STRESSIÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET KOULUTTAJAN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRESSIÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET KOULUTTAJAN OPAS"

Transkriptio

1 STRESSIÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET KOULUTTAJAN OPAS

2 SISÄLTÖ 1. Koulutttajan opas 1.1. Johdanto 1.2. Stress Prevention Activities koulutustuote 1.3. Kouluttajan oppaan rakenne 1.4. SPA-projektin yhteistyöverkosto 2. Stressin arviointi ja hallinta 2.1. Kuinka oppia arvioimaan ja hallitsemaan työstressiä? 2.2.Stressinhallinnassa tarvittavat kvalifikaatiot 2.3. SPA-koulutuksen kohderyhmä 2.4. Koulutuksen toteuttaminen/ohjeet 2.5. Oppimateriaali ja sisältö 3. Kouluttajalta vaadittava osaaminen Henkilökohtaiset taidot Tekniset taidot Metodologiset taidot Pedagogiset taidot 4. Työperäinen stressi 4.1. Yleinen johdanto työperäiseen stressiin 4.2. Työperäinen stressi pk-yrityksissä, koulutusorganisaatioissa ja merenkulkualalla 4.3. Kuinka käyttää oppimateriaalia? 4.4. Didaktiset suositukset 4.5. Koulutuksen arviointi 5. SPA-koulutusmateriaalin tuotteet Opetussuunnitelma Käsikirja Case-kuvaukset Roolipelit Kouluttajan opas CD-ROM 6. Lähdeaineistoa ja linkkejä Hyödyllisiä WWW-sivuja

3 1. Kouluttajan opas 1.1 Johdanto Tämä kouluttajan opas on kehitetty osana Stress Prevention Activities SPA projektia ja se on yksi projektin koulutustuotteista. Stress Prevention Activities SPA on kansainvälinen Leonardo da Vinci ohjelman tuella toteutettu projekti, jonka tavoitteena on ollut edistää työstä ja koulutuksesta johtuvan stressin tunnistamista ja ehkäisemistä, lisätä tietoisuutta työstressin ehkäisemiseksi tehtävien toimenpiteiden tärkeydestä, sitouttaa eri toimijoita (sidosryhmät, omistajayrittäjät, työntekijät, asiantuntijat) projektin tavoitteisiin ja kehittää siirrettäviä tuotteita ja käytäntöjä Eurooppalaisten pk-yritysten käyttöön. Tämän oppaan tavoitteena on ohjata ja opastaa SPA-projektissa tuotettujen työkalujen ja materiaalien käytössä. Se on tarkoitettu erityisesti kouluttajille ja koulutuksen suunnittelijoille SPA-projektissa kehitetyn koulutuksen toteuttamisen tueksi. Kouluttajan opas on tarkoitettu käytettäväksi työvälineenä erityisesti myös kouluttajien koulutuksessa. SPA koulutus ja siihen liittyvä kouluttajan aineisto käsittää didaktista materiaalia, menetelmiä ja työkaluja, joita voidaan soveltaa erityisesti stressitekijöiden arvioinnissa ja työperäisen stressin ehkäisemisessä eri toimialoilla ja erilaisissa organisaatioissa. Kaikki edellä mainitut kuvataan yksityiskohtaisemmin kouluttajan oppaassa. Tämän lisäksi oppaassa on ehdotuksia ja suosituksia työkalujen ja menetelmien parhaista soveltamiskäytännöistä. Tavoitteena oppaassa on helpottaa stressistä johtuvien riskien hallintaan liittyvien tietojen ja taitojen kehittymistä.

4 Vaikka joitakin kouluttajan oppaassa esitellyistä työkaluista ja materiaaleista voidaan käyttää itsenäisesti erillään kokonaisuudesta, on ne kuitenkin suunniteltu käytettäväksi osana opetussuunnitelmassa kuvattua koulutuskokonaisuutta ja käytettäväksi koulutuksen aikana toteutettavissa ryhmäharjoituksissa ja oppimistehtävissä. SPA-projektin tavoitteena on ohjatun koulutuksen ja oppimisen helpottaa psykososiaalisten riskien hallintaa ja työperäisen stressin ehkäisemistä eri sektoreilla. Stressi on eräs vakavimmista työelämän ongelmista. Sillä on vaikutuksia sekä terveyteen että organisaatioiden tuottavuuteen. Koulutus antaa hyödyllistä ja perusteellista tietoa työperäisen stressin arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Koulutuksen aikana opitaan - tunnistamaan, mitä on työperäinen stressi - ymmärtämään stressin vaikutuksia - arvioimaan stressistä johtuvia riskejä - menetelmiä ja toimenpiteitä työperäisen stressin ehkäisemiseksi - ratkaisemaan työperäisestä stressistä johtuvia ongelmia - millaisilla toimenpiteillä voidaan hallita työperäistä stressiä ja - edistämään hyvinvointia työssä Stress Prevention Activities koulutustuote Työstressin ehkäisemiseen panostamalla voidaan paremmin kontrolloida työstressistä johtuvia riskejä, välttää stressistä aiheutuvia ongelmia, sairauksia ja työtapaturmia. SPA-projektissa kehitetty koulutus sisältää teoriaopetuksen harjoituksineen. Koulutuksen kokonaispituus on 14 oppituntia ja siihen sisältyy lisäksi 7 oppitunnin valinnainen osio. Koulutuksen toteuttaja voi päättää, millä tavoin koulutus toteutetaan (esimerkiksi 2 kokonaista

5 päivää tai 4 puolta päivää). Koulutuksen sisältö noudattaa projektissa tuotetun käsikirjan sisältöä. Kouluttajat voivat käyttää opetuksen tukena tuotettua kalvomateriaalia ja muuta materiaalia (joko englanninkielisiä tai kansallisilla kielillä julkaistuja) varmistaakseen, että koulutuksen sisältä toteutetaan samankaltaisena eri pilottikoulutuksissa. Koulutus muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat johdanto, riskien arviointi ja työstä johtuvan stressin ehkäiseminen ja hallinta. Modulit sisältävät luentoja, case-harjoituksia ja esimerkkejä. Modulissa kaksi käytetään lisäksi roolipeliä. Neljännessä valinnaisessa modulissa toteutetaan työpajassa riskien arviointia ja opitaan työstresssistä johtuvien riskien hallinnan prosessien case-kuvausten avulla. Opetusmenetelminä käytetään luentoja, harjoituksia ja case-kuvauksia. Luentojen tavoitteena on antaa osallistujille riittävä teoreettinen tausta aiheesta. Harjoitusten tarkoituksena on oppia soveltamaan käytännössä luentojen aikana käsiteltyjä teemoja ja hankittuja taitoja. Harjoitusten tavoitteena on lisäksi auttaa osallistujia tunnistamaan ja ymmärtämään omalla työpaikalla olevia stressitekijöitä. Case-tapaukset tarjoavat käytännön esimerkkejä ja syventävät näin oppimiskokemusta. Koulutusmateriaalin osat ovat: 1. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelma kuvaa koulutuksen ja siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut. Opetussuunnitelman tavoitteena on ohjata koulutuksen organisoinnissa siten, että oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä soveltamalla pystytään tukemaan koulutukseen osallistuvien työperäiseen stressiin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista, ongelmia aiheuttavien työstressiin liittyvien riskien ja rakenteellisten ongelmien sekä stressitekijöiden tunnistamiseen liittyvien taitojen lisääntymistä. Opetussuunnitelmasta on kolme eri versiota, jotka ovat tarkoitettu pk-yrityksille, koulutusorganisaatioille ja merenkulkualalle suunniteltujen koulutusten toteuttamisen tueksi. Opetussuunnitelmat ovat kuitenkin helposti siirrettävissä myös muille toimialoille.

6 2. Käsikirja: Käsikirja sisältää työstressiin ja sen ehkäisemiseen liittyvää teoriatietoa. Luvussa kaksi määritellään, mitä stressi on, luvussa kolme kuvataan stressiperäisten riskien arviointia, luvussa neljä sisältää riskienhallintaan ja arviointiin liittyvää teoriatietoa ja luvussa viisi kuvataan menetelmiä ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan ehkäistä työperäistä stressiä. Käsikirja antaa kokonaisnäkemyksen työperäisestä stressistä. Tämän lisäksi on hyvä perehtyä maakohtaiseen aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön. Käsikirja tutustuttaa kouluttajat ja koulutettavat systemaattisesti työstressiin liittyviin teemoihin. Sen tehtävänä on tukea koulutukseen osallistuvien oppimisprosessia. 3. Case-kuvaukset: Case-kuvauksien tarkoituksena on opettaa teorian soveltamista käytäntöön ja antaa osallistujille käytännön vinkkejä kuinka ratkaista työstressistä johtuvia ongelmia omalla työpaikalla. Tapaustutkimusten avulla syvennetään opittua ja opitaan hyödyntämään aikaisemmin hankittua tietoa sekä arvioimaan teoriassa opittujen menetelmien hyödynnettävyyttä omissa organisaatioissa ja työpaikoilla. Koulutusmateriaali sisältää kuusi case-kuvausta. Kuvauksista kaksi käsittelee pk-yrityksiä, kaksi koulutusorganisaatioita ja kaksi merenkulkualan yrityksiä. Case-kuvausten tavoitteena on herättää keskustelua ja parantaa yhteistyön laatua ryhmätöissä sekä auttaa paremmin ymmärtämään työstressiin liittyvää teoriaa käytännön esimerkkien avulla. 4. Roolipelit: Modulissa kaksi opetusmenetelmänä käytetään roolipeliä syventämään oppimiskokemusta antamalla osallistujien henkilökohtaisesti havainnoida työperäisen stressin hallintaan liittyviä tekijöitä. Roolipelin tehtävänä on tehdä koulutuksen sisältö konkreettiseksi ja käytännönläheiseksi. Koulutusmateriaali sisältää kolme roolipeliä. Roolipeleissä keskitytään riskien arvioinnin metodologiaan pk-yrityksen, koulutusorganisaation ja laivanvarustamon näkökulmista. Roolipelien tavoitteena on oppimisen syventäminen ja motivointi aktiiviseen työskentelyyn työpaja-harjoitusten yhteydessä. 5. Kouluttajan opas: Tämän oppaan tavoitteena on opastaa koulutukseen kehitettyjen didaktisten työkalujen ja materiaalien käytössä. Se on tarkoitettu erityisesti kouluttajien ja koulutuksen suunnittelijoiden valmentamiseen. Kaikki koulutukseen liittyvä materiaali, niiden

7 käyttöön liittyvät suositukset ja parhaat käytännöt esitellään kouluttajan oppaassa. Oppaan tavoitteena on kouluttajien tietojen ja taitojen lisääminen työperäiseen stressiin liittyvissä aiheissa Kouluttajan oppaan rakenne Tämä kouluttajan opas on tarkoitettu helppokäyttöiseksi lähdeteokseksi, jota käyttäjä voi halutessaan täydentää ja päivittää. Opas sisältää kuusi osaa: Ensimmäinen osa esittelee SPA-koulutusmateriaalin filosofian ja oppimateriaalin rakenteen. Toinen osa toimii nopeana johdantona työperäisen stressiin ja stressinhallinnan prosessiin. Kolmas osa sisältää suosituksia kouluttajien koulutukseen. Lisäksi tässä osassa kuvataan kouluttajan toivottavaa profiilia, tietoja ja taitoja. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi valittaessa SPA-koulutuksen tulevia kouluttajia. Neljäs osa kuvaa pedagogiset lähestymistavat, joita voidaan soveltaa toteutettaessa koulutusta eri sektoreilla. Viides osa sisältää yhteenvedon koulutusmateriaaleista ja harjoituksista. Kuudes osa sisältää tietoa hyödyllisistä tietolähteistä. Tässä osassa on viittauksia aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen sekä linkkejä hyödyllisille www-sivuille. Tätä kautta on mahdollista syventää osaamistaan työperäisen stressin hallinnassa ja riskien arvioinnissa.

8 1.4. SPA-projektin yhteistyöverkosto SPA-koulutustuotteen on kehittänyt Eurooppalainen yhteistyöverkosto, johon kuuluu yhdeksän organisaatiota: The Masters and Mates Union of Greek Merchant Marine (PEPEN) Kreikka PEPEN on kreikkalaisen meripäällystön yhdistävä liitto. Sen tavoitteena on edistää kapteenien järjestäytymistä ja tukea kapteeneja heidän työssään. PEPEN järjestää koulutusta ja välittää projekteissa kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä työpaikoille. Osana ammattiin liittyvää ohjausta ja konsultointia PEPEN ylläpitää uraohjaukseen keskittyvää palvelutoimistoa (KOYK liikkuvuuspalvelu). Palvelussa hyödynnetään ohjelmistotyökalua, jolla voidaan yhdistää työtarjoukset ja vaatimukset täyttävät hakijat. Tämä auttaa kapteeneja käyttämään hyväkseen työllistymismahdollisuuksia ja samanaikaisesti tarjoaa tukea varustamoille ja merenkulkualan yrityksille henkilöstön hankkimisessa. Association of SA and Ltd Kreikka Association of SA and Ltd on työnantajien yhdistys, jossa on 5000 jäsentä. Se on perustettu Piraeusin yliopiston toimesta ja ylläpitää kansainvälisten taloussuhteiden instituuttia. SPAprojektissa se edustaa työnantajia edistäen työstressin ehkäisemiseen liittyvää keskustelua ja osallistuu projektin tulosten levittämiseen.

9 Triforma OY Suomi Triforma Oy on koulutusalan yritys, joka on tuottaa koulutus, konsultointi ja tutkimuspalveluita. Yritys on erikoistunut johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen, toimintajärjestelmien kehittämiseen (laatu, TTT ja ympäristö), henkilöstön kehittämiseen ja muutosprosessien tukemiseen asiakasorganisaatioissa. Triforma Oy tuottaa palveluita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille kaikkialla Suomessa. Triforma Oy:n palvelut ovat asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä yrityskohtaisia koulutus- tai kehittämisprojekteja IDEC on Piraeuksessa perustettu koulutus ja konsultointiyritys. Yritys on erikoistunut koulutukseen ja johtamiseen liittyvään konsultointiin, ohjelmisto- ja multimediatuotantoon, internetsovelluksiin, etäopiskeluun, e-kauppaan ja tietoliikenteeseen. IDEC on osallistunut useisiin projekteihin, kuten esimerkiksi Leonardo da Vinci, DG Enterprise, TEN TELECOM. National School of Public Health, Professional & Industrial Section of Hygiene Kreikka The National School of Public Health (NSPH) (aikaisemmin Health School of Athens) tavoitteena on tuottaa tutkijoille ja asiantuntijoille jatko- ja täydennyskoulutusta, jotta he kykenisivät paremmin kohtaamaan julkisen terveydenhuollon ongelmia. Tarjotut koulutukset ovat tutkinnon jälkeen suoritettavia yksivuotisia sisällöltään julkiseen terveydenhuoltoon ja terveydenhuoltopalveluiden johtamiseen keskittyviä. NSPH on asiantuntemuksensa ja nykyisen organisaatiorakenteensa puitteissa erikoistunut kohtaamaan erityisesti julkisen terveydenhuollon ajankohtaisia ongelmia.

10 Seafarers International Research Centre (SIRC) United Kingdom The Seafarers International Research Centre (SIRC) on Gardiffin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteydessä toimiva merenkulkualan kansainvälinen tutkimuskeskus. SIRC on erikoistunut merenkulkualan tutkimukseen ja se tuottaa yleisesti hyödyllisiä tutkimustuloksia ja tietoa yleisesti jaettavaksi merenkulkualan organisaatioiden ja muiden intressiryhmien käyttöön. Institute of Work, Health & Organisations (I-WHO) United Kingdom The Institute of Work, Health & Organisations at the University of Nottingham toimii itsenäisenä tutkimuslaitoksena soveltavassa psykologiassa. Instituutti on ollut viime vuosina keskeisenä toimijana työstressiin liittyvässä tutkimuksessa osallistuen useisiin projekteihin kansallisella, kansainvälisellä ja Eurooppalaisella tasolla. Projektit ovat keskittyneet erityisesti stressin hallintaan ja ehkäisyyn. Instituutti on yksi European Agency's for Safety and Health at Work Topic Centre on Good Practice perustajajäsenistä. Lisäksi se tekee yhteistyöä maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa työterveyttä koskevissa kysymyksissä.

11 M&J Consulting Czech Republic M&J Consulting on vuonna 1994 perustettu konsultointi- ja koulutusyritys. Yritys tuottaa useita koulutusohjelmia keskijohdolle ja ylimmälle johdolle, lyhyitä koulutusohjelmia tuotannollisille yrityksille, palveluyrityksille, pankeille ja puhelinpalveluyrityksille. Se toimii yksittäisten työntekijöiden valmentajana, rekrytointiorganisaationa, arviointi- ja kehitysorganisaationa. Czech-Moravian Confederation of Trade Unions (CMKOS) Czech Republic Czech-Moravian Confederation of Trade Unions (CMKOS) on vapaaehtoisuuteen perustuva, avoin, riippumaton ja demokraattinen yhteenliittymä, jonka tehtävänä on edistää palkkakehitystä, työ- ja elinolosuhteita ja työntekijöiden oikeuksia. Se on merkittävä neuvotteluosapuoli kolmikantaneuvotteluissa taloudellisissa ja sosiaalisissa sekä työehtosopimusneuvotteluissa Tsekin tasavallassa. Se toimii paikallistasolla kaikkialla Tsekin tasavallassa paikallisten ammattiliittojen (RROS) ja lainopillista neuvontaa antavien paikallistoimistojen kautta (RPP). Se on jäsenenä kansainvälisessä ammattiliittojen yhteenliittymässä ICFTU:ssa, ETUC:ssa ja OECD:n ammattiliittojen neuvoa-antavassa komiteassa (TUAC).

12 2. Stressin arviointi ja hallinta 2.1. Kuinka oppia arvioimaan ja hallitsemaan työstressiä? Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyisin työelämässä on enemmän vaatimuksia kuin koskaan aikaisemmin. Työstressi on tunnistettu yhdeksi keskeisimmäksi työhön liittyvien ongelmien aiheuttajaksi organisaatiotasolla. Toimenpiteet työstressin ehkäisemiseen ovat tarpeellisia kaikissa Euroopan maissa ja kaikentyyppisissä organisaatioissa. Uudenlainen tilanne vaatii uudenlaisia tapoja organisoida työtä. Yritykset ja asiantuntijat joutuvat omaksumaan uudenlaisia menetelmiä, toimintatapoja, työkaluja, tekniikoita, ihmissuhteisiin liittyviä osaamisalueita jne. kyetäkseen selviytymään työstressistä. Stressi voi vaikuttaa jokaiseen. Stressin vaikutusten tunnistaminen ja stressin hallitseminen on tarpeellista työntekijöille, työnantajille, johtajille, esimiehille, yrittäjille, opiskelijoille, toisin sanoen kaikille, jotka joutuvat pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Miten tunnistaa työperäinen stressi? Miten työperäinen stressi vaikuttaa? Miten stressiperäisiä riskejä voi arvioida? Millaisilla toimenpiteillä työperäistä stressiä voi ehkäistä? Miten työstressistä johtuvia ongelmia voidaan ratkaista? Miten hyvinvointia työssä voidaan edistää? SPA-koulutuksen tavoitteena on vastata näihin kysymyksiin. Tämä projekti pyrkii edistämään tehokasta riskien arviointia ja työperäisen stressin ehkäisyä kehittämällä pk-yrityksille soveltuvia käytöntöjä. Investoimalla työstressin ehkäisemiseen voidaan paremmin hallita työperäistä stressiä, välttämään ongelmia, työstä johtuvia sairauksia ja työstä stressin

13 hallintaa paljon voidaan tehdä ehkäisemään ja hallitsemaan työperäistä painetta ja välttämään ongelmia, työperäisiä sairauksia ja työtapaturmia Stressinhallinnassa tarvittavat kvalifikaatiot SPA "Työperäisen stressin tehokas arviointi ja ehkäisy" määrittelee työntekijöiltä, työnantajilta, johtajilta, esimiehiltä, yrittäjiltä ja opiskelijoilta tehokkaassa stressinhallinnassa vaadittavat kvalifikaatiot. Osaamisen alue Käsitteet Vaadittavat kvalifikaatiot Kyky ymmärtää erilaisia työympäristöjen piirteitä tunnistaa, mitä on työperäinen stressi tunnistaa, mistä työperäinen stressi johtuu tunnistaa työperäisen stressin vaikutukset Johtaminen Kyky tunnistaa työstressin ehkäisemisen ja hallinnan tärkeys kyky yhdistää ihmiset, ideat ja organisaation tavoitteet toimia tavoitteiden mukaisesti ja tehdä tuloksia näkyviksi rakentaa ja ylläpitää luottamusta ja työyhteisön jäsenten sitoutumista rohkaista yksilöitä osallistumaan päätöksentekoprosesseihin ja ottamaan vastuuta Suunnittelu Vuorovaikutus Kyky yhdistää tarvittavat henkilöresurssit, taloudelliset ja tekniset resurssit asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi siten, että samalla saavutetaan vaadittu laatutaso ja tehokkuus. Kyky käyttää tehokkaista vuorovaikutuksen keinoja sen varmistamiseen, että tavoitteet ovat kaikkien organisaation jäsenten tiedossa.

14 Henkilöresurssit Koulutus Henkilökohtaiset ominaisuudet Kyky rakentaa ja ylläpitää me-henkeä rohkaista tiimin jäseniä jakamaan yhteisiä resursseja. Kyky tunnistaa osaamistarpeita ja kehittää tiimin jäsenten osaamista johtaa yksilöiden ja organisaation tietoa, osaamista ja taitoja Kyky kuunnella, ymmärtää ja analysoida kommunikoida selkeästi tiimille työhön liittyvistä tavoitteista 2.3. SPA-koulutuksen kohderyhmä Stress Prevention Activities-koulutuksen kohderyhminä ovat seuraavat toimialat ja niiden toimijat: Pk-yritysten omistajat ja johtajat, omistajayrittäjät, esimiehet, työntekijät ja ammattiliittojen edustajat Merenkulkualalla työskentelevät johtajat, omistajayrittäjät, aluksilla työskentelevä miehistö ja muut intressiryhmät Koulutusorganisaatioiden henkilöstö, kouluttajat ja koulutukseen osallistuvat Edellä mainittujen toimialojen tarpeiden tyydyttämiseksi on laadittu kolme opetussuunnitelmaa, jotka ovat räätälöityjä pk-yritysten, merenkulkualan ja koulutusorganisaatioiden tarpeisiin. Vaikka opetussuunnitelmat on laadittu tietyille toimialoille, voidaan ne helposti siirtää eri toimialoille.

15 2.4. Koulutuksen toteuttaminen/ohjeet Stress Prevention Activities-koulutus toteutetaan kaksipäiväisenä koulutuksena (14 tuntia) ja valinnaisena kolmantena koulutuspäivänä (7 tuntia). Luokkahuoneopetuksessa tilalle ei ole erityisiä vaatimuksia. Perinteiset luokkahuoneet, luentotilat tai neuvotteluhuoneet soveltuvat hyvin, mikäli niissä on mahdollisuudet luentoopetukseen ja ryhmätöihin. Harjoitusksia, case-tapausten työstämistä ja roolipelejä varten tarvitaan ryhmätyötiloja tai muunneltavia kalusteita. Koulutuksen aikana tarvitaan lisäksi tietokone, dataprojektori, piirtoheitin ja fläppitaulu. Osallistujille tulee lähettää tietoa koulutuksen sisällöstä ennen koulutuksen alkua. Käsikirjan lähettäminen osallistujille etukäteen yhdessä tervetulokirjeen, koulutukseen liittyvän lisätiedon ja ohjelman kanssa on suotavaa. Edellä mainitut dokumentit voidaan lähettää osallistujille myös sähköpostin liitetiedostoina. Osallistujille kootaan oppimateriaali tarvittavine oppimisvälineineen kansioihin. Oppimateriaali voidaan jakaa osallistujille vaihtoehtoisesti sähköisessä muodossa. Oppimateriaali tulee toimittaa ennen koulutuksen alkua. Vaihtoehtoisesti materiaali voidaan liittää organisaation virtuaaliseen oppimisympäristöön Oppimateriaali ja sisältö SPA-koulutuksen sisältö on tarkoitettu lisäämään osallistujille tarpeellista ja hyödyllistä tietoa liittyen työperäisten stressing arviointiin ja hallintaan. Koulutus sisältää kolme koulutusmodulia, jotka ovat 1) Johdanto/Orientaatio, 2) Riskien arviointi ja 3) Työstressin ehkäiseminen/interventiot. Koulutukseen liittyy myös neljäs, valinnainen jakso, joka keskittyy riskien arvioinnin prosessiin ja interventioihin ja se toteutetaan case-kuvauksiin perustuvissa työpajoissa.

16 Koulutuksen aikana opitaan: Mitä stressi on? Mikä aiheuttaa stressiä? Miten työperäinen stressi vaikuttaa? - Työstressin vaikutukset yksilöihin - Työstressin vaikutus organisaatioihin Mitä stressille voi tehdä? Keinoja riskien arviointiin Riskien hallinnan vaiheet Työstressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen Stressistä kärsivän työntekijän kohtaaminen Stressinhallinnan resurssit Arviointitekniikat työperäisen stressing ehkäisemisessä. Jokaisessa koulutusmodulissa on luentoja, cas-kuvauksia ja esimerkkejä. Modulissa kaksi käytetään roolipelejä. Luentojen aikana osallistujat saavat tarpeellisen teoreettisen tiedon liittyen käsiteltävään aiheeseen. Harjoitusten avulla teoriaa ja opittuja taitoja sovelletaan erilaisiin työympäristöihin. Harjoitusten tarkoituksena on lisäksi auttaa osallistujia ymmärtämään ja tunnistamaan stressitekijöitä omissa työympäristöissään. Case-kuvaukset sisältävät käytännön esimerkkejä ja syventävät osallistujien oppimiskokemusta. Pedagogical Complementary Resources Käsikirja, case-kuvaukset, roolipelit ja CD-Rom on tukevat teoreettista viitekehystä. Koulutus noudattaa käsikirjan sisältöä. Kouluttaja voi käyttää kalvomateriaalia tai opetusmonisteita (englanninkielisiä tai kansallisia kieliverstioita) tukena varmistaakseen, että koulutuksen sisältö kussakin koulutuskokonaisuudessa on samanlainen. Käsikirjat tehtävänä on tukea osallistujien oppimisprosessia. Koulutuksen aikana käytetään case-kuvauksia ja harjoituksia auttamaan osallistujia ymmärtämään teoreettista viitekehystä.

17 Koulutuksen sisällön tuomiseksi käytännön läheiseksi käytetään roolipeliä. CD-Rom mahdollistaa koulutusmateriaalin ja sisällön hyödyntämistä osallistujien työpaikoilla ja omassa työssä tuottamaan uusia ideoita.

18 3. Kouluttajalta vaadittava osaaminen SPA-koulutuksen toteutuksesta kokonaisuudessaan vastaa yksi kouluttaja. Kouluttajan rooli koulutuksen onnistumisen kannalta missä tahansa koulutuksessa on keskeinen, ja siksi kouluttaja tulee valita erittäin huolellisesti. Kouluttajalla tulee olla teoreettista tietämystä ja käytännön osaamista koulutettavasta aiheesta, hänen tulee kyetä lähestymään aihetta käytännön läheisesti, omata hyvät sosiaaliset taidot ja kyky työskennellä erilaisten elämänkokemusten, oppimistyylien ja koulutustaustan omaavien ihmisten kanssa. Kouluttajan ammatillinen ja käytännön kokemus ovat eduksi. Erityisen suositeltavaa on, että kouluttajalla on hyvä teoreettinen tietämys työperäisestä stressistä, psykososiaalisista riskeistä ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Soveltuvia akateemisia tutkintoja ovat käyttäytymistieteissä suoritetut tutkinnot, kuten esimerkiksi psykologia tai kasvatustiede. Lisäksi on suositeltavaa, että kouluttajalla on sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tukevat kouluttajana toimimista. Henkilökohtaiset taidot: Piristävä, rohkaiseva ja yhteistyöhön virittävä koulutuksen ohjaaja On tarkkaavainen tarkkailija ja avoin uusien asioiden kokeiluun ja testaamiseen. Osaa luovasti ja joustavasti käyttää erilaisia työkaluja ja oppimateriaaleja. Osaa yhdistää erilaisia harjoituksia ja oppimateriaaleja sekä käyttää niitä luovasti opetustilanteissa Osaa esittää asianmukaisia kysymyksiä, jotka auttavat osallistujia oman ja kriittisen ajattelun kehittymisessä ja reflektoinnissa Ymmärtää ryhmädynamiikan merkityksen Osaa yhdistää teorian ja käytännön Seuraa riittävästi osallistujien edistymistä Osaa rakentaa yhteishenkeä ja luottamusta, hyväksyy erilaisuuden, luo uteliaisuutta ja mielenkiintoa uusia asioita kohtaan.

19 Osaa arvioida osallistujien tarpeita ja tarvittavia resursseja Tekniset taidot: Koska koulutus on suunnattu erilaisille organisaatioille, kouluttajan on kyettävä toteuttamaan koulutus käytännön läheisesti ja ottamaan huomioon kohderyhmän erityiset tarpeet. Opetuksessa tulee ottaa huomioon osallistujien eri tasolla olevat tiedot ja taidot Metodologiset taidot: Osaa käyttää eri metodeita tarpeiden analysointiin, ongelmien ratkaisuusn ja toimiantasuunnitelmien laatimiseen. Pedagogiset taidot Osaa ohjata oppitunteja, temaattisia työpajoja, yksilöitä ja yhteisöjä Osaa valmentaa opiskelijat itseopiskeluun Opetuksen suunnittelu ottaaen huomioon resurssien (materiaalit ja/tai henkilöresurssit) saatavuus. Tulosten arviointi ja resurssien allokointi (organisaatio, saatavuus, edistyminen, pedagogiset valinnat). Ennen koulutuksen alkua on välttämätöntä, että kouluttajat kouluttautuvat itse aiheeseen ja tutustuvat etukäteen koulutuksen materiaaleihin (kouluttajan opas, harjoitukset, roolipelit ja case-kuvaukset). Mikäli mahdollista, kouluttajan tulee pyrkiä tutustumaan osallistujiin, heidän taustaorganisaatioihinsa ja toimialaan, jolla nämä toimivat. Kouluttajan käytännön kokemus aiheesta ei vielä riitä. Hyvin valmistautunut kouluttaja tutustuu käytännön taustalla vaikuttaviin teorioihin. Tätä varten on hyvä tutustua saatavilla olevaan lähdemateriaaliin. Käsikirjassa ja tämän oppaan luvussa 6 on kerätty kouluttajien käyttöön tietoa hyödyllisistä tietolähteistä ja linkeistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttajan tehtäviä ovat:

20 Esitellä koulutus, kuvata tavoitteet, sisältö, toimintatavat, aikataulut ja arviointi. Rakentaa ja ohjata oppimisprosseja. Ohjata harjoituksia, testitilanteita, hyviä käytöntöjä ja case-kuvauksiin liittyvää työskentelua antaakseen opiskelijoille mahdollisuuden reflektointiin ja opitun sisäistämiseen. Ohjata, ratkaista ongelmia, vastata kysymyksiin, perehdyttää ja kannustaa toimintaan. Valita sopivia harjoituksia kullekin opiskelijaryhmälle. Kannustaa oppimisprosessissa ja ohjata opiskelijoita aktiiviseen osallistumiseen keskustelufoorumeilla. Seurata yksilöllisesti arvioiden opiskelijoiden edistymistä Arvioida opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamista.

21 4. Työperäinen stressi 4.1. Yleinen johdanto työperäiseen stressiin Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tällä hetkellä työelämässä on enemmän vaatimuksia kuin koskaan aikaisemmin. Stressi tunnistetaan yhdeksi merkittävimmäksi työperäiseksi ongelmaksi ja se liitetään usein tietoyhteiskunnan organisaatioiden ongelmaksi. Tarve työstressiä ehkäiseville toimenpiteille on ajakohtainen kaikissa Euroopan maissa ja kaiken tyyppisissä organisaatioissa mukaan lukien pk-yritykset, koulutusorganisaatiot ja merenkulkualan yritykset. Tämän koulutuksen tavoitteena on lisätä osallistujien tietotaitoa työperäisen stressin tunnistamisessa, riskien arvioinnin toteuttamisessa ja stressin hallinnassa. Työstressin oireet ovat moninaiset. Oireina voi olla esimerkiksi mielialamuutokset, muutokset käyttäytymisessä, ongelmat töiden suorittamisessa, riittämättömyyden tai hallitsemattomuuden tunne, liiallinen päihteiden (tupakka, alkoholi, lääkkeet) käyttö tai terveysongelmat. Hallitsematon stressi voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Työuupumus on vakava, pitkäaikaisen stressin aiheuttama häiriö, joka ilmenee voimakkaana ja pitkäaikaisena väsymyksenä, joka ei häviä normaalilla levolla. Työuupumus heikentää ammatillista itsetuntoa ja lisää tunnetta siitä, että henkilö ei selviä työtehtävistään. Työstressi vaikuttaa organisaatioiden toimintaan kaikilla osa-alueilla. Hallitsematon stressi työyhteisössä on havaittavissa heikentyneenä asiakaspalveluna, laatuongelmina sekä tuottavuuden ja tehokkuuden ongelmina. Edellä mainittujen lisäksi poissaolot työstä (sairauspoissaolot ja muut) vaikutukset ovat havaittavissa myös taloudellisin mittarein mitattuna.

22 Eri yksilöt kokevat stressing eri tavoin. Jotkut ovat herkempiä kokemaan stressiä kuin toiset. Kun työyhteisössä on työntekijä joka kärsii stressistä, vaikuttaa se koko organisaatioon. Stressi voi johtua useista tekijöistä, mutta usein se syntyy epäselvien velvollisuuskien ja vastuiden, liian vähäisen tai liiallisen työn tai vastuiden määrän tai työn kehittämisen puutteen yhteisvaikutuksesta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi voidaan varmistaa parhaiten ohjaamalla organisaatioita työperäisen stressin arvioinnin ja hallinnan työkalujen käyttämiseen. Tämän koulutuksen tavoitteena on kehittää osallistujien tietoja ja osaamista työperäisen stressin aiheuttamien oireiden tunnistamisessa, riskien arvioinnissa ja työperäisestä stressistä johtuvien ongelmien yksilöimisessä sekä ratkaisemisessa. Panostamalla stressin ehkäisemiseen voidaan lisätä hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta sekä vähentää poissaoloja ja tapaturmia Työperäinen stressi pk-yrityksissä, koulutusorganisaatioissa ja merenkulkualalla Näillä kolmella sektorilla on useita yhteisiä tekijöitä, jotka aiheuttavat työperäistä stressiä. Esimerkiksi pitkät ja epäsosiaaliset työajat, koulutuksen puute, osallistumismahdollisuuksien puute, työn epävarmuus ja fyysisen terveyden ongelmat ovat työstressiä aiheuttavia tekijöitä. Muita syitä ovat: - resurssien puute - ammattitaitosen henkilöstön puute - tiedottamisen puute - ajan puute - koulutuskustannukset - yksitoikkoinen työ

23 Useat yritykset keskittyvät taloudelliseen selviytymiseen ja tästä syystä eivät kiinnitä riittävästi huomiota terveyden ja turvallisuuden johtamiseen. Tosiasiassa riski vakaviin ja kohtalokkaisiin onnettomuuksiin on 50 % korkeampi pienissä yrityksissä. Merenkulkualan yrityksissä osana turvallisuuspolitiikkaa pyritään mittaamaan myös työperäisen stressin ehkäisemistä, mutta mittausten tuloksia ei oteta riittävän vakavasti ja useinkin toimenpiteet ovat vain paperilla toteutettuja. Työperäinen stressi vaikuttaa tuottavuuteen. TYöntekijät, jotka kärsivät stressistä kärsivät useammin huonosta terveydestä, ovat heikosti motivoituneita, vähemmän tuottavia ja heidän tapaturmariskinsä on suurempi. 4.3 Kuinka käyttää oppimateriaalia? Kuten aikaisemmin on jo mainittu, koko koulutus kestää 14 tuntia ja lisäksi 7 tunnin valinnaisen osion. Koulutus voidaan toteuttaa eri tavoin (esimerkiksi 2-3 koulutuspäivää 7 tuntia per päivä tai 4 6 koulutuskertaa iltapäivisin tai iltaisin 3,5 tuntia per kerta). Koulutuksen järjestäjä voi päättää sopivimman tavan koulutuksen toteuttamsieksi. Kullekin sektorille (pk-yritykset, koulutusorganisaatiot ja merenkulkuala) on oma opetussuunnitelmansa. Kohderyhmä määrittelee kulloinkin käytettävän opetussuunnitelman. Kun koulutusta toteutetaan miehistölle aluksilla, käytetään merenkulkualan opetussuunnitelmaa jne. Käsikirjan sisältö kuvaa koulutuksen sisällön. Käsikirja tukee osallistujien oppimisprosessia ja se on sisällöltään sama kaikailla sektoreilla. Kohderyhmittäin laaditut case-kuvaukset ja roolipelit tulee valita kulloisenkin koulutettavien ryhmän mukaan. Koulutuksen rakenne on seuraava:

24 Moduli 1: Johdanto/Orientaatio 4 tuntia Ensimmäisen jakson tavoitteena on auttaa osallistujat orientoitumaan koulutuksen sisältöön. Kouluttaja esittelee koulutuksen sisällön, opetusmenetelmät ja oppimateriaalit. Johdantoosassa osallistujat oppivat tunnistamaan työstressin. He tunnistavat ne tekijät, jotka aiheuttavat työstressiä ja tietävät, millaisia vaikutuksia työstressillä on yksilöihin ja työyhteisöihin. Koulutusjakson aikana käytettävät opetusmenetelmät ovat luennot, harjoitukset ja case. Luento-osuus antaa osallistujalle teoreettista tietoa käsiteltävästä aiheesta. Harjoitusten tarkoituksena on soveltaa tieto käytäntöön ja siten auttaa osallistujaa soveltamaan opittua omaan toimintaympäristöönsä. Harjoitustehtävä ohjaa osallistujan tunnistamaan stressitekijöitä omassa työssään ja työyhteisössään. Case-kuvaukset sisältävät käytännön esimerkkejä ja syventävät oppimiskokemusta.. LUKU 2: KÄSIKIRJA Sisältö: Sisällön, opetusmenetelmien ja opetusmateriaalin esittely Mitä stressi on? Mikä aiheuttaa työstressiä? Työstressin vaikutukset? - Työstressin vaikutukset yksilöihin - Työstressin vaikutus organisaatioihin Harjoitus: Stressitrekijät. Kuinka tunnistaa stressitekijät? Case-kuvaus: Valitaan kohderyhmän mukaan

25 Moduli 2: Riskien arviointi 6 tuntia Toisen jakson tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva stressiperäisten riskien hallinnasta. Jakson jälkeen osallistuja tuntee erilaisia tapoja riskien arviointiin. Hän tuntee riskien hallinnan vaiheet ja osaa soveltaa oppimaansa työssään. Jakso käynnistyy luento-osuudella, jonka aikana teorian ja käytännön esimerkein opitaan keinoja riskien tunnistamiseen. Case-kuvaus soveltaa teorian käytäntöön ja antaa osallistujalle uusia ideoita sovellettavaksi omassa työssä ja organisaatiossa. Jakson päätteeksi syvennetään opittua ja sovelletaan sitä käytäntöön roolipelin avulla. Roolipelin kautta osallistuja voi henkilökohtaisesti havainnoida stressinhallintaan liittyviä tekijöitä. LUKU 3: KÄSIKIRJA Sisältö: Mitä voit tehdä stressille? Riskien arviointi Riskien hallinnan vaiheet Case-kuvaus: Valitaan kohderyhmän mukaan Roolipeli: Valitaan kohderyhmän mukaan Moduli 3: Työstressin ehkäiseminen/interventiot 4 tuntia Kolmannen jakson tavoitteena on antaa osallistujille tiedot ja taidot työperäisestä stressistä johtuvien ongelmien ratkaisuun. Jaksolla osallistuja oppii käyttämään erilaisia menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi sekä arvioimaan menetelmien soveltumista käytännön tilanteisiin. Osallistuja oppii huolehtimaan työyhteisönsä jäsenistä ja oppii huomaamaan organisaatiokulttuurin merkityksen työpaikkakohtaisessa stressin hallinnassa. Osallistuja oppii

26 hahmottamaan ja tiedostamaan käytössä olevat resurssit ja oppii näkemään johtamisen merkityksen työperäisen stressin hallinnassa. Jakson lopussa osallistuja tietää, mistä lähteistä voi hankkia lisää tietoa ja millaiset organisaatiot työskentelevät tuottaakseen tietoa ja levittääkseen hyviä käytäntöjä (esim. WHO, EASHW, ILO, NIOSH). Jakso käynnistyy luennolla, jonka tavoitteena on teoreettisen viitekehyksen hahmottaminen. Opittua syvennetään case studyn avulla ja samalla osallistujaa ohjataan arvioimaan menetelmien käyttökelpoisuutta omassa työssään ja organisaatiossaan. LUVUT 4&5: KÄSIKIRJA Sisältö: Työstressistä johtuvien ongelmian ratkaiseminen Stressistä kärsivän työntekijän kohtaaminen Organisaatiokulttuuri Stressinhallinnan resurssit Lisätietoja ja oppimateraalia Case-kuvaus: Valitaan kohderyhmän mukaan Moduli 4: Työstressin arviointi (valinnainen jakso) Tämän jakson tavoitteena on oppia arvioimaan stressistä johtuvia riskejä sekä interventioita. Sisältö: Case-kuvaus: arviointitekniikat Case-kuvaus: interventiot

27 4.4. Didaktiset suositukset Käsikirja sisältää kaiken teoreettisen tiedon koulutuksen toteuttamiseen. Kouluttajan on oltava tietoinen käsikirjan otsikoista ja aiheista ennen koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan on hyvä perehtyä asianmukaisiin lähteisiin luentojen ja koulutuksen valmistelussa. On susoiteltavaa tutustua myös kohdeorganisaatioon liittyviin asianmukaisiin esimerkkeihin. Kouluttajan tulee olla joustava, etenkin mitä tulee aiheiden käsittelyyn ja käytettävissä oleviin resursseihin. Kouluttaja henkilönä on vastuussa koulutuksen aikana tehtävistä valinnoista, oppimistilan antamisesta kullekin koulutukseen osallistuvalle, vuorovaikutukseen kannustamisesta, tiedon ja kokemusten vaihtamisesta osallistujien välillä ja osallistujien profiilin huomioivasta harjoitusten valinnasta. SPA-koulutuksessa käytetään ryhmämenetelmiä luottamuksen rakentamisessa ja yhteistyöhengen luomisessa ryhmän sisällä. Nämä tekniikat ovat erittäin käyttökelpoisia kun kehitetään ja organisoidaan ryhmän toimintaa in situ -tilanteissa. Muutamia suosituksia käytettäessä ryhmätekniikoita: 1. Nämä tekniikoiden käyttäminen ei ole itsetarkoitus, vaan ne usein tukevat tilaisuuden onnistumista. 2. Ennen ryhmätekniikoiden käyttöä, kouluttajan on tunnettava käytettävän tekniikan rakenne ja toiminta, mahdollisuudet ja riskit. 3. Jokaiseen harjoitukseen, jossa tekniikkaa käytetään, tulee liittää seuranta ja tehtävän purku. 4. Kouluttajalla tulee olla selkeästi määritelty tavoite soveltaessaan ryhmätekniikkaa. 5. Näiden tekniikoiden käyttö vaatii epämuodollisen ja demokraattisen ilmapiirin muista, että tavoitteena on lisätä osallistumista ja poistaa yhteistyön esteitä 6. Kouluttajan tulee rohkaista osallistujia kaikin tavoin aktiiviseen osallistumiseen

28 Erilaisia menetelmiä Tutustumista edistävät tekniikat: Näitä mentelmiä käytetään helpottamaan jään särkemistä ja käynnistämään ryhmän muodostumista. Ne ovat melko yksinkertaisia ja tarjoavat ensimmäisen lähestymisen ja kontaktin ryhmän jäsenten välillä. Niiden avulla tutustutaan ainakin vähimmäistasolla ryhmän henkilöihin (nimi, ammatti, kotipaikka jne). Esimerkki # 1: Pikkuilmoitus Osallistujille kerrotaan, että he ovat myytävänä ja heidän tulee kirjoittaa itsestään myytävänä ilmoitus. Tämän jälkeen ilmoitukset kiertävät kädestä käteen kunnes kaikki ovat lukeneet kaikkien ilmoitukset. Esimerkki # 2: Tulitikku Osallistuja sytyttää tulitikun ja kertoo itsestään, kunnes tuli sammuu. Luottamusta ja osallistumista lisäävät tekniikat: Luottamuksen rakentaminen ryhmän sisällä lähtee miellyttävän ilmapiirin luomisesta, missä tiedostetaan vastavuoroisuus ja yhteistyöhön myönteinen asenne. Esimerkki # 1: Phillips 6/6 Osallistujat jaetaan kuuden henkilön ryhmiin ja heillä on kuusi minuuttia aikaa vastata kouluttajan esittämään kysymykseen tai etsiä ratkaisu esitettyyn ongelmaan. Tämä on hyvin tuottoisa tekniikka sitouttaen osallistujat nopeasti, nostaen esille useita näkökulmia lyhyessä ajassa tai ratkaisemalla ongelmia luovalla tavalla. Pienryhmä kokoontuu eri tilassa ja jokainen ryhmän jäsen puhuu yhden minuutin. Puhemieheksi valittu kirjoittaa muistiin jäsenten näkökulmat ja ideat sekä muotoilee ne yhdeksi yhteiseksi mielipiteeksi tai ratkaisuksi. Tämän jälkeen osallistujat kokoontuvat yhteiseen tilaan ja puhemies esittelee ryhmän mielipiteen. Kouluttaja kirjoittaa tiivistetyt vastaukset taululle.

29 Esimerkki # 2: Nominal-ryhmätekniilla Kouluttaja kuvaa ongelman. Muutaman minuutin ajan osallistujat kirjoittavat ideoita ongelman ratkaisemiseksi keskustelematta keskenään. Jokainen osallistuja kertoo yhden kirjoittamansa idean ryhmälle ja kouluttaja kirjoittaa ideat taululle koko ryhmän nähtäväksi. Tämän jälkeen osallistujilla on vielä mahdollisuus täsmentää ja/tai muotoilla ehdotustaan. Tämän jälkeen hiljaisena työskentelynä jokainen osallistuja käyttäen pieniä kortteja asettaa ideat järjestykseen tärkeyden mukaan ja kertoo valintansa ryhmälle. Lopullinen järjestys saadaan vielä äänestämällä lopullisessa äänestyksessä. Tämän jälkeen ääntenlaskija kerää ja laskee kunkin idean saamat äänet. Suunnittelutekniikat: Näitä tekniikoita käytetään auttamaan ryhmää toimintojen organisoinnissa, järjestelyissä tai suunnittelussa. Esimerkki: Ideaalimalli Jokainen osallistuja kirjoittaa vastauksen kouluttajan esittämään kysymykseen. Tämän jälkeen osallistujat jakaantuvat useampiin ryhmiin verratakseen vastauksia ja yhdistääkseen niitä. Pienryhmän puhemies kirjoittaa tämän jälkeen ryhmän työn tuloksen taululle. Tämän jälkeen kaikki osallistujat valitsevat yhden vaihtoehdoista joka on joko todennäköisimmin toteutettavissa tai se sisältää enemmän toivottavia ominaisuuksia kuin muut vaihtoehdot. Seuraavaksi ryhmän tehtävän tunnistaa kiireisimmät tarpeet ja mahdolliset tehtävät sekä koota suunnitelma ottaen huomioon myös muut tehtävät, jotka voivat vaikuttaa ideaalimallin toimintaan Koulutuksen arviointi Arviointiprosessissa kootaan ja analysoidaan koulutuksen toteuttamiseen liittyvää informaatiota. Mikäli mahdollista, tulisi muun informaation lisäksi suorittaa mittauksia koulutuksen laadun parantamiseksi. Arviointi ymmärretään jatkuvaksi prosessiksi, jonka suunnittelu sisältää vastausten hankkimisen seuraaviin kysymyksiin:

30 Miksi arvioidaan? Sen avulla varmistetaan, että koulutuksen suunnittelun yhteydessä asetetut tavoitteet on saavutettu. Johtopäätösten tekemiseksi ja tulevien koulutusten suunnittelun parantamiseksi havaittujen parannustarpeiden osalta. Mitä arvioidaan? SPA-koulutus on tarkoitettu arvioitavaksi kokonaisuudessaan. Kattavan arvioinnin suorittamiseksi on tarpeellista arvioida koulutusprosessia sekä osina että kokonaisuutena. Tämä edellyttää seuraavien toimintojen arviointia: Osallistujien osallistuminen ja oppiminen: On olennaista arvioida osallistumista ja kuinka osallistujat ovat saavuttaneet tietyt oppimisen tasot (osallistujan itsearviointi) ja onko näin ollen saavutettu koulutuksen suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Tavoitteet: Tämä edellyttää toimintojen tason varmistamista ja tulosten laadun arviointia, ovatko ne yhtäläiset asetettujen tavoitteiden kanssa, olivatko tavoitteet selvästi määritelty koulutussuunnitelmassa jne. Sisältö: Sen varmistamiseksi, oliko sisältö sopiva ja tarpaakesi selkeä, jotta odotetut tulokset voidaan saavuttaa. Toiminnot: Arvioidaan, olivatko toteutetu toimenpiteet vaikuttavia ja hyödyllisisä oppiminprosessin kannalta, olivatko ne oikein ajoitettuja jne. Dokumentaatio ja materiaalit: Niiden rakenteen ja sopivuuden arviointi. Kouluttajan toiminta: Arvioidaan kouluttajan ammattitaito, motivointitaidot, kouluttajan taidot antaa avointa ja riittävää palautetta, kouluttajan opetustaito. Milloin ja kuinka arvioidaan? Oppimateriaalien ja työpajojen arviointi tehdään koulutuksen lopussa käyttäen kyselylomaketta. Kyselylomaketta voidaan käyttää alkuperäisessä muodossta tai sitä voidaan räätälöidä organisaation vaatimusten mukaan.

31 ARVIOINTI KYSELYLOMAKE Stress Prevention Activities-koulutuksen arviointi Vastaa ystävällisesti seuraaviin kysymykseen (1 alin 5 ylin) sen mukaan, miten olet kokenut SPA-koulutuksen. A. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Koulutuksen päämäärät ja tavoitteet: Tarpeellisuus työsi kannalta Käytännön läheisyys ja hyödyllisyys Tavoitteiden selkeys Saamasi etukäteisinformaation määrä: Aikataulu RUNSAASTI RIITTÄVÄSTI RIITTÄMÄT- TÖMÄSTI EI LAINKAAN Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen sisältö Menetelmät Arviointi menetelmät B. KOULUTTAJA Näkemyksesi koskien kouluttajan taidoista: (1 ei lainkaan hyvä 5 erittäin hyvä) Ohjeiden antamisen selkeys Kyky motivoida Opetusmenetelmien hallinta Sisältöön liittyvä asiantuntemus Kyky herättää keskustelua

32 Kyky ylläpitää hyviä henkilösuhteita Kyky rohkaista ryhmän työskentelyä Kyky hallita hankalia tilanteita ja raktaista konflikteja C. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Arvioi koulutuksen sisältöä: Selkeys Mahdollisuus hyödyntää käytönnössä Tarkoituksenmukaisuus Rakenne D. KOULUTUKSEN METODOLOGIA Arvioi tehtävien ja toimintojen suorittamista koulutuksen aikana Oppimistehtävien vastaavuus koulutuksen tavoitteisiin Tehtäväantojen selkeys Oppimistehtävien vaikeus suhteessa koulutuksen teoriaosuuteen Tehtävien suorittamiseen liittyvän materiaalin saatavuus Mahdollisuus saada henkilökohtaista apua oppimistehtävien suorittamisessa E. OPISKELIJAN OSALLISTUMINEN Rastita vaihtoehdoista se, joka vastaa parhaiten havaintojasi opiskelijoiden osammistumisesta koulutukseen: Opiskelijat olivat sitoutuneita koulutuksen suorittamiseen Opiskelijat tiesivät, mitä heiltä odotetaan Opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua halutessaan Ryhmässä oli hyvä ilmapiiri Konfliktit ratkaistiin positiivisella tavalla

33 F. RESURSSIT JA MATERIAALIT Arvioi koulutuksen aikana saamaasi oppimateriaalia: Sisällön hyödyllisyys Käsitteellinen selkeys Käytännön läheisyyden taso

34 5. SPA-koulutusmateriaalin tuotteet Koulutmateriaali muodostuu seuraavista tuotteista: 1. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelma kokoaa koulutustuotteen pedagogiset osaalueet. Opetussuunnitelman tavoitteena on oppimateriaalin käytön organisointi siten, että osallistujien tiedot ja taidot työperäisen stressin oireiden tunnistamisessa, työstä johtuvan stressin arvioinnissa ja rakenteellisten ongelmien tunnistamisessa ja ratkaisemisessa lisääntyvät. Opetussuunnitelmasta on laadittu kolme räätälöityä versiota, jotka ovat suunniteltu pk-yritysten, koulutusorganisaatioiden ja merenkulkualan yritysten tarpeisiin. Vaikka opetussuunnitelmat on kehitetty tietyille toimialoille, voidaan niitä helposti siirtää käytettäväksi myös muilla toimialoilla. Jokaisessa opetussuunnitelmassa on seuraavanlainen sisältö: i) Yleinen johdanto työperäiseen stressiin ii) Työperäinen stressi (kullekin toimialalle räätälöity) - Pk-yrityksissä - Koulutusorganisaatioissa - Merenkulkualalla iii) Kohderyhmä iv) Koulutuksen pituus v) Opetusmenetelmät vi) Koulutuksen rakenne vii) Kouluttajalle asetettavat vaatimukset viii) Opetustilat ja laitteet ix) Osallistujille jaettava materiaali 2. Käsikirja: Käsikirjassa kuvataan tekijöitä, jotka aiheuttavat stressiä ja kuinka stressiä hallitaan työssä. Käsikirja kokoaa kaiken koulutuksessa tarvittavan tiedon. Se tukee

35 osallistujia oppimisprosessissa ja se on sama kaikilla toimialoilla. Kirja sisältää viisi kappaletta: i) Kappale 1 esittelee lyhyesti sisällön ja kuvaa käsikirjan rakenteen. ii) Kappale 2 määrittelee - Mitä stressi on? - Mikä aiheuttaa stressiä? - Stressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin - Miten tunnistaa stressitekijöitä? Se sisältää myös kysymyspatteriston stressing arvioimiseksi ja harjoituksen, jonka avulla osallistujat kykenevät reflektoimaan teoriasisältöä, joka on esitelty tässä kappaleessa. iii) Kappaleessa 3 käsitellään työoperäisestä stressistä johtuvien riskien arviointiin työssä ja se sisältää - Riskien arvioinnin periaatteet - Riskien arvioinnin hyödyt - Riskien arvioinnin kuusi askelta Se sisältää kyselyn, jonka avulla voidaan arvioida stressiperäisiä riskejä organisaatiossa ja siten auttaa osallistujia sisäistämään tässä kappaleessa käsitellyt aiheet. iv) Kappale 4 sisältää riskien hallintaan ja arviointiin liittyvää teoriaa. Se esittelee: - Riskien hallinnan kehän - Arvioinnin mallin Se sisältää myös harjoituksen, jonka avulla osallistujat voivat paremmin sisäistää kappaleen sisällön ja reflektoida kappaleessa esiteltyjä teemoja. v) Kappaleessa 5 käsitellään työperäisen stressin ehkäisemistä. Se kuvaa: - Työperäisestä stressistä johtuvien ongelmien ratkaisemista - Stressistä kärsivän työntekijän kohtaamista - Keinoja ja tarvittavia resursseja työstressin hallintaan - Hyvin suunniteltua työtä, organisaatiokulttuuria

36 Käsikirja antaa kokonaiskuvan työperäisestä stressistä. Useissa maissa on aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja on tärkeää tutustua kussakin maassa voimassa olevaan lainsäädäntöön. 3. Case-kuvukset: Case-kuvausten tehtävänä on tuoda luentojen aikana käsiteltyä teoriaa käytäntöön ja tuottaa osallistujille ideoita kuinka ratkaista stressistä johtuvia ongelmia omilla työpaikoillaan tai organisaatioissaan. Case-kuvauksia käytetään syventämään jo hankittua tietoa ja osallistujat tutustutetaan ja ohjataan käyttämään hyödyllisiä menetelmiä omilla työpaikoillaan. Case-kuvausten tavoitteena on herättää keskustelua sekä virittää yhteistyöhön ryhmäharjoitusten aikana relevanttien esimerkkien avulla. Koulutusmateriaali sisältää kuusi opetussuunnitelmassa mainittua case-kuvausta. Nämä case-kuvaukset liittyvät valittuihin esimerkkeihin pk-yrityskistä, koulutusorganisaatioista ja merenkulkualan yrityksistä (kaksi kultakin sekrotilta). Kuvaukset ovat seuraavista organisaatioista: Stressistä johtuvien riskien hallinta koulutusorganisaatioissa: 1. EDUCACONSULT 2. TRAINING CENTRE KEK INA Stressistä johtuvien riskien hallinta pk-yrityksissä: 1. COMPUSMART 2. UNIC-SERVICES LTD Stressistä johtuvien riskien hallinta merenkulkualan yrityksissä: 1. REES SHIPPING COMPANY 2. SKY BULK CARRIERS MANAGEMENT Ltd. 4. Roolipelit: Modulin kaksi lopuksi käytetään roolipeliä syventämään osallistujien oppimiskokemusta mahdollistamalla osallistujille henkilökohtainen työstressin hallintaan liittyvien tekijöiden havainnointi. Roolipeliä käytetään sisällön konkretisoinnin ja asiayhteyteen liittämisen välineenä. Koulutusmateriaali sisältää kolme opetussuunnitelmassa mainittua roolipeliä. Nämä roolipelit keskittyvät riskien arvioinnin metodologiaan valitussa pk-

37 yrityksessä, koulutusorganisaatiossa ja laivalla. Tavoitteena roolipelien käytössä on edistää uuden tiedon soveltamista ja virittää yhteistyöhön ryhmätyöskentelytilanteessa. Kehitetyt roolipelit liittyvät seuraaviin yrityksiin: 1. STRESSMAN Ltd. (pk-yritys) 2. PULLMAN SHIPPING PLC (laiva) 3. GEA (koulutusorganisaatio) 5. Kouluttajan opas: Kouluttajan oppaan tavoitteena on ohjata SPA-projektissa kehitettyjen didaktisten työkalujen ja materiaalien parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Se on tarkoitettu etenkin kouluttajille ja henkilöille, jotka ovat vastuussa SPA-koulutuksen toteuttamisesta. Kaikki koulutusmateriaali on kuvattu oppaassa ja siihen on sisällytetty suosituksia niiden parhaista käyttötavoista. Tavoitteena on lisätä ja kehittää kouluttajien tietoja ja taitoja sekä samalla parantaa heidän osaamistaan työperäisen stressing arvioinnissa ja hallinnassa. 6. CD-ROM: CD-Rom kokoaa kaiken SPA-projektissa kehitetyn materiaalin. Se sisältää projektin tuloksena syntyneen materiaalin neljällä kielellä: Englanniksi, Kreikaksi, Suomeksi ja Tsekiksi. CD-Rom antaa osallistujille mahdollisuuden käyttää materiaalia omassa työssään.

38 6. Lähdeaineistoa ja linkkejä Cox, T. & Griffiths, A.J. (1995a). The assessment of psychosocial hazards at work. In M.J. Shabracq, J.A.M. Winnubst and C.L. Cooper (Eds.) Handbook of Work and Health Psychology. Chichester: John Wiley and Sons. Cox, T. & Griffiths, A.J. (1995b). The nature and measurement of work stress: theory and practice. In J. Wilson and N. Corlett (Eds.) The Evaluation of Human Work: A Practical Ergonomics Methodology. London: Taylor and Francis. Cox, T., Griffiths, A. J., Barlow, C. A., Randall, R. J., Thomson, L. E., & Rial-Gonzalez, E. (2000). Organisational interventions for work stress. Sudbury, United Kingdom: HSE Books. Cox, T., Griffiths, A., & Leka, S. (2005). Work organisation and work-related stress. In: K. Gardiner & J.M. Harrington (Eds.), Occupational Hygiene (3 rd Edition). London: Blackwell Science. Cox, T., Griffiths, A. J., & Rial-Gonzalez, E. (2000). Research on Work-related Stress. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Cox, T., Leka, S., Ivanov, I. & Kortum, E. (2004). Work, employment and mental health in Europe. Work & Stress, 18 (2), 1-7. Health and Safety Executive (1995). Stress at Work: A Guide for Employers. Sudbury: HSE Books. International Labour Office (1986). Psychosocial Factors at Work: Recognition and Control. Occupational Safety and Health Series no: 56, Geneva: International Labour Office. Kompier, M.A.J., Geurts, S.A.E., Grundemann, R.W.M., Vink, P., & Smulders, P.G.W. (1998). Cases in stress prevention: the success of a participative and stepwise approach. Stress Medicine, 14, Kompier, M.A.J., & Kristensen, T.S. (2000). Organizational work stress interventions in a theoretical, methodological and practical context. In. J. Dunham (ed) Stress in Occupations: Past, Present and Future. London: Whurr Publishers. Leka, S. (2004). Psychosocial hazards and seafarer health. International Maritime Health, 55 (1/4), Leka, S., Cox, T., & Griffiths, A. (2005). Work stress: The risk management paradigm. In: A.S. Antoniou & C.L. Cooper (Eds.), A Research Companion to Organisational Health Psychology. Cheltenham: Edward Elgar.

Opetussuunnitelma_SPA. Stressinhallinta pk-yrityksissä

Opetussuunnitelma_SPA. Stressinhallinta pk-yrityksissä Opetussuunnitelma: Stressinhallinta pk-yrityksissä 1. Johdanto 1.1. Yleistä työperäisestä stressistä Muuttuneissa työorganisaatioissa ja tietoyhteiskuntaan siirtymisessä stressistä on tulossa yhä keskeisempi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla 1. Johdanto 1.1. Johdanto työperäiseen stressiin Työn luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyisin työ asettaa yhä enemmän vaatimuksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen koulutusorganisaatioissa

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen koulutusorganisaatioissa Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen koulutusorganisaatioissa 1. Johdanto 1.1. Johdanto työstressiin Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Työ vaatii nyt enemmän

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ohjelma on kehitetty Nordplus Adult hankerahoitteisessa INNOSTARTUP hankkeessa kolmen toimijan kesken: Zemgalen alueen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Ehdokkaiden nimeäminen Euroopan hyvän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto Kuva: Reetta Helin KEAT01 Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen, Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

KAMPAUKSET JA EHOSTUS

KAMPAUKSET JA EHOSTUS 4.1.2. KAMPAUKSET JA EHOSTUS Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Kampauksen ja ehostuksen suunnitteleminen tekee toteuttamiskelpoisia kampausja ehostussuunnitelmia ja noudattaa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki

Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen 13.12.2018, Helsinki opetusneuvos Riikka Vacker riikka.vacker@oph.fi Työelämätoimikuntien tehtävät Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot