HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS"

Transkriptio

1 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS L2 Anna Lempiäinen vs. kl. op., el Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Syksy 2012

2 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset INR-vieritestaus Omat laboratoriotulokset Oppimistavoitteet Saada käsitys yleisimmistä hematologisista laboratoriotutkimuksista Indikaatiot Tulkinta Ymmärtää laadukkaan vieritestauksen vaatimukset Oppia verisolujen kehitys luuytimessä

3 VERISOLUJEN KEHITYS Myelooinen kantasolu monosyyttien ja neutrofiilien yhteinen kantasolu - monosyyttisarja: monoblasti, promonosyytti, monosyytti - neutrofiilisarja: myeloblasti, promyelosyytti, myelosyytti, metamyelosyytti, neutrofiili eosinofiilien kantasolu basofiilien kantasolu punasolusarja: proerytroblasti, erytroblasti, retikulosyytti, erytrosyytti megakaryoottisarja: promegaloblasti, megaloblasti, promegakaryosyytti, megakaryosyytti, verihiutale Lymfaattinen kantasolu T-solu, B-solu, NK-solu

4 HSC (Monikykyinen hematop. kantasolu) HPC (Hematop. progenitor kantasolu) CMP (Myel. kantasolu) CLP (Lymf. kantasolu) CFU-GEMM (Pesäkkeitä muodostava suuntaut. kantasolu) CFU-GM B-solu T-solu NK-solu Punasolu Megakaryos. Neutrofiili Eosinofiili Basofiili Monosyytti Trombos. Makrofagi

5 HEMATOLOGISET TUTKIMUKSET verenkuvatutkimukset luuydintutkimukset hematologiaan liittyvät kemialliset tutkimukset hyytymistutkimukset verensiirtotoimintaan liittyvät tutkimukset

6 Verenkuvatutkimukset 2474 Perusverenkuva (B-PVKT) B-Eryt B-Leuk B-Hb B-HKR E-MCH E-MCHC E-MCV E-RDW B-Tromb 2475 Täydellinen verenkuva (B-PVK+TKD) B-PVKT B-Neutr B-Lymf B-Mono B-Eos B-Basof 2582 E-Retikulosyytit (E Retik)

7 Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä 2474 B PVKT Yksi yleisimmistä laboratoriotutkimuksista, indikaatiot väljät Sisältää osatutkimukset: B Hb, hemoglobiinipitoisuus (naiset g/l, miehet g/l)) B Eryt, punasolupitoisuus (Eryt; x10 12 /l, miehet x /l) B Hkr, punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti (naiset %, miehet %) punasoluindeksit (E -MCV, E -MCH, E MCHC, E-RDW) B Leuk, leukosyyttipitoisuus ( x10 9 /l) B Trom, trombosyyttipitoisuus ( x10 9 /l)

8 PUNASOLUINDEKSIT MCV (E MCV: fl) punasolujen keskimääräinen tilavuus. Käytetään anemian etiologian arvioinnissa (mikro- vs makrosytoosi) mitataan suoraan yksittäisistä punasoluista impedanssin perusteella RDW (E RDW: naiset <15%, miehet <14%) Kuvastaa punasolujen koon vaihtelua ja täydentää MCV:tä. Lasketaan punasolujen koon jakauman perusteella. Normaalit punasolut tasakokoisia, koon vaihtelua mm. vuotoanemiassa, hemolyysissä, raudanpuuteanemiassa, myelodysplastisessa syndroomassa, megaloblastisessa anemiassa.

9 PUNASOLUINDEKSIT MCH (E MCH: pg/solu) Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinimassa. Anemian etiologian arvionnissa (hypo- vs hyperkromia) lasketaan jakamalla hemoglobiinipitoisuus punasolujen lukumäärällä litrassa verta (Hb/Eryt) MCHC (E MCHC: g/l) Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus. Anemian etiologian arvionnissa (hypo- vs hyperkromia) lasketaan jakamalla hemoglobiinipitoisuus punasolujen tilavuusosuudella (Hb/Hkr)

10 Kuva 21.1 Anemian laboratoriotutkimukset kaavamaisesti, kirjasta Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

11 TÄYDELLINEN VERENKUVA (TVK) 2475 B -PVK+TKD, Perusverenkuva, leukosyyttien erittelylaskenta, koneellinen, verestä Indikaatiot, mm. Pienessä verenkuvassa nähtyjen poikkeavuuksien selvittely Veritautien diagnostiikassa ja seurannassa Infektiodiagnostiikassa ja seurannassa Useiden lääkeaineiden seurannassa, mikäli sytopeniariski Perusverenkuvan suureiden lisäksi valkosolujen erittelylaskenta eli diffi yleensä koneellinen, tarvittaessa mikroskopia

12 VALKOSOLUJEN ERITTELYLASKENTA (DIFFI) VIITEARVOT: neutrofiilit % x10 9 /l lymfosyytit % x10 9 /l monosyytit 1-11 % x10 9 /l eosinofiilit 1-6 % x10 9 /l basofiilit 0-1 % x10 9 /l

13 Verenkuva-analysaattorin toimintaperiaate Kuva Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

14

15 Normaali verenkuva Viitearvot: B-Leuk E9/l B-Hb naiset g/l, miehet g/l B-Hkr naiset %, miehet % B-Eryt naiset E12/l, miehet E12/l E-MCV fl E-MCH pg/solu E-MCHC g/l B-Trom E9/l L-Neut(A) %, E9/l L-Lymf(A) %, E9/l L-Monos(A) 1-11 %, E9/l L-Eos(A) 1-6 %, E9/l L-Baso(A) 0-1 %, E9/l

16 Valkosolujen mikroskooppinen erittelylaskenta(2225 B-Diffi) Mikäli koneellisessa erittelyssä on ongelmia tai epäily patologisista soluista, tehdään ilman erillistä pyyntö jatkotutkimuksena mikroskooppinen erittelylaskenta Voidaan ottaa valkosolujen lukumäärän lisäksi kantaa morfologiaan ja myös punasoluihin ja trombosyytteihin Granulopoieesin varhaismuodot, blastit, plasmasolut, erytroblastit, tunnistamattomat solut Laboratoriohoitajan tai -lääkärin lausunto

17 2582 E Retik, Retikulosyytit, punasoluista Verenkuvaa täydentävä tutkimus Indikaatiot: Anemiadiagnostiikka ja anemioiden hoidon seuranta voidaan käyttää myös luuytimen toipumisen seurannassa (esim. sytostaattihoitojen jälkeen) Nuoret punasolut: jäänteitä RNA:sta, kooltaan suuria Viiteväli: % punasoluista Suurentunut osuus viittaa kiihtyneeseen erytropoieesiin

18 Retikulosyytit lisääntyvät Punasolutuotannon vilkastuessa Vuoto Hemolyysi Hoitovaste rautahoidolle tai B12- vitamiinisubstituutiolle Retikulosyytit vähenevät Tuotannon vähentyessä: -aplastinen anemia -luuydininfiltraatio

19 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Perifeerisen veren sivelyvalmisteen tutkimus (2643 B Morfo) anemian etiologinen selvittely sytopenian selvittely (etenkin trombosytopenia) sytoosien selvittely haluttaessa laboratoriolääkärin tulkintaa veren solujen morfologiasta Verenkuvapoikkeavuuksien jatkoselvityksenä Laboratoriolääkärin lausunto

20 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Luuytimen aspiraatiovalmisteen tutkimus (2269 Bm-MGGFe) anemian etiologian selvittäminen sytopenioiden selvittely leukemioiden diagnostiikka ja seuranta paraproteinemian selvittely sytoosien selvittely (joskin polysytemiassa ja trombosytoosissa tutkimuksen arvo rajallinen) Laboratoriolääkärin lausunto

21 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Luuydinbiopsian histologinen tutkimus (4061 Bm- PAD) Lymfooman levinneisyyden selvittäminen ja seuranta Ei-hematologisen maligniteetin luuydinaffision tutkiminen Luuytimen fibrotisoivien tilojen tutkiminen Solukkuuden ja solulinjojen osuuksien arviointi Malignien veritautien sekä myeloproliferatiivisten ja myelodysplastisten tilojen tutkiminen Patologin lausunto

22 HEMATOLOGISET ERIKOISTUTKIMUKSET Perifeerisen veren tai luuytimen solujen virtaussytometria ja immunofenotyypitys Lymfoomien ja leukemioiden diagnostiikka sekä jäännöstaudin seuranta Kromosomitutkimukset ja molekyyligeneettiset tutkimukset Malignien veritautien diagnostiikka ja jäännöstaudin seuranta Kantasolututkimukset Myeloproliferatiivisten sairauksien diagnostiikka Spesifisten tautien diagnostiikassa käytetyt erikoistutkimukset (esim. Hb-fraktiot, sferosytoosin osoitus, PNH-tutkimus) Lääkärin lausunto

23 Hyytymistutkimukset Akuutin tromboosin diagnostiikka Tromboositaipumuksen diagnostiikka Vuototaipumuksen diagnostiikka Primaarihemostaasi Hyytymiskaskadin toiminta Lääkehoidon seuranta

24 Akuutin tromboosin laboratoriodiagnostiikka -Fibriinin D-dimeerit (P-FiDD, 4113) D-dimeerit ovat plasmiinivälitteisen fibriiniverkon hajoamisen degradaatiotuotteita ja kuvastavat fibriinin lisääntynyttä turnoveria ; puoliintumisaika 36t Kohonnut arvo on epäspesifinen löydös: SLT tai KE löytyy vain vajaalta puolelta D-dimeeripositiivisista potilaista. D- dimeeri ei yksin ole riittävän herkkä tai spesifinen päätöksentekoon. Voi olla koholla monista syistä, jotka lisäävät veren hyytymistä ja aiheuttavat fibrinolyysiä mm. ikä, syöpä, laaja ateroskleroosi, infektio, leikkaus, raskaus

25 Fibriinin D-dimeerit (P-FiDD, 4113) Hyvä tukoksen poissulkututkimuksena Normaali tulos sulkee KE:n or ja LT:n pois 95%:n todennäköisyydellä Jos tulos on negatiivinen JA tukoksen kliininen todennäköisyys on pieni, ei muita tutkimuksia tarvita. Hoidon seurannassa? D-dimeerin pitoisuuden raja-arvo riippuu määritysmenetelmästä (vasta-aineisiin perustuva), laboratoriokohtainen

26 Fibrinolysis Plasminogen activator (TPA) Plasminogen Plasminogen Plasmin Plasmin Fibrin clot Fibrin clot Peptides FDP, D-dimer

27 4025 P Trombot, Tukostaipumuksen selvittely Indikaatioita, mm.: Epätavallisessa paikassa todettu tukos. Toistuva tukos. Spontaani tukos ilman altistavaa tekijää. Nuori (<50v) potilas. Tukostaipumusta lähisuvussa. Toistuvat keskenmenot Sekä valtimo- että laskimopuolen tukoksia Valtimotukos ilman verisuonitautia Laboratoriolääkärin lausunto P -Antitrombiini III P -Fosfolipidi, vasta-aineet B -Hyytymistekijä V geeni, DNA-tutkimus P -Lupusantikoagulantti, drvvt P -Lupusantikoagulantti, PTT P -Proteiini C P -Proteiini S P -Protrombiinigeeni, DNAtutkimus P -Trombiiniaika P -Tromboplastiiniaika S -Beeta-2-glykoproteiini, IgG vasta-aine

28 Vuototaipumuksen laboratoriotutkimuksia Verenkuva: Hb, Hkr, Leuk, Trom Trombosyyttien funktiotutkimus (esim. Trombosyyttien funktiotutkimus PFA-laitteella, B-TrFuPFA, 8076) Seulontakokeena TT ja APTT yhdessä Vuototaipumuksen selvittelypaketti Maksa- ja munuaiskokeet Varfariinihoidon seurannassa INR LMWH-hoidon seurannassa anti-fxa

29 P-APTT (2783) aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika Mittaa tekijöiden V, VIII, IX, XI, XII, II ja I yhteisvaikutusta. Viitealue (HUSLAB) s. Käyttö: yhdessä TT-tutkimuksen kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa (yksinään epäspesifinen ja epäherkkä). Hepariinihoidon monitoroinnissa. Pidentynyt APTT: Lupus-antikoagulantti hepariinihoito (erityisesti fraktioimaton hepariini) ja hirudiini, hepariinikontaminaatio hankinnainen tai perinnöllinen FVIII vaje (hemofilia, vaikea vwd); muiden hyytymistekijöiden puutteet DIC:ssa tai vaikeassa maksan vajaatoiminnassa

30 P-TT (1731) Tromboplastiiniaika Mittaa maksan syntetoimien, K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden FII, FVII ja FX yhteisvaikutusta Viitealue % Käyttö: vuototaipumuksen selvittely, maksan synteesitoiminnan arviointi (heijastaa nopeasti FVII alentunutta synteesiä maksan vajaatoiminnassa (T1/2 = 5h) Alentunut TT: Varfariinihoito Maksan vajaatoiminta K-vitamiinin puute DIC/ muu hyytymistekijöiden lisääntynyt kulutus

31 Intrinsic pathway Extrinsic pathway contact activation tissue thromboplastin FXII, FXI, FIX, FVIII FVII slow fast Common pathway FX, FV, FII, FI Clot formation Activated Partial Thromboplastin Time Prothrombin Time

32 3355 P Vuotot, Vuototaipumuksen selvittely Indikaatiota, mm.: Epäily vuototaipumuksesta (joka ei johdu vaikeasta trombosytopeniasta, trombosyyttien toimintahäiriöstä tai perustaudista). Von Willebrandin taudin (VWD) epäily tai poissulku. Hemofilia tai sen epäily. Muun hyytymistekijän puutosepäily P -APTT P -Fibr B -FII P -FIX P -FV P -FVII P -FVIII P -FX P -FXI P FXII P FXIII P TT P-vWF-Ag P-vWFRCo P-Trombai Laboratoriolääkärin lausunto

33 International normalised ratio (INR) TT-ajan INR-tulostusmuodolla saavutetaan eri laboratorioiden ja määritysmenetelmien vertailtavuus. TT-aikaa verrataan kontrolliin: (a/b) ISI, jossa a = näytteestä mitattu hyytymisaika, b = reagenssierälle määritetty keskimääräinen normaali hyytymisaika ja ISI = reagenssin herkkyyttä kuvaava indeksi Antikoagulanttihoitoa saamattoman terveen henkilön INR on n Hoitoalueet: laskimotromboosi: INR systeemisen embolisaation esto: INR mekaaninen keinoläppä: INR Seurantatiheys vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan

34 Antifaktori X-aktiivisuus Yleensä LMWH- hoito ei vaadi laboratorioseurantaa Lisääntyneen vuotovaaran, munuaisten vajaatoiminnan, raskauden, trombolyysin ja antitromboottisten yhdistelmähoitojen yhteydessä on anti-fxa määritys aiheellinen Hoitoannoksen määritys (10 t 1. injektion jälkeen) tai huippupitoisuus (3-4 t injektion jälkeen)

35 Vieritestauksessa huomioitavaa Laitevalinta Kartoitettava laitteet Verifioitava laitteen toimivuus Tunnettava laite ja sen ominaisuudet Laadunvarmistus Säännöllisesti Laite- ja käyttäjäkohtainen seuranta Potilasvalinta Arvioitava kliinisesti Käyttäjien ohjeistus Perehdytys Suunniteltava, järjestettävä ja toteutettava asianmukaisesti Suositus vieritestauksen toteuttamisesta, Labquality 2009

36 INR-vieritestaus Hyvin toteutettuna parantaa varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta. Näytteenotto/ lisääminen näyteliuskalle vaativaa ja tuloksen kannalta kriittistä käyttäjien ohjeistus ja laadunvarmennus oleellisen tärkeitä

37 Take home message Verenkuvatutkimukset ja niiden tulkinta D-dimeeri hyvä poissulkututkimus, mutta runsaasti vääriä positiivisia APTT ja TT yhdessä hyytymiskaskadin seulontatutkimuksena; HKR, trombosyyttimäärä ja funktiotutkimukset primaarihemostaasissa Vieritestauslaitteen käyttökelpoisuus tarkoitukseen, toiminta ja luotettavuus täytyy säännöllisesti varmistaa. Myös käyttäjän perehdytys ja osaaminen varmistettava

38 Lisälukemista: Niemelä O, Pulkki K (toim.): Laboratoriolääketiede - kliininen kemia ja hematologia (Kandidaattikustannus 2011), luvut (s )

39 Ihopistosnäyte Kuva 2.1 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa

Lisätiedot

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ Tuukka Helin, LL, eval Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin Yliopisto ja HUSLAB Syksy 2016 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA 30.11.2018 VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA Elina Lehtinen, Dos, el Hyytymishäiriöyksikkö Hematologian klinikka HUSLAB HYKS Syöpäkeskus 30.11.2018 HEMOSTAASI Veri Virtausolosuhteet Suonen seinämä 1 30.11.2018

Lisätiedot

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä Laboratoriotiedote 25.03.2018: Muutoksia verenkuvamäärityksissä Kliininen laboratorio on ottanut käyttöön verenkuva-analyyseissä uuden Sysmex XN-9100-laitteiston (= XN). Viime kesästä lähtien on vastattu

Lisätiedot

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset

Lisätiedot

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T055 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, HUSLAB JOINT AUTHORITY FOR HELSINKI

Lisätiedot

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte

Lisätiedot

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla

Lisätiedot

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Laatijat: Paula Pohja-Nylander, Lotta Joutsi- Korhonen Tarkastaja: Riitta Lassila 4.2.2013 Hyväksyjä: Maria Raitakari 7.2.2013 HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille Viittaukset

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ 1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian

Lisätiedot

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder

Lisätiedot

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tukostaipumus (2 tapausta) Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T119/M25/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(15) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SUOMEN PUNAINEN RISTI, VERIPALVELU FINNISH RED CROSS BLOOD TRANSFUSION SERVICE Tunnus

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto 15.10.12 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Veren sivelyvalmisteen morfologisen KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) 5.1.2017 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue 1 Sisältö Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS

TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä Werner Hyvärinen Jesse Lehtola Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(8) Laatijat: Marja Nikiforow, Timea Szanto, Jaana Perholehto, Jari Leinonen, Lotta Joutsi-Korhonen Tarkastaja : Hannele Kangas 10.2.2017 Hyväksyjä: Tiina Mäki 10.2.2017 HUS-piirin

Lisätiedot

Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tuula Tikkanen Dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Hypertensiospesialisti (European Society of Hypertension) Va ylilääkäri, sis pkl, Hgin SOTE 25.11.2016 Ei aiheeseen

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Henna Kreander Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Kliininen hematologia Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikon koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI

VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE

VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

SÄILYTYSAJAN JA -LÄMPÖTILAN VAIKUTUS PERUSVERENKUVA-, INR- JA APTT-TUTKIMUKSIIN

SÄILYTYSAJAN JA -LÄMPÖTILAN VAIKUTUS PERUSVERENKUVA-, INR- JA APTT-TUTKIMUKSIIN SÄILYTYSAJAN JA -LÄMPÖTILAN VAIKUTUS PERUSVERENKUVA-, INR- JA APTT-TUTKIMUKSIIN Kirsi Kiipeli Opinnäytetyö Elokuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus,

Lisätiedot

INR vieritestien laatu

INR vieritestien laatu INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta

Lisätiedot

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN

SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN 1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin

Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin validointi Anna Keskinen Elli Korhonen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

bioanalyytikko-opiskelijoille

bioanalyytikko-opiskelijoille Sysmex XS-1000i -verenkuvaanalysaattorin lyhyt käyttöohje bioanalyytikko-opiskelijoille Alaotsikko Katarina Ekblad Opinnäytetyö.. Valitse kohde. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Opas laboratoriohenkilökunnalle

Opas laboratoriohenkilökunnalle Opas laboratoriohenkilökunnalle HEMLIBRA (emisitsumabi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajalapsen anemia

Maahanmuuttajalapsen anemia Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat

Lisätiedot

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-

Lisätiedot

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.) Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)

Lisätiedot

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille Opas terveydenhuollon ammattilaisille HEMLIBRA (emisitsumabi) Injektio ihon alle Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA

VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen hematologia 2016 Viivi Määttänen VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille OPINNÄYTETYÖ (AMK )

Lisätiedot

TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Marja-Leena Järvi-Holopainen LL, eval (kl.kem/hem) Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2014 Luennolla käsiteltäviä asioita

Lisätiedot

Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa

Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA

OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA Janita Hiltunen Karolina Laine Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Digitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle

Digitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle Neea Liljestrand ja Mari Peltoperä Digitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan

Lisätiedot

Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014

Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014 Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014 Suurkulutus NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,

Lisätiedot

VIERITESTAUS L3S RYHMÄOPETUS, SYKSY 2012

VIERITESTAUS L3S RYHMÄOPETUS, SYKSY 2012 VIERITESTAUS L3S RYHMÄOPETUS, SYKSY 2012 Kliiniset opettajat: Kristina Hotakainen ja Päivi Lakkisto Sisältö Omien laboratoriotulosten tulkinta Vieritestauksessa huomioitavia asioita Ihopistosnäytteen ottaminen

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija:

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS

Lisätiedot