineistoa, jolla transitotavaroiden yksikköarvot voitaisiin määritellä tarkasti. Tietosisältö ja julkaiseminen Transitotilasto sisältää transitoviennin määrät tonneina ja arvot tuhansina euroina jaettuna tavararyhmittäin ja tulliasemittain. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain kuuden viikon kuluessa kyseisen neljänneksen päättymisestä. Lisätietoja tilastosta saa Tullihallituksesta. Yhteystiedot on mainittu katsauksen takasivulla ja Tullihallituksen Internetsivuilla (

21 MAANTIETRANSITO YLITTI TONNIN RAJAN HEINÄ-SYYSKUUSSA Autojen transitokuljetukset itään puolitoistakertaistuivat viimevuotisesta Maanteitse itään vietyjen transitotavaroiden määrä kasvoi kuluvan vuoden heinä-syyskuussa 13 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja kohosi hieman yli tonniin. Vaalimaan osuus kolmannen vuosineljänneksen kuljetuksista oli runsaat tonnia, Nuijamaan osuus hieman yli tonnia ja Imatran osuus yli tonnia. Voimakkainta kuljetusten kasvu oli Imatralla; siellä transitovienti lisääntyi viidenneksen. Vaalimaalla kasvua oli 15 % ja Nuijamaalla viisi prosenttia. Edellisen vuosineljänneksen tavoin suurin osa kasvusta johtui autotoimitusten lisääntymisestä. Autojen transitokuljetukset nousivat viime vuoden heinä-syyskuun tonnista tonniin. Valtaosa eli lähes tonnia autojen kuljetuksista vietiin Vaalimaan kautta. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetukset jäivät vajaaseen tonniin eli kaksi prosenttia viimevuotista pienemmiksi. Ryhmän kuljetukset Vaalimaan kautta olivat kymmeneksen laskussa, kun taas Nuijamaan ja Imatran kautta tapahtuneet kuljetukset lisääntyivät selvästi. Kodinkoneita (runsaat tonnia) vietiin yli neljännes viimevuotista enemmän. Elintarvikkeiden transitokuljetukset supistuivat heinä-syyskuussa kuusi prosenttia ja jäivät vajaaseen tonniin. Kemian teollisuuden maantietransito sen sijaan lisääntyi 14 % ja kohosi runsaaseen tonniin. Suurin syy ryhmän kuljetusten kasvuun oli kosmetiikan, pesuaineiden yms. tuotteiden transitoviennin lisääntyminen. Tevanake-tuotteiden kuljetukset (vajaat tonnia) pysyivät suunnilleen viimevuotisella tasolla. Transitokuljetusten arvioitu arvo oli heinä-syyskuussa lähes 5,6 mrd. euroa eli 16 % enemmän kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Autojen transitokuljetusten arvoksi on arvioitu hieman yli 1,3 mrd. euroa. Kasvua vuoden takaisesta oli kolme neljännestä. Radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetusten arvo jäi vajaaseen 1,1 miljardiin euroon, mikä oli kolme prosenttia viimevuotista vähemmän. Muita koneita ja laitteita kuljetettiin 657 milj. euron, tevanake-tuotteita 394 milj. euron ja kemian teollisuuden tuotteita 329 milj. euron arvosta. Tammi-syyskuussa itään suuntautuneen maantietransiton määrä on kohonnut vajaaseen 1,9 milj. tonniin eli kymmenen prosenttia vuoden takaista suuremmaksi. Autojen transitovienti on lisääntynyt 57 %, kun sen sijaan radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden kuljetukset ovat jääneet yhdeksän prosenttia viimevuotista vähäisemmiksi. Autotoimitusten arvoksi on tammisyyskuussa arvioitu runsaat 3,4 mrd. euroa ja radio-, televisio- ja tietokonelaitteiden arvoksi vajaat 2,9 mrd. euroa. Kotka oli heinä-syyskuussa aikaisempien vuosineljännesten tavoin selvästi tärkein lähtötullitoimipaikoista, eli toimipaikoista, joiden kautta transitokuljetukset saapuvat Suomeen. Kotkalla oli yli kolmanneksen osuus sekä transitotonneista että transitoeristä. Hanko oli autokuljetusten ansiosta toiseksi suurin lähtötullitoimipaikka yli viidenneksen osuudella transitoeristä ja yli 15 %:n osuudella transitotonneista. Helsingin osuus transitoeristä oli viidennes ja tonneista hieman toistakymmentä prosenttia. Haminan osuus sekä eristä että tonneista on 15 %:n tuntumassa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna Helsinki on menettänyt jonkin verran osuuttaan transitoeristä ja vastaavasti Hamina on kasvattanut osuuttaan. Tammi-syyskuussa suurin muutos viimevuotisesta on ollut Hangon osuuden vahva kasvu sekä erä- että tonnimääristä. Maantietransiton arvojen estimoinnissa on vuosina käytetty lähtökohtana vuosien 2000 ja 2001 tietoja Venäjän tuonnista muualta kuin IVY-maista, eli alueelta, josta transitokuljetukset ovat pääosin lähtöisin. Aineistoa on täydennetty Suomen ja eräiden länsimaiden tiedoilla Venäjälle suuntautuneesta viennistä vastaavaan aikaan. Vuoden 2005 transitotilastoa varten tavararyhmien yksikköarvot ja yksittäisten tavaroiden painoarvot kussakin tavararyhmässä on ajantasaistettu käyttämällä yksikköarvojen ja painojen laskemiseen Venäjän tuontitilastoja vuodelta 2003 ja tammi-kesäkuulta 2004 sekä vastaavia Suomen ja muiden länsimaiden vientitilastoja.

22 Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (1000 tonnia) 1000 tonnia 800 Tullihallitus Tilastoyksikkö Itään suuntautuva maantietransito neljännesvuosittain (mrd. euroa) 7 Mrd. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 Maantietransito; vienti itään v (I-IX) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 523 (28 %) Elintarvikkeet 175 (9 %) Kemian teoll. tuotteet 112 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 87 (5 %) Autot 350 (19 %) Muut 427 (23 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 179 (10 %) Maantietransito; vienti itään v (I-IX) toimialoittain (Milj. euroa) Elintarvikkeet 80 (1 %) Erittelemätön 4208 (28 %) Kemian teoll. tuotteet 862 (6 %) Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 2861 (19 %) Muut 1607 (11 %) Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1865 (13%) Autot 3434 (23 %)

24 Maantietransito itään heinä-syyskuussa 2004 ja 2005 (1000 kg) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 0 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

25 Maantietransito itään heinä-syyskuussa 2004 ja 2005 (1000 e) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% 2004(VII-IX) 2005(VII-IX) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet 0 0 x Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset 0 0 x Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

26 Maantietransito itään tammi-syyskuussa 2004 ja 2005 (1000 kg) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä

27 Maantietransito itään tammi-syyskuussa 2004 ja 2005 (1000 e) Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% 2004(I-IX) 2005(I-IX) Muutos% Liha ja lihatuotteet Maito, munat, meijerituotteet Sokeri, kaakao, suklaa, makeiset Muut elintarvikkeet Öljytuotteet Peruskemikaalit Lääkekemikaalit, lääkintätuotteet 0 0 x Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet Muu kemiallinen teollisuus Nahka ja nahkatuotteet Tekstiilit, vaatteet Rauta ja teräs sekä tavarat niistä Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet Kodinkoneet Muut koneet ja laitteet Autot Autojen osat, perävaunut, moottori- ja polkupyörät Lääkintäkojeet, mittaus-, tarkkailu- ja optiikkavälineet Muut Erittelemätön Yhteensä