Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka"

Transkriptio

1 Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012

2 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit Akuutin faasin proteiinit Tulehduksen perustutkimukset CRP, Lasko, Leukosyytit Prokalsitoniini Hs-CRP

3 Akuutti tulehdus (inflammaatio) Reaktio kudosvaurioon, jonka syynä - mikrobi-infektio (virus, bakteeri, sieni) - fysikaaliset tekijät (säteily, kylmyys, lämpö) - kemialliset tekijät (hapot emäkset, toksiinit) - trauma tai iskemia - maligni sairaus - autoimmuunisairaus

4 Infektio (tartunta) vieraaseen lajiin kuuluva taudinaiheuttaja (yl. mikrobi) tunkeutuu isäntälajin elimistöön (tai toiseen elimeen) Infektoiva taudinaiheuttaja (patogeeni) aiheuttaa tulehdusvasteen häiritsee elimistön normaalia toimintaa ja saattaa johtaa erilaisiin seurauksiin Taudinaiheuttaja on yleensä mikrobi, esim. bakteeri, virus, parasiitti, sieni, prioni, viroidi

5 Akuutti tulehdus Monet immunologiset mekanismit käynnistyvät (komplementin aktivaatio, sytokiinit) Verenvirtaus lisääntyy Verisuonien seinämien läpäisevyys kasvaa Tulehdussoluja (ensivaiheessa neutrofiilejä ja makrofageja) hakeutuu paikalle Kliinisinä oireina punoitus, turvotus, kuumoitus ja kipu rubor, tumor, calor, dolor ja functio laesa

6 Tulehduspaikka Sytokiinit välittäjäaineet IL-1 IL-6 TNF-α Maksa Verinäyte P-CRP B-Leuk Akuutin faasin proteiinit CRP

7 Tulehduksen vaikeusaste Paikallinen tulehdus Yleistynyt tulehdusreaktio SIRS (systemic inflammatory response syndrome) on seuraus luonnollisen immuunipuolustuksen aktivoitumisesta Liittyy infektioihin ja muihin vakaviin tauteihin (esim. akuuttiin pankreatiittiin ja vaikeisiin vammoihin) Neutrofiilit ja monosyytit aktivoituvat verenkierrossa sytokiinien pitoisuudet sokki ja laaja-alainen endoteelivaurio verisuonien läpäisevyys Yleistynyt tulehdusreaktio saattaa johtaa sokkiiin, elinvaurioihin ja kuolemanvaaraan Sepsis: infektion aiheuttama SIRS, bakteerien aiheuttama vaikea yleisinfektio, jossa veriviljely useimmiten positiivinen SIRS:n aiheuttajan erotusdiagnostiikassa tarvitaan erilaisia biomarkkereita

8 Vaikean sepsiksen määritelmä Varmistettu tai epäilty infektio SIRS (vähintään 2 seuraavista infektion aiheuttamina) Lämpötila > 38ºC tai < 36ºC Sydämen syke > 90/min Hengitystaajuus > 20/min tai pco2 < 4.3 kpa spontaanihenhityksellä tai mekaanisen hengityslaitehoidon tarve Leukosyytit > 12 tai < 4 tai 10% epäkypsiä neutrofiilejä Elinhäiriö Esim. Oliguria, madaltunut tajunta, akuutti hengitysvajaus tai verenkiertovajaus, metabolinen asidoosi

9 Krooninen tulehdus Pitkään kestävä tai pysyvä tulehdus Syitä Akuutin tulehduksen pitkittyminen tai toistuvat akuutit tulehdukset Krooninen ärsytys (esim. pöly, toksiinit ym.) Autoimmuunitaudit Tulehdussolut pyrkivät eliminoimaan tulehduksen aiheuttajan Hallitsevina soluina makrofagit ja lymfosyytit Allergisessa tulehduksessa hallitsevina soluina eosinofiilit Kudostuho ja samanaikainen paraneminen Regeneraatio ja fibroosi

10 Tulehduksen diagnostiikka Spesifinen dg: viruksen osoittaminen esim. nenänielusta, bakteerivärjäys tai -viljely Epäspesifinen tulehduksen osoittaminen Akuutin faasin proteiinit (esim. CRP) Lasko Leukosyytit Tulehdussoluspesifinen Neutrofiilit: laktoferriini, myeloperoksidaasi Monosyytit: lysotsyymi Tulehdusaktivaatio (sytokiinit) Muut merkkiaineet (esim. Prokalsitoniini)

11

12 Sytokiinit Solujen tuottamia liukoisia proteiineja (tunnetaan > 100) Aktivoivat kohdesoluja sitoutumalla spesifisiin sytokiinireseptoreihin Säätelevät solujen kasvua ja erilaistumista Stimuloivat tai vaimentavat tulehdusreaktioita Verkostovaikutus (network) Vaikutukset agonistisiä, antagonistisia, ja synergistisiä autokriinisiä, parakriinisiä ja endokriinisiä Erityinen merkitys patogeenisten mikrobien torjunnassa

13 Sytokiinit Interleukiinit (IL-1-20) Interferonit (IFN-α, IFN-β, IFN-γ) Kasvutekijät (EPO, G-CSF, GM-CSF ym.) Kemokiinit: leukosyyttien houkuttelu tulehduspaikalle Proinflammatoriset (IL-1, IL-6, IL-8, TNF-α, IFNχ, IL-2, IL-12, IL-15, IL-18, MCP-1 jne.) Anti-inflammatoriset (IL-4, IL-10, TGF-b, IL-1RA, IL-18BP)

14 Tulehduspaikka Sytokiinit välittäjäaineet IL-1 IL-6 TNF-α Maksa Verinäyte P-CRP B-Leuk P-IL-6 P-IL-8 P-TNF-α Sytokiinien pitoisuuksia voidaan määrittää kliinisessä laboratoriossa Akuutin faasin proteiinit CRP

15 Sytokiinit Proinflammatoriset sytokiinit IL-6 (4842 P-IL6) IL-8 (4843 P-IL8) TNF-α (4571 P-TNFA) Käyttö Arvioitaessa onko systeemitulehdus (SIRS) Tulehduksen voimakkuus Nousevat ennen CRP:tä, mahdollista hyötyä sepsiksen diagnostiikkaan Korkea TNF-α pitoisuus meningokokkisepsiksessä

16 Sytokiinien kinetiikka vs. CRP ja PCT (prokalsitoniini)

17 Akuutin faasin reaktio Epäspesinen elimistön reaktio kudostuhoon (tulehdus) Kuume Uneliaisuus, ruokahaluttomuus Laihtuminen Proteiinimuutokset Hivenainemuutokset, insul.resist. Leukosytoosi, leukopenia

18 Akuutin faasin proteiinit Kudostuhon indusoimia maksan tuottamia glykoproteiineja = epäspesifinen reaktio I Proteaasi-entsyymien estäjät II Kantajaproteiinit III Muut

19 Tulehduspaikka Sytokiinit välittäjäaineet IL-1 IL-6 TNF-α Akuutin faasin proteiinit ovat kudostuhon indusoimia maksan tuottamia glykoproteiineja Maksa Verinäyte P-CRP ym. Akuutin faasin proteiinit B-Leuk Akuutin faasin proteiinit CRP Fibrinogeeni Komplementti C3 Orosomukoidi Haptoglobiini Keruloplasmiini α1-antitrypsiini

20 Proteaasi-entsyymien estäjät Proteaasi-inhibiittorit estävät proteaaseja, suojaavat siten proteiineja ja estävät kudosvaurion leviämisen α1-antikymotrypsiini α1-antitrypsiini (1038 S-Antitry) keuhkosairauksien ja maksasairauksien selvittelyissä Nousee akuutin faasin reaktiossa 1-2 vrk:ssa; inflammatorisissa tilanteissa, kudosnekroosissa ym α1-antitrypsiini-geenin mutaatio: matalat pitoisuudet, altistaa maksa- ja keuhkosairauksille α2-makroglobuliini C1-esteraasin inhibiiittori (tehdään immunologialla)

21 Kantajaproteiinit Keruloplasmiini (2041 S-Kerulo) Kuljettaa kuparia Haptoglobiini (20476 P-Haptog) Sitoo vapaata hemoglobiinia intravaskulaarisen hemolyysin yhteydessä Matalia pitoisuuksia myös maksasairauksissa ja proteiinipuutteellisen dieetin yhteydessä Transferriini (4567 fp-transf) Kuljettaa rautaa Koholla raudanpuuteanemiassa Pitoisuus laskee akuutin faasin reaktiossa kuten albumiini ja prealbumiini

22 Muut akuutin faasin proteiinit Ominaisuuksiltaan ja tehtäviltään heterogeenin joukko proteiineja C-reaktiivinen proteiini (CRP) (4594 P-CRP) Orosomukoidi (1041 S -A1Glypr) Fibrinogeeni (1399 P-Fibr) Nousee akuutin faasin reaktiossa epäspesifisesti, raskauden aikana ja nefroottisessa syndroomassa Vastaa keskeisimmin laskon noususta Alentunut kulutuksen lisääntyessä fibrinolyyttisissä tiloissa ja/tai DIK:ssä Seerumin amyloidi-a Komplementti C3 (4545 P-C3) Kliinistä merkitystä alentuneella C3:lla, syynä tulehdus-prosessiin liittyvä komplementin aktivaatio, joka johtaa komplementtitekijöiden kulutukseen

23

24 Lasko (2203 B-La) Senkka ESR = erythrocyte sedimentation rate, SR = sänkningsreaktion Punasolujen laskeutumisnopeus mm/h Hyvin vanha, mutta edelleen suosittu tutkimus Viitearvot N < 20, M < 15 mm/h Yli 50 v. N < 25, M < 20 mm/h Westergrenin menetelmä kultainen standardi, jonka mukainen laskon määritys kestää tunnin Myös automatisoituja min kestäviä menetelmiä

25 Lasko (2203 B-La) Laskeutumisnopeutta lisäävät proteiinit, jotka alentavat punasolujen pinnan negatiivista varausta raharulla laskeutuminen Voimakkaimmin laskoa nostavat immunoglobuliinit ja fibrinogeeni (Myeloomassa immunoglobuliini) Myös punasolujen ominaisuudet vaikuttavat Plasmankorvikkeet lisäävät raharullamuodostusta ja laskoa Anemiassa voi vähän nousta Polysytemiassa ei yleensä nouse Raskauden aikana ja iän mukana nousee jnkv (ikä huomioitu viitearvoissa)

26 Lasko Kohonnut lasko = hypersedimentaatio Laskon nousu monen proteiinin ja punasoluominaisuuden summa ja muutokset tapahtuvat hitaasti Muutokset useiden vuorokausien kuluessa ei sovellu akuuttien tulehdustautien toteamiseen Kroonisessa tulehduksessa hyvä tulehduksen aktiivisuuden mittari (Esim. nivelreumassa suurentunut lasko merkitsee käynnissä olevaa nivelkalvon tulehtumista)

27 Lasko Seulontatutkimus? (Ei oireettomille) Syyn selvitys jos on koholla Jatkotutkimuksena mm. Seerumin proteiinielektroforeesi Kroonisen tulehduksen hoitovasteen arvioinnissa ja seurannassa Lasko ja CRP toisiaan täydentävät

28 CRP C-reaktiivinen proteiini Tärkein akuutin vaiheen merkkiaine Syntetisoidaan maksassa sytokiinien indusoimana (IL-6 tärkein) Sitoutuu bakteereihin ja vaurioituneista soluista vapautuviin yhdisteisiin ja osallistuu komplementtijärjestelmän aktivaatioon Viitealue < 3 mg/l Nousee 6-12 tunnin kuluessa (jopa 1000x Puoliintumisaika seerumissa lyhyt (muutamia tunteja Myös lasku nopea paranemisvaiheessa Mitä voimakkaampi tulehdus, sen korkeampi CRP

29 CRP:n indikaatiot (Bakteeri!)Infektion toteaminen Bakteeri- ja virusinfektion erottaminen infektion hoitovasteen toteaminen Pitkä koholla olo: taudin pitkittyminen Uusi nousu: taudin aktivoituminen tai komplikaatio Kudostuhon toteaminen ja laajuuden arviointi Leikkauskomplikaatioiden toteaminen ja seuranta Kr. tulehdussairauksien vaikeusasteen, aktiivisuuden seuranta ja dg Malignien tautien seuranta Sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi Yleislääkärin tavallisin laboratoriotutkimus!

30 CRP sepsiksessä Sepsiksen alkuvaiheessa hidas: normaali pitoisuus ei sulje pois varhaisessa vaiheessa olevaa sepsistä Alkaa nousta 4-6 h kuluttua stimuluksesta Vaikka nousee erityisesti bakteeri-infektiossa, myös muut tulehdusreaktion aiheuttajat nostavat pitoisuutta Laajimmin käytetty yleistyneen tulehdusvasteen mittari

31 CRP vs. Lasko CRP kohoaa ½ -1 vrk:ssa, lasko viikoissa Sama taudin parantuessa Nivelreuma molemmat koht. koholla LED vain lasko koholla Kroonisessa sairaudessa yleensä synkronisesti koholla

32 Hengitystietulehdus Virusinfektiossa CRP:n nousu yleensä ad mg/l Poikkeus influenssa, adeno yms Keuhkokuume ad mg/l Bakteeritulehduksessa yli mg/l, yleensä yli 100 mg/l Antibioottihoito aiheuttaa CRP-laskun ½- 1 vrk:n sisällä

33 Vatsakipupotilas U-kemiallinen seula S-CRP B-PVK+T U/P-amylaasi (haimatulehduksessa koholla) Kun CRP selvästi koholla? vatsakalvon tulehdus, haimatulehdus, appendicitis CRP kohoaa enemmän munuaistason tulehduksessa kuin virtsarakon tulehduksessa Abskessissa vain vähäinen tulehdusreaktio

34 Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä 2474 B PVKT B Hb, hemoglobiinipitoisuus B Eryt, punasolupitoisuus B Hkr, punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti punasoluindeksit (E -MCV, E -MCH, E MCHC, E- RDW) B Leuk, leukosyyttipitoisuus ( x10 9 /l) B Trom, trombosyyttipitoisuus Tulehduksessa leukosyyttejä vapautuu verenkiertoon lukumäärä nousee nopeasti = leukosytoosi B-leuk voi nousta myös esim. fyysisen rasituksen ja kiihtymyksen seurauksena

35 2475 B -PVK+TKD, Perusverenkuva, leukosyyttien erittelylaskenta, koneellinen, verestä (ns.täydellinen VERENKUVA) Perusverenkuvan suureiden lisäksi valkosolujen erittelylaskenta eli diffi neutrofiilien, eosinofiilien, basofiilien, monosyyttien ja lymfosyyttien suhteelliset osuudet valkosoluista sekä absoluuttiset määrät

36 VALKOSOLUJEN ERITTELYLASKENTA (DIFFI) VIITEARVOT: neutrofiilit % x10 9 /l lymfosyytit % x10 9 /l monosyytit 1-11 % x10 9 /l eosinofiilit 1-6 % x10 9 /l basofiilit 0-1 % x10 9 /l Neutrofiilit ensilinjan puolustussoluja Bakteeritulehdus: neutrofiilien (ja niiden nuoruusmuotojen) osuus lisääntyy Virusinfektio: neutrofiilien osuus laskee ja lymfosyyttien osuus lisääntyy Joissain virusinfektioissa B-leuk voi laskea

37 Immunoglobuliinit Immunoglobuliinimäärityksiä käytetään mm. humoraalisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen, immuunitautien sekä akuuttien ja kroonisten infektioiden diagnostiikkaan ja seurantaan P -IgG IgG:n polyklonaalinen nousu mm. kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa, autoimmuunitaudeissa, sarkoidoosissa, kroonisessa aggressiivisessa hepatiittissa 4827 P IgA IgA:n polyklonaalista lisääntymistä esiintyy erityisesti alkoholikirroosissa, suolisto- ja keuhkoinfektioissa, Crohnin taudissa, maligniteettien ja nivelreuman yhteydessä P -IgM IgM:n polyklonaalinen nousu tavataan erityisesti primaarisessa biliaarisessa kirroosissa, trooppisissa infektioissa (malaria, trypanosomiaasi), mykoplasma- ja virusinfektioissa (etenkin hepatiitti A ja mononukleoosi).

38 Päivystystutkimusten käyttö Päivystystutkimukset välttämättömiä dg:aan, hoidon tai hoitopaikan valintaan tai seurantaan Tulokset saatava nopeasti, jotta voidaan vaikuttaa päätökseen CRP ja Perusverenkuva (leukosyytit) saatavana päivystystutkimuksina

39 Prokalsitoniini (PCT) Kalsiumia säätelevän kalsitoniinihormonin esiaste Normaalisti tuotetaan kilpirauhasessa, jossa pilkotaan kalsitoniiniksi Pilkkoutumatonta ei yleensä pääse verenkiertoon Vakavissa infektioissa (esim. Sepsis) tuotetaan kilpirauhasen ulkopuolella ilman kalsitoniinin määrän muutoksia Maksa, munuaiset ja periferisen veren monosyytit tuottavat Säätelee immuunivastetta Mahdollisesti herkempi ja spesifisempi sepsiksen diagnostiikassa kuin CRP Käytössä joissain laboratorioissa Suomessa, ulkomailla paljon käytetty

40 PCT plasmapitoisuuden korrelaatio bakteeriinfektion vaikeusasteeseen

41 PCT kinetiikka vs. CRP Nopeampi kuin CRP Nousee jo 2-6 h kuluessa Huippu h Procalcitonin Biochemistry and Clinical Diagnosis, Meisner 2010

42 PCT antibioottihoidon tarpeen arvioinnissa Onko potilaalla antibioottihoitoa vaativa bakteeriinfektio? Lyhyempi antibioottihoito Procalcitonin Biochemistry and Clinical Diagnosis, Meisner 2010

43 Paikallinen tulehdus Punktiot Mikrobiologiset näytteet Aivoselkäydinneste Askites Pleuraneste Nivelneste Lapsivesi (sytokiinit) Nenän eosinofiilit Haavaneste BAL (keuhkohuuhteluneste) Normaali nivelneste ja nivelneste infektoituneesta nivelestä

44 Sydän- ja verisuonisairaudet Tulehdus riskitekijä. CRP? Taudin kulku: Infektio/inflammaatio verisuonen seinässä Rasvakertymä Plakki rupturoituu = tukos (liukeneminen) Solukuolema = sydämen toiminnan vajaus jne

45 Hs-CRP Lievästi koholla oleva CRP liittyy lisääntyneeseen sydänja verisuonitautiriskiin Lievä paikallinen krooninen tulehdus liittyy ateroskleroosin kehittymiseen 2 hs-crp-määritystä 1-2 kk välein, joista matalampi otetaan huomioon Hs-CRP viitearvot: M mg/l, N mg/l Mediaani terveillä naisilla 0.6 mg/l, miehillä 0.45 mg/l Infarktiriski lisääntynyt pitoisuuden ylittäessä mg/l Statiinit alentavat CRP:tä ja riskiä

46

47 CRP:n vuorokausivaihtelu vähäistä

48

49 Tulehduksen laboratoriotutkimukset kliinisen kemian laboratoriossa Perustutkimukset CRP La Leukosyytit Prokalsitoniini (uusi tutkimus) Sytokiinit (IL-6, TNF-α, IL-8) Akuutin faasin proteiinit Immunoglobuliinit

50 Kliininen laboratorio ja tulehdusmittarit Päivystystutkimus eli kiireellinen, jos kiireellistä hoitoa tai hoitopaikan valintaa vaativa (CRP ja Leuk) Krooninen tulehdus = ei kiireellinen POC (point-of care eli vieritesti) Näytteet (mikrobiologia) Tulehduksen paras laboratoriokoe on CRP

TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA TULEHDUKSEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Marja-Leena Järvi-Holopainen LL, eval (kl.kem/hem) Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2014 Luennolla käsiteltäviä asioita

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Luennon rakenne Infektion

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo Opinnäytetyö Syksy 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä Laboratoriotiedote 25.03.2018: Muutoksia verenkuvamäärityksissä Kliininen laboratorio on ottanut käyttöön verenkuva-analyyseissä uuden Sysmex XN-9100-laitteiston (= XN). Viime kesästä lähtien on vastattu

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tulehdusarvoja mittaamalla kohennusta vasikan kasvuun ja hyvinvointiin?

Tulehdusarvoja mittaamalla kohennusta vasikan kasvuun ja hyvinvointiin? Tulehdusarvoja mittaamalla kohennusta vasikan kasvuun ja hyvinvointiin? Eli akuutin vaiheen proteiinit ja niiden yhteydet vasikoiden sairauksiin ja kasvuun Leena Seppä-Lassila, ELT Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

NEUTROFIILISTEN GRANULOSYYTTIEN KÄYTTÖ TERVEYSHAITAN ARVIOINNISSA. Janne Atosuo FT Biokemian laitos Immunokemia Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI 2018

NEUTROFIILISTEN GRANULOSYYTTIEN KÄYTTÖ TERVEYSHAITAN ARVIOINNISSA. Janne Atosuo FT Biokemian laitos Immunokemia Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI 2018 NEUTROFIILISTEN GRANULOSYYTTIEN KÄYTTÖ TERVEYSHAITAN ARVIOINNISSA FT Biokemian laitos Immunokemia Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI 218 NEUTROFIILIT Granylosyyttiset neutrofiilit ovat yleisin valkosolutyyppi

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Luennon aihe Laboratoriotutkimusten erityispiirteet Lapsilla Raskaana olevilla

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS L2 Anna Lempiäinen vs. kl. op., el Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Syksy 2012 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Sisältö Verisolujen kehitys

Lisätiedot

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot