Fennovoima Oy. Hakemussuunnitelma

Transkriptio

1 Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma

2 Hakemussuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO: Sivu TIIVISTELMÄ HAKIJA SEKÄ HAKIJAN YHTEYS- JA LASKUTUSTIEDOT HAKEMUKSEN YKSILÖINTI AIKAISEMMAT RELEVANTIT PÄÄTÖKSET LYHYT KUVAUS MERILÄJITYSALUEESTA JA LÄJITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YLEISTÄ MERILÄJITYSALUE LÄJITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET MUUTOSHAKEMUKSEN PERUSTELUT TÄYDENTÄVÄT TARKKAILUTULOKSET VUOSILTA 2015 JA YLEISTÄ VEDEN LAATU JA VIRTAUKSET LÄJITYSALUEEN LÄHEISYYDESSÄ VUOSINA 2015 JA KALATALOUDELLISET SELVITYKSET VUOSINA 2015 JA LÄJITYSLUVAN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN VALMISTELULUPA HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET MUUTETTAVAN LUPAMÄÄRÄYKSEN SISÄLLÖSTÄ VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA...17 VIITTEET...18

3 Hakemussuunnitelma II LIITELUETTELO: Liite 1. Yleiskartta hankealueesta ja sen ympäristöstä Liite 2. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 56/2015/2 Liite 3. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 15/0368/2 Liite 4. Boskalis Terramaren :lle toimittama muistio Liite 5. Liite 6. Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2015 Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2016 Liite 7. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 2015 Liite 8. Liite 9. Meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella ja Liminkaojassa Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesirakenteiden rakentamisesta aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset

4 Hakemussuunnitelma (18) Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma Tiivistelmä hakee muutosta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräykseen 1 koskien läjityksen sallittua ylätasoa MW ,0 m päätöksen mukaisella meriläjitysalueella siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. hakee samalla vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vuosina 2015 ja 2016 ruopatut ja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa ja luvitettaessa arvioitiin. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita. Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalueelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW ,0 m korkeammalle, minkä johdosta kaikkia hankkeessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa nykyisen luvan lupamääräyksen 1 puitteissa. Vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen tarkkailututkimusten perusteella on todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri kuin aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu. Läjitysaluetta ympäröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta tässä haetun läjitystason muutoksen aiheuttamat muutokset pohjatopografiassa ovat läjitysaluetta suuremmassa mittakaavassa käytännössä merkityksettömiä. Hakemuksessa on esitetty, miten läjitystason muutoksen vaikutuksia voidaan edelleen lieventää. Kalatalousmaksun ja ammattikalastajakorvausten osalta katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamääräykset ja niiden perusteella toteutetut ja toteutettavat menettelyt ovat edelleen relevantteja. :n käsityksen mukaan tässä haetun läjitysluvan lupamääräyksen 1 muutoksen valmisteluluvan perusteet ja perustelut ovat täsmälleen samat kuin aluehallintoviraston päätöksen 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu ja esitetty. :n näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti.

5 Hakemussuunnitelma (18) Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma 1. Hakija sekä hakijan yhteys- ja laskutustiedot Hakija: Salmisaarenaukio HELSINKI Y-tunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöpäällikkö Liisa Kopisto Sähköposti: liisa.kopisto@fennovoima.fi Puh (vaihde) 2. Hakemuksen yksilöinti hakee muutosta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräykseen 1 koskien läjityksen sallittua ylätasoa päätöksen mukaisella meriläjitysalueella. Meriläjitysalueen sijainti on esitetty yleiskartalla liitteessä 1. Läjitysalueen sijainti suhteessa Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisin on esitetty kuvassa 1. Päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräyksen 1 mukaisesti läjityksen ylätaso meriläjitysalueella saa nousta korkeudelle MW ,0 m. hakee muutosta lupamääräykseen 1 siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. hakee samalla vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet käsittävät ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle haetun muutoksen mukaisesti. Muilta osin aluehallintoviraston päätökseen nro 56/2015/2 tai sen lupamääräyksiin ei haeta muutosta.

6 3(18) Hakemussuunnitelma Aikaisemmat relevantit päätökset Aluehallintovirasto myönsi päätöksellään nro 56/2015/2 (liite 2) :lle määräaikaisen luvan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden läjittämiselle merialueelle hakemuksen mukaisesti. Läjitysalueen sijainnista ja läjitystasosta sekä läjitysalueelle sijoitettavista maamassoista on määrätty lupamääräyksissä 1 ja 2. Tässä puheena oleva lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti: Meriläjitys 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alueelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = E = , N = E = , N = E = , N = E = rajatun alueen ulkopuolelle. Läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. Lupamääräyksen 2 mukaisesti meriläjitysalueelle saadaan läjittää Hanhikiven ydinvoimalaitoksen sataman ja jäähdytysveden otto- ja purkurakenteiden rakentamisesta ja meriväylän kaivamisesta syntyviä läjityskelpoisia ruoppausmassoja yhteensä enintään m3. Hankkeen mukaisten töiden suorittamisesta aluehallintovirasto määräsi lupamääräyksissä 3 6. Aluehallintovirasto määräsi :n maksamaan kalatalousmaksua euroa kunakin läjittämisvuotena lupamääräyksen 7 mukaisesti. Yleisestä korvausvastuusta määrättiin lupamääräyksessä 8 ja ammattimaiselle kalastukselle aiheutuvista edunmenetyksistä lupamääräyksessä 9. Päätöksessään aluehallintovirasto katsoi, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita kuin lupamääräysten 7 ja 9 mukaisia vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Hankkeen tarkkailusta ja ilmoituksista aluehallintovirasto määräsi lupamääräyksissä Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti lupa on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Aluehallintovirasto oikeutti päätöksessään nro 56/2015/2 :n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupa käsitti ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle päätöksen pääasiaratkaisun mukaisesti. Aluehallintoviraston päätöksestä nro 56/2015/2 jätettiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus jätti päätöksellään nro 15/0368/2 (liite 3) aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset perusteettomina tutkimatta.

7 4(18) Hakemussuunnitelma Lyhyt kuvaus meriläjitysalueesta ja läjitystoiminnan vaikutuksista 4.1 Yleistä Hanhikiven ydinvoimalaitoshankkeen taustatiedot ja läjitysaluetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitetty :n päivätyssä hakemuksessa ja hakemuksen täydennyksissä ja , ja niitä on referoitu kattavasti aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 (liite 2). Seuraavassa on esitetty tiivis yleiskuvaus hankealueesta. 4.2 Meriläjitysalue Meriläjitysalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen kunnassa avomerellä, noin 10 km länteen Hanhikiven niemestä (kuva 1 ja liite 1). Etäisyys läjitysalueelta lähimpiin saariin on noin 10 km. Läjitysalue on laajuudeltaan noin 190 ha. Läjitysalue sijaitsee Suomen valtion yleisellä vesialueella, jota hallinnoi Metsähallitus (PL 94, Vantaa, tai kirjaamo@metsa.fi). Kuva 1. Meriläjitysalueen sijainti. Läjitysalueella on voimassa hyväksytty Pyhäjoen Maanahkiaisen merituulipuiston osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on osoitettu ohjeellisella rajauksella (e-1). Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ohjeel-

8 Hakemussuunnitelma (18) linen alue, jonka maankäytössä tulee huomioida alueen käyttö maanläjitykseen. Läjitysalue ja kaavamääräys on lisätty osayleiskaavaan Fennovoima Oy:n kaavaehdotuksesta antaman lausunnon perusteella. Kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella vesisyvyydet läjitysalueella vaihtelivat välillä noin m (kuva 2). Haetun luvan mukaisen läjitysmäärän enintään m 3 ns. tavanomaista ruoppausmassaa katsottiin nousevan läjitysalueella enintään täyttötasolle noin MW ,0 m (Lindfors & Kiirikki 2012). Kuva 2. Meriläjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella (Lindfors 2017). Sedimenttinäytteenoton perusteella läjitysalueen luonnontilainen pohja on pääosin kovaa hiekkaa, joka ei sekoitu läjityskuormien vaikutuksesta ympäröivään vesimassaan merkittävässä määrin (Rasmus ym. 2012; ref. Lindfors & Kiirikki 2012). Vuonna 2012 toteutettujen tutkimusten perusteella Hanhikiven ympäristöstä ja läjitysalueelta otettujen sedimenttinäytteiden haitta-aineiden, orgaanisen aineen ja saviaineksen (raekoko <2 µm) pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Talvikaudella tehtyjen virtausmittausten perusteella läjitysalueen virtaukset ovat pääsääntöisesti hitaita. Mittaustulosten perusteella pohjanläheiset virtaukset olivat 97 % ajasta 10 cm/s tai sen alle. Pintakerroksessa vastaava prosenttiosuus oli 94 %. Suurin mitattu virtausnopeus poh-

9 6(18) Hakemussuunnitelma jalla oli 33 cm/s ja pintakerroksessa 54 cm/s. Läjitysalueen pohjanmuoto ohjaa virtauksia voimakkaasti koillisen ja lounaan suunnille. Tyypillinen virtausnopeus näillä suunnilla on pohjanläheisessä vesikerroksessa luokkaa 4 5 cm/s. Pintakerroksessa suuntajakauma ei ole yhtä selvä vaan virtausten suuntaan vaikuttavat suuremmassa määrin tuuliolosuhteet erityisesti avovesikaudella (Lindfors & Kiirikki 2012). Hankealueen vedenlaatua on tarkasteltu edellä referoidussa Fennovoima Oy:n hakemuksen liitteenä 7 olleessa raportissa (Lindfors & Kiirikki 2012), jossa on esitetty jatkuvatoimisin mittarein kerätty tietoa vesimassojen lämpötilasta, suolapitoisuudesta ja sameuden luontaisesta vaihtelusta. Läjitysalueella ja sen ympäristössä vedenlaatu on tyypillinen Perämeren avomerialueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman perusteella arvioituna merialue läjitysalueella ja sen edustamalla avomerialueella kuuluu ympäristöhallinnon vuonna 2013 päivittämässä ekologisessa luokituksessa vähintään luokkaan hyvä (Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2016). Hanhikiven edustan rannikko- ja avomerialueilla esiintyy Perämerelle tyypillinen kalasto. Taloudellisesti merkittäviä lajeja ovat kari- ja vaellussiika, ahven, silakka, muikku, meritaimen, lohi ja hauki. Alueelle laskevista joista saadaan kudulle nousevia nahkiaisia. Merialueella tavataan myös uhanalaiseksi luokiteltuja meriharjuksia, jotka edustavat tavanomaisimmin sisävesissä elävän harjuksen (Thymallus thymallus) meressä elävää kantaa (Vatanen & Haikonen 2012, Vatanen ym. 2012; ref. Vatanen & Haikonen 2013). 4.3 Läjitystoiminnan vaikutukset Ruoppausmassojen läjittämisestä aiheutuu paikallista veden samentumista ja siten alueen ekologisten olosuhteiden tilapäistä heikkenemistä. Tämä voi heikentää kalastusmahdollisuuksia ja kalaston elinolosuhteita läjitysalueella ja sen lähialueilla. :n hakemusta varten laadittujen selvitysten perusteella arvioitiin, että suurin osa läjitettävästä materiaalista (n. 90 %) on karkeaa ja hienoa hiekkaa, joka laskeutuu nopeasti, ja sameusvaikutukset jäävät pääasiassa läjitysalueen sisälle. Mikäli läjitettävä massa on hienompirakeista, sameusvaikutukset voivat ulottua 2 4 km päähän läjityskohteesta. Sameutta ilmenee tuolloin lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mallilaskennan perusteella arvioitu sameneman leviämisalue (= vaikutusalue) on esitetty kuvassa 3. Mallilaskelmien perusteella läjitystoiminnan aiheuttama sameus laskee alkuperäisestä tasolle 1 % selvästi alle vuorokauden kuluessa läjityksestä. Läjitysmassojen ominaisuuksista ja läjityksen intensiteetistä riippuen 1 % alkuperäisestä kiintoainepitoisuudesta ei välttämättä ole enää havaittavissa mittalaitteilla. Tästä syystä kuvassa 3 esitetty teoreettinen maksimivaikutusalue on useimmissa tapauksissa suurempi kuin alue, jolla vaikutukset ovat mitattavissa. Tulosten perusteella on arvioitu, että sameusvaikutusten

10 Hakemussuunnitelma (18) havaitseminen ranta-alueilla tai niiden läheisyydessä on epätodennäköistä (Lindfors & Kiirikki 2012, Vatanen & Haikonen 2013). Läjitysalueella ei kasva vesikasveja johtuen vesialueen syvyydestä eikä alueella ei esiinny arvokkaita merenalaisia luontotyyppejä. Läjitysalueen pohjaeläimistö taantuu läjitystöiden aikana, mutta palautuu ennalleen muutamassa vuodessa läjitysten päätyttyä. Läjitysalueella ja läjitysten potentiaalisten sameusvaikutusten alueella ei ole kalojen lisääntymisalueita. Lähimmät kutualueet sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä läheisillä matalikoilla, joille läjityksistä aiheutuvan samennuksen kulkeutuminen on epätodennäköistä. Läjitysalueen läheisyydessä kulkee lohen ja todennäköisesti myös vaellussiian vaellusreittejä, joihin niihin läjityksillä voi olla ajoittaista vaikutusta, joka on kuitenkin luonteeltaan tilapäistä ja lyhytkestoista (Vatanen & Haikonen 2013). Aluehallintovirasto totesi päätöksessään nro 56/2015/2, että hankealueelta ei ole tiedossa sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon. Kuva 3. Pohjanläheisen samentuman maksimilaajuus suurimmilla mitatuilla virtausnopeuksilla läjitystöiden aikana (Lindfors & Kiirikki 2012). Läjityksen aiheuttaman sameuden potentiaalisella leviämisalueella on muutamia ammattikalastajien pyyntipaikkoja, joilla saalismäärien pieneneminen on mahdollista. Läjitystoiminnan potentiaalisella vaikutusalueella ei kuitenkaan ole merkittävää kalastusta, vaan kalastus painottuu läjitysaluetta ympäröiville matalikoille (Vatanen & Haikonen 2013).

11 8(18) Hakemussuunnitelma Läjitysalueella tai sen ympäristössä ei ole sellaista virkistyskäyttöä, jolle läjitystoiminnasta aiheutuisi haittaa. Läjitysalue ei sijaitse laivaväylällä. Alue sijaitsee avomerellä, jossa aluksia liikkuu lähinnä pohjois-eteläsuunnassa. Läjitystoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesiliikenteelle. Läjitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia hylkyjä tai vedenalaisia muinaismuistoja. Läjitysalueeseen nähden lähin Natura alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi (FI ) sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä läjitysalueen reunasta. Aluehallintovirasto totesi päätöksessään nro 56/2015/2, että tehtyjen selvitysten ja asiantuntija-arvioiden perusteella läjityshankkeen toteuttaminen ei yksistään heikennä kyseisen alueen luonnonarvoja. Aluehallintovirasto arvioi päätöksessään nro 56/2015/2 lisäksi, ettei hanke myöskään tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseinen alue on sisällytetty Natura verkostoon. 5. Muutoshakemuksen perustelut Vuosina 2015 ja 2016 meriläjitysalueelle on läjitetty seuraavat määrät Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyviä ruoppausmaita: Vuosi Yhteensä Massamäärä, m3ktr Ruopatut ja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa ja luvitettaessa arvioitiin. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita. Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalueelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW ,0 m korkeammalle. On ilmeistä, että ruopattavien massojen laatu on hankkeen edetessä pitkälti samankaltainen kuin vuosina 2015 ja Hakijan arvioima hankkeessa vielä läjitettävä massamäärä on noin m3ktr. Tällöin läjitysalueelle sijoitettava kokonaismassamäärä olisi luokkaa m3ktr. Alueella vuonna 2016 toiminut ruoppausurakoitsija Boskalis Terramare on toimittanut :lle päivätyn muistion (liite 4), jossa todetaan seuraavaa:

12 Hakemussuunnitelma (18) kasoihin jäävän läjitettävän massan johdosta luvan mukaisen läjityksen ylätason MW ,0 m noudattaminen edellyttää, että jatkossa läjitystä voidaan käytännössä toteuttaa vain alueilla, jotka ovat syvempiä kuin MW ,0 m edellä mainitusta johtuen läjitysalueen käyttökelpoinen koko on jatkossa vain noin 72 ha 190 ha:n sijaan, ja läjitysalueelle mahtuu ruoppausmassoja tason MW ,0 m alapuolelle enää enintään noin m 3 ktr on selvää, että nykyisen luvan mukaisen läjityksen ylätason MW ,0 m puitteissa kaikkia hankkeessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa Läjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella on esitetty edellä kuvassa 2. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa toteutetun luotauksen perusteella on esitetty kuvassa 4 siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty. Kuvassa 5 on esitetty läjityskerroksen paksuus vuonna 2016 vuosien 2012 ja 2016 korkeustasojen erotuksena. Kuva 4. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty vuosina 2015 ja 2016 (Lindfors 2017).

13 Hakemussuunnitelma (18) Kuva 5. Läjityskerroksen paksuus vuonna 2016 eli vuosina 2012 ja 2016 mitattujen läjitysalueen korkeustasojen erotus (Lindfors 2017). Kuvista 4 ja 5 voidaan todeta, että läjityksiä on vuosina 2015 ja 2016 toteutettu pääasiassa läjitysalueen eteläosaan ja että läjitetty aines on tällä läjitysalueen osalla enemmän tai vähemmän kasoissa. Kuvasta 5 voidaan periaatteessa nähdä jopa yksittäisten läjityskuormien sijainti. katsoo, että muutoksen hakeminen läjitysluvan lupamääräyksen 1 mukaiseen läjitystasoon MW ,0 m siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m, on tässä tapauksessa paras käytettävissä oleva vaihtoehto, jotta hankkeessa vielä läjitettävä massamäärä noin m 3 ktr voidaan sijoittaa nykyiselle läjitysalueelle.

14 11(18) Hakemussuunnitelma Täydentävät tarkkailutulokset vuosilta 2015 ja Yleistä Ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen liittyen hankealueella ja sen läheisyydessä on toteutettu vuosina 2015 ja 2016 sameus- ja virtausmittauksia sekä kalataloudellisia selvityksiä. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät tarkkailutulokset. 6.2 Veden laatu ja virtaukset läjitysalueen läheisyydessä vuosina 2015 ja 2016 Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella on esitetty kuvassa 6. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevat mittauspaikat ovat L1 ja L2. Kuva 6. Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella (Lindfors 2016, liite 5). Vuoden 2015 osalta keskeiset tulokset on esitetty kuvissa 7, 8 ja 9 (Lindfors 2016, liite 5). Ruoppaukset ja läjitykset käynnistyivät marraskuussa Läjitystöiden ollessa käynnissä läjitysalueella todettiin useita jaksoja jolloin sameusarvot nousivat selvästi tausta-arvoja korkeammalle (kuva 7). Korkeimmat sameusarvot esiintyivät mittauspaikalla L2 ollen korkeimmillaan yli 100 NTU. Kauempana läjityspaikasta sijainneella mittauspaikalla L1 arvot olivat alle 10 NTU.

15 Hakemussuunnitelma (18) Kuva 7. Sameus [NTU] mittauspaikoilla L1 ja L Kuvaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina (Lindfors 2016, liite 5). Pisteellä L1 tehtyjen virtausmittausten perusteella alueen virtauskenttä oli voimakkaasti suuntautunut pohjoiseen-koilliseen ja etelään-lounaaseen (kuva 8). Suurimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa 300 mm/s pohjanläheisessä kerroksessa. Virtausnopeudet ja suunnat vaihtelivat nopeasti keskimääräisen virtausnopeuden ollessa 57 mm/s (kuva 9). Kuva 8. Pohjanläheisen kerroksen virtaussuunta ja -nopeus mittauspaikalla L (Lindfors 2016, liite 5).

16 Hakemussuunnitelma (18) Kuva 9. Pohjanläheisen kerroksen virtausnopeus ja -suunta mittauspaikalla L (Lindfors 2016, liite 5). Vuoden 2016 keskeiset tulokset on esitetty kuvissa 10, 11 ja 12 (Nikupeteri 2017, liite 6). Ruoppaukset ja läjitykset käynnistyivät syyskuussa Kuten vuonna 2015, sameusarvot mittauspaikalla L2 kohosivat läjitysten seurauksena (kuva 10). Korkeimmat sameusarvot mitattiin syyskuussa ja lokamarraskuun vaihteessa läjitystöiden ollessa käynnissä. Lokakuun lopussa todettiin lyhytkestoiset sameuspiikit, jolloin mitatut arvot ylittivät 200 NTU. Läjitysalueen mittauspaikalla L1 sameusarvot olivat alhaisia koko tarkkailujakson ajan, eikä läjityksellä ollut selvästi todettavaa vaikutusta kyseisen mittauspaikan sameustasoon. Kuva 10. Sameus [NTU] mittauspaikoilla L1 ja L Kuvaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina (Nikupeteri 2017, liite 6).

17 Hakemussuunnitelma (18) Mittauspaikalla L1 korkeimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa mm/s 3 metrin syvyydellä, keskimääräisen virtausnopeuden ollessa noin 35 mm/s. Syvemmällä virtausnopeudet olivat selvästi pienempiä (kuva 11). Aikaisempien mittausten tapaan virtaukset olivat suuntautuneet etelään-lounaaseen ja toisaalta pohjoiseen-koilliseen (kuva 12). Kuva 11. Virtauksen voimakkuudet mittausasemalla L (Nikupeteri 2017, liite 6; aineisto Luode Consulting Oy). Kuva 12. Virtauksen suunnat mittausasemalla L (Nikupeteri 2017, liite 6; aineisto Luode Consulting Oy). Yhteenvetona voidaan todeta, että läjitysalueen läheisyydessä tehtyjen sameusmittausten perusteella läjitystapahtuman yhteydessä tapahtuu väliaikaista sameustason nousua, mutta arvot palautuvat nopeasti taustatasolle.

18 Hakemussuunnitelma (18) Ruoppaus- ja läjitystöiden päätyttyä sameustasoissa ei ole todettu pysyvää kohoamista. Todetut sameustason kohoamiset ovat olleet kestoltaan tyypillisesti tuntien luokkaa ja rajoittuneet niihin päiviin, jolloin läjityksiä on tehty. 6.3 Kalataloudelliset selvitykset vuosina 2015 ja 2016 Vuotta 2015 koskeva ammattikalastuskysely toteutettiin vuonna Kyselystä laaditun raportin (Vatanen ym. 2016, liite 7) mukaan läjitysalueen läheisyydessä on ollut mm. siian pyyntiä. Vuonna 2016 tehtiin myös Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ympäristöluvan velvoitteeseen liittyvä meriharjusselvitys (Karppinen ym. 2016, liite 8), jonka mukaan läjitysalueen läheisyydessä tehtiin yksi satunnainen meriharjushavainto muiden havaintojen sijoittuessa huomattavasti lähemmäksi rannikkoa. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesilupiin perustuva vuoden 2016 kalataloustarkkailun raportti valmistuu toukokuussa Kala- ja vesitutkimus Oy:stä saadun tiedon mukaan raportissa ei ole läjitysaluetta tai sen lähialueita koskevaa edellä esitettyä täydentävää lisäinformaatiota (Vatanen 2017). 7. Läjitysluvan muutoksen vaikutukset Meriläjitysalueelle läjitettävän aineksen odotettua suuremmasta karkeudesta ja suuremmasta raekoosta johtuen sekoittuminen ympäröivään vesimassaan on vähäistä ja sedimentaationopeus vastaavasti suuri verrattuna hienoon hiekkaan tai löyhään saveen. Läjitystason muutoksella ei tämän johdosta arvioida olevan lisäävää vaikutusta läjitysalueelta leviävän sameusalueen laajuuteen. Itse asiassa on todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Vuosina 2015 ja 2016 toteutetun tarkkailun tulokset tukevat tätä näkemystä. Läjitystason muutoksen johdosta läjitystaso osalla läjitysaluetta nousee jonkin verran luvan nro 56/2015/2 mukaisesta tasosta. Läjitysaluetta ympäröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta osalla läjitysaluetta tapahtuvan pohjan tason nousun aiheuttamat muutokset pohjatopografiassa ovat läjitysaluetta suuremmassa mittakaavassa käytännössä merkityksettömiä. Läjitystason muutoksen vaikutuksia voidaan lisäksi lieventää jäljempänä luvussa 8 esitetyn ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeistuksen mukaisesti toimittaessa. katsoo, että kullekin meriläjitysvuodelle määrätty euron kalatalousmaksu on riittävä kompensoimaan aiheutuvaa kalataloudellista haittaa myös tässä hakemuksessa esitetyn muutoksen jälkeen. Ammattikalastajille läjitystoiminnasta aiheutuneet ja aiheutuvat vahingot on valtaosin sovittu ja korvattu :n ja ammattikalastajien välisin sopimuksin, jotka perustuvat liitteenä 9 olevaan selvitykseen (Taskila 2014).

19 16(18) Hakemussuunnitelma katsoo edellä esitetyn nojalla, että mitään perusteita jo tehtyjen sopimusten tai korvausperusteiden muuttamiselle nyt haetun läjitystason muutoksen johdosta ei ole. Meriharjusselvityksen (liite 8) perusteella on ilmeistä, että läjitystoiminnalla tai nyt haetulla läjitystason muutoksella ei ole mitään vaikutusta meriharjuskantoihin hankealueella. Edellä esitetyn johdosta katsoo, että :n lupahakemukseen liittyen esitetyt arviot (mm. edellä kohta 4.3) ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamassa lupapäätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamääräykset ovat nyt haettavaa lupamääräyksen 1 muutosta lukuunottamatta edelleen sovellettavissa sellaisenaan eikä lupaa ole tarpeen muilta osin muuttaa. 8. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Ehdotetun läjitystason korottaminen aloitetaan alueen pohjoisosassa sijaitsevan rinteen juuresta, jolloin läjitettävät massat jäävät virtaussuojaan ja laskeutuvat painovoimaisesti kohti läjitysaluetta. Massat tasaavat samalla rinteen jyrkkyyttä ja vähentävät syvyysgradientin kohdalla tapahtuvaa turbulenssia. Läjitettävät massat sijoitetaan alueelle läjityssuunnitelman mukaisesti, jolloin massat saadaan sijoitettua tasaisesti käytössä olevalla läjitysalueelle. Alueelle sijoitettujen virtaus- ja sameusmittareiden perusteella pysytään myös arvioimaan työaikaista resuspension määrää sekä sameusvaikutuksen kulkeutumissuuntaa. Jatkossa läjitysalue kaikuluodataan, kun noin puolet (ts. noin m3ktr) jäljellä olevasta arvioidusta kokonaismassamäärästä on läjitetty, jotta voidaan varmistaa läjitettyjen massojen asianmukainen sijoittuminen ja ylätaso ja jotta läjityssuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa jäljellä olevien massojen läjityksen osalta. Läjitysten päätyttyä läjitysalueella toteutetaan loppuluotaus. 9. Valmistelulupa hakee tällä hakemuksella myös vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet käsittävät ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle haetun läjitysluvan muutoksen mukaisesti. :n käsityksen mukaan nyt haetun läjitysluvan valmisteluluvan perusteet ja perustelut ovat täsmälleen samat kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on esitetty ja arvioitu ja joiden perusteella valmistelulupa on myönnetty.

20 17(18) Hakemussuunnitelma esittää, että tälle muutoshakemuksessa esitetylle läjitystason muutokselle määrätään aiemmassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 54/2015/2 arvioidun vakuustarpeen suuruinen vakuus. Aiemmassa läjitysluvassa vakuuden määräksi läjityksen osalta oli arvioitu euroa, joka katsottiin sen suuruisena sisältyvän muiden vesistörakennustöiden luvan vakuuteen. Kyseinen arvio sopivasta vakuuden määrästä pätee edelleen. 10. Hankkeen oikeudelliset edellytykset :n näkemyksen mukaan vesilain mukaiset yleiset edellytykset hakemuksen mukaiselle läjitysluvan muutokselle ja sitä koskevan valmisteluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Hakemuksen mukainen muutos ei aiheuta merkittävämpiä vesistö- tai kalataloudellisia vaikutuksia kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Haettu muutos ja sitä koskeva valmistelulupa eivät myöskään ole ristiriidassa ympäristöhallinnon laatimissa vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Hanke on tarpeellinen :n ydinvoimahankkeen toteuttamiseksi ja sen hyödyt liittyvät ydinvoimahankkeen kokonaishyötyihin, jotka taas ovat olleet valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteina. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. 11. Muutettavan lupamääräyksen sisällöstä esittää, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräys 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alueelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = E = , N = E = , N = E = , N = E = rajatun alueen ulkopuolelle. Läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. 12. Vaikutusten tarkkailusta :n näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Laatineet: Ari Piispanen, AriPro Oy Antti Lindfors, Luode Consulting Oy Kari Marttinen, HPP Asianajotoimisto Oy

21 Hakemussuunnitelma (18) Viitteet Karppinen, P., Haikonen, A. ja Vatanen, S Meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella ja Liminkaojassa. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesijulkaisuja nro 208. Lindfors, A Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella Luode Consulting Oy. Lindfors, A Läjitysalueen vesisyvyys vuosina 2012 ja 2016 sekä läjityskerroksen paksuus vuonna 2016, havainnekuvat. Luode Consulting Oy. Julkaisematon. Lindfors, A. & Kiirikki, M Läjitysalueselvitys sekä Hanhikiven edustan merialueelta tehdyn sedimenttinäytteenoton tulokset syksyltä Luode Consulting Oy. Nikupeteri, L Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella EHP-Tekniikka Oy. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesien tila hyväksi yhdessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Raportteja 76/2016. Rasmus, K., Kiirikki, M. & Lindfors, A Sediment transport and accumulation in the Hanhikivi area. Luode Consulting Oy. Taskila, E Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesirakenteiden rakentamisesta aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset. Pöyry Finland Oy. Vatanen, S. & Haikonen, A Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 83. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita 92. Vatanen, S. & Haikonen, A Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 94. Vatanen, S., Olsen, S., Karppinen, P. & Haikonen, A Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 196. Vatanen, S Sähköpostiviesti Kala- ja vesitutkimus Oy.