MESSUKYLÄ , KYLÄOJANKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KARTTA NRO 8470.

Transkriptio

1 MESSUKYLÄ , KYLÄOJANKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4. päivänä helmikuuta 2013 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin neljä ja puoli kilometriä itään kaupungin keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, Halmeenkadun ja Kyläojankadun risteyksessä, osoitteessa Kyläojankatu 3. Kaavamuutostontti rajautuu lännessä ja idässä pientalotontteihin, etelässä rivi- ja kerrostalotonttiin. Pohjoispuolella on teollisuusvarasto. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -50-luvulta 1980-luvulle. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Messukylän päiväkoti, koulu, seurakuntatalo ja vanha kirkko sekä Vuohenojan palvelutalo. Kaavamuutoksen kohteena on korttelissa nro 5100 tontti nro 4. Tontti on kulmatontti ja sen pinta-ala on 1230 m². Tonttijako nro 1173 on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Tontilla on vuonna 1956 valmistunut puolitoistakerroksinen rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 155 k-m² sekä talousrakennus. Tontilla kasvaa muutamia pensaita ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen. Kulku kulmassa olevalle tontille olisi Halmeenkadun puolelta ja Kyläojankadun varteen sijoittuvalle tontille Kyläojankadulta. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin kaksi kommenttia ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa.

2 Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on otettava huomioon suunnittelussa. Kaavoittajan vastine: Tonteille annetaan kaavamääräys, jonka mukaan alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Tampereen vesi ilmoitti kommentissaan, että kaavahankkeessa tulee huomioida tontin läpi kulkevat vesijohto sekä viemärilinja. Kaavoittajan vastine: Kyläojankadun puoleiselle tontille merkitään johtorasite tontilla kulkevien vesi- ja viemärilinjojen mukaisesti. Naapuri toi mielipiteessään esille mm. vanhalle talolle jäävän tontin pienuuden, autopaikkojen ja uudisrakennuksen sijoittamisen ja mahdollisen näkymähaitan sekä liikenteen haitat uudisrakennukselle. Lisäksi katsottiin, että Halmeenkadun rintamamiestonttien kokonaisuutta ei ole syytä rikkoa. Kaavoittajan vastine: Tontin jakaminen on mahdollista, koska liittymät tonteille voidaan järjestää eri puolilta. Molemmille tonteille varataan mahdollisuus sijoittaa autot omalle tontille. Uudisrakennus sijoitetaan tontille siten, että se ei aiheuta näkymähaittaa liikenteelle. Uudisrakennus sovitetaan kaavamääräyksillä ympäristöönsä. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa ja yksi mielipide. Messukylän omakotiyhdistys toteaa mielipiteessään mm., että kortteli 5100 muodostuu neljästä tontista, joiden rakennukset edustavat yhtenäistä, puolitoistakerroksista rakennustyyppiä ja jotka on sijoitettu viuhkamaisesti Halmeenkadun varteen tonttien takaosiin ja jotka muodostavat selkeän omaa aikakauttaan edustavan yhtenäisen rakennusryhmän. Kaavaluonnokseen liittyvä kartta, jossa on tarkasteltu Messukylän pohjoispuolen tonttien jakamismahdollisuutta, ei kerro minkälaista muutosta uudisrakentaminen ympäristössä kokonaisuutena merkitsee. Omakotiyhdistys katsoo, että kyseisen kaavamuutoksen osalta on selvitettävä myös korttelialueeseen 5100 kuuluvien muiden tonttien lisärakennusmahdollisuudet ja suhteutettava nyt vireillä oleva asemakaavan muutos tähän kokonaisuuteen. Korttelin asemakaava on vuodelta 1956 ja se tulisi uudistaa korttelialueen osalta kokonaisuutena. Korttelialueeseen kuuluvista tonteista kaksi muuta ovat pinta-alallisesti nyt kaavoitettavaa tonttia suurempia, joten myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite tulee kaavalla ratkaista. Kaavoittajan vastine: Korttelia 5100 voidaan täydentää itse korttelin arvoa heikentämättä. Korttelin viuhkamaisuus näkyy lähinnä pohjakartalla, ei niinkään kadulta katsottaessa. Uudisrakennus täydentää osaltaan kadunvarren kaupunginpuoleista katunäky-

3 mää samaan linjaan aikanaan Kyläojankatu 5-13 rakentuvien kymmenen uuden pientalon kanssa. Korttelin 5100 tontit rajautuvat pääosin ainoastaan Halmeenkatuun. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu Halmeenkadun ja Kyläojankadun risteykseen ja on siten erityistapaus. Muilla tonteilla nykyiset asuinrakennukset on sijoitettu siten, että tontin täydennysrakentaminen täysikokoisella asuinrakennuksella on mahdotonta. Piharakennuksen, jossa on esim. sauna- tai työtiloja, rakentaminen olisi tonteilla mahdollista jo nyt ilman asemakaavamuutostakin. Vanha tapa on ollut rakentaa tontille pienempi asuinrakennus tonttia jakamatta. Tämä saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi Tampereen kaupunki ei ole tutkinut asiaa lähemmin. Kiinteistönomistajilta ei myöskään ole tullut tiedusteluja esim. alle 80 m2:n suuruisten pientalojen rakentamiseksi. Asemakaavan vanhentuneisuuteen ei vaikuta pelkästään kaavan ikä vaan myös se, onko kaava merkittävältä osalta edelleen toteutumatta. Tampereen kaupungin pientaloalueet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin eikä niiden uudistamiseen siten ole tarvetta. Suojelukaavoja on kuitenkin tehty, esim. Pispalan, Härmälän ja Petsamon alueille. Kaavoitus lähtee tarkastelemaan yksittäisten tonttien jakamista omistajan hakemuksen pohjalta. Mikäli koko kortteliin haluttaisiin kaavamuutos, tulisi kiinteistönomistajien toimittaa asemakaavoitukseen yhteinen kaavamuutoshakemus sekä sitoutua korvaaman kaavoituksesta aiheutuvat kulut. Kaavoitus ei pakota kiinteistönomistajia kaavamuutokseen asemakaavan ajantasaistamiseksi. Tontin jakamista tarkastellaan niiden reunaehtojen pohjalta, jotka ovat kaavoituksen ohjeena. Tällä hetkellä jaettavan tontin pinta-alan tulee olla pääsääntöisesti vähintään 1400 m2. Mikäli tontti rajautuu kahteen katuun ja sillä sijaitsevat rakennukset sijoittuvat uudisrakentamisen kannalta hyvin, voi jaettava tontti tapauskohtaisesti olla pienempikin. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1230 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja 7 sekä lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontit rajautuvat Kyläojankatuun ja kulmatontti rajautuu lisäksi myös Halmeenkatuun, jolta sille osoitetaan ajoyhteys. Tontin pinta-alaksi tulee 575 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (175), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,30. Tontin pinta-alaksi tulee 655 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (185), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 360 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 166 k-m 2. Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman.

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin 5100 tonttia 4. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin nro 5100 osa. Tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin nro 5100 tontit nro 6 ja 7. Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:6544/ /2012 pvm Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 4,5 km kaupungin keskustasta itään Kyläojankadun ja Halmeenkadun kulmassa. Lähiympäristössä on pientaloja, teollisuusvarasto- ja kerrostalotontteja Kaavan nimi ja tarkoitus Messukylä kortteli 5100 tontti 4, Kyläojankatu 3, asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - havainnekuva - asemakaavan selostus - asemakaavan selostuksen liitelomake - selvitys alueella mahdollisesti jaettavissa olevista tonteista 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin neljä ja puoli kilometriä itään kaupungin keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, Halmeenkadun ja Kyläojankadun risteyksessä, osoitteessa Kyläojankatu 3. Kaavamuutostontti rajautuu koillisessa rivitalotonttiin, kaakossa ja luoteessa pientalotontteihin sekä lounaassa rivi- ja kerrostalotonttiin. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat sijoittuvat ja luvuille.

5 3.1.2 Luonnonympäristö Tontilla kasvaa lehtipuita ja pensaita ja sen pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmikkoa. Suunnittelualue rajautuu Kyläojankadusta ja Halmeenkadusta istutuksilla. Tontti sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja korkean radonpitoisuuden alueella. Kaava-alueen maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hiekkamoreenia (HkM) Rakennettu ympäristö Kaavamuutoskohteena olevan tontin nro pinta-ala on 1230 m². Tilalla sijaitsee vuonna 1956 valmistunut puolitoistakerroksinen, satulakattoinen rapattu asuinrakennus, jonka on kerrosala on noin 155 k-m². Tontilla sijaitsee myös noin 32 k-m2:n suuruinen talousrakennus. Tontti on liitetty kunnalliseen vesija viemäriverkkoon. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -50-luvulta luvulle. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty pääasiassa puuta, rappausta ja tiiltä. Kattokulma vaihtelee perinteisen jälleenrakennuskauden omakotitalon kattokulmasta lukujen tasa ja loivakattoihin. Messukylän päiväkodin sivupiste sijaitsee noin 200 metrin, Messukylän koulu 100 metrin, seurakuntakoti 100 metrin ja Vuohenojan palvelutalo 400 metrin etäisyydellä asemakaavamuutosalueesta. Kalevan liikekeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tonteista. Näkymä kaavamuutostonttiin Blom Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa.

6 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Lähiympäristö on teollisuus- ja varastoaluetta, sekä tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta. Rakennuspaikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 712. Sen mukaan tontti on omakotirakennusten korttelialueella. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on kaavakartasta mitattuna noin 162 k-m² ja talousrakennuksen rakennusoikeus noin 32 k-m². Tontin laskennallinen tehokkuus e=0,15. Tontti sijaitsee radan ja vilkkaan Messukyläntien läheisyydessä, joten tontin melutasosta teetetään meluselvitys. Suunnittelualue sijaitsee radonalueella sekä pohjavesialueella Tonttijako Kaava-alueella on vahvistettu tonttijako n:o 1173/ ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Alueella jaettavissa olevat tontit Lähialueesta on laadittu kartta, johon on merkitty tämän hetkisten (v. 2013) periaatteiden mukaan mm. tontin pinta-alan, nykyisten rakennusten sijainnin, maasto-olosuhteiden sekä ajoyhteyden järjestämisen perusteella alueella mahdollisesti jaettavissa olevat tontit. Selvityksen perusteella alueella on kymmenen mahdollisesti jaettavissa olevaa tonttia Meluselvitys Talvella 2012 teetetyn meluselvityksessä todetaan, että suoritettujen melulaskentojen mukaan pohjoisen tontin päivä- ja yöajan keskiäänitaso nykytilassa alittaa vanhojen alueiden päivä- ja yöajan ohjearvot. Ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso alittaa päiväajan ohjearvon 55 db suuressa osassa tonttia. Ennustetilanteen yöaikainen keskiäänitaso on suuressa osassa tonttia db, mikä on vanhojen alueiden ohjearvon tasalla tai lievästi sen yläpuolella.

7 Rakennuksen kaakon puoleinen julkisivu on ennustetilanteessa noin 63 db keskiäänitasossa. Suomessa normaalirakentamisella saavutetaan noin 30 db eristävyys liikennemelua vastaan, joten rakennuksen julkisivulle ei ole tarpeen esittää erillistä julkisivun ääneneristävyysmääräystä. Mahdolliset oleskeluparvekkeet tulisi sijoittaa siten, että päivä- ja yöajan ohjearvon eivät niillä ylity. Yli 55 db:n päiväajan melualueelle sijoittuvat parvekkeet tulee varustaa parvekelasituksin, jotta ohjearvo alitetaan parvekkeilla lasien ollessa suljettuina. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin omistajat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Messukylän omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin kaksi kommenttia ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on otettava huomioon suunnittelussa.

8 Kaavoittajan vastine: Tonteille annetaan kaavamääräys, jonka mukaan alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Tampereen vesi ilmoitti kommentissaan, että kaavahankkeessa tulee huomioida tontin läpi kulkevat vesijohto sekä viemärilinja. Kaavoittajan vastine:: Kyläojankadun puoleiselle tontille merkitään johtorasite tontilla kulkevien vesi- ja viemärilinjojen mukaisesti. Naapuri toi mielipiteessään esille mm. vanhalle talolle jäävän tontin pienuuden, autopaikkojen ja uudisrakennuksen sijoittamisen ja mahdollisen näkymähaitan sekä liikenteen haitat uudisrakennukselle. Lisäksi katsottiin, että Halmeenkadun rintamamiestonttien kokonaisuutta ei ole syytä rikkoa. Kaavoittajan vatine: Tontin jakaminen on mahdollista, koska liittymät tonteille voidaan järjestää eri puolilta. Molemmille tonteille varataan mahdollisuus sijoittaa autot omalle tontille. Uudisrakennus sijoitetaan tontille siten, että se ei aiheuta näkymähaittaa liikenteelle. Uudisrakennus sovitetaan kaavamääräyksillä ympäristöönsä. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa ja yksi mielipide. Messukylän omakotiyhdistys toteaa mielipiteessään mm., että kortteli 5100 muodostuu neljästä tontista, joiden rakennukset edustavat yhtenäistä, puolitoistakerroksista rakennustyyppiä ja jotka on sijoitettu viuhkamaisesti Halmeenkadun varteen tonttien takaosiin ja jotka muodostavat selkeän omaa aikakauttaan edustavan yhtenäisen rakennusryhmän. Kaavaluonnokseen liittyvä kartta, jossa on tarkasteltu Messukylän pohjoispuolen tonttien jakamismahdollisuutta, ei kerro minkälaista muutosta uudisrakentaminen ympäristössä kokonaisuutena merkitsee. Omakotiyhdistys katsoo, että kyseisen kaavamuutoksen osalta on selvitettävä myös korttelialueeseen 5100 kuuluvien muiden tonttien lisärakennusmahdollisuudet ja suhteutettava nyt vireillä oleva asemakaavan muutos tähän kokonaisuuteen. Korttelin asemakaava on vuodelta 1956 ja se tulisi uudistaa korttelialueen osalta kokonaisuutena. Korttelialueeseen kuuluvista tonteista kaksi muuta ovat pinta-alallisesti nyt kaavoitettavaa tonttia suurempia, joten myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite tulee kaavalla ratkaista. Kaavoittajan vastine: Korttelia 5100 voidaan täydentää itse korttelin arvoa heikentämättä. Korttelin viuhkamaisuus näkyy lähinnä pohjakartalla, ei niinkään kadulta katsottaessa. Uudisrakennus täydentää osaltaan kadunvarren kaupunginpuoleista katunäkymää yhdessä aikanaan Kyläojankatu 5-13 rakentuvien kymmenen uuden pientalon kanssa.

9 Korttelin 5100 tontit rajautuvat pääosin ainoastaan Halmeenkatuun. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu Halmeenkadun ja Kyläojankadun risteykseen ja on siten erityistapaus. Muilla tonteilla nykyiset asuinrakennukset on sijoitettu siten, että tontin täydennysrakentaminen täysikokoisella asuinrakennuksella on mahdotonta. Piharakennuksen, jossa on esim. sauna- tai työtiloja, rakentaminen olisi tonteilla mahdollista jo nyt ilman asemakaavamuutostakin. Vanha tapa on ollut rakentaa tontille pienempi asuinrakennus tonttia jakamatta. Tämä saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi Tampereen kaupunki ei ole tutkinut asiaa lähemmin. Kiinteistönomistajilta ei myöskään ole tullut tiedusteluja esim. alle 80 m2:n suuruisten pientalojen rakentamiseksi. Asemakaavan vanhentuneisuuteen ei vaikuta pelkästään kaavan ikä vaan myös se, onko kaava merkittävältä osalta edelleen toteutumatta. Tampereen kaupungin pientaloalueet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin eikä niiden uudistamiseen siten ole tarvetta. Suojelukaavoja on kuitenkin tehty, esim. Pispalan, Härmälän ja Petsamon alueille. Kaavoitus lähtee tarkastelemaan yksittäisten tonttien jakamista omistajan hakemuksen pohjalta. Mikäli koko kortteliin haluttaisiin kaavamuutos, tulisi kiinteistönomistajien toimittaa asemakaavoitukseen yhteinen kaavamuutoshakemus sekä sitoutua korvaaman kaavoituksesta aiheutuvat kulut. Kaavoitus ei pakota kiinteistönomistajia kaavamuutokseen asemakaavan ajantasaistamiseksi. Tontin jakamista tarkastellaan niiden reunaehtojen pohjalta, jotka ovat kaavoituksen ohjeena. Tällä hetkellä jaettavan tontin pinta-alan tulee olla pääsääntöisesti vähintään 1400 m2. Mikäli tontti rajautuu kahteen katuun ja sillä sijaitsevat rakennukset sijoittuvat uudisrakentamisen kannalta hyvin, voi jaettava tontti tapauskohtaisesti olla pienempikin. Ote kaavan 7761 havainnekuvasta, jossa on esitetty Kyläojankadun varteen tulevaa täydennysrakentamista 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen. Kulku kulmassa olevalle ton-

10 tille olisi Halmeenkadun puolelta ja Kyläojankadun varteen sijoittuvalle tontille Kyläojankadulta Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1230 m2 suuruinen omakotirakennuksen tontti kahdeksi pientalotontiksi. Tontin pinta-alaksi tulee 575 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (175), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,30. Tontin pinta-alaksi tulee 655 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (185), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,28. Molempien tonttien korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50 % ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Alue on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja (pv-6). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on 5,5 m. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava välillä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kartassa on esitetty rakennusalojen sivut, joiden puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja (las).

11 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 360 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 166 k-m 2. Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi pientalotontti. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaavamääräyksellä varmistetaan, että pohjavesialueelle sijoitettava toiminta ei vahingollisella tavalla huononna alueen pohjaveden laatua. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.