DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi"

Transkriptio

1 DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla hemostaasin seulontakokeilla. Hyytymisen seulontakokeita ovat aktivoidun partiaalisen tromboplastiiniajan ja tromboplastiiniajan määrittäminen, primaarista hemostaasia seulotaan trombosyyttien määrän ja vuotoajan perusteella, ja fibrinolyysin kokeita ovat fibrinogeenipitoisuuden ja fibriinin tai fibrinogeenin ja fibriinin hajoamistuotteiden määrittäminen. Muutama tyypillinen hankinnainen tila on syynä suureen osaan hyytymishäiriöitä, yleisimpinä K-vitamiinin puute, oraalinen antikoagulanttihoito, maksan vajaatoiminta, disseminoitunut suonensisäinen koagulaatio, massiivinen verensiirto ja hepariinihoito. Usein seulontakokeilla vain ohjataan hoitoa, eikä jatkotutkimuksiin ole aina tarvetta häiriön mentyä ohi. Tietyt löydökset esitietoihin yhdistettyinä herättävät epäilyn verenvuototaudista ja antavat aiheen tarkempiin erikoislaboratorion tutkimuksiin. Hemostaasimekanismin tutkimukset voidaan jakaa hyytymistutkimuksiin, trombosyyttien toimintakokeisiin ja fibrinolyysin testeihin. Tämän kirjoituksen aiheena on seulontakokeista saatavan informaation tulkinta erikoistutkimuksistahan asiantuntija antaa lausunnon. Koska pitkään kestäneen vuototaipumuksen ja tromboositaipumuksen syyn selvittäminen perustuu lähes kokonaan erikoistutkimuksiin (Oksanen 1996), kirjoitus painottuu yllättäen kehittyneen vuototaipumuksen tutkimisen laboratorionäkökohtiin. Odottamaton vuoto on sairaalassa tavallinen ja akuutti haaste. Vuoto voi liittyä traumaan, leikkaukseen, raskauskomplikaatioon, vaikeaan sairauteen tai lääkitykseen ja usein näiden yhdistelmään. Nopeasti saatavien seulontakoetulosten avulla selkeytetään tilannetta, suljetaan pois joitakin mahdollisuuksia ja saadaan perusta korvaushoidon toteuttamiselle. Akuuttitapauksia hoitavan sairaalan laboratorion pitää olla hemostaasin seulontatestien osalta omavarainen, ja hoitavan lääkärin pitää pystyä tulkitsemaan tuloksia itsenäisesti. Hyytymisjärjestelmässä (kuva 1) on suuri turvallisuusvara ennen vuototaipumuksen syntymistä, mikä sallii suuret yksilölliset erot terveiden 2 VII PROTROM- BIINI X 1 IX FIBRINOGEENI + V XIII XII + XI + VIII TROMBIINI 3 FIBRIINI s FIBRIINI i Kuva 1. Hyytymismekanismi yksinkertaistettuna ja hyytymisen seulontakokeiden mittausalueet. 1 = APT-aika, 2 = tromboplastiiniaika, 3 = trombiiniaika, = K-vitamiinista riippuvaiset ns. maksatekijät, fibriini S = liukoinen fibriini, fibriini i = liukenematon fibriini, yhtenäinen nuoli = entsyymivaikutus. Alkuperäinen tromboplastiiniaikatesti mittasi myös näytteen fibrinogeenia ja tekijää V, ks. teksti. Duodecim 113: ,

2 henkilöiden hyytymistekijäaktiivisuuksissa (Myllylä 1996). Yhdistyneet viat tulevat esiin herkemmin sekä vuototaipumuksena että poikkeavina seulontakoetuloksina. Hankinnaiset häiriöt ovat yleensä yhdistyneitä (Hathaway ja Goodnight 1993). Laboratorioarvojen muutokset ovat silti paljon tavallisempia kuin kliininen vuototaipumus: englantilaisen opetussairaalan teho-osaston potilaista 66 %:lla todettiin poikkeava tromboplastiiniaika ja 38 %:lla trombosytopenia, mutta vain 14 %:lla esiintyi verensiirtoa vaatinut vuoto, jota paikallinen tai kirurginen syy ei selittänyt (Chakraverty ym. 1996). Verrattain pieni valikoima tyyppitilanteita oli syynä noin puoleen tapauksista: hyytymishäiriön selitti useimmiten maksasairaus, disseminoitunut suonensisäinen koagulaatio (DIC), massiivinen verensiirto, ohitusleikkaus, varfariinilääkitys, hepariinilääkitys tai K-vitamiinin puute. Trombosytopenia liittyi useimmiten massiiviseen verensiirtoon, DIC:iin, maksasairauteen ja ohitusleikkaukseen. Kun vuodon syytä selvitetään, seulontakokeita on syytä käyttää»patterina» monipuolisen kuvan saamiseksi yhdellä kertaa. Perustutkimuksiin kuuluvat trombosyyttien määrän, aktivoidun partiaalisen tromboplastiiniajan, tromboplastiiniajan ja fibrinogeenipitoisuuden määritykset. Muut tutkimukset vaihtelevat kliinisen tilanteen ja käyttäjän tottumusten mukaan. Vuotavan potilaan hoidon yhteydessä on harkittava, miten testejä toistetaan: ehkä tunneittain massiivisen vuodon yhteydessä ja harvemmin tilanteen rauhoittuessa. Hyytymistutkimus ei voi olla parempi kuin näyte! Oton tai säilytyksen yhteydessä pilalle menneestä näytteestä saadaan sinänsä oikeita ja toistettavia tuloksia, mutta niillä ei ole mitään kliinistä merkitystä. Outo löydös paljastuu usein artefaktiksi. Hyvän näytteen edellytyksiä ovat kerralla onnistunut laskimopunktio, hyvä virtaus, kahden putken tekniikka, jossa kudostromboplastiinilla kontaminoituvia ensimmäisiä millilitroja ei käytetä hyytymistutkimuksiin, hyvä sekoitus antikoagulanttiin ja plasman huolellinen erottaminen vakioidun sentrifugoinnin jälkeen. Näytteen säilytysaika ja -lämpötila sekä kokoverenä että plasmana pitää vakioida. Tavallisin käytännön ongelma on hepariinikontaminaatio. Jos näytettä ei todellakaan voida ottaa tuoreella punktiolla, heparinisoidun kanyylin läpi pitää ennen näytteenottoa vetää ainakin 4 6 ml verta tietäen, että näytteeseen irtoaa senkin jälkeen kanyylin pinnasta hepariinia. Poikkeusmenettelystä on kerrottava tutkimuksen suorittajalle. Hepariinin neutraloiminen laboratoriossa on vaikeaa ja epävarmaa, eikä näytteen arvoa saa vaarantaa mukavuussyistä, sillä potilas voi altistua väärien tulosten vuoksi kustannuksia ja riskejä lisääville hoidoille. Hyytymisen seulontakokeet Aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika (APT-aika) on sisäisen hyytymismekanismin yleismitta, jonka mittausalueeseen kuuluvat fibrinogeeni, protrombiini ja tekijät V, VIII, IX, X, XI ja XII. APT-aika ei mittaa lainkaan tekijöitä VII ja XIII, eikä se ole kovin herkkä osoittamaan fibrinogeenin tai protrombiinin vajausta. Harvinainen tekijän XIII puutos ei tule lainkaan näkyviin hyytymisaikatesteillä, vaan osoitus vaatii esimerkiksi urealyysiin perustuvan tai entsymaattisen testin. APT-ajan herkkyys riittää yleensä osoittamaan vuotovaaraa aiheuttavan puutoksen tekijöissä VIII, IX tai XI, joiden pienin hemostaasiin riittävä aktiivisuus on noin %. Sisäisen hyytymisreitin tekijöiden yksittäisten tai yhdistyneiden puutosten lisäksi APT-aika pitenee hepariinin, lupusantikoagulantin, fibriinin tai fibrinogeenin ja fibriinin hajoamistuotteiden (FDP) ja spesifisen hyytymistekijävasta-aineen vuoksi. Vuoto-oireisen poikalapsen pitkä APTT herättää hemofiliaepäilyn. Vuoto-oireettoman henkilön hyvin pitkä APT-aika viittaa tekijän XII puutokseen. Tromboosianamneesin vuoksi tutkittavan potilaan kohtalaisesti pidentynyt tulos viittaa lupusantikoagulanttiin. Hepariini pidentää APT-aikaa estämällä kaikkia sen mittausalueeseen kuuluvia hyytymisentsyymejä. Tromboplastiiniajan (TT) määritys on ulkoisen hyytymismekanismin seulontakoe, jonka mittausalueella ovat periaatteessa fibrinogeeni, protrombiini ja tekijät V, VII ja X. Kaupallisiin reagensseihin on lisätty fibrinogeenia ja tekijää V, joten ne ovat herkkiä vain näytteen protrombiinille ja tekijöille VII ja X. Testiperiaate sopii erityisen hyvin oraalisen antikoagulanttihoidon mutta myös muusta syystä kehittyneen K-vita V. Rasi

3 APT-AIKA Normaali TROMBOPLASTIINI- AIKATULOS Pidentynyt TROMBOPLASTIINI- AIKATULOS Normaali Pienentynyt Normaali Pienentynyt Normaali F XIII:n puutos VUOTOAIKA Pidentynyt von Willebrandin tauti Trombosyyttien toimintahäiriö F VII:n vajaus Hyytymistekijävajaus: F XII, XI, IX, VIII Lupusantikoagulantti tai spesifinen hyytymistekijävasta-aine Hepariini Lupusantikoagulantti F X, V, protrombiini, fibrinogeeni K-vitamiinin puute Maksasairaus DIC Lupusantikoagulantti tai spesifinen hyytymistekijävasta-aine Hepariini (runsaasti) Kuva 2. Hemostaasin seulontakoetulosten tulkinta vuotohäiriössä. Trombosyyttien määrä on kyseisissä tiloissa yleensä normaali, mutta lupusantikoagulanttiin ja maksasairauteen voi liittyä ja DIC:iin liittyy trombosytopenia. miinin vajauksen seurantaan ja maksan proteiinintuotannon mitaksi. Tromboplastiiniaika ei ole yhtä herkkä FDP-tuotteiden tai hepariinin aiheuttamalle estolle kuin APT-aika tai trombiiniaika. Tulos on normaalisti hieman pienentynyt traumapotilailla, suuren leikkauksen jälkeen ja vaikeasti sairailla. Kun arvo on alle 0.40 (INR 1.5), tulosta voidaan pitää selvästi poikkeavana. APT-aika ja tromboplastiiniaikatulos tulkitaan yhdessä (kuva 2). Oireettomalla henkilöllä molempien normaali arvo tarkoittaa hyvin todennäköisesti, että hyytymisjärjestelmässä ei ole vikaa. Vuoto-oireisella potilaalla normaali löydös molemmissa testeissä viittaa trombosyyttien vähyyteen tai toimintahäiriöön, mutta harvinaisina mahdollisuuksina on otettava huomioon tekijän XIII ja antiplasmiinin puutokset. Vuotavalla leikkauspotilaalla APT-ajan, tromboplastiiniajan ja trombosyyttien lukumäärän normaalit arvot viittaavat kirurgiseen vuotoon. Pitkä APT-aika merkitsee hyytymishäiriötä. Jos APT-aika on pitkä mutta tromboplastiiniaikatulos on normaali, selitystä on haettava sisäisen mekanismin alkupäästä. Vuoto-oireisella potilaalla syynä on todennäköisesti tekijän VIII (A-hemofilia, von Willebrandin taudin vaikeammat muodot), IX (B-hemofilia) tai XI puutos. Oireettomalla tutkittavalla löydös viittaa tekijän XII puutokseen tai lupusantikoagulanttiin. Myös hepariinikontaminaatio voi aiheuttaa tällaisen löydöksen, sillä tromboplastiinireagenssit ovat suhteellisen epäherkkiä hepariinille. Jos tromboplastiiniaika on poikkeava mutta APT-aika normaali, hyytymishäiriön syy on todennäköisesti tekijän VII vajaus. Jos sekä APT-aika että tromboplastiiniaika ovat poikkeavia, vian voi olettaa löytyvän hyytymismekanismin yhteisestä loppupäästä (fibrinogeeni, protrombiini, tekijät V ja X) yhden tai useamman tekijän puutoksena. Tyypillisiä kliinisiä tiloja ovat maksasairaus, K-vitamiinin puute ja DIC. Hepariinin ja lupusantikoagulantin mahdollisuutta ei voi myöskään jättää huomiotta. Lupusantikoagulantti ei sinänsä aiheuta vuototaipumusta, mutta siihen voi liittyä trombosytopenia ja joskus harvoin sen pohjalla vuoto. Fibrinogeenin puutos voi aiheuttaa vuototaipumuksen pitoisuuden alittaessa arvon 1 g/l. APT-, tromboplastiini- ja trombiiniaika ovat yleensä normaaleja vielä tähän rajaan saakka, joten spesifisen fibrinogeenimäärityksen tulee kuulua hemostaasitestien perusvalikoimaan. Pitoisuus pienenee mm. DIC:ssä, maksan vajaatoiminnassa, fibrinolyyttisissä tiloissa ja trombolyysihoidon seurauksena. Fibrinogeeni on ns. akuutin vaiheen proteiini, ja sen pitoisuus voi olla raskauden aikana tai vaikeasti sairaalla potilaalla suuri. Silloin Hyytymistutkimukset 1265

4 yksittäinen normaali tulos ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että pitoisuus onkin nopeasti pienenemässä esimerkiksi DIC:n vuoksi. Primaarisen hemostaasin seulontakokeet Trombosyyttien määrän mittaus kuuluu perustutkimuksiin. Kliiniseen kuvaan sopimaton automaattilaskurilla saatu tulos on syytä tarkistaa veren sivelyvalmisteesta, josta voidaan nopeasti arvioida trombosyyttien lukumäärä ja koko. Sivelyvalmiste paljastaa myös punasolujen fragmentaation. Vuotoajan määritys on trombosyyttien ja verisuonen seinämän vuorovaikutusten (primaarinen hemostaasi) yleismittari ja ainoa seulontakoe. Vuotoaika pitenee trombosytopeniassa, adheesiohäiriössä (esim. von Willebrandin tauti), soluperäisissä tai hankinnaisissa (esim. asetyylisalisyylihappo) trombosyyttien toimintahäiriöissä, verisuonen sidekudoksen häiriöissä ja pahoissa fibriinin muodostumisen häiriöissä (esim. DIC). Vuotoaika pitenee ohitusleikkauksessa ja osin tuntemattomista syistä synnynnäisissä sydänvioissa, hypotyreoosissa, vaikeassa anemiassa, akuutissa leukemiassa, dysproteinemioissa, uremiassa ja maksasairaudessa. Toistetusti pitkä vuotoaika herkällä menetelmällä (Ivyn menetelmä Surgicutt- tai Simplate-välineellä) mitattuna on arvokas tieto pitkään kestäneen vuototaipumuksen selvittelyssä, sillä jos hyytymishäiriö ja von Willebrandin tauti on suljettu pois eikä todeta merkkejä edellä mainituista tiloista, potilas kannattaa lähettää trombosyyttien toimintakokeita varten erikoislaboratorioon (näytettä ei voi lähettää). Vuotoaika ennustaa huonosti leikkaukseen tai invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvää vuotovaaraa. Sitä ei kannata määrittää trombosytopeeniseltä potilaalta. Akuutissa vuodossa trombosyyttien lukumäärä on oleellinen tieto. Fibrinolyysin seulontakokeet Fibriinin tai fibrinogeenin ja fibriinin hajoamistuotteiden ilmaantuminen plasmaan merkitsee fibrinolyysin aktivoitumista. FDP-testin tulos voi tulla positiiviseksi jo pelkän fibrinogeenin pilkkoutumisesta. Testi tehdään seerumista, ja näyte on otettava erikoisputkeen, jossa on trombiinia näytteen hyydyttämiseksi ja antifibrinolyyttiä ex vivo -fibrinolyysin estämiseksi. Hepariini voi aiheuttaa väärän positiivisen FDP-tuloksen. D-dimeerien ilmaantuminen plasmaan merkitsee, että trombiini on ensin muuttanut fibrinogeenia fibriiniksi, joka on tekijän XIII vaikutuksesta lujittunut ristisidoksilla ja jota plasmiini on sitten pilkkonut. Positiivinen testitulos osoittaa siten sekä hyytymisen että fibrinolyysin aktivoituneen. D-dimeeritesti tehdään sitraattiplasmasta. Hepariini ei häiritse testiä. FDP- ja D-dimeeritestejä käytetään enimmäkseen fibrinolyysin yleismittareina ja DIC:n osoituskokeina. DIC:n lisäksi hajomistuotteita todetaan traumapotilailla, leikkauksen jälkeen ja maksan tai munuaisten toiminnan pettäessä. Testit eivät korvaa toisiaan, mutta D-dimeeritesti on vallannut alaa, koska näyte on yksinkertaisempi. Puhtaassa systeemisessä fibrinolyysissä FDP-testin tulos on positiivinen, mutta plasmassa on vain vähän D-dimeerejä. Muut testit Sairaalalaboratorion spesifisiksi hyytymistekijätutkimuksiksi riittävät fibrinogeenin ja antitrombiini III:n aktiivisuuden määritykset. Lisäksi on joukko käyttökelpoisia testejä, jotka esitellään tässä lyhyesti. Trombiiniaika on aika, joka kuluu fibrinogeenin muuttumiseen fibriiniksi, kun tutkittavaan plasmaan lisätään vakiomäärä trombiinia. Tulosaika on verrannollinen fibrinogeenipitoisuuteen, mutta se pitenee myös hepariinin ja FDP-tuotteiden vaikutuksesta. Eri mekanismien yhdistelmät pidentävät trombiiniaikaa DIC:ssä ja uremiassa. Harvinaisempia syitä ovat hypo- ja dysfibrinogenemia (kirroosi, maksasyöpä, vastasyntyneet), paraproteinemia ja systeeminen amyloidoosi. Myös hyvin suuri fibrinogeenipitoisuus pidentää trombiiniaikaa. Aktivoituneen hyytymisjärjestelmän tuottama trombiini muodostaa fibrinogeenista ensiksi vielä liukoisia fibriinimonomeerejä, jotka voidaan osoittaa immunologisesti tai geeliyttää etanolilla tai protamiinilla (parakoagulaatio). Trombinemian ja plasminemian osoittamiseen on olemassa immunologisia testejä, jotka perustuvat trombiinin kompleksiin antitrombiini III:n kanssa (T V. Rasi

5 Taulukko 1. Tyypillisiä seulontakoetuloksia hankinnaisissa verenvuotohäiriöissä. Mukailtu Hathawayn ja Goodnightin (1993) esityksestä. APT-aika Trombo- Fibrinogeeni Trombosyytti- D-dimeeri FDP (s) plastiiniaika (%) (g/l) määrä (x 10 9 /l) (mg/l) (+/ ) Viitealue < 0.5 K-vitamiinin puute lievä (1.30) < 0.5 vaikea (2.75) < 0.5 Maksasairaus alkava (1.25) < 0.5 edennyt (1.90) DIC lievä (1.05) vaikea (2.30) Runsas vuoto kohtalainen (1.25) < 0.5 suuri (3.20) Systeeminen fibrinolyysi lievä (1.05) < vaikea (1.90) < Hepariinikontaminaatio heikko (1.05) < 0.5 vahva >90 53 (1.30) < Suluissa INR. Kaikki arvot ovat suuntaa-antavia. FDP = fibriinin/fibrinogeenin hajoamistuotteet AT) ja plasmiinin kompleksiin α 2 -antiplasmiinin kanssa (P-AP). Poikkeavan APT-ajan syyn selvittämisessä voi päästä askeleen pidemmälle ns. sekoituskokeella tutkimalla, korjaako normaali plasma 1 : 1-sekoituksena potilaan plasman pitkän hyytymisajan (hyytymistekijävajaus) vai pidentääkö potilaan plasma päinvastoin normaaliplasman hyytymisaikaa (hyytymisen estäjä). Sekoituskokeella ei kuitenkaan saada tarkkaa diagnoosia. Vaikean DIC:n pikadiagnoosi voidaan tehdä ottamalla kuivaan lasiputkeen pari millilitraa verta ilman antikoagulanttia, pitämällä sitä 37 C:ssa ja seuraamalla hyytymän syntyä ja kehitystä. DIC:ssä syntyy hitaasti pieni hyytymä, joka kutistuu huonosti ja liukenee nopeasti. Aiemmin käytetty ns. euglobuliinin lyysiaika kiihtyneen fibrinolyysin osoittajana on paljolti korvattu FDPtestillä. On myös mahdollista, että vuotohäiriö ei aiheuta hemostaasin seulontakokeissa muutoksia. Tällaisia vuototauteja ovat tekijän XIII puutos, α 2 -antiplasmiinin puutos ja vaskulaariset häiriöt (esim. Oslerin tauti), ja niitä voivat olla myös lievä von Willebrandin auti ja lievä A- tai B-hemofilia. Tällöin tarvitaan erikoislaboratorion apua. Toisaalta hyvin poikkeavaan seulontakoelöydökseen ei liity vuototaipumusta, jos syy on tekijän XII puutos tai lupusantikoagulantti. Myös nämä on varmistettava erikoislaboratoriossa. Tyypillisiä tilanteita K-vitamiinin puute. Aikuisen hankinnaisen K-vitamiininpuutteen syitä ovat sappistaasi, pitkäkestoinen suonensisäinen ravitsemus ilman K- vitamiinilisää, malabsorptio, vaikea ripuli ja suolistoverenvuoto. Huonokuntoiselle potilaalle puute kehittyy helposti laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä (Alitalo ym. 1986). K-vitamiinin puutteesta johtuva vuoto on helposti vältettävissä vitamiinin annolla. Kumariinijohdokset (varfariini) estävät K-vitamiinin hyväksikäyttöä. K-vitamiinin puute vähentää protrombiinin ja tekijöiden VII, IX ja X aktiivisuuksia, jolloin etenkin tromboplastiiniaika mutta myös APT-aika pitenee. Tromboplastiiniaika osoittaa K-vitamiinin puutteen, kumariinivaikutuksen ja muutokset maksan valkuaisainetuotannossa herkemmin kuin Hyytymistutkimukset 1267

6 APT-aika, koska F VII on sen mittausalueella ja F VII:n puoliintumisaika on lyhin, vain 5 6 tuntia. Fibrinogeenin pitoisuus ja trombiiniaika ovat normaaleja. Maksan vajaatoiminnassa ei synny riittävästi hyytymistekijöitä eikä maksa pysty poistamaan verestä aktivoituneita hyytymistekijöitä eikä fibrinolyysin aktivaattoreita. Lisäksi maksasairauteen voi liittyä hypersplenismin pohjalla trombosytopenia (Krusius 1996). Alkavassa maksasairaudessa tromboplastiiniaika tulee ensin poikkevaksi; herkimmin synteesihäiriöön reagoi tekijä VII. Fibrinogeenin pitoisuus on suuri (akuutin vaiheen proteiini). Tilanteen edetessä APT-aikakin pitenee ja myös trombiiniaika pitenee maksan tuottaessa huonosti toimivaa fibrinogeenia. Antitrombiini III:n pitoisuus pienenee. Kun maksan toiminta alkaa pettää, fibrinogeenin ja tekijän V pitoisuudet pienenevät ja FDP-tuotteet pidentävät edelleen trombiiniaikaa. Myös vuotoaika pitenee, osin tuntemattomista syistä. Hemostaasin häiriö on pitkälle edenneessä maksasairaudessa monitahoinen ja epävakaa. Yleistyneen vuototaipumuksen käynnistää usein vamma, kirurginen toimenpide, infektio tai paikallisesta syystä (esim. ulkus) alkanut vuoto. DIC on kliininen diagnoosi, jota laboratoriolöydökset vahvistavat. On tärkeää ajatella näin, sillä yleistyneeseen suonensisäiseen hyytymiseen sopivat laboratoriolöydökset ovat sairaalapotilailla tavallisia ja paljon yleisempiä kuin kliininen oireyhtymä. Aivan DIC:n alkuvaiheessa hyytymisajat ovat normaaleja tai jopa lyhyitä, kun verenkierrossa on paljon aktivoituneita hyytymistekijöitä. Löydökset tulevat selvästi poikkeaviksi vasta tilan edetessä konsumption asteelle (Baglin 1996, Ikkala 1996). Laboratorion kannalta on keskeistä todeta fibriinin hajoamistuotteiden, D- dimeerien tai FDP:n ilmaantuminen plasmaan, trombosyyttien väheneminen ja fibrinogeenin pitoisuuden pieneneminen (kuva 3). Pitkä APTaika ja poikkeava tromboplastiiniaika osoittavat hyytymistekijöiden kulutusta. Nämä viisi testiä riittävät diagnostisiin tarkoituksiin. Määritysten toistaminen antaa kuvan tilan kehittymisestä ja hoitotoimenpiteiden tehosta. Muina muutoksina todetaan antitrombiini III:n pitoisuuden pienenevän ja T-AT-testin tulos on positiivinen. Plasmaan ilmaantuu liukoisia fibriinimonomeereja ja P-AP-komplekseja. Trombiiniaika pitenee sekä hypofibrinogenemian että FDP-tuotteiden vuoksi. Hyytymän tarkastelu osoittaa hyytymän jäävän pieneksi ja rikkonaiseksi ja liukenevan pian. Trombosyyttien lukumäärä saattaa antaa liian suotuisan kuvan niiden hemostaattisesta tehosta, sillä verenkierrossa voi olla aktivaation läpikäyneitä huonosti toimivia trombosyyttejä. Lievä DIC voi olla myös krooninen, kompensoitunut tila, jota luonnehtivat fibriinin hajoamistuotteet, lyhyt tai normaali APT-aika ja muuten normaalit seulontakoetulokset. Sellainen tila kääntyy herkästi vuoto- ja etenkin tukostaipumukseksi. Selvä punasolujen fragmentaatiolöydös trombosytopeniaan liittyneenä mutta ilman merkittäviä hyytymistekijämuutoksia viittaa tromboottiseen trombosytopeeniseen purppuraan tai hemolyyttisureemiseen oireyhtymään mieluummin kuin DIC:hen. Fibrinogeenia lukuun ottamatta yksittäisten hyytymistekijöiden kuten tekijän VIII, antitrombiini III:n ja proteiini C:n määrittäminen ei lisää merkittävästi DIC:n diagnostiikan osuvuutta mutta antaa luonnollisesti tarkemman kuvan vaikeusasteesta ja auttaa ohjaamaan korvaushoitoa, jos sellaista tarvitaan. Massiivinen verensiirto. Kliinisesti merkittävä hyytymistekijöiden vajaus ilmaantuu, kun vuoto on noin puolitoista kertaa veritilavuuden suuruinen. Fibrinogeenin vajaus tulee vastaan ensimmäisenä. Jos vuoto korvataan punasoluilla ja plasman korvikkeilla, trombosyyttien määrä alittaa seuraavaksi kriittisen arvon 50 x 10 9 /l, kun verenhukka vastaa kahta veritilavuutta (Kuitunen ja Hiippala 1995). Lähes kaikki muutkin hemostaasikokeet antavat silloin poikkeavan tuloksen, mutta D-dimeeritestin tulos on yleensä normaali tai vain lievästi poikkeava. Systeeminen fibrinolyysi. Puhdas fibrinolyyttisten entsyymien aiheuttama verenvuoto on harvinainen, mutta sitä esiintyy leikkauskomplikaationa (keuhkot, eturauhanen, haima), potilailla, joilla on pitkälle edennyt maksasairaus, ja trombolyyttisen hoidon komplikaationa. Euglobuliinihyytymän hajoamisaika on lyhyt, fibrinogeenin pitoisuus pieni ja FDP-testin tulos vahvasti posi V. Rasi

7 Sisäinen hyytymismekanismi Ulkoinen hyytymismekanismi FIBRINOGEENI Fibrinolyyttinen mekanismi APT-AIKA TROMBOPLASTIINI- AIKATULOS TROMBIINI- AIKA PLASMINOGEENI TROMBIINI ANTITROMBIINI III FIBRIINI- + MONOMEERIT + ETANOLI- GELAATIO PLASMIINI ALFA-2-ANTI- PLASMIINI T-AT + Fibriini P-AP + EUGLOBULIININ LYYSIAIKA D-DIMEERIT + FDP + Kuva 3. DIC:n osoituskokeiden sijoittuminen hemostaasikaavioon. APT-aika = aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika, FDP = fibriinin/fibrinogeenin hajoamistuotteet, P-AP = plasmiini-antiplasmiinikompleksi, T-AT = trombiini-antitrombiinikompleksi. Yhtenäinen viiva = entsyymivaikutus. tiivinen, mutta muuten seulontakokeiden muutokset ovat vähäisiä. Hyytymää ei ehkä synny lainkaan, tai sen nähdään jäävän pieneksi ja rikkonaiseksi ja liukenevan pian. Oraalisen antikoagulanttihoidon seuranta. Tromboplastiiniajan mittausalueella on kolme niistä kuudesta hyytymistekijästä, jotka ovat K- vitamiinista riippuvaisia, ja joiden tuotantoa varfariini estää, eli protrombiini ja tekijät VII ja X mutta eivät tekijä IX, proteiini C eikä proteiini S. Testejä kutsutaan usein niiden kauppanimien lyhenteillä NT, TT ja SPA. Näistä Normotestin eli TT-NT:n käyttöalue on normaaliarvon tuntumassa. Oraalisen antikoagulanttihoidon seurantaan tarkoitettujenkin testien (esim. Thrombotest eli TT-TT ja Stago-SPA eli TT-SPA) terapeuttiset alueet ovat erilaisia, sillä eri tromboplastiinien herkkyys antikoagulanttivaikutuksen osoittamisessa on erilainen. Eri reagensseilla mitatut tromboplastiiniajat saadaan vertailukelpoisiksi ns. INR-tulostuksella (international normalized ratio). Siinä tulos ilmoitetaan potilaan ja normaaliplasman hyytymisaikojen suhteena»normaalistettuna» kertoimella, jossa otetaan huomioon käytetyn reagenssin herkkyys kansainväliseen vakioon verrattuna. INR-vakiointi on viritetty stabiilissa vaiheessa olevan antikoagulanttihoidon seurantaan, ja tässä käytössä se totuttelu- vaiheen jälkeen korvannee prosenttisena aktiivisuutena annettavan tuloksen. Kun tromboplastiiniaika pitenee, prosenttinen aktiivisuus pienenee mutta INR suurenee. INR-vakiointikaan ei tee eri testien normaalialuella antamia tuloksia vertailukelpoisiksi, eikä se toimi, jos poikkeva tromboplastiiniaika johtuu muusta syystä kuin antikoagulanttihoidosta. Tämä ei ole kliiniseltä kannalta tärkeää mutta selittää tulosten eroja. Hepariinihoidon seuranta. Hepariini estää antitrombiini III:n välityksellä kaikkia APT-ajan mittausalueeseen kuuluvia hyytymisentsyymejä, minkä vuoksi APT-ajan määritys on hyvä hepariinihoidon seurantakoe. Myös trombiiniaikaa voi käyttää ja muitakin testejä on olemassa. Tavallisen hepariinin antaminen tukoksen ehkäisemiseksi pieninä määrinä ns. minihepariinihoito ei vaadi hyytymisaikaseurantaa. Hepariini ei ole itsessään antikoagulantti, joten jos antitrombiinia on vähän, hepariini ei pidennä hyytymisaikoja eikä myöskään tehoa niin kuin odottaisi. Tavalliset hepariinit ovat erikokoisten molekyylien seoksia, ja niin ovat pienimolekyyliset hepariinitkin, mutta ne sisältävät suhteellisesti enemmän pieniä fraktioita. Kaikki hepariinit estävät aktivoitunutta tekijää X ja siis trombiinin tuotantoa. Hepariinimolekyylien keskikoon täytyy kuitenkin olla riittävän suuri, jotta valmiste Hyytymistutkimukset 1269

8 pystyisi neutraloimaan trombiinia eli estämään sen vaikutuksia. Pienimolekyyliset hepariinit estävät siten trombiinia huonommin kuin tavallinen hepariini, ja niiden antikoagulanttivaikutus on heikompi kuin antitromboottinen teho. Samasta syystä ne eivät juuri pidennä hyytymisaikoja. Eri valmisteet eroavat koostumukseltaan toisistaan, eikä tehokkuuden vertaaminen ole yksiselitteistä. Menetelmäksi sopii käytännössä parhaiten anti-xa-aktiivisuuden määrittäminen. Hoitosuositukset perustuvat täysin valmistekohtaisiin kliinisiin kokeisiin, ja hoito toteutetaan tavallisesti ilman laboratorioseurantaa painoon ja kliiniseen tilanteeseen suhteutetulla annoksella. Hepariinikontaminaatio. Hepariini pidentää APT-, tromboplastiini- ja trombiiniaikoja ja aiheuttaa outoja tuloksia yksittäisten hyytymistekijöiden määrityksissä. Ensimmäinen tulkinta on luonnollisesti että potilaalla on kiertävä antikoagulantti. FDP-testi voi antaa väärän positiivisen tuloksen. Käytännössä on parasta ottaa uusi näyte laskimopunktiolla, jos hepariinikontaminaatiosta herää epäily. Lopuksi Hemostaasimekanismin seulontakokeet antavat kliinikolle nopeasti hyödyllistä tietoa. Vuotohäiriö kannattaa aina kartoittaa riittävän monipuolisesti. On hyödyllistä rakentaa kaksi kolme tutkimuspatteria, joista lääkäri voi pyytää sopivan heti, kun hän on alustavasti perehtynyt potilaan tilaan. Nämä voivat olla esimerkiksi hemostaasin perustutkimukset eli APT-ajan, tromboplastiiniajan, fibrinogeenin ja trombosyyttien määrän mittaukset. DIC-diagnostiikkaan voivat kuulua esimerkiksi edellä mainitut ja D-dimeeritesti ja mahdollisesti antitrombiini III:n määrittäminen. Kun selvitetään pitkään kestänyttä vuototaipumusta, jonka oireisto viittaa primaarisen hemostaasin vikaan, perustutkimuksiin lisätään vuotoajan määritys. Seulontakokeet ovat suhteellisen epäherkkiä, joten poikkeavat löydökset ovat useimmiten kliinisesti merkitseviä. Epäherkkyydellä on toinenkin puolensa: jos vuotoanamneesi on vahva, tutkiminen ei saa päättyä normaaleihin seulontakoetuloksiin, vaan on käytettävä erikoislaboratorion menetelmiä. Kirjallisuutta Alitalo R, Ruutu M, Pentikäinen P J: Antibioottien aiheuttama verenvuototaipumus. Duodecim 103: , 1987 Chakraverty R, Davidson S, Peggs K, ym.: The incidence and cause of coagulopathies in an intensive care population. Br J Haematol 93: , 1996 Baglin T: Disseminated intravascular coagulation: diagnosis and treatment. BMJ 312: , 1996 Hathaway W, Goodnight Jr, S H (toim.): Evaluation of bleeding in the hospitalized patient. Kirjassa: Disorders of thrombosis and hemostasis. A clinical guide, s McGraw Hill, New York 1993 Ikkala E: Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio. Kirjassa: Veritaudit, s Toim. T Ruutu, A. Rajamäki, T Krusius. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1996 Krusius T: Hankinnaiset hemostaasin häiriöt. Kirjassa: Veritaudit, s Toim. T Ruutu, A. Rajamäki, T Krusius. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1996 Kuitunen A, Hiippala S: Hyytymishäiriön korjaus akuutin vuodon ja leikkauksen yhteydessä. Kirjassa: Verensiirrot, s Toim. J Leikola, G Myllylä. Kustannus Oy Duodecim, Vammala 1995 Myllylä G: Veren hyytyminen ja fibrinolyysi. Kirjassa: Veritaudit, s Toim. T Ruutu, A Rajamäki, T Krusius. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1996 Oksanen K: Verenvuoto- ja tukostaipumuksen selvittely. Kirjassa: Veritaudit, s Toim. T Ruutu, A. Rajamäki, T Krusius. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1996 VESA RASI, dosentti, apulaisylilääkäri SPR Veripalvelu, kliiniset palvelut Kivihaantie 7, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Henna Kreander Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista Kliininen hematologia Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikon koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Cofact 500 IU

VALMISTEYHTEENVETO. Cofact 500 IU 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Cofact 250 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. Cofact 500 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Pahanlaatuisten veritautien diagnosointi- ja

Pahanlaatuisten veritautien diagnosointi- ja KATSAUS Akuutti hematologia Erkki Elonen Valtaosa hematologisten tautien akuuteista ongelmista liittyy vaikeisiin sytopenioihin, hyytymistekijöiden puutteeseen, solujen ylimäärään, infektioihin tai metabolisiin

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9 Suomen Punainen Risti, Veripalvelu Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9 Lukijalle Suomen Hemofiliayhdistys ry julkaisi ensimmäisen

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA

OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA Janita Hiltunen Karolina Laine Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) 5.1.2017 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue 1 Sisältö Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Ihmisen hyytymistekijä XI...1000 U per 10 ml käyttövalmista liuosta Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Ihmisen hyytymistekijä XI...1000 U per 10 ml käyttövalmista liuosta Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI HEMOLEVEN 1000 U/10 ml injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen hyytymistekijä XI...1000 U per 10 ml käyttövalmista

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

ROTEM -HYYTYMISTUTKIMUSTEN KÄYTTÖAIHEET JA VAIKUTUKSET POTILAAN HOITOON TAYS:SSA

ROTEM -HYYTYMISTUTKIMUSTEN KÄYTTÖAIHEET JA VAIKUTUKSET POTILAAN HOITOON TAYS:SSA ROTEM -HYYTYMISTUTKIMUSTEN KÄYTTÖAIHEET JA VAIKUTUKSET POTILAAN HOITOON TAYS:SSA Jolanna Mäkelä Elina Mäntylä Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ

P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ Maija Heiska Erika Liimatainen Opinnäytetyö Syyskuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE

THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE T E - K I J Ä / T : Leeni Tapiola SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Laatijat: Paula Pohja-Nylander, Lotta Joutsi- Korhonen Tarkastaja: Riitta Lassila 4.2.2013 Hyväksyjä: Maria Raitakari 7.2.2013 HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille Viittaukset

Lisätiedot

Hemostaatit GKS koulutuspäivät 23-24.9.2010

Hemostaatit GKS koulutuspäivät 23-24.9.2010 Päivi Pakarinen LKT Erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka Hemostaatit GKS koulutuspäivät 23-24.9.2010 Sisältö Elimistön verenvuodonhallinta Mitä ovat Hemostaatit Missä tarvitaan Milloin harkitaan Miten valitaan

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

PAKASTETUN P-APTT-NÄYTTEEN SÄILYVYYS AJAN FUNKTIONA

PAKASTETUN P-APTT-NÄYTTEEN SÄILYVYYS AJAN FUNKTIONA PAKASTETUN P-APTT-NÄYTTEEN SÄILYVYYS AJAN FUNKTIONA Terhi Anttila Outi Halttu Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalyytikko-koulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko-koulutus 12BIO ANTTILA,

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

INR-tulokset nopeasti ja luotettavasti

INR-tulokset nopeasti ja luotettavasti 3 2006 INR-tulokset nopeasti ja luotettavasti Yksinkertainen 3-vaiheinen testaus Kevyt, pienikokoinen mittari on helppo kuljettaa mukana Laboratoriolaatuiset testitulokset alle kahdessa minuutissa Jokaisessa

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nonafact 100 IU/ml injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kun kuiva-aine on liuotettu 5 ml:aan tai 10

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 1 ml sisältää hepariininatriumia vastaten hepariinia 25000

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

NovoSeven 4,8 mg (240 KIU) - injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten

NovoSeven 4,8 mg (240 KIU) - injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NovoSeven 4,8 mg (240 KIU) - injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT NovoSeven on injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. Injektiopullo

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

LAITEOHJE ACL TOP 500 CTS- HYYTYMISANALYSAATTORILLE

LAITEOHJE ACL TOP 500 CTS- HYYTYMISANALYSAATTORILLE Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus NBIOAK14 2017 Eerika Hakala LAITEOHJE ACL TOP 500 CTS- HYYTYMISANALYSAATTORILLE OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Helixate NexGen 250 IU Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Rekombinantti hyytymistekijä VIII, 250

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Verituotteiden komponenttiterapia

Verituotteiden komponenttiterapia Seppo Hiippala LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto seppo.hiippala[a]hus.fi Komponenttiterapia Vuodon hoidon jakaminen kolmeen osa-alueeseen selkeyttää hoidon toteutusta ja

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BeneFIX 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT BeneFIX hyytymistekijä IX (rekombinantti) on kylmäkuivattu injektiokuiva-aine jossa on nominaalisesti

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. octaplaslg infuusioneste, liuos sisältää 45 70mg/ml ihmisen plasmaproteiineja.

VALMISTEYHTEENVETO. octaplaslg infuusioneste, liuos sisältää 45 70mg/ml ihmisen plasmaproteiineja. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI octaplaslg infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT octaplaslg infuusioneste, liuos sisältää 45 70mg/ml ihmisen plasmaproteiineja. Tarkat tiedot

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Octaplex 1000 IU määrä / 40 ml:n

VALMISTEYHTEENVETO. Octaplex 1000 IU määrä / 40 ml:n VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex 500 IU infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten Octaplex 1000 IU infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYYTYMISTUTKIMUSANALYSAATTORILLE

KÄYTTÖOHJE HYYTYMISTUTKIMUSANALYSAATTORILLE Saara Märsylä ja Melina Ullakko KÄYTTÖOHJE HYYTYMISTUTKIMUSANALYSAATTORILLE Sysmex CS-2500 KÄYTTÖOHJE HYYTYMISTUTKIMUSANALYSAATTORILLE Sysmex CS-2500 Saara Märsylä ja Melina Ullakko Opinnäytetyö Syksy

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

QUICKVET-ANALYSAATTORIN KÄYTTÖ ELÄINLÄÄKÄRIASEMILLA HYYTYMISTUTKIMUKSISSA

QUICKVET-ANALYSAATTORIN KÄYTTÖ ELÄINLÄÄKÄRIASEMILLA HYYTYMISTUTKIMUKSISSA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen biokemia 2015 Mira Lehtinen QUICKVET-ANALYSAATTORIN KÄYTTÖ ELÄINLÄÄKÄRIASEMILLA HYYTYMISTUTKIMUKSISSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot