Kestävän kalatalouden mallialueet

Transkriptio

1 Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama

2 Silakan kalastuksen kestävyys Taloudellisesti merkittävin ammattikalastuksen saalis. Troolaus ja rysäpyynti ollut hyvin kannattavaa toimintaa, koska kalaa riittää ja kalastukseen, kalan vastaanottoon ja markkinointiin investoitu ja rakennettu tuotantoketjun yhteistyönä pitkäjänteisesti. Pääomavaltaisempaa kuin muu Saaristomeren kalastus. Silakkarysäpyyntiä voidaan harjoittaa siellä missä on vastaanottokapasiteettia. Suurimmat epävarmuudet liittyvät markkinoihin. Pitkät perinteet ja tärkeä osa saaristolaiskulttuuria. Kalastuksella paikallisyhteisöjen tuki ja kalavesiä kohtuullisesti saatavilla. Työ vaativaa ja raskasta. Rysäpyynti kausiluonteista. Kalastajat pääsevät vaikuttamaan kansallisten kiintiöiden jakamista koskevaan päätöksentekoon. Kiintiöity laji. Kansainvälinen säännöllinen kanta-arviointi. Saaristomerellä pyydetään Selkämeren ja Itämeren pääaltaan silakkaa. Selkämeren silakkakannan tila on hyvä ja pääaltaan silakkakantaa hyödynnetään kestävästi. Kilohailin ja turskan määrä vaikuttaa merkittävästi silakkakantojen tilaan. Kilohaili kilpailee erityisesti pääaltaan pohjoisosassa silakan kanssa ravinnosta. Turskan aiheuttama predaatio vaikuttaa sekä kilohaili- että silakkakantoihin.

3 Kuoreen kalastuksen kestävyys Kuoreelle syntyi 2000-luvun lopulla vientimarkkinoita. Kalastajat investoivat pyydyksiin ja silakkaa pakastavat yritykset kalan vastaanottoon pohjoisella Saaristomerellä. Muualla hyödyntämätön. Kuoreen kalastuskausi on hyvin lyhyt, mutta pyynti on ollut erittäin kannattavaa. Venäjän tuontikielto aiheuttaa nyt suurta epävarmuutta markkinointiin. Kuoreen pyynti koskee harvoja kalastajia, mutta sopii ajallisesti ja teknisesti täydentämään hyvin silakan rysäpyyntiä ja poistokalastusta. Pyynti ei ole perinteistä ja on aiheuttanut rysäpaikkoja, pyyntitapoja ja kalan rantauttamista koskevia ristiriitoja. Pyynti voi olla fyysisesti raskasta ja vaikeaa, koska liikutetaan isoja kalamääriä ja pyynti tapahtuu heti jäiden lähdön jälkeen. Kuore ollut lähes hyödyntämätön resurssi. Nyt pyydetään tehokkaasti Mynälahden edustalta. Kookkaampien kuoreiden määrä on vähentynyt. Kudulle nousevista kuoreista on kerätty muutaman vuoden aikana näytteitä, jotka pitäisi analysoida.

4 Kuhan kalastuksen kestävyys Taloudellisesti merkittävä ammattikalastuksen kohde. Saaristomeri kuhan kaupallisen tarjonnan ja omavaraisuuden kannalta tärkeä kuhan pyyntialue. Kuhan kulutuskysyntä korkea. Kuha merkittävä pyyntikohde myös erilaisille vapaa-ajan kalastajille. Hylkeet ja merimetsot vaikeuttavat pyyntiä. Ne lisäävät kaupallisen pyynnin kustannuksia, laskevat kannattavuutta ja tekevät pyynnin paikoin mahdottomaksi. Kuhan alamitan nosto aiheuttaisi pitkäaikaisia taloudellisia ongelmia ammattikalastajille. Ammattikalastuksella pitkät perinteet ja tärkeä osa kalastuskulttuuria. Sillä paikallisyhteisöjen tuki. Sisäsaaristossa syntynyt kilpailua hyvistä kalavesistä. Pääosa saaliista verkoilla. Usein samalla ahvenen pyyntiä. Verkkoja ei voi korvata rysillä. Kuhan verkkokalastajien on vaikea sopeutua kuhan alamitan muuttamiseen. Solmuvälimuutoksessa monien osapuolten käsitykset ristiriitaisia. Vapaa-ajan kalastajien vapapyynti lisääntynyt, mikä voi paikoin aiheuttaa ristiriitoja paikallisten kanssa. Vapaa-ajan pyynnistä on vähän tietoa. Kuhalla lakisääteinen alamitta 37 cm. Kalastuskunnat ja kalastusalueet päättävät muutoin kalastuksen säätelystä. Verkkojen solmuväli mm. Todennäköisesti useita osakantoja. Kuhan vuosiluokat vaihtelevat. Kesän lämpötila määrittää vuosiluokan koon. Tehokkaan kalastuksen takia kuhan kasvupotentiaalia jää hyödyntämättä. Kalastuksen tuottavuus saattaa nousta, jos kuhan alamittaa ja verkkojen solmuväliä nostetaan. Merimetsot syövät kuhia kutu- ja poikasalueilla.

5 Ahvenen kalastuksen kestävyys Ahven on taloudellisesti tärkeä ammattikalastuksen kohde. Saaristomeri on kotimaan kaupallisen tarjonnan kannalta merkittävä pyyntialue. Pienelle ahvenella on myös vientikysyntää. Pääosa saaliista saadaan keväällä rysillä ja verkoilla. Verkkopyynti täydentää muulloinkin kalastustuloja. Pohjoisimmalla Saaristomerellä ahven on kuhaakin tärkeämpi laji. Erittäin tärkeä laji vapaa-ajan kalastajille. He pyytävät kolme kertaa enemmän ahventa kuin ammattikalastajat. Saalis jakautuu laajasti kalastuksen harrastajille. Ahventa pyydetään niin verkoilla, katiskalla, virvelillä, pilkillä kuin ongella. Harrastuksella tärkeä fyysistä ja psyykkistä kansanterveyttä edistävä merkitys. Ammattikalastuksella on pitkät perinteet. Ahvenen rysäpyynti on osa paikalliskulttuuria. Saaristomeren ahvenkannoista on suhteellisen vähän analysoitua biologista tietoa. Ammattimaisen kalastuksen verkkokalastuksen yksikkösaaliit näyttävät 1990-luvusta pienentyneen. Vapaa-ajankalastajien saaliit ovat erityisesti huonojen jäätalvien vuoksi vähentyneet. Merimetsot syövät huomattavan paljon ahvenia. Onkiminen ja pilkkiminen hoitaa kalavesiä.

6 Hauen kalastuksen kestävyys Hauki oli aiemmin ammattikalastuksen tärkeimpiä pyyntikohteita. Hauen merkitys ammattikalastajille on vähentynyt. Aiemmin tärkeä erityisesti talvikalastuksessa. Hauki on nykyisin kalastusopastoiminnan tukijalka. Kalastusoppaat käyttävät osana liiketoimintaansa paikallisia palveluita. Hauki on vapaa-ajankalastajien tärkein pyyntilaji Saaristomerellä. Ylläpitää myös merkittävästi vapaa-ajan kalastusvälineiden kysyntää. Hauen ammattikalastuksella ja vapaa-ajan pyynnillä pitkät perinteet. Nämä kalastustavat paikallisesti hyväksyttyjä. Ulkopuolisten kalastusoppaiden toiminta voi aiheuttaa ristiriitoja, paikallisten oppaiden ei. Ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen tavoitteet voivat olla ristiriidassa. Kalastusoppaat ja osa vapaa-ajan kalastajista toivovat suuria haukia, kun pieni hauki on ollut markkinoilla kysytympää. Haukikantoja ei ole erikseen arvioitu. Hauen saalis vaihtelee, mutta on pitkällä aikavälillä vähentynyt erityisesti ulkosaaristosta. Taantuman syiksi on esitetty mm. rehevöitymistä, rantojen ruovikoitumista tai istutusten vähentymistä. Aiemmin isot hauet haluttiin kalavesien hoidollisista syistä poistaa vesistöistä. Nykyisin vapaa-ajan kalastajat ja kalastusoppaat vapauttavat usein isot hauet takaisin vesistöön jatkamaan sukua ja turvaamaan tulevaa pyyntiä.

7 Lohikalojen kalastuksen kestävyys Lohikalojen pyynnillä ei ole Saaristomerellä suurta taloudellista merkitystä. Lohta saadaan eteläiseltä Saaristomereltä ja joitakin yksilöitä muualta satunnaisesti. Taimenen saalis on myös pieni ja valtaosan saaliista saavat vapaa-ajan kalastajat. Sekä ammattikalastajat ja vapaa-ajan kalastajat toivovat lohikaloja pyydettäväksi. Lohikalojen pyyntiin suhtaudutaan kuitenkin nykyisin aikaisempaa varauksellisemmin. Lohi on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi ja meritaimen äärimmäisen uhanalaiseksi. Saaristomerellä ei ole muita alkuperäisiä luontaisia lohikalakantoja kuin Uskelanjoen taimen. Istutuksin ja jokikunnostuksin on kuitenkin monin paikoin pyritty luomaan luonnossa lisääntyviä kantoja. Saaristomereen laskee 9 lohi- ja siikapitoista jokea, joidenka kalastusta säädellään muuta kalastusta tiukemmin lakisääteisesti. Taimenen istutukset ylläpitivät luvuilla kalastettavaa kantaa Saaristomerellä, mutta nykyisin istutukset eivät enää anna yhtä hyviä tuloksia. Hiljattain hyväksytyn lohistrategiassa tavoitteena on hyödyntää vain rasvaeväleikattuja kaloja, kun muut vapautetaan tukemaan luonnollista lisääntymistä.

8 Siian kalastuksen kestävyys Siikaa on perinteisesti pyydetty verkoilla ulkosaaristosta ja Turunmaan välisaaristossa. Muualla siian merkitys on aiemmin ollut vähäinen, mutta saaristosiian istutusten myötä saaliit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana parantuneet. Siika on arvokas laji, joka täydentää paikoin merkittävästi ammattikalastajien tuloja. Osa kalastusoppaista järjestää keväällä siian ongintamatkoja. Siian verkkokalastus sopii paikalliseen kulttuuriin ja pyynnillä on paikallisten tuki. Siian istutus on myös osa perinteistä kalavesien hoitoa, joka yhdistää saariston ihmisiä. Siian onginnasta on tullut yleinen harrastus ja laajentaa myös kalastusoppaiden palvelutarjontaa. Siikaa ongitaan yleensä matalilta rannoilta, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja maanomistajien kanssa. Siikasaaliit ovat rannikolla 1990-luvulta vähentyneet. Vaellussiika on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Siian kalastuksessa pitää käyttää vähintään 43 mm verkkoja. Saaristomereen istutetaan vaellussiikaa ja paikallista saaristosiikaa. Istutukset ovat lisänneet erityisesti pohjoisen saaristomeren saaliita.

9 Särkikalojen kalastuksen kestävyys Särkikalat ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana olleet vajaasti hyödynnettyjä, koska niiden kysyntä on ollut vähäistä. Särkikalojen runsastuminen on vaikeuttanut muun kalan pyyntiä. Särkikalojen pyynti ja hyödyntäminen on poistokalastusjärjestelmän avulla ollut taloudellisesti mahdollista. Poistokalastus on myös avannut vientimarkkinoita ja lisännyt kuluttajien kiinnostusta särkikalatuotteisiin. Poistokalastus on Saaristomerellä ollut lähinnä muun kalastuksen sivusaaliin hyödyntämistä ja täydentää monien ammattikalastajien tuloja. Särkikalojen pyynti tapahtuu pääasiassa sisäsaaristossa ja sopii täydentämään ammattikalastajien pyyntiä. Uudet pyydykset voivat jollain alueilla kilpailla muun pyynnin kanssa. Särkikalojen tehopyynti ei ole perinteistä pyyntiä, minkä vuoksi se vielä hakee osin paikkaansa paikallisessa kalakantojen hyödyntämisessä. Särkikalojen troolaus perinteisillä seisovien pyydysten pyyntialueilla herättää ristiriitoja. Saaristomerellä hyödynnetään pääasiassa muun pyynnin sivusaalista, eikä pyynnin uskota vaarantavan muita kalakantoja. Särkikalat ovat huomattavasti runsastuneet erityisesti 2000-luvun lopulta lähtien. Niiden kannat ovat vahvat ja kestävät todennäköisesti tehokalastusta hyvin. Poistokalastuksella poistetaan rannikkovesistä ravinteita ja pyynnin toivotaan antavan elintilaa särkikalojen syrjäyttämille arvokkaammille kalalajeille.

10 Vesiviljelyn kestävyys Kirjolohen ja siian merikasvatus on merkittävää taloudellista toimintaa Saaristomerellä. Kalan kasvatus on keskittynyt muutamalla isolle kasvattajalle. Laitosten keskikoko on edelleen kansainvälisessä kilpailussa erittäin pieni, vaikka osa kasvattajista on keskittänyt pieniä yksiköitään isompiin. Kustavin ulkosaaristoon on perustettu yksi isompi uusi laitos sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistetulle kasvualueelle. Vesiviljelyn kehitys on kireän ympäristöpolitiikan vuoksi ollut jo pitkään taantuvaa. Yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa on laadittu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, uusi vesiviljelyä koskeva ympäristönsuojeluohje sekä vesiviljelystrategia, jotka määrittävät miten elinkeinoa voidaan jatkossa ympäristön kannalta kestävästi kehittää. Yhteistyö ja suunnitelmat parantavat toimialan hyväksyttävyyttä ja vähentävät ristiriitoja. Vakituiset saaristolaiset puoltavat elinkeinon kehittämistä, mutta osa laitosten läheisistä mökkiläisistä vastustaa toimintaa. Vesiviljelyn ravinnekuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia 90-luvun alusta. Rehutehokkuus on kasvanut, vaikka se on muutoinkin elintarviketuotannon tehokkainta. Sijainninohjaussuunnitelma ohjaa uuden tuotannon ympäristön kannalta kestäville vesialueille. Itämeren kalasta tehty rehu tekisi vesiviljelystä ravinneneutraalin. WWF arvioi kirjolohen vihreälle listalle.

11 Tunnistettuja lisätietotarpeet Vapaa-ajan kalastus useiden lajien kohdalta merkittävintä, mutta sen saaliista, pyyntitavoista ja rakenteesta tiedetään liian vähän: - tarvitaan lisätietoa Saaristomeren vapaa-ajan kalastuksesta Erityisesti mökkiläisten kalastus, kuhan hot spot pyynti, silakan litkaus Tietoa kuhan verkkokalastuksen ohjaukseen - vanhan mallinnuksen päivitys - kalastusasetuksen vaikutusten seuranta - kuhan yksikkösaaliiden laskenta Kerättyjen kuore- ja särkikalanäytteiden analyysi Tietoa haukikantojen muutosten syistä ja suosituksia haukikantojen hoitamiseksi