Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset"

Transkriptio

1 Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto

2 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET Verenkuvatutkimukset Anemioiden, infektioiden, malignien veritautien selvittelyt Hemostaasitutkimukset Vuoto- tai tukostaipumustutkimukset, lääkeainemonitorointi Muut Morfologiset veri- ja luuydintutkimukset ja virtaussytometriset tutkimukset, hemoglobinopatioiden selvittelyt

3 VERENKUVA Perusverenkuva B -PVKT (2474) B -Eryt B -Leuk B -Hb B -Hkr B -MCH B -MCHC B -MCV B -Trom Täydellinen verenkuva B -PVK+TKD (2475) B -PVKT+ B -Neutr B -Lymf B -Mono B -Eos B -Basof (B -Erytroblastit)

4 Hematokriitti = punasolujen tilavuusosuus * Lasketaan epäsuorasti punasolujen lukumäärästä ja niiden keskitilavuudesta (MCV) Hkr = Eryt x MCV Viiterajat: % (miehet) % (naiset) Merkitys: veren viskositeetti; vuoto/tukosherkkyys

5 Punasoluindeksit: 1. Punasolujen keskitilavuus, MCV MCV= Hkr/ Eryt fl (10-15 l) Viiterajat: fl 2. Punasolujen keski Hb, MCH MCH= Hb/Eryt pg (10-12 l) Viiterajat: pg 3. Punasolujen keski Hb-pitoisuus, MCHC MCHC= Hb/Hkr g/l Viiterajat: g/l

6 Verenkuvatutkimukset: analysaattori, mikroskopia Hyvä luotettavuus ja toistettavuus, nopeus Analysaattori hälyyttää maligneista tai atyyppisistä soluista sekä teknisistä ongelmista -> varmistus mikroskooppisesti (pääsääntöisesti lab.hoitajan toimesta, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden)

7 PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE (B-Morfo) * kun analysaattorilla ongelmia tulkita PVK/TVK:ta, kone tekee sivelyvalmisteen, joka analysoidaan mikroskoopissa (hoitaja/lääkäri) voidaan pyytää erikseen: epäiltäessä maligneja hematologisia tauteja haettaessa anemian syytä

8 PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE Punasolujen Ryhmitys Koko Muoto Kromisuus Polykromasia Valkosolujen Lukumääräarvio Alaluokkien osuudet Varhaismuodot Morfol. poikkeavuudet Trombosyyttien Lukumääräarvio Ryhmitys Koko

9 VERENKUVA aikuisten viitevälit alaraja yläraja yksikkö B-Leuk E9/l B-Hb naiset g/l miehet " B-Hkr naiset % miehet " B-Eryt naiset E12/l miehet " E-MCV fl E-MCH pg/solu E-MCHC g/l B-Trom E9/l L-Neut(A) " L-Monos(A) 1 11 " L-Eos(A) 1 6 " L-Baso(A) 0 1 " B-Neut E9/l B-Lymf " B-Monos " B-Eos " B-Baso "

10 VERENKUVA: Erittelylaskentaan lisätyt kommentit Atyyppiset lymfosyytit? Määrä, reaktiivisia / maligneja, plasmasoluja Myelosyyttejä? Blasteja? Merkkejä hemolyysistä? Onko konsultoitu laboratoriolääkäriä?

11 VERENKUVAAN VAIKUTTAVAT Sukupuoli Ikä Etninen alkuperä Maantiede Raskaus Menopaussi Rasitus Tupakointi Alkoholi Vuorokauden aika Hb ja Hkr korkeimmillaan aamulla Trom, Neutr ja Leuk nousevat päivän mittaan Eos kaksinkertaistuu keskiyöhön mennessä

12 Verenkuvatutkimus: Kliinisiä sovelluksia Anemiat Infektiot Hb, punasoluparametrit Valkosolujen määrä, jakauma (erotusdiagnostiikassa virus vs. bakteeri ei paljoakaan apua) Onkologia Valkosolujen määrä, malignit solut, granulopoieesin varhaismuodot Vuoto/tukosalttius Hematokriitti, trombosyyttimäärä

13 ANEMIAT Lievät Keskivaikeat Vaikeat Hb >100g/l Hb g/l Hb < 80g/l Luokittelu I Etiologian mukaan II Morfologian mukaan Otettava huomioon: ikä, sukupuoli, rotu, aikaisempi Hb-taso...

14 Anemian syyt Verenvuoto Hemolyysi B12-vitamiinin / folaatin puutos Luuydininfiltraatti Maligniteetti Sekundäärianemia Talassemiat Hemoglobinopatiat Krooninen raudanpuute

15 ANEMIAT Morfologia mikrosytäärinen hypokrominen MCV <80 normosytäärinen MCV Etiologia verenvuoto akuutti krooninen punasolutuotto raudanpuute makrosytäärinen MCV >98 B12-vitamiinin / foolihapon puute sekund. anemiat punasolujen hajoaminen

16 RETIKULOSYYTIT Aikuisten viitealue 0,6 2% Retikulosyytit koholla (retikulosytoosi) Vuoto Hemolyysi Hoitovaste rautahoidolle tai B12- vitamiini-substituutiolle Retikulosyytit alentuneet Aplastinen anemia

17 Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Punasolut pienenevät kypsyessään MCV korkea, jos punasolut nuoria -> punasolutuotanto voi olla kiihtynyttä Kun Hb on normaalia matalampi -> MCV: pieni MCV: raudanpuute vs. krooninen inflammatio, etninen tausta suuri MCV: luuytimen toiminta kiihtynyttä (esim. veren menetyksen tai rautahoidon aloittamisen jälkeen), hemolyysi, foolihapon tai B12- vitamiinin puute, maksavika normaali MCV: luuytimen toiminnan hiipuminen (virus/bakteeriinfektiot?), leukemia, akuutti vuoto, sepsis

18 Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Näkyykö veressä kiihtyneen erytropoieesin merkkejä (suuri MCV, retikulosytoosia, erytroblasteja)? Näkyykö punasolumorfologiassa sivelyvalmisteelta arvioituna muutoksia (kromasia, poikilosytoosi, punasolujen koko)? SIC! Jos useamman linjan sytopenia (absoluuttiset määrät) tai erittelyssä blasteja, pt kuuluu sairaalahoitoon

19 Raudan aineenvaihdunta: Aikuisessa rautaa 2-4g 70 % hemoglobiinissa, 10 % myoglobiinissa, 20 % varastoissa Ravinnon raudasta imeytyy 2-6(20) % Elimistö säätelee imeytymistä Elimistön raudantarve (mg/vrk): Tytöt Pojat

20 Raudanpuutteen syyt rautaa menetetään enemmän kuin saadaan vähentynyt raudansaanti riittämätön ruokavalio, imeytymishäiriö lisääntynyt raudanmenetys vuoto, hemoglobinuria, teleangiektasiat, hemodialyysi lisääntynyt raudantarve imeväiset, murrosikäiset, raskaus, imetys, kestävyysurheilijat

21 Rautastatuksen mittarit Transferriinireseptori (P -TrfR) Transferriinin rautasaturaatio (fp -Trfesat) Rauta (fp Fe) Transferriini (fp -Transf) Ferritiini (S -Ferrit) Luuydintutkimus (Bm -MGGFe) Vaste rautahoidolle

22 Raudanpuuteanemian kehittyminen 1 VARASTOVAJE luuytimen rauta ferritiini 2 RAUDANPUUTE rauta transferriini transferriinin rautasaturaatio transferriinireseptori 3 ANEMIA MCH MCV Hb punasolumorfologia

23 Raudanpuutteen laboratoriolöydökset Hb MCV MCH rauta ferritiini transferriini transferriinireseptori luuytimen varastorauta puuttuu

24 Raudanpuutteen löydökset Normaali Lievät muutokset Selvät muutokset

25 B12-VITAMIINI TAI FOLAATIN PUUTTEESTA JOHTUVA ANEMIA = Megaloblastinen anemia VERENKUVASSA ANEMIAA JA MAKROSYTOOSIA S-B12-VITAMIINI fe-folaatti

26 KROONISEN TAUDIN ANEMIA = sekundaarianemia Syöpätauteihin, infektio- tai tulehdustauteihin liittyvä anemia Hb yleensä > 70 g/l; suhteessa perussairauden vaikeusasteeseen Yleensä normosyyttinen, voi olla mikrosyyttinen tai makrosyyttinen (folaatin puutteessa) Erytropoieesi vaimentunut Mahdollisesti kyseessä sytokiinien aiheuttama raudankäytön estyminen punasolutuotannossa (hepsidiinin merkitys?) Rautavarastot ovat siis riittävät

27 HEMOLYYTTISET ANEMIA Autoimmuuni hemolyyttinen anemia (AIHA) Lääkeaineet Perinnölliset rakenneviat hereditäärinen sferosytoosi lasten tavallisin hemolyysin syy (1:5000) vastasyntyneet, infektion jälkeen, parvorokon jälkeen foolihapon puute Punasolujen elinikä voimakkaasti lyhentynyt

28 HEMOSTAASI- TUTKIMUKSET

29 Hemostaasijärjestelmä pysäyttää verenvuodon rajoittaa muodostuneen hyytymän paikalliseksi veren virtaus verisuonen seinämä veren solut ja proteiinit

30 PRIMAARIHEMOSTAASI Verihiutaleet Von Willebrand -tekijä Verisuonen seinämä HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ Veren hyytymistekijät FIBRINOLYYSI FIX FVIII protrombiini FVa trombiini fibrinogeeni fibrin Plasminogeeni kollageeni endoteeli

31 Verihiutaleiden ja hyytymisjärjestelmän yhteispeli Trombiini PAR-1, -4 GPIb

32 HYYTYMISJÄRJESTELMÄ

33 Hyytymisjärjestelmän estäjät TFPI Aktivoitunut proteiini C Antitrombiini

34 Antikoagulantit Varfariini (F II, VII, IX, X) Fondaparinuuksi Rivaroksabaani Apiksabaani Hepariini Pienimolekyylinen hepariini (LMWH) Hirudiini Dabigatraani

35 ADP Verihiutale-estäjät klopidogreeli prasugreeli tikagrelori P2Y 12 TP _ Tromboksaani A 2 _ dipyridamoli camp AA COX-1 ASA GP IIb/IIIa estäjät Abciximabi Tirofibaani Eptifibatidi Fibrinogeeni VWF GP IIb/IIIa

36 HEMOSTAASITUTKIMUKSET vuotoriski tukosriski lääkehoitojen monitorointi

37 Vuototaipumus

38 Poikkeava krooninen verenvuototaipumus Kliininen vuototaipumus / -tauti onko vuototaipumus poikkeava? oireet (vuodon esiintyvyys, määrä, paikka, kesto, yhteys) muut sairaudet, lääkitys, perinnöllisyys Perinnölliset verenvuototaudit von Willebrandin tauti (VWD) trombosyyttidefektit hemofiliat Hankitut (liittyvät perussairauteen, lääkitykseen) maksa- tai munuaissairaus, tulehdus, veritauti, anemia, DIK, syöpä, autoimmuunitauti, verisuoniperäinen tauti varfariini, hepariini, ASA, kipulääkkeet, masennuslääkkeet jne.

39 Tyypillistä verenvuodolle vuotoalttiilla potilaalla Äkillinen alku Voivat alkaa vähäisen vamman seurauksena tai itsestään Ovat poikkeavan runsaita suhteessa vammaan tai toimenpiteeseen Pitkittyminen Toistuminen Uudelleen alkaminen (jälkivuodot) Esiintyminen useissa paikoissa (yleistynyt vuototaipumus) Seurauksena: anemia

40 Verenvuodon kohteita Iho, ihonalaiset kudokset Lihakset, nivelet Haavat (pitkittynyt vuoto) Limakalvovuodot: ikenet, kuukautiset, nenäverenvuodot Ruuansulatuskanava Virtsatiet

41

42 VERENVUOTOTAIPUMUS Terve VWD tyyppi 1 kantajat trombosyyttihäiriöt Potilas Hemofiliat VWD tyyppi 2 ja 3 BSS, Glanzmann Kliininen diagnostiikka + Laboratoriodiagnostiikka Tulkinta löydöksistä Oikea diagnoosi Suunnattu hoito Potilaan ja hoitavan yksikön informointi

43 von Willebrandin tauti yleisin periytyvä vuototauti suomal. Erik von Willebrand kuvasi taudin esiintyvyys n. 0,8 1,3 %? vaikeusaste vaihtelee samassakin suvussa Iho- ja limakalvovuodot, mustelmat, toimenpiteiden jälkivuodot yms. päätyypit: Tyyppi 1 (75%): lievä, vw-tekijän vajaus Tyyppi 2 (20-25%): useita alatyyppejä, vw-tekijän rakennevika Tyyppi 3: vaikea, harvinainen, vw-tekijän puutos Diagnostiikka: Vuoto-oireet + laboratoriolöydökset vwf:rco eli vwf-aktiivisuus, FVIII-aktiivisuus, vwf:ag eli vwfpitoisuus, vuotoaika/pfa-100, B-Trom, tyypitys (vwfmultimeerijakauma, ristosetiinin aiheuttama trombosyyttien aggregaatio), Nordic guideline 2008

44 Hemofiliat A-hemofilia: FVIII-vajaus tai puutos B-hemofilia: FIX-vajaus tai puutos nivel- ja lihasvuoto, spontaanit vuodot, mustelmataipumus Laboratoriolöydökset: APTT pitenee (jos FVIII- tai FIX-aktiivisuus <25%) TT ja vuotoaika/pfa-100 yleensä normaalit B-Tromb normaali FVIII- tai FIX-aktiivisuus % alentunut <1% vaikea 1-5% keskivaikea 5% lievä

45 Trombosyytit trombosytopenia toimintahäiriöt toimintaan vaikuttavat lääkkeet ASA, ADP-reseptoriestäjät, TRAP-estäjät, GPIIbIIIa-antagonistit Trombosyyttimembraanin reseptorit Intrasellulaariset organellit ja signallointi Nurden & Nurden. Thromb Haemost 2008;99:

46 Vuototaipumuksen laboratoriotutkimusten aiheita - suvussa tiedossa oleva vuototaipumus - herkästi spontaaneja tai trauman aiheuttamia mustelmia - vuotanut poikkeuksellisen runsaasti esim. synnytysten tai leikkausten yhteydessä - ollut lihasverenvuotoja, toistuvia keskenmenoja tai runsaita nenäverenvuotoja

47 Hyytymishäiriöpotilaan tutkimuksia Verenkuva: Hb, Hkr, Leuk, Trom TT ja APTT sekä vuototaipumuksen selvittely -paketti (yleensä vuotopotilas, mutta huom! pitkä APTT voi olla viite tukostaipumuksesta!) Trombosyyttien funktiotutkimus (esim. PFA-100 tai aggregaatiotutkimukset) Maksa-, kilpirauhas-, munuaiskokeet

48 Hyytymisjärjestelmän tutkimukset APTT =aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika TT / INR tromboplastiiniaika INR = )ISI ( PT [patient] PT [normal] Yksittäiset hyytymistekijät

49 P APTT, 2783 = aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika mittaa sisäisen hyytymisreitin tekijöiden (XII, XI, IX, VIII, X, V, II ja I) yhteisvaikutusta (HUSLABin viitearvot s) seulontatutkimuksena yksinään epäspesifinen ja epäherkkä Käyttö: yhdessä TT-tutkimuksen kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa, hepariinihoidon monitorointi APTT pidentynyt Hyytymistekijäpuutos (esim. FVIII) Vaikea maksan vajaatoiminta Lupusantikoagulantti DIK Hepariinihoito (UFH), (näytteenoton hepariinikontaminaatio) Uudet AK-lääkkeet (dabigatraani, rivaroksabaani)

50 P -TT = tromboplastiiniaika, 1731 P INR, 4520 P TT viitearvot % mittaa maksan syntetisoimien, K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden FII, FVII ja FX yhteisvaikutusta Käyttö: vuototaipumuksen selvittely, maksan toiminnan arviointi P -INR mahdollistaa eri laboratorioiden ja menetelmien vertailtavuuden Käyttö: varfariinihoidon tehon monitorointi Terveen henkilön INR (ei AK-hoitoa): n Hoitoalueet: Laskimotromboosin profylaksia ja hoito, systeemisen embolisaation esto: INR Mekaaninen keinoläppä: INR TT% alentunut /INR pidentynyt: Varfariini-hoito (Marevan) K-vitamiinin puutos Maksan vajaatoiminta Yksittäisen hyytymistekijän vajaus Uudet AK-hoidot (dabigatraani, rivaroksabaani)

51 VARFARIINI (Marevan ) 1,3% väestöstä, käyttö lisääntyy 10%/v estää verisuonitukosten syntymistä, hidastaa veren hyytymistä estämällä K-vitamiinin toimintaa K-vitamiini on tarpeellinen hyytymistekijöiden muodostumiselle Pitkään ollut ainoa oraalinen antikoagulantti pitkäaikaiseen käyttöön, nyt uusia lääkeaineita rinnalle (dabigatraani 16.9., rivaroksabaani ) Monet lääkeaineet voivat vaikuttaa varfariinihoidon tehokkuuteen yleisin lääkeaineinteraktioiden ja haittavaikutusten aiheuttaja tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät Monitorointi: INR (tromboplastiiniaika) Cannegieter ym. NEJM 1995.

52 Varfariinihoidon laboratorioseuranta: INR P -TT P -INR K-vitamiini- Riippuvaiset faktorit Protein C Protein S

53 Varfariinihoito ja INR INR-arvoa seurataan hoidon aikana säännöllisesti Esim. INR-arvo = 2.0, veri hyytyy kaksi kertaa normaalia hitaammin Jos INR-arvo on < 2.0, tukoksen muodostumisriski kasvaa Jos INR-arvo on > 4.5, verenvuotoriski lisääntyy huomattavasti Lääkeannostus määrätään laboratoriotuloksen perusteella aina seuraavaan laboratoriotutkimukseen asti. Seurantatiheys vaihtelee päivistä viikkoihin, kliinisen tarpeen mukaan.

54 Varfariinihoito: INR-hoitoalue INR tulisi olla suositellulla hoitoalueella. hoitoalue määräytyy sairauden perusteella: Laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja eteisvärinän hoidossa ja ehkäisyssä INR hoitoalue on Sydämen keinoläpän yhteydessä hoitoalue on riippuen keinoläpän sijainnista ja tyypistä. annos otetaan suunnilleen samaan aikaan joka päivä pyritään mahdollisimman tasaiseen päiväannokseen Marevan-kortti: tablettikoko hoidon syy Hoitotaso hoidon kesto päivittäinen hoitoannos seuraava laboratorio-kontrolliaika (INR-kontrolli)

55 Varfariinihoito: INR-tavoitealue on kapea tukos vuoto INR 1 / 3 ajasta tulokset ovat tavoitealueen ulkopuolella kapea tavoitealue vieritestaus yleistyy Cannegieter ym. NEJM 1995.

56 INR-seuranta HUS-alueen perusterveydenhuollossa v selvitys HUSLABissa INR-tutkimuksia n= potilaita n= ,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) Mittausten osuus tuloksista (%) 60% INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 77,5 % alueella 1,9 3,5 (76-80%) INR-taso Helin T ym. Lääkärilehti 2012

57 Varfariinihoidon toteutus on ongelmallista: Monet tekijät vaikuttavat hoidon tehoon ja komplikaatioriskiin Kliiniset tekijät Ikä, paino,sukupuoli, ravinto Muut taudit (maksan vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta, maligniteetit, aivoinfarkti, hypertensio) Muut lääkkeet hemostaattiset (ASA, ADP-estäjät, hepariini, NSAID) Interaktiot (antibiootit, statiinit jne.) Laboratoriolöydökset: trombosytopenia, anemia Geneettiset tekijät

58 INR-vieritestauksen toteutuksessa huomioitavaa Laitevalinta Laadunvarmistus Potilasvalinta Käyttäjien ohjeistus, potilasohjaus Hyvin toteutettuna parantaa varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta! Moodi 2009 (kansallinen suositus). Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007). Heneghan et al. Lancet 2006.

59 INR-vieritestauksessa huomioitavaa Laitevalinta => kartoitettava laitteet => verifioitava laite => tunnettava laite ja sen ominaisuudet Potilasvalinta => Arvioitava kliinisesti Laadunvarmistus => säännöllinen osa vieritestitoimintaa => laite-/potilaskohtainen seuranta Käyttäjien ohjeistus/ Potilasohjeistus => perehdytys => suunniteltava, järjestettävä ja toteutettava asiantuntevasti Moodi 2002 & Labquality Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007).

60 Vuotopotilaan erikoistutkimuksia Paketit, joiden alatutkimuksia voidaan pyytää myös erikseen: 8665 P-Hyyttek akuutit tilanteet TT, INR, APTT, Trombai, AT3, Fibr, D-dimeeri, FVIII Pysyvän vuototaipumuksen tutkimus, 3355 P-Vuotot mm. TT, APTT, FVII, FVIII, FIX, FXIII, vwfrco

61 Vuotoaltis potilas hammaslääkärillä - tiedossa etukäteen Diagnoosi? Miten/koska varmennettu? Hoitava lääkäri? Mikä hoito/hoito-ohje potilaalla on? Perinnöllinen, pysyvä tauti (von Willebrandin tauti, hemofilia, trombosyyttitauti) vai hankittu (Marevan, hepariini, ASA, NSAID, perussairaus, anemia )? varfariini- / dabigatraani? /rivaroksabaani? -potilas: Pienet toimenpiteet eivät vaadi huomioita Hampaanpoisto / leikkaus?

62

63 Vuotovaaraa lisääviä yleisimpiä lääkkeitä ja sairauksia Lääkkeet Varfariini (Marevan) pienimolekyylinen hepariini (enoksapariini, daltepariini) fraktioimaton hepariini fondaparinuuksi Lisäksi: dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Asetyylisalisyylihappo (ASA) klopidogreeli, dipyridamoli, verihiutaleiden glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjät fibrinolyyttiset lääkkeet steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) suuriannoksinen kalsiumkanavan salpaajahoito Solunsalpaajahoito Sairaudet maksan vajaatoiminta munuaisten vajaatoiminta (Krea >200 mol/l) polycythaemia vera, essentiaalinen trombosytemia, idiopaattinen trombosytopeeninen purppura hoitamaton hypertensio amyloidoosi, aneurysmaattiset verisuonisairaudet, kollageenin synteesihäiriöt hankinnainen verenvuototauti tai muu spesifinen hyytymistekijävaje suoliston imeytymishäiriö Muut tilat runsas alkoholinkäyttö K-vitamiinin puute anemia (Hkr <30) trombosytopenia hypokalsemia Luontaistuotteet esim. omega-3, pellavansiemenet, auringonhattu-uute, suuriannoksinen E-vit

64 Vuotoalttiuden korjaaminen Voiko hoitoa keskeyttää? Ns. siltahoito (ohjeet, miten Marevan tauotetaan hepariinihoidon avulla) K-vitamiini, trombosyyttisiirrot Paikallinen hoito!

65 Paikallinen hemostaasi - Traneksaamihappo: Caprilon 100 mg/ml liuos - Laimennetaan veteen 1:1 (5 ml+5ml) ja purskutellaan 1-2 min - Voidaan myös haavasidoksia kostuttaa ja painaa vuotokohtaan - Purskuttelu voidaan uusia esim. 2 h välein sylkäistään pois! - traneksaamihappo-tabletti 500 mg (Caprilon, Cyklocapron )

66 Vuotopotilas hammaslääkärillä - sattumalöydös / vuotava potilas Hoito: vrt. edellä Jatkohoito ja -diagnostiikka: Kysy lääkkeistä: varfariini, hepariini, dabigatraani, rivaroksabaani, ASA, NSAID, SSRI, luontaistuotteet Potilaan hakeuduttava TK-lääkärille, joka aloittaa selvittelyt ja lähettää mahdollisesti eteenpäin erikoissairaanhoitoon

67 Tukostaipumus

68 Tukostaipumus laskimotukos n. 2:1000 /v. yleensä alaraajojen tai lantion alueella, keuhkoissa harvemmin: maksa, perna, keskushermosto toisaalta: toistuvat keskenmenot

69 Tukospotilas hammaslääkärillä Diagnoosi? Hoito? Tauti sinänsä tuskin ongelma, mutta hoito saattaa lisätä vuotoriskiä Varfariini (Marevan) Hepariini, pienimolekylaariset hepariinit, LMWH (Fragmin, Klexane) Dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Uusia antitromboottisia lääkkeitä tulossa ASA, klopidogreeli (Plavix), prasugreeli (Efient), tikagrelori (Brilique) Kysy potilaan mahdollisista hyytymishäiriöistä ja hemostaasijärjestelmään vaikuttavista lääkityksistä!

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen

Lisätiedot

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS L2 Anna Lempiäinen vs. kl. op., el Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Syksy 2012 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Sisältö Verisolujen kehitys

Lisätiedot

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset

Lisätiedot

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ Tuukka Helin, LL, eval Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin Yliopisto ja HUSLAB Syksy 2016 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA 30.11.2018 VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA Elina Lehtinen, Dos, el Hyytymishäiriöyksikkö Hematologian klinikka HUSLAB HYKS Syöpäkeskus 30.11.2018 HEMOSTAASI Veri Virtausolosuhteet Suonen seinämä 1 30.11.2018

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tukostaipumus (2 tapausta) Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Maahanmuuttajalapsen anemia

Maahanmuuttajalapsen anemia Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013

Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013 Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013 Hyytymishäiriöyksikkö HYYTYMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä

Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä Hyytymishäiriöyksikkö Yhteispoliklinikat, MEKPKL3 Meilahden kolmiosairaala PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Vuototaipumusta aiheuttavan sairauden diagnoosi tiedossa Von

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset

Lisätiedot

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos

Lisätiedot

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS

PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Tämän esitteen tavoitteena on jakaa olennaista tietoa ja toimintaohjeita verenvuototautipotilaiden yleisimpiä ongelmatilanteita varten:

Lisätiedot

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Elina Armstrong, LT, Hematologian erikoislääkäri Riitta Lassila, dosentti Sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HYKS Meilahti,

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

KATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen

KATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen KATSAUS Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito Allan Rajamäki ja Kari Punnonen Verenvuoto-oireisilla potilailla raudanpuuteanemian diagnoosiin riittää tavallisesti punasoluindeksien tarkastelu. Jos

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.

Lisätiedot

RAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan

RAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan RAUTA ferrum Kirjoittanut Sandra Porthan RAUTA Rauta on siirtymämetalli, joka esiintyy elimistössä lähinnä ferro- ja ferrimuodossa. Elimistössä on rautaa miehillä noin 4-5g ja naisilla 2-3g. Valtaosa raudasta

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot