Kala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu

Transkriptio

1 Kala- ja vesijulkaisuja nro 96 Sauli Vatanen, Saara Olsen, Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 25 Pe

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Tekijät: Sauli Vatanen, Saara Olsen, Petri Karppin Tarkastanut: Saara Olsen Julkaisun nimi: Fennovoiman ydinvoimahankkeen rake Ammattikalastus vuonna 25 Tiivistelmä: Fennovoima Oy aloitti syksyllä 25 vesistörakenn Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Ruoppauksia ja meri Osana rakentamisen aikaista ilua toteutettiin kalataloustarkka ttikalastuskysely amma k vuotta 25. Pyhäjoen ja Raahen edustan telualue) merialueella kalasti vuoden (tiedus2 koskevan kyselyn perusteella (vastausprosentti 75 Ammattikalastajista kolme kkaan kuului, viisi ammattikalastaja luokkaan 2 Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettyj yli 45 mm pohjaverkko, o, siika- muikku-/silakkaverkko ja lohirysä, pintavs (silakka- ja suomukalarysä) edustelualueella ja koukkupyydykset. kalastett Ti mutta kalastus painottui liselle selvästi ajalle. touko lokakuun Verkkokala laajalti koko tiedustelualueella. skittyi rannikon Rysäpyynti tuntumaan keko Vuonna 25 ammattikalastajien saalis tiedustelua kokonaissaaliista oli muodosti lähes 6 noin %, josta 76 %. karisiika Muita saalislajeja kka, olivat muikku, ahven, meritaimen sila ja lohi. Kalastajat kokivat hylkeet suurimmaksi yksittäise ydinvoimahankkeen ustyöt vesistörakenn ajoittuivat vuonna 25 myö takia vaikutukset ammattikalastukseen jäivät vähä Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro Sivumäärä: 5 s. + 3 liitettä Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Ammattikalastajien verkkopyyntipaika

3 Sisällysluettelo. Johdanto Ruoppaus- ja läjitystyöt syksyllä Vesistötöiden vesistövaikutukset (Lindfo 3. Ammattikalastuskysely Kyselyn toteutus ja kalastus tiedustelua 3.2. Pyynti... ja pyydykset 3.3. Saalis Ammattikalastajien huomioita Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutukset. 4. Tulosten tarkastelu Yhteenveto Kalastus ja saaliit Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja 6. Kirjallisuus... 5 Liite. Päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomuk Liite 2. Ammattikalastuskyselykaavake. Liite 3. Ammattikalastuskyselykaavakkeen liite

4 . Johdanto Fennovoima Oy on aloittanut syksyllä 25 vesi ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen rakentamiseksi Hanhikiven niemelle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntäny vesiluvat 54/25/2 ja 56/25/2 (Dnrot PSAVI/ PSAVI/22/4.9/23) vesistötöiden toteuttamis ympäristönsuojelulain emus mukainen (PSAVI/3877/24) lupahak on kä aluehallintovirastossa. Vesilupapäätösten lupamääräyksissä todetaan, e hankkeen vaikutuksia kalatalouteen hakemukseen kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti (Vatane keskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailusuu Vuonna 24 käynnistettiin ydinvoimalaitoksen kalataloudellinen ennakkotarkkailu tarkkailuoh mukaisesti. Ennakkotarkkailuun sisältyi ammatt seurantaa, kalaston rakennetta kuvaavia koever poikastuotantoselvityksiä skohteiden vesistörakennu ympäristössä (ta ja vertailualueella (Karppinen ym. 25). Vesistötyöt alkoivat vuonna 25 vasta loppusy kalataloustarkkailuun ei sisältynyt kenttätöit kalastukseen seurattiin ammattikalastuskyselyl on selvitetty vastaavalla vuosina tiedustelu 2, 23 ja 24 Haikonen 22, Karppinen & Vatanen 24, Karpp Tässä raportissa esitetään talvella 26 toteu tulokset. Kyselyyn sisältyi myös meriharjusta erikseen syksyllä 26. 2

5 2. Ruoppaus- ja läjitystyöt Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen liittye ollut käynnissä ruoppaustöitä yhteensä 3 82 ja 65 ne kuljetettiin m proomuilla merilä ruoppausmäärät on esitetty Liitteessä. 2.. Vesistötöiden vesistövaikutukse Tiivistelmä vesistötöiden tuksista vesistövaiku perustuu Luode Consu toteuttamaan vesistötarkkailuun (Lindfors 26 Ruoppaustöiden ja niihin liittyvän meriläjittä on tarkkailtu kaikkiaan viidellä mittauspistee L2 sekä ruoppausalueen pisteet: O3, O4 ja O5) tarkkailuohjelmien mukaisesti. Läjitysalueella veden virtaussuuntien ja -nopeuksien mittaamis ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Sameusarvo anturipaketeilla ja virtaussuuntia ja -nopeuks virtausmittareilla. Tarkkailujaksolla ( ) mittau 7 NTU-yksikköä. Sekä läjitys- että ruoppau havaittiin sameustasojen nousseen ennakkotarkk Resuspensioherkin alue oli mataluudestaan joht Ruoppausten käynnistyttyä een sameusarvot O5 mittauspist kasvoivat. O5 mitatut sameustasot ttäneet eivät alueelle kuitenkaan määritetty yli (vuorokausiarvo alle 5 NTU). Läjitysalueen sa ruoppauksia ruoppausaluetta matalampia ja jäiv NTU. Marraskuussa 25 läjitysalueen sameusarv edeltäviä arvoja korkeammiksi, etenkin pisteel yli NTU. Kauempana läjityspaikasta sijainn NTU. Mittauspisteellä L tehtyjen virtausmi -suunnat vaihtelivat nopeasti. Korkeimmat mita luokkaa pohjanläheisessä kerroksessa. Keskimää mittausjakson aikana oli 57 mm/s. Läjitysaluee suuntautunut pohjois-koillisen ja etelä-lounaa Ennen ruoppauksia suoritetut mittaukset osoitt esiintyy luontaisesti suuria sameuslukemia. Vo aallokon ja virtauksien aiheuttama luontainen resuspendoituminen, erityisesti rannikon lähei lähtivät voimakkaaseen ylittäessä nousuun tuulennopeuden m/s ja li nostavat alueelle laskevien jokivesien tuoma k kuormitus. Sekä läjitysalueella että ruoppausalueella sam taustatasolle töiden päätyttyä. 3

6 3. Ammattikalastuskysely 3.. Kyselyn toteutus ja kalastus ti Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 48 ELY-keskusten ylläpitämään ammattikalastusreki ruokakuntaa (vastausprosentti 75), joten vasta hyvänä. Ammattikalastusta tiedustelualueella i ruokakuntaa, ja tässä raportissa esitetyt tulo antamiin tietoihin. Vastanneista ruokakunnista vuonna 25. Tiedustelualueella kalastaneiden vuotta. Ammattikalastajien vastausaktiivisuus ja -tark Lisäksi vastausten an määrä eri vaihtelee kysymystenhiem kohdalla. pyydysyksikkö- ja saalismääriä koskevat tiedot ammattikalastusruokakunnan vastauksiin, mutta ilmoitti vain 5 ruokakuntaa. Vuoden 25 kyselyä varten B rajoissa osa-alueiden tehtiin Apieni ja muutoksia. Osa-alue B rajattiin siten, että my jäävät sen alueelle ja vastaavasti vähän kalas jäävä ulkomerialuea siirrettiin puolelle (Kuva osa-alueen ). Tehdyll ei ole vaikutusta pyyntiponnistus- tai saalism rajaus säilyi vastaavana kuin edellisinä vuosi Kuva. Ammattikalastuskyselyn osa-alueet A, B ja 4

7 Kaikilla tiedustelun osa-alueilla harjoitettii kalasti 9 ammattikalastajaa, osa-alueella B 9 (Taulukko ). Kalastuskyselyn lla tiedustelualueella kalasti perustee vuonna 2 kolme -luokan ammattikalastajaa stulojen osuus (kalastu kokonaistul %), joista kaikki kalastivat kaksi osa-alueella C ja B, yks A (Taulukko ). Osa-alueen B merkitys -luokan 2 % heidän kalastuksestaan tapahtui siell Taulukko. Kalastajien lukumäärät ammattikalastus kalastustoiminnan jakautuminen tiedustelun eri osa Kalastajia Osa-alue A Osa-alue B Osa- -luokka % kalastuksesta luokka % kalastuksesta luokka 5 4 % kalastuksesta Kalastajia Tiedustelualueella kalasti vuonna 25 viisi 2 (kalastustulojen osuus kokonaistuloista 5 3 alueella B ja neljä myös osa-alueilla A ja C. olivat 3-luokan ammattikalastajat (kalastustul tiedustelualueella oli 5. Suurimman osan kala alueille, mutta muutama kalasti ainoastaan yhd kalastajien toiminta painottui selvästi alueil 3 Kalastajien lukumäärä / alue Osa alue A Osa alue B Osa alue C luokka 2 luokka 3 luokka Ammattikalastajaluokka Kuva 2. Kalastajien toiminnan jakautuminen tiedust ammattikalastajaluokittain. 5

8 3.2. Pyynti ja pyydykset Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytet pyyntiyksikköä vuonna lvästi 25 (Taulukko eniten käytettyjä 2). Se olivat alle 45 mm:n verkot. Yli 45 mm:n verkko käytettyjä pyyntivälineitä olivat pintaverkko, sekä made-/ haukikoukut. Tiedustelualueella ka kalastus painottui selvästi väliselle touko lokakuun ajalle. Alueella troolikalastusta. Lähimmät troolausalueet rajo eteläreunaan (Oikarinen, J., suullinen tiedona Taulukko 2. Ammattikalastajien pyydysyksiköiden ilmoittamat määrät pyynti Pyhäjoen ja Raahen edustan uonna 25. merialueella Pyydysyksikkö v = py pyydysten lkm).on Eripituiset muutettu 3 verkot metrin yksiköiksi. pyyntikuukausi yks. Pyydys yht. Pohjaverkko ( mm) Pohjaverkko (45 mm ) Muikku-/Silakkaverkko Pintaverkko Siika-/lohirysä Silakkarysä Suomukalarysä Made-/haukikoukut 48 4 Yksikköä yhteensä *Suomukalarysille ei avakkeella ilmoitettu pyydysyksikkötiet tiedusteluka pyyntikarttatietojen mukaan niitä käytettiin. 6

9 Verkkokalastusta harjoitettiin laajalti koko t tuntumassa että ulkomerialueen matalikoilla (K pääasiassa verkkopyyntiä, ja sillä tavoiteltii ahventa, madetta ja haukea. Haukea ja madetta Talvikalastus painottui rannikon läheisyyteen, harjoitetun myös ulkomerialueen matalikoilla ( kalastettiin rannikon läheisyydessä (Kuva 5). Kuva 3. Ammattikalastajien rkkopyyntipaikat ilmoittamat Pyhäjoen ve merialueella vuonna ja Ra

10 Kuva 4. Ammattikalastajien ilmoittamat talvikalast merialueella vuonna 25. Kuva 5. Ammattikalastajien säpyyntipaikat ilmoittamat Pyhäjoen ry merialueella vuonna ja Raah

11 3.3. Saalis Vuonna 25 tiedustelualueelta saatiin ammatti perusteella saaliiksi (Taulukko noin 38 3). 5 Siikasaaliin kg kalaa vaellussiika) osuus kokonaissaaliista oli lähe mukaan noin 76 % oli karisiikaa. Ahventa ( % runsaasti, muita lajeja sen sijaan selvästi vä luokiteltua meriharjusta ilmoitettiin saaduksi valtaosa oli yhden ammattikalastajan ilmoittam Taulukko 3. Ammattikalastajien tiedustelualueelta ilmoittamat kalal vuonna 25. Osa kalastajista ilmoitti ainoastaan kuukausisaaliiden summan ja kokonaissaaliin välill pyyntikuukausi saalis yht. kg Osuus, % ahven hauki kuha ,5 made ,4 silakka ,4 muikku ,6 lohi ,4 meritaimen ,9 karisiika vaellussiika meriharjus , lahna särki nahkiainen 5 3,9 yht Ammattikalastusta on seurattu vastaavalla tied Vuonna 25 ahven laskivat ja karisiikasaali hieman vuosiin 24 verrattaessa (Kuva 6) kg 5 ahven karisiika vaellussiika muikku silakka meritaimen lohi Kuva 6. Taloudellisesti merkittävimpien lajien saa 9

12 Tavoitelluin kalalaji kysymykseen oli siika vastanneilla kaikilla kalas Muita haluttuja lajeja olivat taimen, ahven, l 3 mieluisin kalalaji 2. mieluisin kalalaji 3. mieluisin kalalaji Vastausten määrä siika taimen ahven lohi muikku Kuva 7. Tavoitelluimmat saalislajit Pyhäjoen ja ammattikalastuksessa vuonna 25. Ra 3.4. Ammattikalastajien huomioita Ammattikalastajat olivat kalastaneet tiedustel (vaihteluväli 3 5 v.). Lähes 4 % vastaajista 5 vuotta. Vastaavasti jatkavansa noin 3 kalastusta % ilmoitti yli Suurin osa kalastajista (82 %) arveli, että ka Tiedustelussa pyydettiin kirjaamaan myös yleis ja kalakannoista. Tähän saatiin seuraavanlaisi Vähempiarvoinen kalakanta on lisääntynyt raju Maanahkiaista myöten metrin syvyydestä aina 2 Särkikalat lisääntyneet ja pienet ahvenet. Hy ja syövät saaliin. Talvikalastus Pyhäjoen edus mahdottomuus. Jäät eivät pysy paikallaan. Siika on lisääntynyt, Kalakanta Kalakannat Viime aivan ovat vuosina Särkikalat hyvä, ihan myös vaellussiika. istutukset auttaneet. kohtuulliset. särkikalat ovat Ilmoista r lisääntyneet. lisääntyneet, taimenet vähentyneet Siikakanta on hyvä, se on lisääntynyt viime v madetta olen saanut 26 hyvin. Isojakin kaloj meni ohi ennen pyynnin alkua. Määräykset ja Kalastus menee lait tiukkenee koko ajan ja hyl aivan harrastukseksi, koska ei

13 Ruoppaustyö ja hyljekannat heikentävät kalast Siian istutus tärkeää, hylkeet suuri ongelma, karisiian kutuaikana ongelma, hajottaa kutupar Lisäksi pyydettiin den arvioimaan kalastukselle eri tekijöi mahdollises ongelman määrää. Mahdolliset haittatekijät ja kunkin tekijän kohdalla esitetään Kuvassa 8. Selvästi suurimpana ongelmana ammattikalastaja huomattaviksi koettuja mm. alan ongelmia heikko olivat kannattavuu vähäinen määrä, Fennovoiman ruoppaukset, pyydy Fennovoiman meriläjitykset ja särkikalojen suu vapaa-ajankalastuksessa, saannissa kalastuslupien tai kalojen maus juurikaan nähty ongelmia (Kuva 8). Veden sameus Kalojen istutuksia on liian vähän Särkikalojen suuri osuus saaliista Kalojen makuvirheet Saaliin määrä on liian pieni Pyydysten limoittuminen Vapaa ajankalastus Pyydys ja pyyntirajoituksia on liikaa Kalavesien rehevöityminen Lupien vaikea saanti Hylkeet Saalislajisto ei vastaa toiveita Alan heikko kannattavuus Fennovoiman vesistörakentaminen, proomuliikenne Fennovoiman vesistörakentaminen, meriläjitys Fennovoiman vesistörakentaminen, ruoppaus % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % huomattava ongelma kohtalainen ongelma vähäinen ongelma ei haittaa en osaa sanoa Kuva 8. Ammattikalastajien arviot tiedustelualueel vakavuudesta vuonna 25. ä vaihteli Vastaajien kysymyskohtaisesti määr ammattikalastajan välillä Ruoppaus- ja läjitystöiden vaik Ammattikalastajilta tiedusteltiin myöhään syks ruoppausten ja läjitysten yhteydessä tehtyjä h kaloihin ja kalastukseen liittyen. Kysyttäessä ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutu yhteensä 2 vastausta. Puolet vastaajista ilmo kalastukseen. Pääsääntöisesti a, että ruoppaus sen taki alkoi myöhä kun kalastus oli jo pääosin loppunut. Kymmenen ruoppaukset ja läjitykset häiritsivät kalastus

14 Myöhään syksyllä tuli pitkä lounaistuulinen j Pohjaskarin edustalla. Ennen ruoppauksia sella sumppuun Pohjaskarin satama-altaassa. Näkösyvy Kalastusta oli Kalastusalue Ruoppaus siirrettävä C oli alkoi Rysäpaikat perinteisiltä pois kalastuksesta. paik Kyllä vaikutus vähäinen kalastuskausi oli pää myöhään, meni. Kevätkauden pyyntiä läjitystyö häiritsee huom rannassa. Kalastus silloin painottuu pääsääntö sotkee veden, jolloin siika ei mielellään tule verran sotkee pyydyksiä. Vähäinen Tien vaikutus teko Veden vaikutti sameus Vähensin loppusyksystä, vesi haukien määrään. sameaa. Pelkäsivä välillä. kalastusta A ja B alueella veden sam Kalojen käyttäytymisessä tai vaellusreiteissä tapahtuneita muutoksia tiedusteltaessa saatiin vielä tehnyt havaintoja muutoksista. Seuraavia On joitain alueita, muutoksen takia. Hauki kaikkosi Vaellusreitit joista kalat rannasta kun on häipyivät ru räjäytettiin. muuttuneet. Tiedusteltaessa ruoppausten ja läjitysten vaik saatiin 5 vastausta. Vastaajista viisi ei oll kymmenen ammattikalastajaa teki havaintoja läh Myöhään syksyllä vesi välillä. B alueella, Ajoittain Veden sameutta vesi sameus Hieman samea "hernekeittoa" virtausten ja ved aikana ihan B-alue. samentumista. Talvella merivesi tuovat sameus ja äänet. Vähäistä Veden mukaan ollut sameaa. Samea vesi tuli etelävirtausten selvä raja näkyi. Sateet ainakin ollut sameutta lisääntyi 2 tavallista K tummempaa/ rantavesiin aina, huomattavasti en m alueella

15 4. Tulosten tarkastelu Ammattikalastustiedusteluja Pyhäjoen ja Raahen toteutettu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen li 25. Vastausaktiivisuus on pysynyt kaikilla k Tiedustelualueen kalastajien määrissä tai kala jakautumisessa ei ole tapahtunut kovin suuria kuitenkin korkea (63 vuotta) ja aikaisemmista jopa 4 % vastaajista ilmoitti jatkavansa amma Käytettyjen pyydysyksiköiden määrä oli neljänä toiseksi suurin. Tämä näkyi alle 45 mm verkkoj siika-/lohirysien sekä laski. silakkarysien Myös pintaverkkojen määrä vuonna 25 selvästi mpää edellisiä ja lohisaalis vuosia vähäise jäikin Tämä on todennäköisesti seurausta siitä, että aikaisessa ja pääosin ohi Verkko- ennen pyynnin tai rysäpyynn alkua. alueellisessa jakautumisessa ei ole tapahtunut rysäpaikkoja tulee ömaan kuitenkin alle Hanhikiven jäämään ty niemen Talvikalastusalueet ina ovat pysyneet aikaisempina pääpiirteittä vuos Vuonna 25 talvikalastusta ilmoitettiin harjo poiketen myös ulkomerialueen Vuonna 25 matalikoilla. kokonaissaalis 23 ja 24 pienempi. Erityisesti ahven ja ka saalismäärän ollessa keskimääräisellä tasolla. kokonaissaaliista) ovat pysyneet pääpiirteittä ajan. Fennovoiman ydinvoimahankkeen vesistörakennust myöhäiseen syksyyn ( ). Marrassaaliit ovat jo laskeneet selvästi kaikkina ti vaikutukset koko vuoden 25 kalastukseen jäiv läjitysten aiheuttama laajalle alueelle levinn ammattikalastajien pyyntiä ja osa kalastajista Merkittäviä muutoksia kalojen käyttäytymisessä havaittu. Mielenkiintoisena mainittiin, yksityiskohtana että Hanhikive tehtyjen tiepohjan räjäytysten aikana hauki ka 3

16 5. Yhteenveto Ammattikalastuskyselyllä Pyhäjoen selvitettiin ja Raahen edustan me vuonna 25 tapahtunutta ammattikalastusta. Se tarkentaa tietoja alueen kalastosta ja ammatti toteutettujen ruoppausten 3 ) vaikutuksia ja läjity ammattikalastukselle. Kyselykaavake postitettiin alueella mahdollise ammattikalastajille ruokakuntakohtaisesti (48 ruokakuntaa (75 %), joista 23 harjoitti ammatt 5.. Kalastus ja saaliit Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytet mm pohjaverkko (noin 4 pyydysyksikköä), 35 yks.) sekä siika- (noin ja 8 lohirysä yks.). Lisäksi k vähäisemmässä määrin kku- pintaverkkoja, silakkaverkkoja, mui e (silakkarysä ja suomukalarysä) sekä made- ja h kalastettiin ympäri vuoden, mutta kalastus pai väliselle ajalle. Verkkokalastusta harjoitetti Rysäpyynti keskittyi rannikon tuntumaan koko t talviverkkokalastusta harjoitettiin aikaisemmi ulkomerialueen matalikoilla. Troolikalastusta Vuonna 25 ammattikalastajien saalis tieduste Siian osuus kokonaissaaliista oli lähes 6 %, karisiikaa oli noin 76 %. Ahventa ( %) ja sä runsaasti, muita lajeja sen sijaan selvästi vä ammattikalastajat ilmoittivat saaliiksi kaiken 5.2. Kalastajien havaintoja, mielipi Tiedustelualueen suurimpana ttikalastajat ongelmana pitivät amma h aiheuttamia haittoja ammattikalastukselle. Mui olivat mm. alan heikko, saaliin kannattavuus vähäinen määrä, Fe ruoppaukset, pyydysten limoittuminen, Fennovoi suuri määrä saaliissa. Fennovoiman ydinvoimahankkeen vesistörakennust myöhäiseen syksyyn ( ). Tämän t ammattikalastukseen jäivät vähäisiksi. Ruoppau laajalle alueelle levinnyt sameus häiritsi kui pyyntiä ja osa kalastajista joutui vaihtamaan 4

17 6. Kirjallisuus Karppinen, P., Haikonen, J., Kervinen, A., Helminen, J. & Vatanen, S. 2 Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen ka Ennakkotarkkailu vuonna 24. Kala- ja vesitutkimus Oy 7. 3 s. + 4 liitettä. Karppinen, P. & Vatanen, stus S. Pyhäjoen 24. Ammattikala ja Raahen edustan m vuonna 23. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimo Lindfors, A. 26. set Vedenlaatu Hanhikiven ja edustan virtauk mittauspaikoi ruoppauskaudella 25. Luode Consulting Oy, raportti Vatanen, S. & Haikonen, vapaa-ajankalastus A. 22. Ammatti- Pyhäjoen ja ja Ra merialueella vuonna 2. Kala- ja vesitutkimus Oy. Ka liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, an ydinvoimalaitoksen A. 23. Fennovoim vesistöraken kalataloustarkkailuohjelm a. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesim 5

18 Liite. Päiväkohtaiset ruoppausmäärät vuonna 25 Päivämäärä Proomu m Yhteensä

19 Liite 2

20 Kala- ja vesitutkimus Oy Yrittäjäntie 26, 8 K Ruokakuntakohtainen ammattikalastuskysely Kemin Ajoksen edustan merialueelta koskien vuotta 25 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ. Nimi Syntymäv Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. Harjoititteko kalastusta vuonna 25 tiedustelualueella (liitteenä olevan kartan o prosentteina (%), Merkitse sopiviin kohtiin kuinka suuri osuus kalastuksestann alueella. Jos ette harjoittaneet vuonna 25 ammattika tiedustelualueen ulkopuolella, merkitkää rasti kohtaan Ammattikalastus, luokka Rannikkokalastusta % % % alueella A Rannikkokalastusta % % % alueella B Rannikkokalastusta % % alueella C Troolikalastusta % % tiedustelualueella (alueet A, B ja C) Ammattikalastus, Ammattikalastus, luokka 2 luokka 3 % % Ammattikalastusta muualla Ei ammattikalastusta Jos ette harjoittaneet ammattikalastusta tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C), teidän ei tarvitse jatkaa täyttämistä. Palauttakaa kuitenkin kaavake palautuskuoressa tai ilmoittakaa a tekstiviestillä oon numer sähköpostitse: tai sauli.vatanen@kalajavesitutki ( ). KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet hen kalastusyhtymän kalastuksesta. Nimi osuus kalastuksesta (%) PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA kalastuspaikat pyydyksittäin tiedustelualueen karttaan. Eri pyydyksille käyte 4. Merkitse käyvät ilmi kartasta.

21 PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA (KARTAN OSA-ALUEET A, B ja C) KUUKAUSITTAIN pyydysten lukumäärä 5. Merkitse alla olevaan taulukkoon pyynnissä (kpl)keskimää ja pyyntipäivien määrä () tiedustelualueella HUOM! Muistithan kuukausittain. merkitä pyyntipaikat karttaan. kuukausi Pyydys Pohjaverkko ( 45 mm) kpl Pohjaverkko (45 mm ) kpl Muikku-/Silakkaverkko kpl Pintaverkko kpl (lohi-/taimenverkko) Siika-/lohirysä kpl Push-up kpl rysä Silakkarysä kpl Suomukalarysä kpl Maderysä kpl Pinta-/välivesitrooli kpl Pohjatrooli kpl Nuotta kpl Made-/haukikoukut kpl Muu pyydys, kpl mikä? verkkojen koot (keskimäärin) 6. Käyttämienne Solmuväli, mm Pituus, m Korkeus, m Pohjaverkot ( 45 mm) Pohjaverkot (45 mm ) Muikku-/ silakkaverkot Lohi- ja taimenverkot karttaan(pyydys,. jäältä pyynnin sijoittuminen! 7. Jääpeitteisen ajan Ympyröi pyynti saalislajit).

22 Merkitse saamasi kalasaaliit (kg)tiedustelualueelta (kartan alueet kuukausittain 8. A,vuonna B ja C) 25. Mikäli kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin me Saalislaji k u u k a u s i Vuosisaalis ahven hauki kuha made silakka muikku lohi meritaimen karisiika vaellussiika meriharjus lahna särki muu 9. Mitä muita kalalajeja olette havainnut tiedustelual. Tiedustelualueella olleiden pyydystenpyynnissä puhdistamiseen käytetty aika (h) keskimäärin vuonna 25. Pyydys puhdistuskertoja vuodessa puhdistusaika yhtä puhdistuskertaa kohti keskimäärin (h) puhdistustyöaika vuodessa (h) Verkot Rysät. Ammattikalastuksen harjoittaminen ja tulevaisuus. Olen harjoittanut ammattikalastusta vuotta. Olen kalastanut ammatikseni artan osa-alueet tiedustelualueella A, B ja C) (k Aiotteko jatkaa taammattikalastus tiedustelualueella (rastita) 5 vuotta 5 vuotta yli vuotta Kalastus lähivuosina (rastita) Kalastus pysyy ennallaan Kalastus muuttuu, miten

23 2. Arvioi kalastusta häiritsevien tekijöiden merkitys en osaa ei vähäinen kohtalainen huomattava sanoa haittaa ongelma ongelma ongelma. Fennovoiman vesistörakentaminen, ruoppaus 2. Fennovoiman vesistörakentaminen, meriläjitys 3. Fennovoiman vesistörakentaminen, proomuliikenne 4. Alan heikko kannattavuus 2 5. Saalislajisto ei vastaa toiveita 6. Hylkeet 7. Lupien 2 vaikea saanti Kalavesien rehevöityminen 9. Pyydys- ja pyyntirajoituksia on. Pyydysten limoittuminen osuus 5. Kalojen istutuksia on 6. Veden 2 3 liian vähän 2 2 saaliista sameus 3 3. Kalojen makuvirheet suuri 2 2. Saaliin määrä on liian pieni Särkikalojen 2 liikaa. Vapaa-ajankalastus Jokin muu epäkohta, mikä? Mitä. kalalajeja ensisijaisesti 2. tavoittelette? Laittak 4. Vaikuttivatkoläjitystyöt syksyn ruoppauskalastukseenne? ja 3. Miten?

24 5. Teittekö havaintoja uksista ruoppausten kalojen ja läjitysten käyttäytymisee vaik Minkälaisia? 6. Teittekö havaintoja ikutuksista ruoppausten aan merialueen ja yleisesti läjitysten til (esim. va sameus, roskaisuus). Minkälaisia ja millä alueella? MERIHARJUKSEN ESIINTYMINEN TIEDUSTELUALUEELLA koskien koko kalastushistoriaanne Meriharjusta koskevissa kysymyksissä toivomme teidän v tiedustelualueella, ei ainoastaan vuoden 25 osalta. 7. Oletteko saaliiksisaaneet meriharjuksia tiedustelualueelta? Vastatkaa vai olette kalastaneet tiedustelualueella. Jos kalastusta Ajankohta Kyllä En Merkitkää liitekartalle 2. alueet, joilta olette saaneet saaliiksi meriharjuksia 8. (koko kalastushi

25 9. Oletteko tehneet havaintoja meriharjuksista kudull Kyllä En Missä ja milloin teitte havainnot? Merkitse alueet lii 2. Käsityksenne tiedustelualueen kehityksestä meriharjuskannan ja nykyisestä til Yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista (jatk 2. Vastaajan allekirjoitus KIITOS VASTAUKSESTA! 26

26 Liite 3

27 Kartta. Lisää karttaan käyttämäsi pyydykset alueille, missä käytit niitä. Merkitse myös talvikalastuksen sijoittuminen ympyröimällä alue. Käytä seuraavia merkkejä kyseisten pyydysten kohdalla: pohjaverkko (alle 45 mm); H pohjaverkko (yli 45 mm); >> << muikku-/silakkaverkko; pintaverkko; siika- ja lohirysä; muikku-/silakkarysä; suomukalarysä; X maderysä; pinta/välivesitrooli; pohjatrooli; nuotta; made-/ haukikoukut