Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen koulutusorganisaatioissa
|
|
- Aimo Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen koulutusorganisaatioissa 1. Johdanto 1.1. Johdanto työstressiin Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Työ vaatii nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työstressi on tunnistettu keskeisimmäksi työperäiseksi ongelmaksi ja se linkittyy organisaatioihin erityisesti tietoyhteiskunnassa. Toimenpiteet työstressin ehkäisemiseksi ovat ajankohtaisia kaikissa Euroopan maissa ja kaikenlaisissa organisaatioissa. Tämän koulutuksen tavoitteena on antaa kaikille toimijoilla tietoja ja taitoja tunistaa työperäinen stressi, toteuttaa riskien arviointia ja hallita työstä johtuvaa stressiä. Työstressin oireet ovat moninaiset. Oireina voi olla esimerkiksi mielialamuutokset, muutokset käyttäytymisessä, ongelmat töiden suorittamisessa, riittämättömyyden tai hallitsemattomuuden tunne, liiallinen päihteiden (tupakka, alkoholi, lääkkeet) käyttö tai terveysongelmat. Page 1 / 8 pages
2 Hallitsematon stressi voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Työuupumus on vakava, pitkäaikaisen stressin aiheuttama häiriö, joka ilmenee voimakkaana ja pitkäaikaisena väsymyksenä, joka ei häviä normaalilla levolla. Työuupumus heikentää ammatillista itsetuntoa ja lisää tunnetta siitä, että henkilö ei selviä työtehtävistään. Työstressi vaikuttaa organisaatioiden toimintaan kaikilla osa-alueilla. Hallitsematon stressi työyhteisössä on havaittavissa heikentyneenä asiakaspalveluna, laatuongelmina sekä tuottavuuden ja tehokkuuden ongelmina. Edellä mainittujen lisäksi poissaolot työstä (sairauspoissaolot ja muut) vaikutukset ovat havaittavissa myös taloudellisin mittarein mitattuna. Stressin kokemus vaihtelee henkilöittäin. Joihinkin se vaikuttaa enemmän kuin toisiin, mutta kun yksilö kärsii työstressistä, vaikuttaa se koko organisaatioon. Stressi voi johtua useiden tekijöiden summasta, mutta usein se taustalla on epätasapaino velvollisuuksien ja vastuiden sekä voimavarojen välillä, liian paljon tai liian vähän työtä tai työn kehittämisen puute. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan varmistaa parhaiten ohjaamalla heitä omaehtoiseen toimintaan antamalla työkaluja työperäisen stressin aikaiseen tunnistamiseen ja siitä johtuvien ongelmien ratkaisuun. Tämän koulutuksen tavoitteena on antaa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla osallistuneet kykenevät tunnistamaan työperäisen stressin, hallitsevat stressiin liittyvien riskien arvioinnin ja osaavat hallita stressiä erilaisissa työelämän tilanteissa. Panostamalla stressinhallintaan liittyvän osaamiseen voidaan ennaltaehkäistä henkilöstön pahoinvointia työssä, sairastumista ja työssä tapahtuvia tapaturmia. Tutkimusten mukaan henkilöillä, jotka oppivat hallitsemaan stressiään on huomattavasti vähemmän sairauspoissaoloja ja muita poissaoloja työstä. Koulutuksen jälkeen: - opiskelijat tunnistavat mitä on työperäinen stressi - ymmärtävät sen vaikutuskia - osaavat arvioida työperäistä stressiä - osaavat ehkäistä työperäistä stressiä Page 2 / 8 pages
3 - osaavat ratkasita työstressistä johtuvia ongelmia - osaavat hallita työstressiä - osaavat edistää työhyvinvoinita Tutkimalla ja edistämällä työstressin hallintaa voidaan merkittävästi ehkäistä ja kontrolloida työstressiä, ehkäistä stressistä johtuvia ongelmia, sairastumisia sekä tapaturmia työssä. Tutkimukset ovat osoittaneet että henkilöillä, joilla on taitoja ja osaamista stressin hallintaan ovat vähemmän poissa työstä sairauksien tai loukkaantumisten takia Työstressi koulutusorganisaatioissa Lähes jokainen on tuntenut stressiä opiskeluaikanaan tutkintoja suorittaessaan, koetilanteissa ja arvioinnin yhteydessä. On olemassa myös sairaus, jolle on annettu nimeksi neurogenous diarrhoea of students, joka kirjaimellisesti johtuu stressistä. On siis oletettavaa, että henkilöt joiden kouluajoista on kulunut vuosia tai vuosikymmeniä ja jotka aikuisena osallistuvat koulutukseen joko velvoitettuina tai päivittääkseen tietojaan kokevat itsensä stressaantuneiksi. Lisäksi koulutuksessa käytetään usein tietokoneita ja erityisesti vanhemmille henkilöille tietokoneiden käyttö on pelottavaa. Taito hallita stressiä on hyödyllinen monin tavoin ja lisää oppimista. Kouluttajat, kokeneetkin tuntevat usein jännitystä aloittaessaan työskentelyn uuden ryhmän kanssa, kehittäessään uutta oppimateriaalia ja käyttäessään uusia teknologioita opetuksessa. Stressin tunnetta lisää myös suuri opetustuntien määrä, opetuksen arvionti tilanteissa, joissa se vaikuttaa opettajan etenemiseen, vähemmän tunnettujen opetusmenetelmien käyttö tai jos opettaja ei ole riittävästi valmistautunut opetustilanteeseen jne. Oppilaitosten henkilöstö tuntee yhä useammin työnsä yksitoikkoiseksi ja liian vähän vaihtelua sisältäväksi, ajoittain liian kuormittavaksi, työaikojen osalta liian arvaamattomaksi, liian rasittavaksi opiskelijoihin ja kouluttajiin liittyvien hallinnollisten tehtävin vuoksi sekä joissakin tapauksissa koetaan epävarmuutta myös työn jatkuvuuden suhteen. Page 3 / 8 pages
4 2. Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat oppilaitosten henkilöstö, kouluttajat ja opiskelijat. 3. Koulutuksen pituus: Koulutuksen pituus on 14 tuntia (2 päivää) ja lisäksi optiona 7 lisätuntia. Koulutus voidaan toteuttaa eri tavoin rytmitettynä ( esimerkiksi 2 seitsemän tunnin koulutuspäivää tai 4 koulutustapantumaa iltapäivisin tai iltaisin 3,5 tuntia kerrallaan). Koulutuksen toteuttaja päättää yhdessä toimeksiantajien kanssa koulutuksen toteutusmuodon. 4. Opetusmenetelmät Pääasiallinen pedagoginen lähestymistapa on toimintaoppiminen, jonka periaatteena on, että oppija oppii helpommin ja nopeammin kokemuksen kauuta. Koulutus noudatta SPA-käsikirjan rakennetta. Kouluttajan apuna on koulutuskalvot (sekä englannin kielellä että kansallisella kielellä) tukemassa oppimista ja varmistamassa että opetussisältö on jokaisessa koulutuksessa samankaltainen. Käsikirja tukee osallistujien oppimisprosessia. Case-kuvaukset ja harjoitukset auttavat koulutukseen osallistuvia ymmärtämään teoreettista viitekehystä. Koulutksen sisältöjen konkretisoinnissa ja käytännönläheiseksi tekemisessä käytetään apuna roolipeliä. CDromin käyttö mahdollistaa osallistujille oppisisältöjen soveltamisen omaan työhön ja uusien ideoiden työstämiseen työpaikoilla. 5. Koulutuksen rakenne Kuten aikaisemiin mainittiin, koulutuksen pituus on kaksi päivää (14 tuntia) ja lisäksi optiona kolmas päivä (7 tuntia). Koulutus muodostuu kolmesta koulutusmodulista, jotka ovat: Johdanto ja orientoituminen, riskien arviointi ja työstressin ehkäiseminen. Jokainen Page 4 / 8 pages
5 moduli sisältää luentoja, case-kuvauksia ja harjoituksia. Modulissa 2 käytetään roolipeliä. Lisäksi voidaan toteuttaa neljäs moduli, joka koostuu riskien johtamisen arvioinnista ja interventioista, ja joka toteutetaan työpajatyyppisenä työskentelynä perustuen casetapauksiin. Moduli 1: Johdanto/Orientaatio 4 tuntia Ensimmäisen jakson tavoitteena on auttaa osallistujat orientoitumaan koulutuksen sisältöön. Kouluttaja esittelee koulutuksen sisällön, opetusmenetelmät ja oppimateriaalit. Johdanto-osassa osallistujat oppivat tunnistamaan työstressin. He tunnistavat ne tekijät, jotka aiheuttavat työstressiä ja tietävät, millaisia vaikutuksia työstressillä on yksilöihin ja työyhteisöihin. Koulutusjakson aikana käytettävät opetusmenetelmät ovat luennot, harjoitukset ja case. Luento-osuus antaa osallistujalle teoreettista tietoa käsiteltävästä aiheesta. Harjoitusten tarkoituksena on soveltaa tieto käytäntöön ja siten auttaa osallistujaa soveltamaan opittua omaan toimintaympäristöönsä. Harjoitustehtävä ohjaa osallistujan tunnistamaan stressitekijöitä omassa työssään ja työyhteisössään. Case studyn avulla annetaan Sisältö: Sisällän, menetelmien ja materaalin esittely Mitä stressi on? Mikä aiheuttaa työstressiä? Stressin vaikutukset: - Stressin vaikutukset yksilöön - Stressin vaikutukset organisaatioon Harjoitus: Stressitekijät. Kuinka tunnistaa stressitekijät? Case-tapaus Page 5 / 8 pages
6 Moduli 2: Riskien arviointi 6 tuntia Toisen jakson tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva stressiperäisten riskien hallinnasta. Jakson jälkeen osallistuja tuntee erilaisia tapoja riskien arviointiin. Hän tuntee riskien hallinnan vaiheet ja osaa soveltaa oppimaansa työssään. Jakso käynnistyy luento-osuudella, jonka aikana teorian ja käytännön esimerkein opitaan keinoja riskien tunnistamiseen. Case study soveltaa teorian käytäntöön ja antaa osallistujalle uusia ideoita sovellettavaksi omassa työssä ja organisaatiossa. Jakson päätteeksi syvennetään opittua ja sovelletaan sitä käytäntöön roolipelin avulla. Roolipelin kautta osallistuja voi henkilökohtaisesti havainnoida stressinhallintaan liittyviä tekijöitä. Sisältö: Mitä voit tehdä stressille? Riskien arviointi Riskien arvioinnin askeleet Case-kuvaus Roolipeli Moduli 3: Työstressin ehkäiseminen/interventiot 4 tuntia Kolmannen jakson tavoitteena on antaa osallistujille tiedot ja taidot työperäisestä stressistä johtuvien ongelmien ratkaisuun. Jaksolla osallistuja oppii käyttämään erilaisia menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi sekä arvioimaan menetelmien soveltumista käytännön tilanteisiin. Osallistuja oppii huolehtimaan työyhteisönsä jäsenistä ja oppii huomaamaan organisaatiokulttuurin merkityksen työpaikkakohtaisessa stressin hallinnassa. Osallistuja oppii hahmottamaan ja tiedostamaan käytössä olevat resurssit ja oppii näkemään johtamisen merkityksen työperäisen stressin hallinnassa. Page 6 / 8 pages
7 Jakson lopussa osallistuja tietää, mistä lähteistä voi hankkia lisää tietoa ja millaiset organisaatiot työskentelevät tuottaakseen tietoa ja levittääkseen hyviä käytäntöjä (esim. WHO, EASHW, ILO, NIOSH) Jakso käynnistyy luennolla, jonka tavoitteena on teoreettisen viitekehyksen hahmottaminen. Opittua syvennetään case studyn avulla ja samalla osallistujaa ohjataan arvioimaan menetelmien käyttökelpoisuutta omassa työssään ja organisaatiossaan. Sisältö: Stressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen Stressistä kärsivän työntekijän kohtaaminen Organisaatiokulttuuri Stressinhallinnan resurssit Lisätietoja ja oppimateraalia Case-kuvaus Moduli 4: Optiona työstressin arviointi Tämän jakson tavoitteena on oppia arvioimaan stressistä johtuvia riskeljä sekä interventioita. Sisältö: Case-kuvaus: arviointitekniikat Case-kuvaus: interventiot 6. Kouluttajalle asetettavat vaatimukset Kouluttajan rooli missä tahansa koulutuksessa on merkittävä ja tästä syystä kouluttajan valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kouluttajalla tulee olla osaamista ja kokemusta koulutusalalta, käytännön näkemystä, hänellä on oltava hyvät sosiaaliset taidot ja kyky työskennellä erilaisen elämänkokemuksen, oppimistyylin ja koulutuksen omaavien Page 7 / 8 pages
8 ihmisten kanssa. Ammatillinen osaaminen ja kokemus työyhteisöjen kehittämisestä on eduksi. Lisäksi kouluttajalta edellytetään soveltuvaa akateemista tutkintoa liittyen käyttäytymistieteisiin kuten esimerkiksi psykologia, kasvatustiede tai vastaava. Ennen koulutuksen alkua kouluttajan tulee perehtyä aiheeseen ja käytettävään materiaaliin (kouluttajan manuaali, harjoitukset ja case-kuvaukset). Mikäli mahdollista kouluttajan olisi hyvä tutustua osallistujiin, organisaatioihin ja toimialaan, jolta opiskelijat tulevat. Koulutus on suunnattu koulutusorganisaatioille ja kouluttajan tulee pita koulutus käytännön läheisenä ja ottaa huomioon kohderyhmän erityiset tarpeet. 7. Opetustilat ja laitteet Tämän koulutuksen toteuttaminen ei aseta opetustilalle varsinaisia erityisvaatimuksia. Se voidaan toteuttaa perinteisen luokkahuoneen lisäksi erilaisissa neuvottelutiloissa tai yritysten tiloissa. Tilalta edellytetään, että siinä voidaan toteuttaa sekä luento-opetusta että ryhmissä tapahtuvaa työskentelyä. Harjoituksia, caseja ja roolipelejä varten on hyvä olla joko ryhmätyötiloja tai muunneltavia kalusteryhmiä. Oheislaitteina koulutuksessa tarvitaan tietokone, dataprojektori ja piirtoheitin. 8. Osallistujille jaettava materiaali Ennen koulutuksen alkua osallistujille toimitetaan päivän ohjelma. Mikäli mahdollista, sen mukana seuraa kouluttajan laatima kirja, jossa osallistuja toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan mahdollisista käytännön järjestelyistä. Edellä mainitut voidaan toimittaa osallistujille myös sähköisessä muodossa liitetiedostoina. Koulutuksessa opiskelija saa kansion ja tarvittavat oppimisvälineet. Oppimateriaali jaetaan koulutustilaisuudessa. Vaihtoehtoisesti materiaali voidaan toimittaa sähköisesti ja se voidaan liittää esimerkiksi organisaation virtuaaliseen oppimisympäristöön. Page 8 / 8 pages
Opetussuunnitelma_SPA. Stressinhallinta pk-yrityksissä
Opetussuunnitelma: Stressinhallinta pk-yrityksissä 1. Johdanto 1.1. Yleistä työperäisestä stressistä Muuttuneissa työorganisaatioissa ja tietoyhteiskuntaan siirtymisessä stressistä on tulossa yhä keskeisempi
LisätiedotOpetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla
Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla 1. Johdanto 1.1. Johdanto työperäiseen stressiin Työn luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyisin työ asettaa yhä enemmän vaatimuksia
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotSTRESSIÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET KOULUTTAJAN OPAS
STRESSIÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET KOULUTTAJAN OPAS SISÄLTÖ 1. Koulutttajan opas 1.1. Johdanto 1.2. Stress Prevention Activities koulutustuote 1.3. Kouluttajan oppaan rakenne 1.4. SPA-projektin yhteistyöverkosto
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotAOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90
AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotKainuulainen opinnollistamismalli
Kainuulainen opinnollistamismalli Päivitetty 20.09.2019 Mallia laativat yhdessä Kainuun TYPO-koordinaatio -hanke Kuhmon Elinvoima Sampo (ELSA) -hanke Kuhmon Hyvä Arki -hanke Potkuri-hanke, Edukai Oy Tolokkua
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotTyöelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa
Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotOpinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo
Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotPsykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen
Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotMITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotHyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotYrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen
Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.
LisätiedotMATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op
1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie
LisätiedotPedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotArviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä
Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä Ryhmien muodostaminen 6-8 henkeä/ryhmä mielellään uusia tuttavuuksia eri kouluista ja koulumuodoista Esittätyminen Kerro yksi mieleenpainuva arviointikokemus
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotOPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö
OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ 9.10.2015 Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö YHTEISTYÖN TAUSTAA Erilaisia oppijoita - erilaisia
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotTAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella
Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan
LisätiedotLIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotPedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta
Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen
LisätiedotTyövaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin
Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan
LisätiedotPedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä
LisätiedotTKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen
TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen 02.11.2018, Liisa Vanhanen-Nuutinen Perinteinen 55,8 % Monet väylät opintoja vastaaviin tehtäviin Työelämän kautta 10,6 % Toista
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotINNO-OPPI -hankkeen järjestämät täydennyskoulutukset 2012
INNO-OPPI -hankkeen järjestämät täydennyskoulutukset 2012 Osaamisen johtaminen I ja II (31.8.2012 ja 21.9.2012) Osaamisen johtaminen osa 3. (13.11.2012) Verkko opetuksen ja oppimisen tukena (28.9.2012)
LisätiedotJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen
JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotWPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS
WPI MDUULIPHJAINEN KULUTUS Rakenna oma koulutusohjelma ja aikataulu Koulutus on rakennettu siten, että sen voi joustavasti suorittaa jaksoissa itselle sopivassa aikataulussa. Yksilöllistä koulutusohjelmaa
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotOSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 6 OP
OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 6 OP 1. Työelämäpedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa 6op... 3 2. Koulutuksen ennakkotehtävä... Error! Bookmark not defined. 1 OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotPedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko
Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min
LisätiedotInnovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti
Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet
Lisätiedot