HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS
|
|
- Esa-Pekka Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS L2 Anna Lempiäinen vs. kl. op., el Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Syksy 2012
2 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset INR-vieritestaus Omat laboratoriotulokset Oppimistavoitteet Saada käsitys yleisimmistä hematologisista laboratoriotutkimuksista Indikaatiot Tulkinta Ymmärtää laadukkaan vieritestauksen vaatimukset Oppia verisolujen kehitys luuytimessä
3 VERISOLUJEN KEHITYS Myelooinen kantasolu monosyyttien ja neutrofiilien yhteinen kantasolu - monosyyttisarja: monoblasti, promonosyytti, monosyytti - neutrofiilisarja: myeloblasti, promyelosyytti, myelosyytti, metamyelosyytti, neutrofiili eosinofiilien kantasolu basofiilien kantasolu punasolusarja: proerytroblasti, erytroblasti, retikulosyytti, erytrosyytti megakaryoottisarja: promegaloblasti, megaloblasti, promegakaryosyytti, megakaryosyytti, verihiutale Lymfaattinen kantasolu T-solu, B-solu, NK-solu
4 HSC (Monikykyinen hematop. kantasolu) HPC (Hematop. progenitor kantasolu) CMP (Myel. kantasolu) CLP (Lymf. kantasolu) CFU-GEMM (Pesäkkeitä muodostava suuntaut. kantasolu) CFU-GM B-solu T-solu NK-solu Punasolu Megakaryos. Neutrofiili Eosinofiili Basofiili Monosyytti Trombos. Makrofagi
5 HEMATOLOGISET TUTKIMUKSET verenkuvatutkimukset luuydintutkimukset hematologiaan liittyvät kemialliset tutkimukset hyytymistutkimukset verensiirtotoimintaan liittyvät tutkimukset
6 Verenkuvatutkimukset 2474 Perusverenkuva (B-PVKT) B-Eryt B-Leuk B-Hb B-HKR E-MCH E-MCHC E-MCV E-RDW B-Tromb 2475 Täydellinen verenkuva (B-PVK+TKD) B-PVKT B-Neutr B-Lymf B-Mono B-Eos B-Basof 2582 E-Retikulosyytit (E Retik)
7 Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä 2474 B PVKT Yksi yleisimmistä laboratoriotutkimuksista, indikaatiot väljät Sisältää osatutkimukset: B Hb, hemoglobiinipitoisuus (naiset g/l, miehet g/l)) B Eryt, punasolupitoisuus (Eryt; x10 12 /l, miehet x /l) B Hkr, punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti (naiset %, miehet %) punasoluindeksit (E -MCV, E -MCH, E MCHC, E-RDW) B Leuk, leukosyyttipitoisuus ( x10 9 /l) B Trom, trombosyyttipitoisuus ( x10 9 /l)
8 PUNASOLUINDEKSIT MCV (E MCV: fl) punasolujen keskimääräinen tilavuus. Käytetään anemian etiologian arvioinnissa (mikro- vs makrosytoosi) mitataan suoraan yksittäisistä punasoluista impedanssin perusteella RDW (E RDW: naiset <15%, miehet <14%) Kuvastaa punasolujen koon vaihtelua ja täydentää MCV:tä. Lasketaan punasolujen koon jakauman perusteella. Normaalit punasolut tasakokoisia, koon vaihtelua mm. vuotoanemiassa, hemolyysissä, raudanpuuteanemiassa, myelodysplastisessa syndroomassa, megaloblastisessa anemiassa.
9 PUNASOLUINDEKSIT MCH (E MCH: pg/solu) Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinimassa. Anemian etiologian arvionnissa (hypo- vs hyperkromia) lasketaan jakamalla hemoglobiinipitoisuus punasolujen lukumäärällä litrassa verta (Hb/Eryt) MCHC (E MCHC: g/l) Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus. Anemian etiologian arvionnissa (hypo- vs hyperkromia) lasketaan jakamalla hemoglobiinipitoisuus punasolujen tilavuusosuudella (Hb/Hkr)
10 Kuva 21.1 Anemian laboratoriotutkimukset kaavamaisesti, kirjasta Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010
11 TÄYDELLINEN VERENKUVA (TVK) 2475 B -PVK+TKD, Perusverenkuva, leukosyyttien erittelylaskenta, koneellinen, verestä Indikaatiot, mm. Pienessä verenkuvassa nähtyjen poikkeavuuksien selvittely Veritautien diagnostiikassa ja seurannassa Infektiodiagnostiikassa ja seurannassa Useiden lääkeaineiden seurannassa, mikäli sytopeniariski Perusverenkuvan suureiden lisäksi valkosolujen erittelylaskenta eli diffi yleensä koneellinen, tarvittaessa mikroskopia
12 VALKOSOLUJEN ERITTELYLASKENTA (DIFFI) VIITEARVOT: neutrofiilit % x10 9 /l lymfosyytit % x10 9 /l monosyytit 1-11 % x10 9 /l eosinofiilit 1-6 % x10 9 /l basofiilit 0-1 % x10 9 /l
13 Verenkuva-analysaattorin toimintaperiaate Kuva Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010
14
15 Normaali verenkuva Viitearvot: B-Leuk E9/l B-Hb naiset g/l, miehet g/l B-Hkr naiset %, miehet % B-Eryt naiset E12/l, miehet E12/l E-MCV fl E-MCH pg/solu E-MCHC g/l B-Trom E9/l L-Neut(A) %, E9/l L-Lymf(A) %, E9/l L-Monos(A) 1-11 %, E9/l L-Eos(A) 1-6 %, E9/l L-Baso(A) 0-1 %, E9/l
16 Valkosolujen mikroskooppinen erittelylaskenta(2225 B-Diffi) Mikäli koneellisessa erittelyssä on ongelmia tai epäily patologisista soluista, tehdään ilman erillistä pyyntö jatkotutkimuksena mikroskooppinen erittelylaskenta Voidaan ottaa valkosolujen lukumäärän lisäksi kantaa morfologiaan ja myös punasoluihin ja trombosyytteihin Granulopoieesin varhaismuodot, blastit, plasmasolut, erytroblastit, tunnistamattomat solut Laboratoriohoitajan tai -lääkärin lausunto
17 2582 E Retik, Retikulosyytit, punasoluista Verenkuvaa täydentävä tutkimus Indikaatiot: Anemiadiagnostiikka ja anemioiden hoidon seuranta voidaan käyttää myös luuytimen toipumisen seurannassa (esim. sytostaattihoitojen jälkeen) Nuoret punasolut: jäänteitä RNA:sta, kooltaan suuria Viiteväli: % punasoluista Suurentunut osuus viittaa kiihtyneeseen erytropoieesiin
18 Retikulosyytit lisääntyvät Punasolutuotannon vilkastuessa Vuoto Hemolyysi Hoitovaste rautahoidolle tai B12- vitamiinisubstituutiolle Retikulosyytit vähenevät Tuotannon vähentyessä: -aplastinen anemia -luuydininfiltraatio
19 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Perifeerisen veren sivelyvalmisteen tutkimus (2643 B Morfo) anemian etiologinen selvittely sytopenian selvittely (etenkin trombosytopenia) sytoosien selvittely haluttaessa laboratoriolääkärin tulkintaa veren solujen morfologiasta Verenkuvapoikkeavuuksien jatkoselvityksenä Laboratoriolääkärin lausunto
20 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Luuytimen aspiraatiovalmisteen tutkimus (2269 Bm-MGGFe) anemian etiologian selvittäminen sytopenioiden selvittely leukemioiden diagnostiikka ja seuranta paraproteinemian selvittely sytoosien selvittely (joskin polysytemiassa ja trombosytoosissa tutkimuksen arvo rajallinen) Laboratoriolääkärin lausunto
21 MORFOLOGISET TUTKIMUKSET Luuydinbiopsian histologinen tutkimus (4061 Bm- PAD) Lymfooman levinneisyyden selvittäminen ja seuranta Ei-hematologisen maligniteetin luuydinaffision tutkiminen Luuytimen fibrotisoivien tilojen tutkiminen Solukkuuden ja solulinjojen osuuksien arviointi Malignien veritautien sekä myeloproliferatiivisten ja myelodysplastisten tilojen tutkiminen Patologin lausunto
22 HEMATOLOGISET ERIKOISTUTKIMUKSET Perifeerisen veren tai luuytimen solujen virtaussytometria ja immunofenotyypitys Lymfoomien ja leukemioiden diagnostiikka sekä jäännöstaudin seuranta Kromosomitutkimukset ja molekyyligeneettiset tutkimukset Malignien veritautien diagnostiikka ja jäännöstaudin seuranta Kantasolututkimukset Myeloproliferatiivisten sairauksien diagnostiikka Spesifisten tautien diagnostiikassa käytetyt erikoistutkimukset (esim. Hb-fraktiot, sferosytoosin osoitus, PNH-tutkimus) Lääkärin lausunto
23 Hyytymistutkimukset Akuutin tromboosin diagnostiikka Tromboositaipumuksen diagnostiikka Vuototaipumuksen diagnostiikka Primaarihemostaasi Hyytymiskaskadin toiminta Lääkehoidon seuranta
24 Akuutin tromboosin laboratoriodiagnostiikka -Fibriinin D-dimeerit (P-FiDD, 4113) D-dimeerit ovat plasmiinivälitteisen fibriiniverkon hajoamisen degradaatiotuotteita ja kuvastavat fibriinin lisääntynyttä turnoveria ; puoliintumisaika 36t Kohonnut arvo on epäspesifinen löydös: SLT tai KE löytyy vain vajaalta puolelta D-dimeeripositiivisista potilaista. D- dimeeri ei yksin ole riittävän herkkä tai spesifinen päätöksentekoon. Voi olla koholla monista syistä, jotka lisäävät veren hyytymistä ja aiheuttavat fibrinolyysiä mm. ikä, syöpä, laaja ateroskleroosi, infektio, leikkaus, raskaus
25 Fibriinin D-dimeerit (P-FiDD, 4113) Hyvä tukoksen poissulkututkimuksena Normaali tulos sulkee KE:n or ja LT:n pois 95%:n todennäköisyydellä Jos tulos on negatiivinen JA tukoksen kliininen todennäköisyys on pieni, ei muita tutkimuksia tarvita. Hoidon seurannassa? D-dimeerin pitoisuuden raja-arvo riippuu määritysmenetelmästä (vasta-aineisiin perustuva), laboratoriokohtainen
26 Fibrinolysis Plasminogen activator (TPA) Plasminogen Plasminogen Plasmin Plasmin Fibrin clot Fibrin clot Peptides FDP, D-dimer
27 4025 P Trombot, Tukostaipumuksen selvittely Indikaatioita, mm.: Epätavallisessa paikassa todettu tukos. Toistuva tukos. Spontaani tukos ilman altistavaa tekijää. Nuori (<50v) potilas. Tukostaipumusta lähisuvussa. Toistuvat keskenmenot Sekä valtimo- että laskimopuolen tukoksia Valtimotukos ilman verisuonitautia Laboratoriolääkärin lausunto P -Antitrombiini III P -Fosfolipidi, vasta-aineet B -Hyytymistekijä V geeni, DNA-tutkimus P -Lupusantikoagulantti, drvvt P -Lupusantikoagulantti, PTT P -Proteiini C P -Proteiini S P -Protrombiinigeeni, DNAtutkimus P -Trombiiniaika P -Tromboplastiiniaika S -Beeta-2-glykoproteiini, IgG vasta-aine
28 Vuototaipumuksen laboratoriotutkimuksia Verenkuva: Hb, Hkr, Leuk, Trom Trombosyyttien funktiotutkimus (esim. Trombosyyttien funktiotutkimus PFA-laitteella, B-TrFuPFA, 8076) Seulontakokeena TT ja APTT yhdessä Vuototaipumuksen selvittelypaketti Maksa- ja munuaiskokeet Varfariinihoidon seurannassa INR LMWH-hoidon seurannassa anti-fxa
29 P-APTT (2783) aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika Mittaa tekijöiden V, VIII, IX, XI, XII, II ja I yhteisvaikutusta. Viitealue (HUSLAB) s. Käyttö: yhdessä TT-tutkimuksen kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa (yksinään epäspesifinen ja epäherkkä). Hepariinihoidon monitoroinnissa. Pidentynyt APTT: Lupus-antikoagulantti hepariinihoito (erityisesti fraktioimaton hepariini) ja hirudiini, hepariinikontaminaatio hankinnainen tai perinnöllinen FVIII vaje (hemofilia, vaikea vwd); muiden hyytymistekijöiden puutteet DIC:ssa tai vaikeassa maksan vajaatoiminnassa
30 P-TT (1731) Tromboplastiiniaika Mittaa maksan syntetoimien, K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden FII, FVII ja FX yhteisvaikutusta Viitealue % Käyttö: vuototaipumuksen selvittely, maksan synteesitoiminnan arviointi (heijastaa nopeasti FVII alentunutta synteesiä maksan vajaatoiminnassa (T1/2 = 5h) Alentunut TT: Varfariinihoito Maksan vajaatoiminta K-vitamiinin puute DIC/ muu hyytymistekijöiden lisääntynyt kulutus
31 Intrinsic pathway Extrinsic pathway contact activation tissue thromboplastin FXII, FXI, FIX, FVIII FVII slow fast Common pathway FX, FV, FII, FI Clot formation Activated Partial Thromboplastin Time Prothrombin Time
32 3355 P Vuotot, Vuototaipumuksen selvittely Indikaatiota, mm.: Epäily vuototaipumuksesta (joka ei johdu vaikeasta trombosytopeniasta, trombosyyttien toimintahäiriöstä tai perustaudista). Von Willebrandin taudin (VWD) epäily tai poissulku. Hemofilia tai sen epäily. Muun hyytymistekijän puutosepäily P -APTT P -Fibr B -FII P -FIX P -FV P -FVII P -FVIII P -FX P -FXI P FXII P FXIII P TT P-vWF-Ag P-vWFRCo P-Trombai Laboratoriolääkärin lausunto
33 International normalised ratio (INR) TT-ajan INR-tulostusmuodolla saavutetaan eri laboratorioiden ja määritysmenetelmien vertailtavuus. TT-aikaa verrataan kontrolliin: (a/b) ISI, jossa a = näytteestä mitattu hyytymisaika, b = reagenssierälle määritetty keskimääräinen normaali hyytymisaika ja ISI = reagenssin herkkyyttä kuvaava indeksi Antikoagulanttihoitoa saamattoman terveen henkilön INR on n Hoitoalueet: laskimotromboosi: INR systeemisen embolisaation esto: INR mekaaninen keinoläppä: INR Seurantatiheys vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan
34 Antifaktori X-aktiivisuus Yleensä LMWH- hoito ei vaadi laboratorioseurantaa Lisääntyneen vuotovaaran, munuaisten vajaatoiminnan, raskauden, trombolyysin ja antitromboottisten yhdistelmähoitojen yhteydessä on anti-fxa määritys aiheellinen Hoitoannoksen määritys (10 t 1. injektion jälkeen) tai huippupitoisuus (3-4 t injektion jälkeen)
35 Vieritestauksessa huomioitavaa Laitevalinta Kartoitettava laitteet Verifioitava laitteen toimivuus Tunnettava laite ja sen ominaisuudet Laadunvarmistus Säännöllisesti Laite- ja käyttäjäkohtainen seuranta Potilasvalinta Arvioitava kliinisesti Käyttäjien ohjeistus Perehdytys Suunniteltava, järjestettävä ja toteutettava asianmukaisesti Suositus vieritestauksen toteuttamisesta, Labquality 2009
36 INR-vieritestaus Hyvin toteutettuna parantaa varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta. Näytteenotto/ lisääminen näyteliuskalle vaativaa ja tuloksen kannalta kriittistä käyttäjien ohjeistus ja laadunvarmennus oleellisen tärkeitä
37 Take home message Verenkuvatutkimukset ja niiden tulkinta D-dimeeri hyvä poissulkututkimus, mutta runsaasti vääriä positiivisia APTT ja TT yhdessä hyytymiskaskadin seulontatutkimuksena; HKR, trombosyyttimäärä ja funktiotutkimukset primaarihemostaasissa Vieritestauslaitteen käyttökelpoisuus tarkoitukseen, toiminta ja luotettavuus täytyy säännöllisesti varmistaa. Myös käyttäjän perehdytys ja osaaminen varmistettava
38 Lisälukemista: Niemelä O, Pulkki K (toim.): Laboratoriolääketiede - kliininen kemia ja hematologia (Kandidaattikustannus 2011), luvut (s )
39 Ihopistosnäyte Kuva 2.1 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010
HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET
HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotHEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ
HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ Tuukka Helin, LL, eval Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin Yliopisto ja HUSLAB Syksy 2016 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotVUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA
30.11.2018 VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA Elina Lehtinen, Dos, el Hyytymishäiriöyksikkö Hematologian klinikka HUSLAB HYKS Syöpäkeskus 30.11.2018 HEMOSTAASI Veri Virtausolosuhteet Suonen seinämä 1 30.11.2018
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotHallitus 26.9.2011, LIITE 5.
Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotLaboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä
Laboratoriotiedote 25.03.2018: Muutoksia verenkuvamäärityksissä Kliininen laboratorio on ottanut käyttöön verenkuva-analyyseissä uuden Sysmex XN-9100-laitteiston (= XN). Viime kesästä lähtien on vastattu
LisätiedotAnemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012
Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset
LisätiedotHemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat
Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T055 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, HUSLAB JOINT AUTHORITY FOR HELSINKI
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotVerenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa
Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte
LisätiedotDIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla
LisätiedotYLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille
LisätiedotNäytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille
PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Laatijat: Paula Pohja-Nylander, Lotta Joutsi- Korhonen Tarkastaja: Riitta Lassila 4.2.2013 Hyväksyjä: Maria Raitakari 7.2.2013 HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille Viittaukset
LisätiedotObstetrisen verenvuodon erityispiirteitä
Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala
LisätiedotBIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ
1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T119/M25/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(15) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SUOMEN PUNAINEN RISTI, VERIPALVELU FINNISH RED CROSS BLOOD TRANSFUSION SERVICE Tunnus
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotHematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset
Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto 15.10.12 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotTerveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015
Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,
LisätiedotINR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)
INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) 5.1.2017 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue 1 Sisältö Tromboplastiiniaika,
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotTÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS
TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä Werner Hyvärinen Jesse Lehtola Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ
LisätiedotNäytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille
PREANALYTIIKKA Sivu 1(8) Laatijat: Marja Nikiforow, Timea Szanto, Jaana Perholehto, Jari Leinonen, Lotta Joutsi-Korhonen Tarkastaja : Hannele Kangas 10.2.2017 Hyväksyjä: Tiina Mäki 10.2.2017 HUS-piirin
LisätiedotEi aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia
Tuula Tikkanen Dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Hypertensiospesialisti (European Society of Hypertension) Va ylilääkäri, sis pkl, Hgin SOTE 25.11.2016 Ei aiheeseen
LisätiedotRitva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotItseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista
Henna Kreander Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Kliininen hematologia Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikon koulutusohjelma Opinnäytetyö
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotVEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI
VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotVALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE
VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotTulehduksen laboratoriodiagnostiikka
Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotSÄILYTYSAJAN JA -LÄMPÖTILAN VAIKUTUS PERUSVERENKUVA-, INR- JA APTT-TUTKIMUKSIIN
SÄILYTYSAJAN JA -LÄMPÖTILAN VAIKUTUS PERUSVERENKUVA-, INR- JA APTT-TUTKIMUKSIIN Kirsi Kiipeli Opinnäytetyö Elokuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus,
LisätiedotINR vieritestien laatu
INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta
LisätiedotPerifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa
Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotSÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN
1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotSysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin
Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin validointi Anna Keskinen Elli Korhonen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys-
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
Lisätiedotbioanalyytikko-opiskelijoille
Sysmex XS-1000i -verenkuvaanalysaattorin lyhyt käyttöohje bioanalyytikko-opiskelijoille Alaotsikko Katarina Ekblad Opinnäytetyö.. Valitse kohde. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotOpas laboratoriohenkilökunnalle
Opas laboratoriohenkilökunnalle HEMLIBRA (emisitsumabi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotUuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa
Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka
LisätiedotMaahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotMassiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS
Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-
LisätiedotHelena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)
Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)
LisätiedotOpas terveydenhuollon ammattilaisille
Opas terveydenhuollon ammattilaisille HEMLIBRA (emisitsumabi) Injektio ihon alle Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotVISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen hematologia 2016 Viivi Määttänen VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille OPINNÄYTETYÖ (AMK )
LisätiedotTULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Marja-Leena Järvi-Holopainen LL, eval (kl.kem/hem) Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2014 Luennolla käsiteltäviä asioita
LisätiedotLataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa
Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotSISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA
1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa
LisätiedotOPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA
OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA Janita Hiltunen Karolina Laine Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotDigitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle
Neea Liljestrand ja Mari Peltoperä Digitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan
LisätiedotPäihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014
Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014 Suurkulutus NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi
LisätiedotHyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset
VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia
LisätiedotTÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN
TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,
LisätiedotVIERITESTAUS L3S RYHMÄOPETUS, SYKSY 2012
VIERITESTAUS L3S RYHMÄOPETUS, SYKSY 2012 Kliiniset opettajat: Kristina Hotakainen ja Päivi Lakkisto Sisältö Omien laboratoriotulosten tulkinta Vieritestauksessa huomioitavia asioita Ihopistosnäytteen ottaminen
LisätiedotLaboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013
Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija:
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotVarfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka
Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS
Lisätiedot