Opetussuunnitelma_SPA. Stressinhallinta pk-yrityksissä

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma: Stressinhallinta pk-yrityksissä 1. Johdanto 1.1. Yleistä työperäisestä stressistä Muuttuneissa työorganisaatioissa ja tietoyhteiskuntaan siirtymisessä stressistä on tulossa yhä keskeisempi työperäinen riskitekijä. Euroopan komission maaliskuussa 2002 julkistamassa terveys ja turvallisuus politiikassa työstressin ehkäiseminen on valittu yhdeksi prioriteeteista. Euroopan Työterveys ja Turvallisuusvirasto järjesti viime vuonna teemaviikon ja tiedotuskampanjan sloganilla Työstä stressiä. Stressi on ehkä merkittävin este oppimisprosessille kaikessa koulutuksessa mukaan lukien työpaikoilla tapahtuva koulutus, ja syy useille koulutuksen keskeyttämisille. Tästä syystä stressin ehkäiseminen on merkittävä oppimisprosessin laatutekijä motivaation lisäämiseksi, oppimista helpottavien ympäristöjen luomiseksi ja resurssien tehokkaaksi käyttämiseksi niin oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa kuin työpaikoilla. sivu 1 / 9 sivusta

2 Työstressin oireet ovat moninaiset. Oireina voi olla esimerkiksi mielialamuutokset, muutokset käyttäytymisessä, ongelmat töiden suorittamisessa, riittämättömyyden tai hallitsemattomuuden tunne, liiallinen päihteiden (tupakka, alkoholi, lääkkeet) käyttö tai terveysongelmat. Hallitsematon stressi voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Työuupumus on vakava, pitkäaikaisen stressin aiheuttama häiriö, joka ilmenee voimakkaana ja pitkäaikaisena väsymyksenä, joka ei häviä normaalilla levolla. Työuupumus heikentää ammatillista itsetuntoa ja lisää tunnetta siitä, että henkilö ei selviä työtehtävistään. Työstressi vaikuttaa organisaatioiden toimintaan kaikilla osa-alueilla. Hallitsematon stressi työyhteisössä on havaittavissa heikentyneenä asiakaspalveluna, laatuongelmina sekä tuottavuuden ja tehokkuuden ongelmina. Edellä mainittujen lisäksi poissaolot työstä (sairauspoissaolot ja muut) vaikutukset ovat havaittavissa myös taloudellisin mittarein mitattuna. Työntekijöiden liiallinen työstressi on koko työyhteisön asia. Se useinkin on osoitus siitä, että työn organisoinnissa, määrällisessä tai laadullisessa kuormittavuudessa tai itse työssä on kehitettävää. Mitä paremmat valmiudet henkilöstöllä on tunnistaa työstressiä, sitä nopeammin voidaan ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tämän koulutuksen tavoitteena on antaa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla osallistuneet kykenevät tunnistamaan työperäisen stressin, hallitsevat stressiin liittyvien riskien arvioinnin ja osaavat hallita stressiä erilaisissa työelämän tilanteissa. Panostamalla stressinhallintaan liittyvän osaamiseen voidaan ennaltaehkäistä henkilöstön pahoinvointia työssä, sairastumista ja työssä tapahtuvia tapaturmia. Tutkimusten mukaan henkilöillä, jotka oppivat hallitsemaan stressiään on huomattavasti vähemmän sairauspoissaoloja ja muita poissaoloja työstä. Koulutuksen jälkeen: - opiskelijat tunnistavat mitä on työperäinen stressi - ymmärtävät sen vaikutuskia sivu 2 / 9 sivusta

3 - osaavat arvioida työperäistä stressiä - osaavat ehkäistä työperäistä stressiä - osaavat ratkasita työstressistä johtuvia ongelmia - osaavat hallita työstressiä - osaavat edistää työhyvinvoinita Tutkimalla ja edistämällä työstressin hallintaa voidaan merkittävästi ehkäistä ja kontrolloida työstressiä, ehkäistä stressistä johtuvia ongelmia, sairastumisia sekä tapaturmia työssä. Tutkimukset ovat osoittaneet että henkilöillä, joilla on taitoja ja osaamista stressin hallintaan ovat vähemmän poissa työstä sairauksien tai loukkaantumisten takia Työstressi pk-yrityksissä PK-yrityksissä on useita syitä työstressin syntymiselle. Esimerkiksti pitkät työajat, koulutuksen puute, osallistumismahdollisuuksien puuttuminen ja yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa, työn epävarmuus ja terveysongelmat voivat olla stressin aiheuttajia. Muita syitä ovat: - resurssien vähyys - ammattitaitosen henkilöstön puute - tiedonkulku - tiukat aikarajat - koulutuksen kustannukset. Useat pienet yritykset panostavat taloudelliseen selviytymiseen ja tästä syystä eivät kiinnitä riittävästi huomiota työterveys- ja turvallisuuskysymyksiin. Tutkimusten mukaan riskit vakaviin työtapaturmiin on vähintään 50 % suuremmat pienissä yrityksissä. Työstressi vaikuttaa myös yrityksen tuottavuuteen. Työntekijät, jotka kokevat työstressiä ovat todennäisemmin useammin sairaina, ovat vähemmän motivoituneita työhön, vähemmän tuottavia ja altistuvat useammin työtapaturmille. Käytänössä tämä tarkoittaa sivu 3 / 9 sivusta

4 sitä, että mitä stressaantuneempia työntekijät ovat pienissä yrityksissä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä yritys on menestyvä ja kilpailukykyinen markkinoilla. 2. Koulutuksen kohderyhmä Tämän koulutuksen kohderyhmän muodostavat yrittäjät ja johtajat, esimiehet, työntekijät ja ammattiliittojen edustajat pk-yrityksissä. 3. Koulutuksen pituus Koulutuksen pituus on 14 tuntia (2 päivää) ja lisäksi optiona 7 lisätuntia. Koulutus voidaan toteuttaa eri tavoin rytmitettynä ( esimerkiksi 2 seitsemän tunnin koulutuspäivää tai 4 koulutustapantumaa iltapäivisin tai iltaisin 3,5 tuntia kerrallaan). Koulutuksen toteuttaja päättää yhdessä toimeksiantajien kanssa koulutuksen toteutusmuodon. 4. Käytettävät menetelmät Koulutus noudatta SPA-käsikirjan rakennetta. Kouluttajan apuna on koulutuskalvot (sekä englannin kielellä että kansallisella kielellä) tukemassa oppimista ja varmistamassa että opetussisältö on jokaisessa koulutuksessa samankaltainen. Käsikirja tukee osallistujien oppimisprosessia. Case-kuvaukset ja harjoitukset auttavat koulutukseen osallistuvia ymmärtämään teoreettista viitekehystä. Koulutksen sisältöjen konkretisoinnissa ja käytännönläheiseksi tekemisessä käytetään apuna roolipeliä. CDromin käyttö mahdollistaa osallistujille oppisisältöjen soveltamisen omaan työhön ja uusien ideoiden työstämiseen työpaikoilla. sivu 4 / 9 sivusta

5 5. Koulutksen rakenne Kuten aikaisemiin mainittiin, koulutuksen pituus on kaksi päivää (14 tuntia) ja lisäksi optiona kolmas päivä (7 tuntia). Koulutus muodostuu kolmesta koulutusmodulista, jotka ovat: Johdanto ja orientoituminen, riskien arviointi ja työstressin ehkäiseminen. Jokainen moduli sisältää luentoja, case-kuvauksia ja harjoituksia. Modulissa 2 käytetään roolipeliä. Lisäksi voidaan toteuttaa neljäs moduli, joka koostuu riskien johtamisen arvioinnista ja interventioista, ja joka toteutetaan työpajatyyppisenä työskentelynä perustuen casetapauksiin. Moduli 1: Johdanto/Orientaatio 4 tuntia Ensimmäisen jakson tavoitteena on auttaa osallistujat orientoitumaan koulutuksen sisältöön. Kouluttaja esittelee koulutuksen sisällön, opetusmenetelmät ja oppimateriaalit. Johdanto-osassa osallistujat oppivat tunnistamaan työstressin. He tunnistavat ne tekijät, jotka aiheuttavat työstressiä ja tietävät, millaisia vaikutuksia työstressillä on yksilöihin ja työyhteisöihin. Koulutusjakson aikana käytettävät opetusmenetelmät ovat luennot, harjoitukset ja case. Luento-osuus antaa osallistujalle teoreettista tietoa käsiteltävästä aiheesta. Harjoitusten tarkoituksena on soveltaa tieto käytäntöön ja siten auttaa osallistujaa soveltamaan opittua omaan toimintaympäristöönsä. Harjoitustehtävä ohjaa osallistujan tunnistamaan stressitekijöitä omassa työssään ja työyhteisössään. Case studyn avulla annetaan Sisältö: Sisällän, menetelmien ja materaalin esittely Mitä stressi on? Mikä aiheuttaa työstressiä? Stressin vaikutukset: - Stressin vaikutukset yksilöön - Stressin vaikutukset organisaatioon Harjoitus: sivu 5 / 9 sivusta

6 Stressitekijät. Kuinka tunnistaa stressitekijät? Case-tapaus Moduli 2: Riskien arviointi 6 tuntia Toisen jakson tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva stressiperäisten riskien hallinnasta. Jakson jälkeen osallistuja tuntee erilaisia tapoja riskien arviointiin. Hän tuntee riskien hallinnan vaiheet ja osaa soveltaa oppimaansa työssään. Jakso käynnistyy luento-osuudella, jonka aikana teorian ja käytännön esimerkein opitaan keinoja riskien tunnistamiseen. Case study soveltaa teorian käytäntöön ja antaa osallistujalle uusia ideoita sovellettavaksi omassa työssä ja organisaatiossa. Jakson päätteeksi syvennetään opittua ja sovelletaan sitä käytäntöön roolipelin avulla. Roolipelin kautta osallistuja voi henkilökohtaisesti havainnoida stressinhallintaan liittyviä tekijöitä. Sisältö: Mitä voit tehdä stressille? Riskien arviointi Riskien arvioinnin askeleet Case-kuvaus Roolipeli Moduli 3: Työstressin ehkäiseminen/interventiot 4 tuntia Kolmannen jakson tavoitteena on antaa osallistujille tiedot ja taidot työperäisestä stressistä johtuvien ongelmien ratkaisuun. Jaksolla osallistuja oppii käyttämään erilaisia menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi sekä arvioimaan menetelmien soveltumista käytännön tilanteisiin. Osallistuja oppii huolehtimaan työyhteisönsä jäsenistä ja oppii huomaamaan organisaatiokulttuurin merkityksen työpaikkakohtaisessa stressin hallinnassa. Osallistuja sivu 6 / 9 sivusta

7 oppii hahmottamaan ja tiedostamaan käytössä olevat resurssit ja oppii näkemään johtamisen merkityksen työperäisen stressin hallinnassa. Jakson lopussa osallistuja tietää, mistä lähteistä voi hankkia lisää tietoa ja millaiset organisaatiot työskentelevät tuottaakseen tietoa ja levittääkseen hyviä käytäntöjä (esim. WHO, EASHW, ILO, NIOSH) Jakso käynnistyy luennolla, jonka tavoitteena on teoreettisen viitekehyksen hahmottaminen. Opittua syvennetään case studyn avulla ja samalla osallistujaa ohjataan arvioimaan menetelmien käyttökelpoisuutta omassa työssään ja organisaatiossaan. Sisältö: Stressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen Stressistä kärsivän työntekijän kohtaaminen Organisaatiokulttuuri Stressinhallinnan resurssit Lisätietoja ja oppimateraalia Case-kuvaus Moduli 4: Optiona työstressin arviointi Tämän jakson tavoitteena on oppia arvioimaan stressistä johtuvia riskeljä sekä interventioita. Sisältö: Case-kuvaus: arviointitekniikat Case-kuvaus: interventiot sivu 7 / 9 sivusta

8 6. Kouluttajalle asetettavat vaatimukset Kouluttajalta edellytetään koulutettavan aiheen hallitsemisen lisäksi käytännönläheisyyttä, kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja sosiaalisia taitoja. Kouluttajalle on eduksi käytännössä hankitusta työkokemuksesta ja osallistumisesta organisaatioiden kehittämiseen. Soveltuva kouluttajan koulutus on esimerkiksi käyttäytymistieteellinen koulutus (psykologia, kasvatustiede tai vastaava). Ennen koulutusta kouluttajan tulee perehtyä koulutusta varten laadittuun materiaaliin (käsikirja, harjoitukset, caset). Mikäli mahdollista, kouluttajan tulisi perehtyä myös osallistujien taustayritysten toimialaan ja toiminnan luonteeseen. PK-yrityksille suunnatussa koulutuksessa kouluttajan tulee esittää asiat käytännön läheisesti ja pyrkiä huomioimaan kohderyhmän tarpeet. 7. Opetustilat ja laitteet Tämän koulutuksen toteuttaminen ei aseta opetustilalle varsinaisia erityisvaatimuksia. Se voidaan toteuttaa perinteisen luokkahuoneen lisäksi erilaisissa neuvottelutiloissa tai yritysten tiloissa. Tilalta edellytetään, että siinä voidaan toteuttaa sekä luento-opetusta että ryhmissä tapahtuvaa työskentelyä. Harjoituksia, caseja ja roolipelejä varten on hyvä olla joko ryhmätyötiloja tai muunneltavia kalusteryhmiä. Oheislaitteina koulutuksessa tarvitaan tietokone, dataprojektori ja piirtoheitin. 8. Osallistujille jaettava materiaali Ennen koulutuksen alkua osallistujille toimitetaan päivän ohjelma. Mikäli mahdollista, sen mukana seuraa kouluttajan laatima kirja, jossa osallistuja toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan mahdollisista käytännön järjestelyistä. Edellä mainitut voidaan toimittaa osallistujille myös sähköisessä muodossa liitetiedostoina. sivu 8 / 9 sivusta

9 Koulutuksessa opiskelija saa kansion ja tarvittavat oppimisvälineet. Oppimateriaali jaetaan koulutustilaisuudessa. Vaihtoehtoisesti materiaali voidaan toimittaa sähköisesti ja se voidaan liittää esimerkiksi organisaation virtuaaliseen oppimisympäristöön. sivu 9 / 9 sivusta