Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY"

Transkriptio

1 Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen tilavuusosuus haima (kr.) = veri Plasma Verihiutaleet Valkosolut Punasolut Buffy coat (=ruskeankeltainen peite) B-Hkr: naiset , miehet Seerumi (ei sisällä fibrinogeenia) = veri hyytymä [vrt. plasma] 1

2 Veren neljä pääelementtiä: Punasolut (erytrosyytit) kuljettavat verikaasuja Verihiutaleet (trombosyytit) tarkkailevat verisuonten seinämiä ja tukkivat vauriokohdat sekä osallistuvat veren hyytymiseen Valkosolut (leukosyytit) toimivat puolustuksessa bakteereja, viruksia, parasiitteja vastaan ja auttavat kudosvaurion siivoamisessa Plasma on proteiinipitoinen liuos. Plasma sisältää mm. ravintoaineita, aineenvaihdunta-tuotteita, vasta-aineita, hormoneita, veren hyytymäjärjestelmän ja komplementti-järjestelmän proteiineja Perusverenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta (koneellinen verestä) Punasolut (B-Eryt [m] E12/l) ~1000x Verihiutaleet (B-Trom E9/l) ~50x Valkosolut (B-Leuk E9/l) ~1x huslab.fi/ohjekirja/2475.html B-Diffi (%) Neutrofiilit Lymfosyytit Monosyytit 4 12 Eosinofiilit 1 6 Basofiilit 0 1 Granulosyyttejä terveysportti.fi 2

3 strooman (retikulaari)solu hematopoeettinen lokero Luuytimen rakenne Hemato-poietic = verta muodostava Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW Epäyhtenäinen tyvikalvo Verisolujen muodostuminen Yhteinen lymfoidinen esisolu megakaryosyytti verihiutaleita erytroblastisaareke Hematopoeettinen kantasolu Lymfosyytit Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW Dendriittinen solu Granulosyytit ja monosyytti Yhteinen myeloidinen esisolu lympha = puhtaan veden jumalatar muelos (kr) =luuydin Punasolut ja verihiutaleet 3

4 Albers: Punasoluja sivelyvalmisteessa Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Pyöreä muoto EPO (munuaisesta) Ribosomit basofilia Q: Miksi punasolut ovat tämän muotoisia? Ei tumaa Ohut keskusta, laidat paksummat Eosinofilia (hemoglobiini) Eosinofilia 4

5 Retikulosyyttejä, epäkypsiä punasoluja Sivelyvalmiste, erikoisvärjäys Ribosomeja Retikulosyyttejä on n. 1% veren punasoluista Punasolun kalvotukiranka - elastisuus aktiini spektriini linkkiproteiini (protein 4.1) linkkiproteiini (ankyriini) Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW 5

6 Sirppisoluanemia HbS aggregoituu ketjuiksi an(h)aemia =veren vähyys Raudanpuuteanemia: hypokromia, mikro-, aniso- ja poikilosytoosi poikilos (kr.) = vaihteleva B-Hb: naiset g/l, miehet g/l 6

7 Neutrofiilit granulosyytit Ensivaiheen puolustussolu infektiossa ja kudosvauriossa Päätehtävä on fagosytoida ja tuhota invasoivia mikroorganismeja ja muuta vierasta ainesta liikuntakykyisiä fagosyyttejä Bakteeritulehduksessa muodostuva märkä on suurelta osin kuolleita neutrofiilejä Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Neutrofiili granulosyytti Tuma on liuskottunut Lysosomit (=azurofiiliset granulat) ovat tiiviitä Runsaasti jyväsellisiä rakkuloita sytoplasmassa sauvatumainen nuoruusmuoto glykogeenia Valomikroskoopissa jyväset ( granulat ) erottuvat (vaikka värjäytyvät heikosti) Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. liuskatumainen 7

8 Neutrofiilin rekrytointi kudokseen selektiini 1. r u l l a u s integriini immunoglobuliini superperhe 2. pysähtyminen 3. läpäisy (diapedesis) integriinireseptori kemokiinieritys selektiinireseptori Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 2010, LWW syöttösolu kemoattraktantit 4. chemotaxis Neutrofiili fagosytoosipuuhissa C3b (komplementti) Fcreseptori scavengerreseptori vasta-aine valejalka Tollinkaltainen reseptori fagosomi antigeeni fagolysosomi hajotus jäännöskappale komplementtireseptori Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW scavenger=jätteiden keräilijä, haaskaeläin eksosytoosi 8

9 Neutrofiilin respiratorinen ryöppy tappaa bakteereita tehokkaasti NADPH:ta hapettava kompleksi tuottaa happiradikaaleja Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. MPO= myeloperoksidaasi tuottaa reaktiivisia klooriyhdisteitä Eosinofiili Eosinofiilin tuma on useimmiten kaksilohkoinen Eosinofiilin sytoplasmassa on jyväsellisiä rakkuloita, joissa näkyy kiteinen ydin EM-valmisteissa Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 9

10 Eosinofiilit toiminnassa: Fagosytoivat vasta-aine-antigeeni-komplekseja, mikä laannuttaa tulehdusta Erittävät histaminaasia ja arylsulfataasia, jotka hajoittavat histamiinia ja leukotrieeneja tämäkin laannuttaa tulehdusta Yksi päätehtävistä on parasiitti-infektioiden torjunta: Sytoplasman jyväset sisältävät major basic proteiinia (MBP) ja muita yhdisteitä jotka ovat toksisia alkueläimille ja muille parasiiteille Tehtäviä myös virusinfektioissa (RNAse) ym. Basofiili granulosyytti Basofiilin tuman liuskottunut muoto peittyy jyvästen alle Solun pinnalla on Fcreseptorit IgE:lle Suuret tiivisytimiset jyväselliset rakkulat muistuttavat syöttösolun rakkuloita solut ovatkin lähisukulaisia. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 10

11 Monosyytti on suurin valkosoluista Tummat jyväset ovat azurofiilisiä, solun lysosomeja Tuma munuaisen, joskus U:n muotoinen Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Monosyytit ja makrofagit Monosyytit ovat esiasteita kudosten makrofageille Makrofagit kuuluvat mononukleaarisen fagosyyttijärjestelmään Monosyytit reagoivat kemotaktisesti kudokseen tunkeutuviin mikro-organismeihin ja tulehdukseen -> tunkeutuvat kudoksiin muuttuen siellä makrofageiksi Makrofagit ja neutrofiilit ovat ensilinjan puolustussoluja ja tärkeimpiä fagosyyttejä Osa makrofageista toimii antigeenia esittelevinä soluina 11

12 Makrofagi toimii antigeenin esittelijäsoluna auttaja T-lymfosyytille vieras antigeeni MHC=Major histocompatibility complex antigeeni MHC II CD4 Makrofagi MHC II CD3 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW TCR = T-solu reseptori MHC II synteesi ja antigeenin esittely MHC I ja endogeeninen peptidi MHC II ja invariantti ketju Ulkoinen antigeeni 1 Golgin laite 2 Golgin laite aikainen endosomi 4 myöhäinen endosomi 1 invariantti ketju endogeeninen proteiini lysosomi hajonneet MHC II ja antigeeni 12

13 Lymfosyytit Luuytimestä valmistuu esiasteita kypsyminen luuytimessä verenkierto lymfaattinen kudos koulutus kateenkorvassa kypsyminen luuytimessä aktivaatio, proliferaatio, kypsyminen toimeenpanija =effector solut Kateenkorva = thymus (kr. thymos/thumos =syylämäinen kasvannainen/sielu, tunteiden paikka [vrt. aleksitymia] (kasv. Thymus = timjami) Keskikokoinen lymfosyytti Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Tuma ei ole välttämättä aivan pyöreä Sytoplasmassa ei ole jyväsiä Pieni Keskikokoinen Isot lymfosyytit ovat joko NKsoluja tai aktivoituneita lymfosyyttejä Iso 13

14 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas Fig 14.5 Muuntunut solu vieras proteiini MHC I Sytotoksinen T-solu T-lymfosyyttien MHC-riippuvuus Elimistön lähes kaikki solut esittelevät molekyylejään MHC I liitettynä CD8 + sytotoksisille T-solulle MHC II Ainoastaan erityisillä (professional) antigeenin esittelijäsoluilla on MHC II kompleksi, jolla ne esittelevät löytämiään antigeeneja CD4+ auttaja T-lymfosyytille Makrofagi Auttaja T-solu B-solujen aktivaatio sekä plasma- ja muistisolujen synty B-solujen aktivaatio tapahtuu yhteistyössä CD4 + auttaja T-solujen kanssa. vasta-aine plasmasolut muisti-bsolut Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 14

15 Luuytimen sivelyvalmiste? Eosinofiili Sauvatumainen neutrofiili Megakaryosyytti on hajoaa hiutaleiksi Demarkaatiokanavat Yksi suuri polyploidinen tuma Halkaisija ad 160 um Verihiutaleiden vapautuminen sinusoideihin Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW 15

16 Verihiutale (trombosyytti) Periferinen vyöhyke glycocalyx Rakennevyöhyke solukalvo mikrotubulukset Solu- Aktiini, myosiini organelli- vyöhyke -jyväset (lysosomit) -jyväset (fibrinogen, PDGF) -jyväset (serotonin) Kalvojärjestelmä avoimet kanavat tiivisainesputket, Ca 2+ puna -solu Ei tumaa, ei Golgi/rER, on mitokondrioita -jyväsissä on trombogeenisia aineksia mm. fibrinogeenia, myös -granuloiden sisältö edistää hyytymän syntyä. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6p 2010, LWW Heikki Hervonen 2011 Veritulpan muodostuminen 1. Endoteelisoluvaurio subendoteeliin tarttuu trombosyyttejä mikä aktivoi ne erittämään (serotoniinia, ADP, tromboksaani A2) 2. verisuoni supistuu ja lisää trombosyyttejä takertuu paikalle (laminiini/kollageeni +endoteelisolun vwf) 3. Trombosyyttitulppa =Primaari hemostaasi 4. Verihiutaleet erittävät tekijää (tissue factor) mikä aloittaa hyytymiskaskadin (verihiutaleen pinnan integriini sitoo fibrinogeenia ja trombiinireseptori) 5. Fibriinitulppa syntyy =Sekundaari hemostaasi 6. Trombosyytit supistuvat ja fibriinitulppaa liuotetaan (endoteelisolun TPA->plasmin) rekanalisaatio MA

17 Fibrinogeenistä polymerisoituu säikeitä Veren fibrinogeeni ja protrombiini ovat maksasolujen tuottamia. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas Key points - blood Plasma + cellular elements: erythrocytes, leukocytes, and platelets Erythrocyte plasma membrane cytoskeleton Leukocytes: granulocytes, lymphocytes, and monocytes Leukocyte homing Granulocytes: neutrophils, eosinophils, and basophils Lymphocytes: B-, T- and NK-cells Platelet structure-function -> blood clotting Bone marrow: stromal & hemopoietic compartments, lymphoid and myeloid progenitors 17

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews. Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Veri ja veren solut /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/

Veri ja veren solut /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ 1 Veri ja veren solut /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta, jonka soluväliaine on juoksevaa. Perusaineena

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.) Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed

Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed Veri ja elimistön puolustus Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed Veren kloostumus Verisolujen tuotanto Punasolut Verihiutaleet ja hyytyminen Veri on nestemäistä kudosta Composition of Blood Water Amino acids

Lisätiedot

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren

Lisätiedot

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Veren sivelyvalmisteen morfologisen KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ 1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin: 1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS

TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä Werner Hyvärinen Jesse Lehtola Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI

VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine KIRJALLISUUSKATSAUS SIAN LUONNOLLISESTA IMMUUNIPUOLUSTUKSESTA JA KOKEELLINEN

Lisätiedot

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.

Lisätiedot

MONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI. Opas tunnistamisen avuksi

MONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI. Opas tunnistamisen avuksi MONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI Opas tunnistamisen avuksi Henna Lehdikko Jenny Törnroos Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN

SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN 1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S

Lisätiedot

VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE

VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ Pertti Marnila *, Juha-Matti Pihlava, Rainer Peltola, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Henri Vanhanen (pertti.marnila@luke.fi) www.researchgate.net/profile/pertti_marnila

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

VERINÄYTTEIDEN TULKINTA JA HYÖDYNTÄMINEN KILPA- HEVOSTEN VALMENNUKSESSA

VERINÄYTTEIDEN TULKINTA JA HYÖDYNTÄMINEN KILPA- HEVOSTEN VALMENNUKSESSA VERINÄYTTEIDEN TULKINTA JA HYÖDYNTÄMINEN KILPA- HEVOSTEN VALMENNUKSESSA Johanna Karhunen Riikka Kosonen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Oncology24x7.com. Janssen-Cilag Oy

Oncology24x7.com. Janssen-Cilag Oy akuutti (acute) Äkillinen oireiden tai sairauden alkaminen. Alkyloiva aine (Alcylating agent) Kemoterapeuttinen aine, kuten melfalaani tai syklofosfamidi. Alkyloiva merkitsee tapaa, jolla nämä aineet vaikuttavat

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa

Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot