Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset
|
|
- Aapo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto
2 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET Verenkuvatutkimukset Anemioiden, infektioiden, malignien veritautien selvittelyt Hemostaasitutkimukset Vuoto- tai tukostaipumustutkimukset, lääkeainemonitorointi Muut Morfologiset veri- ja luuydintutkimukset ja virtaussytometriset tutkimukset, hemoglobinopatioiden selvittelyt
3 VERENKUVA Perusverenkuva B -PVKT (2474) B -Eryt B -Leuk B -Hb B -Hkr B -MCH B -MCHC B -MCV B -Trom Täydellinen verenkuva B -PVK+TKD (2475) B -PVKT+ B -Neutr B -Lymf B -Mono B -Eos B -Basof (B -Erytroblastit)
4 Hematokriitti = punasolujen tilavuusosuus * Lasketaan epäsuorasti punasolujen lukumäärästä ja niiden keskitilavuudesta (MCV) Hkr = Eryt x MCV Viiterajat: % (miehet) % (naiset) Merkitys: veren viskositeetti; vuoto/tukosherkkyys
5 Punasoluindeksit: 1. Punasolujen keskitilavuus, MCV MCV= Hkr/ Eryt fl (10-15 l) Viiterajat: fl 2. Punasolujen keski Hb, MCH MCH= Hb/Eryt pg (10-12 l) Viiterajat: pg 3. Punasolujen keski Hb-pitoisuus, MCHC MCHC= Hb/Hkr g/l Viiterajat: g/l
6 Verenkuvatutkimukset: analysaattori, mikroskopia Hyvä luotettavuus ja toistettavuus, nopeus Analysaattori hälyyttää maligneista tai atyyppisistä soluista sekä teknisistä ongelmista -> varmistus mikroskooppisesti (pääsääntöisesti lab.hoitajan toimesta, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden)
7 PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE (B-Morfo) * kun analysaattorilla ongelmia tulkita PVK/TVK:ta, kone tekee sivelyvalmisteen, joka analysoidaan mikroskoopissa (hoitaja/lääkäri) voidaan pyytää erikseen: epäiltäessä maligneja hematologisia tauteja haettaessa anemian syytä
8 PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE Punasolujen Ryhmitys Koko Muoto Kromisuus Polykromasia Valkosolujen Lukumääräarvio Alaluokkien osuudet Varhaismuodot Morfol. poikkeavuudet Trombosyyttien Lukumääräarvio Ryhmitys Koko
9 VERENKUVA aikuisten viitevälit alaraja yläraja yksikkö B-Leuk E9/l B-Hb naiset g/l miehet " B-Hkr naiset % miehet " B-Eryt naiset E12/l miehet " E-MCV fl E-MCH pg/solu E-MCHC g/l B-Trom E9/l L-Neut(A) " L-Monos(A) 1 11 " L-Eos(A) 1 6 " L-Baso(A) 0 1 " B-Neut E9/l B-Lymf " B-Monos " B-Eos " B-Baso "
10 VERENKUVA: Erittelylaskentaan lisätyt kommentit Atyyppiset lymfosyytit? Määrä, reaktiivisia / maligneja, plasmasoluja Myelosyyttejä? Blasteja? Merkkejä hemolyysistä? Onko konsultoitu laboratoriolääkäriä?
11 VERENKUVAAN VAIKUTTAVAT Sukupuoli Ikä Etninen alkuperä Maantiede Raskaus Menopaussi Rasitus Tupakointi Alkoholi Vuorokauden aika Hb ja Hkr korkeimmillaan aamulla Trom, Neutr ja Leuk nousevat päivän mittaan Eos kaksinkertaistuu keskiyöhön mennessä
12 Verenkuvatutkimus: Kliinisiä sovelluksia Anemiat Infektiot Hb, punasoluparametrit Valkosolujen määrä, jakauma (erotusdiagnostiikassa virus vs. bakteeri ei paljoakaan apua) Onkologia Valkosolujen määrä, malignit solut, granulopoieesin varhaismuodot Vuoto/tukosalttius Hematokriitti, trombosyyttimäärä
13 ANEMIAT Lievät Keskivaikeat Vaikeat Hb >100g/l Hb g/l Hb < 80g/l Luokittelu I Etiologian mukaan II Morfologian mukaan Otettava huomioon: ikä, sukupuoli, rotu, aikaisempi Hb-taso...
14 Anemian syyt Verenvuoto Hemolyysi B12-vitamiinin / folaatin puutos Luuydininfiltraatti Maligniteetti Sekundäärianemia Talassemiat Hemoglobinopatiat Krooninen raudanpuute
15 ANEMIAT Morfologia mikrosytäärinen hypokrominen MCV <80 normosytäärinen MCV Etiologia verenvuoto akuutti krooninen punasolutuotto raudanpuute makrosytäärinen MCV >98 B12-vitamiinin / foolihapon puute sekund. anemiat punasolujen hajoaminen
16 RETIKULOSYYTIT Aikuisten viitealue 0,6 2% Retikulosyytit koholla (retikulosytoosi) Vuoto Hemolyysi Hoitovaste rautahoidolle tai B12- vitamiini-substituutiolle Retikulosyytit alentuneet Aplastinen anemia
17 Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Punasolut pienenevät kypsyessään MCV korkea, jos punasolut nuoria -> punasolutuotanto voi olla kiihtynyttä Kun Hb on normaalia matalampi -> MCV: pieni MCV: raudanpuute vs. krooninen inflammatio, etninen tausta suuri MCV: luuytimen toiminta kiihtynyttä (esim. veren menetyksen tai rautahoidon aloittamisen jälkeen), hemolyysi, foolihapon tai B12- vitamiinin puute, maksavika normaali MCV: luuytimen toiminnan hiipuminen (virus/bakteeriinfektiot?), leukemia, akuutti vuoto, sepsis
18 Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Näkyykö veressä kiihtyneen erytropoieesin merkkejä (suuri MCV, retikulosytoosia, erytroblasteja)? Näkyykö punasolumorfologiassa sivelyvalmisteelta arvioituna muutoksia (kromasia, poikilosytoosi, punasolujen koko)? SIC! Jos useamman linjan sytopenia (absoluuttiset määrät) tai erittelyssä blasteja, pt kuuluu sairaalahoitoon
19 Raudan aineenvaihdunta: Aikuisessa rautaa 2-4g 70 % hemoglobiinissa, 10 % myoglobiinissa, 20 % varastoissa Ravinnon raudasta imeytyy 2-6(20) % Elimistö säätelee imeytymistä Elimistön raudantarve (mg/vrk): Tytöt Pojat
20 Raudanpuutteen syyt rautaa menetetään enemmän kuin saadaan vähentynyt raudansaanti riittämätön ruokavalio, imeytymishäiriö lisääntynyt raudanmenetys vuoto, hemoglobinuria, teleangiektasiat, hemodialyysi lisääntynyt raudantarve imeväiset, murrosikäiset, raskaus, imetys, kestävyysurheilijat
21 Rautastatuksen mittarit Transferriinireseptori (P -TrfR) Transferriinin rautasaturaatio (fp -Trfesat) Rauta (fp Fe) Transferriini (fp -Transf) Ferritiini (S -Ferrit) Luuydintutkimus (Bm -MGGFe) Vaste rautahoidolle
22 Raudanpuuteanemian kehittyminen 1 VARASTOVAJE luuytimen rauta ferritiini 2 RAUDANPUUTE rauta transferriini transferriinin rautasaturaatio transferriinireseptori 3 ANEMIA MCH MCV Hb punasolumorfologia
23 Raudanpuutteen laboratoriolöydökset Hb MCV MCH rauta ferritiini transferriini transferriinireseptori luuytimen varastorauta puuttuu
24 Raudanpuutteen löydökset Normaali Lievät muutokset Selvät muutokset
25 B12-VITAMIINI TAI FOLAATIN PUUTTEESTA JOHTUVA ANEMIA = Megaloblastinen anemia VERENKUVASSA ANEMIAA JA MAKROSYTOOSIA S-B12-VITAMIINI fe-folaatti
26 KROONISEN TAUDIN ANEMIA = sekundaarianemia Syöpätauteihin, infektio- tai tulehdustauteihin liittyvä anemia Hb yleensä > 70 g/l; suhteessa perussairauden vaikeusasteeseen Yleensä normosyyttinen, voi olla mikrosyyttinen tai makrosyyttinen (folaatin puutteessa) Erytropoieesi vaimentunut Mahdollisesti kyseessä sytokiinien aiheuttama raudankäytön estyminen punasolutuotannossa (hepsidiinin merkitys?) Rautavarastot ovat siis riittävät
27 HEMOLYYTTISET ANEMIA Autoimmuuni hemolyyttinen anemia (AIHA) Lääkeaineet Perinnölliset rakenneviat hereditäärinen sferosytoosi lasten tavallisin hemolyysin syy (1:5000) vastasyntyneet, infektion jälkeen, parvorokon jälkeen foolihapon puute Punasolujen elinikä voimakkaasti lyhentynyt
28 HEMOSTAASI- TUTKIMUKSET
29 Hemostaasijärjestelmä pysäyttää verenvuodon rajoittaa muodostuneen hyytymän paikalliseksi veren virtaus verisuonen seinämä veren solut ja proteiinit
30 PRIMAARIHEMOSTAASI Verihiutaleet Von Willebrand -tekijä Verisuonen seinämä HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ Veren hyytymistekijät FIBRINOLYYSI FIX FVIII protrombiini FVa trombiini fibrinogeeni fibrin Plasminogeeni kollageeni endoteeli
31 Verihiutaleiden ja hyytymisjärjestelmän yhteispeli Trombiini PAR-1, -4 GPIb
32 HYYTYMISJÄRJESTELMÄ
33 Hyytymisjärjestelmän estäjät TFPI Aktivoitunut proteiini C Antitrombiini
34 Antikoagulantit Varfariini (F II, VII, IX, X) Fondaparinuuksi Rivaroksabaani Apiksabaani Hepariini Pienimolekyylinen hepariini (LMWH) Hirudiini Dabigatraani
35 ADP Verihiutale-estäjät klopidogreeli prasugreeli tikagrelori P2Y 12 TP _ Tromboksaani A 2 _ dipyridamoli camp AA COX-1 ASA GP IIb/IIIa estäjät Abciximabi Tirofibaani Eptifibatidi Fibrinogeeni VWF GP IIb/IIIa
36 HEMOSTAASITUTKIMUKSET vuotoriski tukosriski lääkehoitojen monitorointi
37 Vuototaipumus
38 Poikkeava krooninen verenvuototaipumus Kliininen vuototaipumus / -tauti onko vuototaipumus poikkeava? oireet (vuodon esiintyvyys, määrä, paikka, kesto, yhteys) muut sairaudet, lääkitys, perinnöllisyys Perinnölliset verenvuototaudit von Willebrandin tauti (VWD) trombosyyttidefektit hemofiliat Hankitut (liittyvät perussairauteen, lääkitykseen) maksa- tai munuaissairaus, tulehdus, veritauti, anemia, DIK, syöpä, autoimmuunitauti, verisuoniperäinen tauti varfariini, hepariini, ASA, kipulääkkeet, masennuslääkkeet jne.
39 Tyypillistä verenvuodolle vuotoalttiilla potilaalla Äkillinen alku Voivat alkaa vähäisen vamman seurauksena tai itsestään Ovat poikkeavan runsaita suhteessa vammaan tai toimenpiteeseen Pitkittyminen Toistuminen Uudelleen alkaminen (jälkivuodot) Esiintyminen useissa paikoissa (yleistynyt vuototaipumus) Seurauksena: anemia
40 Verenvuodon kohteita Iho, ihonalaiset kudokset Lihakset, nivelet Haavat (pitkittynyt vuoto) Limakalvovuodot: ikenet, kuukautiset, nenäverenvuodot Ruuansulatuskanava Virtsatiet
41
42 VERENVUOTOTAIPUMUS Terve VWD tyyppi 1 kantajat trombosyyttihäiriöt Potilas Hemofiliat VWD tyyppi 2 ja 3 BSS, Glanzmann Kliininen diagnostiikka + Laboratoriodiagnostiikka Tulkinta löydöksistä Oikea diagnoosi Suunnattu hoito Potilaan ja hoitavan yksikön informointi
43 von Willebrandin tauti yleisin periytyvä vuototauti suomal. Erik von Willebrand kuvasi taudin esiintyvyys n. 0,8 1,3 %? vaikeusaste vaihtelee samassakin suvussa Iho- ja limakalvovuodot, mustelmat, toimenpiteiden jälkivuodot yms. päätyypit: Tyyppi 1 (75%): lievä, vw-tekijän vajaus Tyyppi 2 (20-25%): useita alatyyppejä, vw-tekijän rakennevika Tyyppi 3: vaikea, harvinainen, vw-tekijän puutos Diagnostiikka: Vuoto-oireet + laboratoriolöydökset vwf:rco eli vwf-aktiivisuus, FVIII-aktiivisuus, vwf:ag eli vwfpitoisuus, vuotoaika/pfa-100, B-Trom, tyypitys (vwfmultimeerijakauma, ristosetiinin aiheuttama trombosyyttien aggregaatio), Nordic guideline 2008
44 Hemofiliat A-hemofilia: FVIII-vajaus tai puutos B-hemofilia: FIX-vajaus tai puutos nivel- ja lihasvuoto, spontaanit vuodot, mustelmataipumus Laboratoriolöydökset: APTT pitenee (jos FVIII- tai FIX-aktiivisuus <25%) TT ja vuotoaika/pfa-100 yleensä normaalit B-Tromb normaali FVIII- tai FIX-aktiivisuus % alentunut <1% vaikea 1-5% keskivaikea 5% lievä
45 Trombosyytit trombosytopenia toimintahäiriöt toimintaan vaikuttavat lääkkeet ASA, ADP-reseptoriestäjät, TRAP-estäjät, GPIIbIIIa-antagonistit Trombosyyttimembraanin reseptorit Intrasellulaariset organellit ja signallointi Nurden & Nurden. Thromb Haemost 2008;99:
46 Vuototaipumuksen laboratoriotutkimusten aiheita - suvussa tiedossa oleva vuototaipumus - herkästi spontaaneja tai trauman aiheuttamia mustelmia - vuotanut poikkeuksellisen runsaasti esim. synnytysten tai leikkausten yhteydessä - ollut lihasverenvuotoja, toistuvia keskenmenoja tai runsaita nenäverenvuotoja
47 Hyytymishäiriöpotilaan tutkimuksia Verenkuva: Hb, Hkr, Leuk, Trom TT ja APTT sekä vuototaipumuksen selvittely -paketti (yleensä vuotopotilas, mutta huom! pitkä APTT voi olla viite tukostaipumuksesta!) Trombosyyttien funktiotutkimus (esim. PFA-100 tai aggregaatiotutkimukset) Maksa-, kilpirauhas-, munuaiskokeet
48 Hyytymisjärjestelmän tutkimukset APTT =aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika TT / INR tromboplastiiniaika INR = )ISI ( PT [patient] PT [normal] Yksittäiset hyytymistekijät
49 P APTT, 2783 = aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika mittaa sisäisen hyytymisreitin tekijöiden (XII, XI, IX, VIII, X, V, II ja I) yhteisvaikutusta (HUSLABin viitearvot s) seulontatutkimuksena yksinään epäspesifinen ja epäherkkä Käyttö: yhdessä TT-tutkimuksen kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa, hepariinihoidon monitorointi APTT pidentynyt Hyytymistekijäpuutos (esim. FVIII) Vaikea maksan vajaatoiminta Lupusantikoagulantti DIK Hepariinihoito (UFH), (näytteenoton hepariinikontaminaatio) Uudet AK-lääkkeet (dabigatraani, rivaroksabaani)
50 P -TT = tromboplastiiniaika, 1731 P INR, 4520 P TT viitearvot % mittaa maksan syntetisoimien, K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden FII, FVII ja FX yhteisvaikutusta Käyttö: vuototaipumuksen selvittely, maksan toiminnan arviointi P -INR mahdollistaa eri laboratorioiden ja menetelmien vertailtavuuden Käyttö: varfariinihoidon tehon monitorointi Terveen henkilön INR (ei AK-hoitoa): n Hoitoalueet: Laskimotromboosin profylaksia ja hoito, systeemisen embolisaation esto: INR Mekaaninen keinoläppä: INR TT% alentunut /INR pidentynyt: Varfariini-hoito (Marevan) K-vitamiinin puutos Maksan vajaatoiminta Yksittäisen hyytymistekijän vajaus Uudet AK-hoidot (dabigatraani, rivaroksabaani)
51 VARFARIINI (Marevan ) 1,3% väestöstä, käyttö lisääntyy 10%/v estää verisuonitukosten syntymistä, hidastaa veren hyytymistä estämällä K-vitamiinin toimintaa K-vitamiini on tarpeellinen hyytymistekijöiden muodostumiselle Pitkään ollut ainoa oraalinen antikoagulantti pitkäaikaiseen käyttöön, nyt uusia lääkeaineita rinnalle (dabigatraani 16.9., rivaroksabaani ) Monet lääkeaineet voivat vaikuttaa varfariinihoidon tehokkuuteen yleisin lääkeaineinteraktioiden ja haittavaikutusten aiheuttaja tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät Monitorointi: INR (tromboplastiiniaika) Cannegieter ym. NEJM 1995.
52 Varfariinihoidon laboratorioseuranta: INR P -TT P -INR K-vitamiini- Riippuvaiset faktorit Protein C Protein S
53 Varfariinihoito ja INR INR-arvoa seurataan hoidon aikana säännöllisesti Esim. INR-arvo = 2.0, veri hyytyy kaksi kertaa normaalia hitaammin Jos INR-arvo on < 2.0, tukoksen muodostumisriski kasvaa Jos INR-arvo on > 4.5, verenvuotoriski lisääntyy huomattavasti Lääkeannostus määrätään laboratoriotuloksen perusteella aina seuraavaan laboratoriotutkimukseen asti. Seurantatiheys vaihtelee päivistä viikkoihin, kliinisen tarpeen mukaan.
54 Varfariinihoito: INR-hoitoalue INR tulisi olla suositellulla hoitoalueella. hoitoalue määräytyy sairauden perusteella: Laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja eteisvärinän hoidossa ja ehkäisyssä INR hoitoalue on Sydämen keinoläpän yhteydessä hoitoalue on riippuen keinoläpän sijainnista ja tyypistä. annos otetaan suunnilleen samaan aikaan joka päivä pyritään mahdollisimman tasaiseen päiväannokseen Marevan-kortti: tablettikoko hoidon syy Hoitotaso hoidon kesto päivittäinen hoitoannos seuraava laboratorio-kontrolliaika (INR-kontrolli)
55 Varfariinihoito: INR-tavoitealue on kapea tukos vuoto INR 1 / 3 ajasta tulokset ovat tavoitealueen ulkopuolella kapea tavoitealue vieritestaus yleistyy Cannegieter ym. NEJM 1995.
56 INR-seuranta HUS-alueen perusterveydenhuollossa v selvitys HUSLABissa INR-tutkimuksia n= potilaita n= ,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) Mittausten osuus tuloksista (%) 60% INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 77,5 % alueella 1,9 3,5 (76-80%) INR-taso Helin T ym. Lääkärilehti 2012
57 Varfariinihoidon toteutus on ongelmallista: Monet tekijät vaikuttavat hoidon tehoon ja komplikaatioriskiin Kliiniset tekijät Ikä, paino,sukupuoli, ravinto Muut taudit (maksan vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta, maligniteetit, aivoinfarkti, hypertensio) Muut lääkkeet hemostaattiset (ASA, ADP-estäjät, hepariini, NSAID) Interaktiot (antibiootit, statiinit jne.) Laboratoriolöydökset: trombosytopenia, anemia Geneettiset tekijät
58 INR-vieritestauksen toteutuksessa huomioitavaa Laitevalinta Laadunvarmistus Potilasvalinta Käyttäjien ohjeistus, potilasohjaus Hyvin toteutettuna parantaa varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta! Moodi 2009 (kansallinen suositus). Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007). Heneghan et al. Lancet 2006.
59 INR-vieritestauksessa huomioitavaa Laitevalinta => kartoitettava laitteet => verifioitava laite => tunnettava laite ja sen ominaisuudet Potilasvalinta => Arvioitava kliinisesti Laadunvarmistus => säännöllinen osa vieritestitoimintaa => laite-/potilaskohtainen seuranta Käyttäjien ohjeistus/ Potilasohjeistus => perehdytys => suunniteltava, järjestettävä ja toteutettava asiantuntevasti Moodi 2002 & Labquality Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007).
60 Vuotopotilaan erikoistutkimuksia Paketit, joiden alatutkimuksia voidaan pyytää myös erikseen: 8665 P-Hyyttek akuutit tilanteet TT, INR, APTT, Trombai, AT3, Fibr, D-dimeeri, FVIII Pysyvän vuototaipumuksen tutkimus, 3355 P-Vuotot mm. TT, APTT, FVII, FVIII, FIX, FXIII, vwfrco
61 Vuotoaltis potilas hammaslääkärillä - tiedossa etukäteen Diagnoosi? Miten/koska varmennettu? Hoitava lääkäri? Mikä hoito/hoito-ohje potilaalla on? Perinnöllinen, pysyvä tauti (von Willebrandin tauti, hemofilia, trombosyyttitauti) vai hankittu (Marevan, hepariini, ASA, NSAID, perussairaus, anemia )? varfariini- / dabigatraani? /rivaroksabaani? -potilas: Pienet toimenpiteet eivät vaadi huomioita Hampaanpoisto / leikkaus?
62
63 Vuotovaaraa lisääviä yleisimpiä lääkkeitä ja sairauksia Lääkkeet Varfariini (Marevan) pienimolekyylinen hepariini (enoksapariini, daltepariini) fraktioimaton hepariini fondaparinuuksi Lisäksi: dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Asetyylisalisyylihappo (ASA) klopidogreeli, dipyridamoli, verihiutaleiden glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjät fibrinolyyttiset lääkkeet steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) suuriannoksinen kalsiumkanavan salpaajahoito Solunsalpaajahoito Sairaudet maksan vajaatoiminta munuaisten vajaatoiminta (Krea >200 mol/l) polycythaemia vera, essentiaalinen trombosytemia, idiopaattinen trombosytopeeninen purppura hoitamaton hypertensio amyloidoosi, aneurysmaattiset verisuonisairaudet, kollageenin synteesihäiriöt hankinnainen verenvuototauti tai muu spesifinen hyytymistekijävaje suoliston imeytymishäiriö Muut tilat runsas alkoholinkäyttö K-vitamiinin puute anemia (Hkr <30) trombosytopenia hypokalsemia Luontaistuotteet esim. omega-3, pellavansiemenet, auringonhattu-uute, suuriannoksinen E-vit
64 Vuotoalttiuden korjaaminen Voiko hoitoa keskeyttää? Ns. siltahoito (ohjeet, miten Marevan tauotetaan hepariinihoidon avulla) K-vitamiini, trombosyyttisiirrot Paikallinen hoito!
65 Paikallinen hemostaasi - Traneksaamihappo: Caprilon 100 mg/ml liuos - Laimennetaan veteen 1:1 (5 ml+5ml) ja purskutellaan 1-2 min - Voidaan myös haavasidoksia kostuttaa ja painaa vuotokohtaan - Purskuttelu voidaan uusia esim. 2 h välein sylkäistään pois! - traneksaamihappo-tabletti 500 mg (Caprilon, Cyklocapron )
66 Vuotopotilas hammaslääkärillä - sattumalöydös / vuotava potilas Hoito: vrt. edellä Jatkohoito ja -diagnostiikka: Kysy lääkkeistä: varfariini, hepariini, dabigatraani, rivaroksabaani, ASA, NSAID, SSRI, luontaistuotteet Potilaan hakeuduttava TK-lääkärille, joka aloittaa selvittelyt ja lähettää mahdollisesti eteenpäin erikoissairaanhoitoon
67 Tukostaipumus
68 Tukostaipumus laskimotukos n. 2:1000 /v. yleensä alaraajojen tai lantion alueella, keuhkoissa harvemmin: maksa, perna, keskushermosto toisaalta: toistuvat keskenmenot
69 Tukospotilas hammaslääkärillä Diagnoosi? Hoito? Tauti sinänsä tuskin ongelma, mutta hoito saattaa lisätä vuotoriskiä Varfariini (Marevan) Hepariini, pienimolekylaariset hepariinit, LMWH (Fragmin, Klexane) Dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Uusia antitromboottisia lääkkeitä tulossa ASA, klopidogreeli (Plavix), prasugreeli (Efient), tikagrelori (Brilique) Kysy potilaan mahdollisista hyytymishäiriöistä ja hemostaasijärjestelmään vaikuttavista lääkityksistä!
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotHEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET
HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotHEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS
HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS L2 Anna Lempiäinen vs. kl. op., el Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Syksy 2012 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Sisältö Verisolujen kehitys
LisätiedotAnemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012
Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset
LisätiedotHEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ
HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ Tuukka Helin, LL, eval Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin Yliopisto ja HUSLAB Syksy 2016 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotVUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA
30.11.2018 VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA Elina Lehtinen, Dos, el Hyytymishäiriöyksikkö Hematologian klinikka HUSLAB HYKS Syöpäkeskus 30.11.2018 HEMOSTAASI Veri Virtausolosuhteet Suonen seinämä 1 30.11.2018
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotHallitus 26.9.2011, LIITE 5.
Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotRaskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen
Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotVerenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa
Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotMaahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotVERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotVeren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013
Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013 Hyytymishäiriöyksikkö HYYTYMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotPäivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä
Hyytymishäiriöyksikkö Yhteispoliklinikat, MEKPKL3 Meilahden kolmiosairaala PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Vuototaipumusta aiheuttavan sairauden diagnoosi tiedossa Von
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotMassiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS
Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-
LisätiedotObstetrisen verenvuodon erityispiirteitä
Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotHemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat
Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
LisätiedotDIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotPYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS
PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Tämän esitteen tavoitteena on jakaa olennaista tietoa ja toimintaohjeita verenvuototautipotilaiden yleisimpiä ongelmatilanteita varten:
LisätiedotHemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit
Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Elina Armstrong, LT, Hematologian erikoislääkäri Riitta Lassila, dosentti Sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HYKS Meilahti,
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotKATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen
KATSAUS Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito Allan Rajamäki ja Kari Punnonen Verenvuoto-oireisilla potilailla raudanpuuteanemian diagnoosiin riittää tavallisesti punasoluindeksien tarkastelu. Jos
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotRitva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
Lisätiedotkuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry
Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
LisätiedotRAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan
RAUTA ferrum Kirjoittanut Sandra Porthan RAUTA Rauta on siirtymämetalli, joka esiintyy elimistössä lähinnä ferro- ja ferrimuodossa. Elimistössä on rautaa miehillä noin 4-5g ja naisilla 2-3g. Valtaosa raudasta
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
Lisätiedot