LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?"

Transkriptio

1 MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos } VTE = venous thromboembolism } PE = pulmonary embolism / KE = keuhkoembolia } Käypä Hoito, Duodecim 2010, päivitys 2016: Laskimotukos ja keuhkoembolia 1

2 VUOTUINEN TUKOSINSIDENSSI/ } SLT 159 } KE / kuolemat 139 / 94 } AMI / kuolemat 600 / 300 } stroke / kuolemat 600 / 396 yhteensä 1498 / 790 } syövät / syöpäkuolemat 544 / 222 } USA 1996 TUKOSALTTIUDEN KLIINISIÄ VAARATEKIJÖITÄ } ikä: 40 v jälkeen tukosvaara 3 x / 10 ikävuotta } aiempi trombi itsellä tai suvussa } idiopaattinen trombi, maligniteetti } ylipaino } tupakointi } diabetes } e-pillerit, raskaus, synnytys, lapsivuodeaika (6 vko), hormonihoito } immobilisaatio, infektio, sydämen vajaatoiminta } inflammaatio (suolisairaudet: mb Chron, CU), nefroottinen sdr } myeloproliferaatio (ET ja PV), paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria (PNH), multippeli myeloma } lentomatka (yli 6-8 h) } (ortopedinen) leikkaus, luunmurtuma, monivamma 2

3 SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN OIREET } oireeton } alaraajakipu ja turvotus, Homan s sign+ } post-tromboottinen oireyhtymä: uusi vai vanha tukos? } UÄ kontrolli sairastetun tukoksen jälkeen AK hoidon lopetusta pohdittaessa, jos residiiviriski } lämpöily } hengenahdistus } verenkiertokollapsi ja äkillinen tajuttomuus } muut verisuonialueet: } sinustromboosi, silmänpohjan laskimotukos, jugularistromboosi } portalaskimotukos, mesenteriaali- ja munuaislaskimotukos } yläraajan laskimotukokset LASKIMOTUKOKSEN DIAGNOSTIIKKA } D-dimeeri auttaa tukoksen poissuljennassa (95% negatiivinen osuvuus) voi olla koholla monesta eri syystä, jotka lisäävät veren hyytymistä: ikä, syöpä, laaja ateroskleroosi, infektio D-dimeerin koholle jäävät arvot viittaavat uuteen tukosaltisteeseen } arteria-astrup, CRP, leukosytoosi } EKG } alaraajojen ultraääni, venografia (postop) } keuhkoembolia-t, keuhkokartta, thorax } sydänecho kun hemodynamiikka romahtaa 3

4 D-dimeeri (P-FiDD) } mittaa veren hyytymistä ja fibrinolyysin toimintaa } FXIII:n stabiloiman ploasmiinin pilkkoman fibriinin hajoamistuote } fibriinin lisääntyneen turnoverin mittari } puoliintumisaika 36 tuntia } soveltuu tukoksen poissuljentaan D-dimeeri (P-FiDD) } Laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulku } hyytymisaktivaatio ja fibrinolyysi } Koholla mm. seuraavissa tiloissa: } laskimotukos, laaja-alainen valtimotukos } vaikea infektio/inflammaatio } syöpäsairaus } eräät mikroangiopatiat (kuten DIK) } raskaus, pre-eklampsia } trauma, leikkaus } merkittävä verenvuoto } tukospotilaiden hoitovasteen seurannassa ja tukoksen uusiutumisriskin arvioinnissa 4

5 SLT DIAGNOSTIIKKA: UÄ + D-DIMEERI } Kraaijenhagen et al 1999: 1750 potilasta } UÄ: SLT+ n=403 (23%) } UÄ: SLT- n=1347 (77%) } D-dimeeri normaali n=827 (61%) seuranta 1 kk VTE 0.7% } D-dimeeri koholla n=520 (39%) 7. Pv: UÄ: SLT+ n=17 (3%) SLT- n=503 (97%) - seuranta 1 kk VTE 2.1% TT(%)/INR International Normalized Ratio } tromboplastiiniaika (prothrombin time) TT% } mittaa K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden (FVII, FX, FII) synteesiä } reaktio käynnistetään kudostekijällä, extrinsic pathway - ulkoinen aktivaatioreitti } maksafunktion ja K-vitamiinin puutteen hyvä indikaattori } INR mitataan varfariinihoidon seuraamiseksi, tavoite tukos- ja flimmeripotilailla vuotoherkillä vanhuksilla tekoläppäpotilailla 5

6 APTT (s) } aktivoitu partielli tromboplastiiniaika } mittaa sisäistä aktivaatioreittiä (intrinsic pathway) hyytymistekijät XII,XI,VIII,IX,V,X,II } pidentynyt hepariinin (erityisesti fraktioimattoman hepariinin tai hyvin suurten pienimolekyylisten hepariiniannosten jälkeen) ja hirudiinin/muiden suorien trombiininestäjien vaikutuksesta hankinnainen tai perinnöllinen FVIII / FIX -vaje (hemofilia A / B) tai harvinaiset FV, FXI puutokset lupus antikoagulantti (40%:lla fosfolipidivasta-ainepotilaista) DIK:ssa tai vaikeassa maksan vajaatoiminnassa vaikea uusien antikoagulanttien kumulaatio (erityisesti dabigatraani) APTT TT ASH educational images 6

7 Hyytymisjärjestelmän seulontatutkimukset APTT TT, INR INR soveltuu varfariinin seurantaan ilman varfariinia TT% KENELLE TUKOSTAIPUMUS-TUTKIMUS? } Tukos nuorella iällä (<40 v) } Toistuva idiopaattinen tukos / tukos vähäisen provokaation jälkeen } Positiivinen sukuanamneesi } Sekä laskimo- että valtimotukos } Tukos ja toistuva keskenmeno } Tukos epätyypillisessä paikassa } Syöpään liittyvä toistuva tukosalttius 7

8 TUKOSALTTIUS } PERINNÖLLINEN } aktiivisen proteiini C:n (APC) resistenssi: } Factor V Leiden: homo- tai heterotsygotia } protrombiinin mutaatio } G20210A: homo- tai heterotsygotia } dysfibrinogenemia } homokysteinemia } HANKITTU } fosfolipidivastaaineoireyhtymä } myeloproliferaatio } Trousseau n merkki=syöpä } PERINNÖLLINEN / HANKITTU } proteiini C, S tai AT3 puutos } homokysteinemia } hyytymistekijä VIII ylimäärä Tromboositaipumuksen selvittely 4025 P -Trombot Osatutkimuksia: P APCres B -FV-D B -FII-D P -PC P -AT3 P -PS-AgV P -LupusAK P -B2GPAbG P KardAbG P FVIII Näytteenottohetken tilanne vaikuttaa tuloksiin ja tulkintaan (AK-hoito, akuutti tukos ja/tai infektio, raskaus) Lausunto ja potilasohjaus: Trombofilia: poikkeavat kontrolloitava (paitsi geenilöydökset) Ohje potilaalle ja hoitohenkilökunnalle, huomioitava hankinnaiset tilat 8

9 APC-resistenssi FV Arg506Gln mutaatio (FV Leiden) } Suomessa n. 4 %, vain osa saa tukoksia } tukokset usein spontaaneja ja voivat toistua } laskimotukoksen suhteellinen riski: } Heterotsygootti x 5-10 } Homotsygootti x } muut vaaratekijät lisäävät tukosriskiä Laboratoriotutkimukset: 1) Paljonko APTT-aika pitenee, kun lisätään aktivoitunut proteiini C (APC)? Þ APTT apc / APTT chr => Þ jos suhde < 2.2 = APC-resistenssi (P APCres) mm. hepariinihoito ja lupusantikoagulantti tekevät määrityksen epävarmaksi! 2) FV:n R506Q geenitutkimus B FV-D Protrombiini 20120A (FII G20120A) } protrombiinin geenivirhe => protrombiini (F II) nousee } Suomessa n. 1 % } laskimotukosriski kasvaa x 2-8, valtimotukosriski? } yksin heikko riskitekijä } yhdessä FV Leiden mutaation kanssa: riski x 20 } FII G20120A geenitutkimus B FII-D 9

10 Antitrombiini / Proteiini C / Proteiini S -vajaus Viitearvot: P AT % P PC % P PS-AgV % (naiset), % (miehet) Yleisyys <1 % } AT-vajaus kantajia 0.2%, laskimotukospotilaista 1-8 % } PC-vajaus 1:300 Tukosriski } AT-vajaus: x 25 } PC- tai PS-vajaus: x 2-10 (Clin Chem Lab Med, 2003) } voi aiheuttaa sekä valtimo- että laskimotukoksia LASKIMOTUKOKSEN VAARATEKIJÄT } apc resistenssi } protrombiini 20210A } fosfolipidi-ab: } antikardiolipiini-ab } lupusak } AT3, prot C tai S puutos } homokysteinemia } lisääntynyt FVIII aktiivisuus TUKOS*+ TUKOS- } 30% 5-(15)% } 7% 1-4% } 5-20% 1.5-3% } 2-5% <1% } 3% % } additiivinen } 15% 6-8% } yht. 70% 10-15% * Jos sukuanamneesi on positiivinen 10

11 AKTIVAATTORIT kudostekijä VIIa rivaroksabaani apiksabaani edoksabaani.. fondaparinuuksi IXa VIIIa PS/aPC Xa Va II PS/aPC varfariini LMWH danaparoidi trombiini antitrombiini INHIBIITTORIT bivalirudiini argatrobaani dabigatraani LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄ LASKIMOTUKOSRISKI } PIENI: } minor surgery } ikä <40 v } ei riskitekijöitä } KOHTALAINEN: } major surgery } ikä >40 v } ei riskitekijöitä } SUURI: } major surgery } ikä >40 v } riskitekijät+ } SUURIN RISKI: } major surgery } ikä >60 v } SLT anamneesi } lonkkamurtuma } lonkka/polviproteesi } aivoverenkiertohäiriö } trauma } maligniteetti } suuri hyytymisalttius 11

12 TUKOSINSIDENSSI ILMAN PROFYLAKSIA MAJOR ORTOPEDIASSA TUKOS Pieni riski % Koht. riski % Suuri riski % Suurin riski % Pohje Reisi KE/ fataali 0.2/ / / / 1-5 SYÖPÄPOTILAAN TUKOS UUSII JO ALLE VUODEN KULUESSA Syöpä (n=58) Ei syöpää (n=297) p-arvo Toistuva tukos 10.3 % 4.7 % 0.12 Toistuva tukos AK-hoidossa <0.01 Ann Int Med 1996;125:1-7 12

13 VEREN HYYTYMINEN TF FVII trombosyytti FIX kudostekijäaktivaatio FVIIIa FIXa FX FVa FXa FII eli protrombiini trombiini LMWH:n ja VARFARIININ VAIKUTUKSET TF FVII trombosyytti FIX FVIIIa FIXa FX FVa FXa FII eli protrombiini trombiini TT% LMWH+ AT3 13

14 VARFARIINI ESTÄÄ MYÖS ANTIKOAGULANTTISYNTEESIÄ TF FVII trombosyytti FVIIIa FIXa FVa FXa FII eli protrombiini trombiini Prot C Prot S potilasesim. 44-vuotias mies, 1kk sitten aivoinfarkti, marevanisoitiin ilman LMWH:a - SLT+KE 1vko (protrombiinin geenivirhe) ANTIKOAGULANTIT } VARFARIINI: peroraalinen } HEPARIINI: antitrombiini-välitteinen, sc/iv fraktioimaton hepariini - unfractionated heparin UFH pienimolekyylinen hepariini - low molecular weight heparin, LMWH = daltepariini, enoksapariini, tintsapariini } ARGATROBAANI sc/iv: hepariiniallergisille tai potilaille, joilla on hepariinin aiheuttamia vasta-aineita, suora trombiinin estäjä } BIVALIRUDIINI iv: sepelvaltimotoimenpiteissä käytetty suora trombiinin estäjä } FONDAPARINUUKSI, parenteraalinen AT-välitteinen FXa estäjä } DABIGATRAANI, peroraalinen suora trombiinin estäjä } RIVAROKSABAANI, peroaalinen suora FXa estäjä } APIKSABAANI, peroraalinen suora FXa estäjä } EDOKSABAANI, peroraalinen suora FXa estäjä 14

15 Suomen Lääkärilehti 2011;38: AK-hoidon aloitus } Kun AK-hoidolle indikaatio, arvioidaan vuotoriskiä: anamneesi, status, laboratoriokokeet } poissuljettava: } anemia, trombosytopenia (PVKT) } munuaisten vajaatoiminta (Krea, GFRe) } maksatauti (ALAT, AFOS, Bilirubiini) } poikkeava hyytymisstatus (TT/INR, APTT) } potilasohjaus } Kliinisen tilanteen mukaan: } vuoto- ja/tai tukostaipumuksen selvittely } AK-hoidon seurannassa PVKT, munuaisten ja maksan toiminta 15

16 PERINTEINEN LASKIMOTUKOKSEN ANTIKOAGULAATIOHOITO } pienimolekyylinen hepariini (LMWH) 2-pistoshoito 100U/kg daltepariini ja 1mg/kg enoksapariini sc } kotihoito muutoin terveillä ja komplisoitumattomassa tukoksessa } 200 IU/kg x1 tai 100 IU/kg x 2 daltepariini } 1.5 mg/kg x1 tai 1 mg/kg x 2 enoksapariini } 175 IU/kg x 1 tintsapariini } varfariini 3-5mg, INR kontrolli viimeistään 3 pv kuluttua, annossäätö vasteen mukaan INR kortti } LMWH jatkuu kunnes INR 2 vrk hoitoalueella } Vaihtoehtona perinteiselle hoidolle on rivaroksabaani 15 mg x 2 3 viikon ajan, sitten 20 mg x 1 ad 6 kk SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN UUSI ANTIKOAGULAATIOHOITO } Dabigatraani: } ensin 5 vrk LMWH ja jatkoon 150 mg x 2 } Rivaroksabaani: } 15 mg x 2 ad 3 viikkoa, jatkoon 20 mg x 1 } Munuaisten vajaatoiminnassa jatkoannos on 15 mg x 1 } Apiksabaani } 10 mg x 2 ad 1 viikko, jatkoon 5 mg x 2 } Munuaisten vajaatoiminnassa jatkoannos on 2,5 mg x 2 16

17 KE/SLT:n VAKAVUUS JA AK-HOIDON VALINTA } Vaikeissa tapauksissa edelleen perinteiset hoitomallit, koska tutkimusnäyttö puuttuu } Uusien AK-hoitojen poissulkukriteerit tai kliinisin perustein valittujen poissulkujen syyt: } KE-potilaat, joilla hemodynaamisia toimintahäiriöitä ( ~ 5 %) } Trombolyysihoidon saaneet KE-potilaat } Harkittaessa trombektomiaa tai trombolyysiä } Laaja-alaiset ja vaikeat SLT/KE ja vaikeita perussairauksia, kuten edennyt syöpäsairaus, raskaus, vaikea trombofilia tai inflammaatio 33 FIBRINOLYYTTINEN HOITO ELI LIUOTUSHOITO } toteutetaan pääsääntöisesti vain laajassa keuhkoemboliassa, joka uhkaa hemodynamiikkaa } laajoissa syvissä laskimotukoksissa harkitaan katetrin kautta annettavaa paikallista liuotushoitoa } alteplaasi eli plasminogeenin kudosaktivaattori } hoidon yhteydessä huolehdittava verenpaineesta ja hemostaasista, varfariinin aloituksella ei ole kiire, LMWH välittömästi 17

18 TERVEEN HENKILÖN VASTE ESIM. ENOKSAPARIINILLE Anti-Xa activity (IU/ml) (mean +/- SD) Tukoksen hoitoannos 1.0 mg/kg Time (h) ANTIKOAGULAATIOHOIDON KESTO } pohjetukos: 3 kk, kun selvä altiste } idiopaattinen pohjetukos, keuhkoembolia ja/tai proksimaalinen tukos: min 6 kk } pysyvä hoito: } toistuva tukos, erityisesti idiopaattinen } trombofilia eli tukosalttius: fosfolipidivasta-aineet positiiviset, FV Leiden/protrombiinimutaatio homotsygotia, kombinoitu trombofilia, antitrombiinin, prot C ja S:n vajaus, FVIII pysyvästi koholla 18

19 Hoidon seuranta: varfariini } varfariini muuttaa K-vit.riippuvien hyytymistekijöiden synteesiä } monitorointi: INR (tromboplastiiniaika, TT-INR) } tasapaino edellyttää kaikilla potilailla säännöllistä seurantaa } tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät } kapea tavoitealue: eteisvärinässä ja laskimotromboosin hoidossa (estossa) 2,0-3,0 tekoläppäpotilaalla ja suuren tromboosiriskin yhteydessä 2,5-3,5 } 1,4% väestöstä tukos vuoto Cannegieter ym. NEJM 1995 Fimea, tilasto v INR Hoidon seuranta: uudet AK-hoidot } laboratoriomonitorointia ei tarvita rutiinisti } erikoistilanteissa voidaan tarvita vastearvioita: } akuutti verenvuoto, hoidon epäonnistuminen (tukos), toimenpide, yliannostus, maksan/munuaisten vajaatoiminta, iäkäs potilas yms. } antidootti dabigatraanille, idarusitsumabi } TT-INR ja APTT auttavat arvioimaan tilannetta. } Dabigatraani: Trombiiniaika (Trombai) on erityisen herkkä. Vakioitua trombiiniaikaa (P -Dabi-Ta) voidaan käyttää pitoisuuden määrittämiseen erityistilanteissa. } Rivaroksabaani: erikseen vakioitu afxariv menetelmä } Yliannostuksen tai alihoidon rajat sekä hemostaasille turvalliset pitoisuudet ovat vakiintumatta. } Kliininen tilanne ja näytteenoton ajoitus vaikuttavat merkittävästi tulosten tulkintaan. 19

20 LASKIMOTUKOKSEN MUU HOITO } varhainen mobilisaatio } syvässä laskimotukoksessa esiintyy n. 50% KE } lääkinnällinen hoitosukka oireenmukaan (2 v) } vaikeassa korkeassa tukoksessa trombolyyttinen hoito paikallisesti } v. cava filtteri vain valikoiduille potilaille, esim. antikoagulaatiohoito vasta-aiheinen vuotovaaran vuoksi tai operaatio vitaali-indikaatioin MIKSI VARFARIINI EPÄONNISTUU? } yleensä idiopaattisen tukoksen jälkeen } akuutisti: } varfariinin protromboottiset vaikutukset: PC/PS } LMWH lopetetaan ennen kuin INR ollut 2 vrk tavoitealueella } kroonisesti: } INR on hoitoalueen ulkopuolella n. 30%:lla potilaista ja hoitoajasta } fosfolipidivasta-aineoireyhtymä ( APS) } maligniteetti 20

21 FOSFOLIPIDIVASTA-AINEET } solukalvon fosfolipidit ja niitä sitovat vasta-aineet (b 2 -glykoproteiini I, kardiolipiini), jotka ovat hyytymistesteissä hyytymää heikentäviä, mutta in vivo aiheuttavat tukoksen } lupusak, pidentynyt APTT, trombosyyttimäärä matala } primaarisena esiintyessään voivat aiheuttaa vaikean tukosalttiuden sekä laskimoissa että valtimoissa } voivat myös kuulua autoimmuunivaskuliitin (SLE), infektiotautien tai syövän ilmenemismuotoihin } naispotilailla keskenmenot yleisiä ANTIFOSFOLIPIDI OIREYHTYMÄ (APS) JA TROMBOOSI } rethrombosis while on warfarin therapy should immediately alert physician to strongly consider APS } most patients with thrombosis and APA fail with warfarin therapy and should be treated with LMWH in most instancies Bick and Baker, Seminars in Thromb Hemost 1999;25:333 } potilasesim. 23v mies, epilepsia, 2 x SLT, varfariinihoito, AMI kun INR 2.8, Plavix&ASA+LMWH 21

22 ANTITROMBOOTTISEEN HOITOON LIITTYVIÄ VUOTOVAAROJA } iäkäs potilas, lääkeaineinteraktiot } K-vitamiinin vajaus, suoliston imeytymis- ja maksan synteesihäiriöt, vaikeutuva vajaatoiminta } hypertensio } aiempi vuotohistoria, piilevä vwd } anemia, trombosytopenia } vaskulaarikudoksen ongelmat: amyloidoosi, kollageenisynteesin häiriöt, malingiteetti/metastaasit } hoitamaton uremia-munuaisten vajaatoiminta } antikoagulantin ja verihiutale-eston kombinaatiot VUOTO- JA TUKOSVAARAN ARVIOINTI } VUOTO } Hkr <0.30 } tromb <100 (50-20) } INR>1.5 tai TT <70% } APTT pitkä (FVIII,DIC) } fibrinogeeni <1 g/l } PFA = platelet function analysis:primaarin hemostaasin mittari: vwd, ASA, GPIIb/IIIa esto } TUKOS } Hkr >0.40 } tromb >400 } CRP/La-fibrinogeeni } APTT pitkä >50s:APS } HbA1c: - insuliinihoito } trombofilia: } FV Leiden, apc res } protrombiinimutaatio } fosfolipidi-ab sdr } homokysteinemia 22

23 INR-TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN } Antikoagulanttihoidon tavoitetason saavuttaa 68% } INR on liian alhainen 26% } INR on liian korkea 6% } Palareti et al. Lancet 1996;348:423-8 (Italia) } vaihteleva INR-taso ja NSAID/ASA lisäävät vuotovaaraa } muista: lääkemuutosten vaikutus (esim. antibiootit) ja suolistosairuaksien varfariinimetaboliaan INR-seuranta perusterveydenhuollossa v selvitys HUSLABissa Mittausten osuus tuloksista (%) } INR-tutkimuksia n= } potilaita n= } 13,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) 60% } INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 72,3 % alueella 2,0 3,5 (71-75%) Helin T ym. Lääkärilehti 2012 INR-taso 23

24 VUOTOJEN ESIINTYVYYS AK-HOIDOSSA } Palareti et al. Lancet 1996: 2745 potilasta } 267 pv: 32% SLT/KE, 24% FA, 15% CHD, 11% tekoläppä, 18% muita } suuria vuotoja: 0.8 %, fataaleja ICH:a 0.2% } pieniä vuotoja: 4.5% } > 70 v. 10.5% ja < 70 v. 6.0% } ensimmäiset 3 kk 11.0% vs. myöh 6.3% } INR %, % ja > % VARFARIININ KÄYTTÄJÄT } KROONINEN KÄYTTÖ: } KARDIOVASKULAARINEN INDIKAATIO: ETEISVÄRINÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA TEKOLÄPPÄPOTILAAT PARADOKSAALINEN TROMBOEMBOLIA VERISUONIKIRURGIA } TROMBOFILIA, UUSINUT SLT/KE } AKUUTTI KÄYTTÖ: } SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN/ KEUHKOEMBOLIAN JÄLKEEN 3-6 KK 24

25 TROMBOOSIPROFYLAKSIA ORTOPEDIASSA ILMAN PYSYVÄN AK-HOIDON INDIKAATIOITA } yleiset tromboosiprofylaksi annokset: enoksapariini 40 mg x1 (1 mg/kg) s.c daltepariini 5000 IU x 1 (100 U/kg) s.c tintsapariinin IU x 1 sc } vaikutus tulee 30 min:ssa, maksimi 3 t, kesto n t } jos vahva tukosalttius tiedossa, tai obesiteetti, profylaksia korotetulla annoksella } profylaksian kesto min 4 vk jos vaaratekijöitä } ortopediassa, elektiiviset lonkan ja polven tekonivelleikkaukset fondaparinuuksi 2.5 mgx1 s.c (10 vrk-4vko) dabigatraani 75 mg x 2 tai 110 mg 2x1 po rivaroksabaani 10 mg 1x1 po apiksabaani 2.5 mg x 2 ANTITROMBOOTTISEN HOIDON STRATEGIA Low shear LASKIMO Antikoagulaatio } LMWH } UFH } Varfariini } Fondaparinuuksi } Suorat trombiinin estäjät ja FXa estäjät indikaatioiden mukaan High shear VALTIMO Verihiutale-esto } ASA } ADP-reseptoriestäjät (klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori) } Dipyridamoli } GPIIb/IIIa-estäjät 25

26 26

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

Laskimotukoksen ehkäisy

Laskimotukoksen ehkäisy Riitta Lassila AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Keskeistä Vuodepotilaan laskimotukos voi Idiopaattinen tukos uusii kolme kertaa useammin kuin altisteinen olla oireeton ensioire voi olla tukos, joten

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja Tromboosi Laskimotukos raskauden aikana Risto Kaaja Raskaus lisää laskimotukoksen vaaran kuusinkertaiseksi. Vaara on suurimmillaan heti synnytystä seuraavina päivinä ja on ohi vasta kuusi viikkoa synnytyksen

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä

Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä Epidemiologia Keuhkoembolian riskitekijät ja diagnostiikan suuntaviivat Ilmaantuvuus 100-200/100 000/v EU: 317 000 kuolemaa 2004 (arvio) pop. 454,4 milj. 34% äkillinen fataali PE 59% kuolemia, joissa PE

Lisätiedot

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia

Tromboosiprofylaksia Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Laskimotukos ja keuhkoembolia

Laskimotukos ja keuhkoembolia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 4.3.2016, päivitetty kohdennetusti 16.12.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(8) Laatijat: Marja Nikiforow, Timea Szanto, Jaana Perholehto, Jari Leinonen, Lotta Joutsi-Korhonen Tarkastaja : Hannele Kangas 10.2.2017 Hyväksyjä: Tiina Mäki 10.2.2017 HUS-piirin

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla

Lisätiedot

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen Anni Pesonen Maija Pietilä Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito

Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito Aino Lepäntalo KATSAUS Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito Joka viides syöpäpotilas sairastaa laskimotukoksen. Syöpäpotilailla onkin syövän tyypistä, levinneisyydestä ja hoidosta riippuen 4 7-kertainen

Lisätiedot

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Esitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys

Esitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys Esitelmän painotuksia Syvä laskimotukos muistatko scoren? Veli-Pekka Harjola ylilääkäri, dos HYKS Akuutti 17.11.2016 1. ennakkotodennäköisyyden arvioiminen 2. d-dimeerin harkittu käyttö 3. laskimotukoksen

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen

Lisätiedot

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Henna Kreander Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Kliininen hematologia Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikon koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE

THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE T E - K I J Ä / T : Leeni Tapiola SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä

Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä Pirjo Mustonen ja Marja Puurunen KATSAUS Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä Antitromboottinen lääkehoito kehittyy voimakkaasti ja muuttuu yksilöllisemmäksi.

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Laatijat: Paula Pohja-Nylander, Lotta Joutsi- Korhonen Tarkastaja: Riitta Lassila 4.2.2013 Hyväksyjä: Maria Raitakari 7.2.2013 HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille Viittaukset

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS

TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS Ohje hoitohenkilöstölle Marjo Kaita-aho Cassandra Simonen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia

Lisätiedot

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot ortopedi Hannes Keemu TYKS TULES PROTE Sisältö Määritelmä Tavanomainen leikkauksesta toipuminen Milloin epäilen komplikaatioita? Miten hoidan komplikaation?

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot