Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
|
|
- Elina Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen tilavuusosuus haima (kr.) = veri Plasma Verihiutaleet Valkosolut Punasolut Buffy coat (=ruskeankeltainen peite) B-Hkr: naiset , miehet Seerumi (ei sisällä fibrinogeenia) = veri hyytymä [vrt. plasma] 1
2 Veren neljä pääelementtiä: Punasolut (erytrosyytit) kuljettavat verikaasuja Verihiutaleet (trombosyytit) tarkkailevat verisuonten seinämiä ja tukkivat vauriokohdat sekä osallistuvat veren hyytymiseen Valkosolut (leukosyytit) toimivat puolustuksessa bakteereja, viruksia, parasiitteja vastaan ja auttavat kudosvaurion siivoamisessa Plasma on proteiinipitoinen liuos. Plasma sisältää mm. ravintoaineita, aineenvaihdunta-tuotteita, vasta-aineita, hormoneita, veren hyytymäjärjestelmän ja komplementti-järjestelmän proteiineja Perusverenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta (koneellinen verestä) Punasolut (B-Eryt [m] E12/l) ~1000x Verihiutaleet (B-Trom E9/l) ~50x Valkosolut (B-Leuk E9/l) ~1x huslab.fi/ohjekirja/2475.html B-Diffi (%) Neutrofiilit Lymfosyytit Monosyytit 4 12 Eosinofiilit 1 6 Basofiilit 0 1 Granulosyyttejä terveysportti.fi 2
3 strooman (retikulaari)solu hematopoeettinen lokero Luuytimen rakenne Hemato-poietic = verta muodostava Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW Epäyhtenäinen tyvikalvo Verisolujen muodostuminen Yhteinen lymfoidinen esisolu megakaryosyytti verihiutaleita erytroblastisaareke Hematopoeettinen kantasolu Lymfosyytit Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW Dendriittinen solu Granulosyytit ja monosyytti Yhteinen myeloidinen esisolu lympha = puhtaan veden jumalatar muelos (kr) =luuydin Punasolut ja verihiutaleet 3
4 Albers: Punasoluja sivelyvalmisteessa Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Pyöreä muoto EPO (munuaisesta) Ribosomit basofilia Q: Miksi punasolut ovat tämän muotoisia? Ei tumaa Ohut keskusta, laidat paksummat Eosinofilia (hemoglobiini) Eosinofilia 4
5 Retikulosyyttejä, epäkypsiä punasoluja Sivelyvalmiste, erikoisvärjäys Ribosomeja Retikulosyyttejä on n. 1% veren punasoluista Punasolun kalvotukiranka - elastisuus aktiini spektriini linkkiproteiini (protein 4.1) linkkiproteiini (ankyriini) Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW 5
6 Sirppisoluanemia HbS aggregoituu ketjuiksi an(h)aemia =veren vähyys Raudanpuuteanemia: hypokromia, mikro-, aniso- ja poikilosytoosi poikilos (kr.) = vaihteleva B-Hb: naiset g/l, miehet g/l 6
7 Neutrofiilit granulosyytit Ensivaiheen puolustussolu infektiossa ja kudosvauriossa Päätehtävä on fagosytoida ja tuhota invasoivia mikroorganismeja ja muuta vierasta ainesta liikuntakykyisiä fagosyyttejä Bakteeritulehduksessa muodostuva märkä on suurelta osin kuolleita neutrofiilejä Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Neutrofiili granulosyytti Tuma on liuskottunut Lysosomit (=azurofiiliset granulat) ovat tiiviitä Runsaasti jyväsellisiä rakkuloita sytoplasmassa sauvatumainen nuoruusmuoto glykogeenia Valomikroskoopissa jyväset ( granulat ) erottuvat (vaikka värjäytyvät heikosti) Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. liuskatumainen 7
8 Neutrofiilin rekrytointi kudokseen selektiini 1. r u l l a u s integriini immunoglobuliini superperhe 2. pysähtyminen 3. läpäisy (diapedesis) integriinireseptori kemokiinieritys selektiinireseptori Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW syöttösolu kemoattraktantit 4. chemotaxis Neutrofiili fagosytoosipuuhissa C3b (komplementti) Fcreseptori scavengerreseptori vasta-aine valejalka Tollinkaltainen reseptori fagosomi antigeeni fagolysosomi hajotus jäännöskappale komplementtireseptori Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW scavenger=jätteiden keräilijä, haaskaeläin eksosytoosi 8
9 Neutrofiilin respiratorinen ryöppy tappaa bakteereita tehokkaasti NADPH:ta hapettava kompleksi tuottaa happiradikaaleja Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. MPO= myeloperoksidaasi tuottaa reaktiivisia klooriyhdisteitä Eosinofiili Eosinofiilin tuma on useimmiten kaksilohkoinen Eosinofiilin sytoplasmassa on jyväsellisiä rakkuloita, joissa näkyy kiteinen ydin EM-valmisteissa Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 9
10 Eosinofiilit toiminnassa: Fagosytoivat vasta-aine-antigeeni-komplekseja, mikä laannuttaa tulehdusta Erittävät histaminaasia ja arylsulfataasia, jotka hajoittavat histamiinia ja leukotrieeneja tämäkin laannuttaa tulehdusta Yksi päätehtävistä on parasiitti-infektioiden torjunta: Sytoplasman jyväset sisältävät major basic proteiinia (MBP) ja muita yhdisteitä jotka ovat toksisia alkueläimille ja muille parasiiteille Tehtäviä myös virusinfektioissa (RNAse) ym. Basofiili granulosyytti Basofiilin tuman liuskottunut muoto peittyy jyvästen alle Solun pinnalla on Fcreseptorit IgE:lle Suuret tiivisytimiset jyväselliset rakkulat muistuttavat syöttösolun rakkuloita solut ovatkin lähisukulaisia. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 10
11 Monosyytti on suurin valkosoluista Tummat jyväset ovat azurofiilisiä, solun lysosomeja Tuma munuaisen, joskus U:n muotoinen Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Monosyytit ja makrofagit Monosyytit ovat esiasteita kudosten makrofageille Makrofagit kuuluvat mononukleaarisen fagosyyttijärjestelmään Monosyytit reagoivat kemotaktisesti kudokseen tunkeutuviin mikro-organismeihin ja tulehdukseen -> tunkeutuvat kudoksiin muuttuen siellä makrofageiksi Makrofagit ja neutrofiilit ovat ensilinjan puolustussoluja ja tärkeimpiä fagosyyttejä Osa makrofageista toimii antigeenia esittelevinä soluina 11
12 Makrofagi toimii antigeenin esittelijäsoluna auttaja T-lymfosyytille vieras antigeeni MHC=Major histocompatibility complex antigeeni MHC II CD4 Makrofagi MHC II CD3 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW TCR = T-solu reseptori MHC II synteesi ja antigeenin esittely MHC I ja endogeeninen peptidi MHC II ja invariantti ketju Ulkoinen antigeeni 1 Golgin laite 2 Golgin laite aikainen endosomi 4 myöhäinen endosomi 1 invariantti ketju endogeeninen proteiini lysosomi hajonneet MHC II ja antigeeni 12
13 Lymfosyytit Luuytimestä valmistuu esiasteita kypsyminen luuytimessä verenkierto lymfaattinen kudos koulutus kateenkorvassa kypsyminen luuytimessä aktivaatio, proliferaatio, kypsyminen toimeenpanija =effector solut Kateenkorva = thymus (kr. thymos/thumos =syylämäinen kasvannainen/sielu, tunteiden paikka [vrt. aleksitymia] (kasv. Thymus = timjami) Keskikokoinen lymfosyytti Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Tuma ei ole välttämättä aivan pyöreä Sytoplasmassa ei ole jyväsiä Pieni Keskikokoinen Isot lymfosyytit ovat joko NKsoluja tai aktivoituneita lymfosyyttejä Iso 13
14 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas Fig 14.5 Muuntunut solu vieras proteiini MHC I Sytotoksinen T-solu T-lymfosyyttien MHC-riippuvuus Elimistön lähes kaikki solut esittelevät molekyylejään MHC I liitettynä CD8 + sytotoksisille T-solulle MHC II Ainoastaan erityisillä (professional) antigeenin esittelijäsoluilla on MHC II kompleksi, jolla ne esittelevät löytämiään antigeeneja CD4+ auttaja T-lymfosyytille Makrofagi Auttaja T-solu B-solujen aktivaatio sekä plasma- ja muistisolujen synty B-solujen aktivaatio tapahtuu yhteistyössä CD4 + auttaja T-solujen kanssa. vasta-aine plasmasolut muisti-bsolut Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 14
15 Luuytimen sivelyvalmiste? Eosinofiili Sauvatumainen neutrofiili Megakaryosyytti on hajoaa hiutaleiksi Demarkaatiokanavat Yksi suuri polyploidinen tuma Halkaisija ad 160 um Verihiutaleiden vapautuminen sinusoideihin Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 15
16 Verihiutale (trombosyytti) Periferinen vyöhyke glycocalyx Rakennevyöhyke solukalvo mikrotubulukset Solu- Aktiini, myosiini organelli- vyöhyke -jyväset (lysosomit) -jyväset (fibrinogen, PDGF) -jyväset (serotonin) Kalvojärjestelmä avoimet kanavat tiivisainesputket, Ca 2+ puna -solu Ei tumaa, ei Golgi/rER, on mitokondrioita -jyväsissä on trombogeenisia aineksia mm. fibrinogeenia, myös -granuloiden sisältö edistää hyytymän syntyä. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Heikki Hervonen 2011 Veritulpan muodostuminen 1. Endoteelisoluvaurio subendoteeliin tarttuu trombosyyttejä mikä aktivoi ne erittämään (serotoniinia, ADP, tromboksaani A2) 2. verisuoni supistuu ja lisää trombosyyttejä takertuu paikalle (laminiini/kollageeni +endoteelisolun vwf) 3. Trombosyyttitulppa =Primaari hemostaasi 4. Verihiutaleet erittävät tekijää (tissue factor) mikä aloittaa hyytymiskaskadin (verihiutaleen pinnan integriini sitoo fibrinogeenia ja trombiinireseptori) 5. Fibriinitulppa syntyy =Sekundaari hemostaasi 6. Trombosyytit supistuvat ja fibriinitulppaa liuotetaan (endoteelisolun TPA->plasmin) rekanalisaatio MA
17 Fibrinogeenistä polymerisoituu säikeitä Veren fibrinogeeni ja protrombiini ovat maksasolujen tuottamia. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas Key points - blood Plasma + cellular elements: erythrocytes, leukocytes, and platelets Erythrocyte plasma membrane cytoskeleton Leukocytes: granulocytes, lymphocytes, and monocytes Leukocyte homing Granulocytes: neutrophils, eosinophils, and basophils Lymphocytes: B-, T- and NK-cells Platelet structure-function -> blood clotting Bone marrow: stromal & hemopoietic compartments, lymphoid and myeloid progenitors 17
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T055 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, HUSLAB JOINT AUTHORITY FOR HELSINKI
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotTunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
LisätiedotVeri ja veren solut /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/
1 Veri ja veren solut /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta, jonka soluväliaine on juoksevaa. Perusaineena
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotTulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotLYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotHelena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)
Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)
LisätiedotIHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA
Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun
LisätiedotYLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille
LisätiedotGenetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotTulehduksen laboratoriodiagnostiikka
Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit
LisätiedotVeri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed
Veri ja elimistön puolustus Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed Veren kloostumus Verisolujen tuotanto Punasolut Verihiutaleet ja hyytyminen Veri on nestemäistä kudosta Composition of Blood Water Amino acids
LisätiedotKUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT
KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotHankittu ja luontainen immuunijärjestelmä
IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotYleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä
Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen
LisätiedotBIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ
1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian
LisätiedotImmuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:
1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotSIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa
LisätiedotSYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson
SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto
LisätiedotTutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa
Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat ovat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa. Exeterin ja Albertan yliopistojen kansainvälinen tutkijaryhmä löysi solujen toimintaan liittyvän
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotSytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotTÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS
TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä Werner Hyvärinen Jesse Lehtola Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotHallitus 26.9.2011, LIITE 5.
Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula
LisätiedotRitva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotPOLTTOPISTE- TEHTÄVÄT
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin
Lisätiedot2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)
2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,
LisätiedotMONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI. Opas tunnistamisen avuksi
MONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI Opas tunnistamisen avuksi Henna Lehdikko Jenny Törnroos Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotSpesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
LisätiedotSYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS
SYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS Jenna Pynttäri Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus 13BIO PYNTTÄRI,
LisätiedotFlunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja
Flunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja Flunssavirus aseeksi syöpäsoluja vastaan? Tutkijoiden mukaan viruksen pintareseptoria voidaan muuttaa niin, että se tunnistaa pahanlaatuiset
LisätiedotItseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen
1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat
LisätiedotTUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ
TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...
LisätiedotSidekudos ja rasvakudos
Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi
Lisätiedotlöyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut
Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa
Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari
LisätiedotHelsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine
Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine KIRJALLISUUSKATSAUS SIAN LUONNOLLISESTA IMMUUNIPUOLUSTUKSESTA JA KOKEELLINEN
LisätiedotVEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI
VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotSÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN
1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S
LisätiedotTekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija
Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.
LisätiedotVALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE
VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotSUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ
SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ Pertti Marnila *, Juha-Matti Pihlava, Rainer Peltola, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Henri Vanhanen (pertti.marnila@luke.fi) www.researchgate.net/profile/pertti_marnila
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotAKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
Mariella Keränen & Maija Kärki AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia Oulun ammattikorkeakoululle AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia
LisätiedotEmmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN
Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotIMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
LisätiedotVERINÄYTTEIDEN TULKINTA JA HYÖDYNTÄMINEN KILPA- HEVOSTEN VALMENNUKSESSA
VERINÄYTTEIDEN TULKINTA JA HYÖDYNTÄMINEN KILPA- HEVOSTEN VALMENNUKSESSA Johanna Karhunen Riikka Kosonen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotMikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys
Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotOncology24x7.com. Janssen-Cilag Oy
akuutti (acute) Äkillinen oireiden tai sairauden alkaminen. Alkyloiva aine (Alcylating agent) Kemoterapeuttinen aine, kuten melfalaani tai syklofosfamidi. Alkyloiva merkitsee tapaa, jolla nämä aineet vaikuttavat
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
Lisätiedot