Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Transkriptio

1 Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio

2 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö, toimialue Torniosta Kokkolaan Jäsenistön muodostavat kalastajainseurat, osakaskunnat ja kalastusalueet Kalavedenhoito on neuvonnan ohella toinen päätoimialamme Hoidossamme on kaksi siikahautomoa, joissa ylläpidetään Kiiminki-, Oulu-, Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijoen vaellussiikakantoja

3 Tässä esitelmässä Lyhyesti Perämeren vaellussiikakantojen kehityksestä ja siikakantojen hoidon historiaa Siian merkitys Pohjanlahden ammattikalastukselle Esitellään oman siikakantojemme hoidon tuloksia, esimerkkinä Pyhäjoki Siikakantojen hoidon ja kalastuksen kehitystarpeet

4 Vaellussiikakannat kurimuksessa Voimakasta taantumista koko 1900-luvun ajan Teollisuus, jokien rakentaminen, maa- ja metsätalous sekä ylikalastus Luonnonkannoista jäivät jäljelle ainoastaan Torniojoen vaellussiikakannat (Simojoki?) Muiden jokien siikakanta on pääosin ns. sekakantaa, jossa on mukana ainakin Oulujoen, Kalajoen ja Pyhäjoen siikakantaa

5 Vaellussiian mädinhankinta Oulu- ja Pyhäjoessa

6 Siikakantojen hoito Aloitettiin suuressa mitassa 1950-luvun lopulla Pitkään ainoastaan vk istutuksia, materiaali luonnonemoista Siikakantoja istuteltiin ristiin surutta ja myös sisämaahan Jokien siikakantoja ylläpidettiin, mutta samalla menetettiin jokikohtaiset kannat Lammikkoviljely voimistui vasta 1980-luvulla. Erityisesti velvoiteistutukset ovat perustuneet pitkälti 1-k poikasiin, poikkeuksena Oulujoki, missä on käytetty jossakin määrin myös vkpoikasia Kiiminki- ja Siikajoen siikakantoja pidettiin yllä hautomotoiminnan avulla osakaskuntien rahoittamana.

7 Siian merkitys ammattikalastukselle Ylivertaisesti tärkein rannikkokalastuksen saalislaji Pohjanlahdella, ainoastaan Lapin rannikolla lohi on siikaa tärkeämpi saalislaji Vuosisaalis Suomen merialueella noin 650 tonnia ja saaliin arvo noin 2,7 miljoonaa euroa (RKTL / Ammattikalastus merellä 2010) Perämeren siikasaalis on vuositasolla vajaat 300 tonnia, saaliista noin puolet on karisiikaa Siian kalastus on kärsinyt erittäin voimakkaasti hyljeongelmasta

8 Siian kalastuksen ongelmia Valtaosa vaellussiiasta kalastetaan keskenkasvuisena, mikä heikentää saaliina arvoa ja vaikuttaa negatiivisesti luonnonkantoihin Karisiian kalastus on käytännössä loppunut Perämeren pohjoisosista hylkeiden vaikutuksesta Erityisesti Merenkurkun eteläosissa ja Selkämerellä pohjaverkkokalastuksen saalis koostuu nopean kasvun vaiheessa olevista, eisukukypsistä siioista (Leskelä ym. RKTL. Selvityksiä 7 / 2009)

9 Kalastajat ikääntyvät RKTL / Ammattikalastus merellä 2010

10 Siian kalastuksen tulevaisuus Siika on rannikkokalastuksen kannalta edelleen erittäin tärkeä saalislaji! Perämeren vahvat karisiikakannat ovat suurelta osin hyödyntämättä Kalastusta järkeistämällä myös vaellussiian kilomääräistä saalista olisi mahdollista kasvattaa nykyisestä huomattavasti Samalla myös edesautettaisiin luonnonkantojen tilaa

11 Esimerkki siikakantojen hoidosta Pyhäjoen siikakanta Joen oma kanta kuoli sukupuuttoon luvun taitteessa Pyhäjokivarteen rakennettiin valtion varoin Oravisjärven luonnonravintolammikko 1980-luvullla Pian osoittautui, ettei lammikon rakentaminen johtanut toivottuun tulokseen Pyhäjoen hautomo otettiin käyttöön luvun alkupuolella, mutta joen mädinhankinta tulokset jäivät olemattomiksi Jokeen aloitettiin kotiutusistutukset 1991 ja pian joen siikakanta alkoi voimistumaan

12 Pyhäjoen istutukset ja mädin hankinta Mäti (l) Ist. kpl (vk + 1.-kes.) VK -istutukset Ist. kpl (vk + 1. kes.)

13 Pyhäjoen siikakanta tänään Tuki-istutukset muualta tuodulla mädillä ja poikasilla on lopetettu kokonaan Joessa on kohtuullisen vakaa siikakanta Emokalapyynnin saalis noin siikaa, jokisuun merialueen saalis lienee vähintään samaa luokkaa Siikakannan palauttamisessa on onnistuttu, mutta joen luontaisesta potentiaalista on hyödynnetty ehkä vasta kolmannes

14 Pyhäjoen mätimäärä (l) vuosina ,00 150,00 100,00 50,

15 Siikajoen mätimäärä (l) vuosina ,00 150,00 100,00 50,

16 Kalajoenmätimäärä (l) vuosina

17 Siikakantojen hoidon kehittämistarpeet Kalastuksen säätely olisi edelleen tehokkain ja nopein keino parantaa siikakantoja ja lisätä saalista Karisiian kalastus haaste kalastuksen säätelylle. Ammattikalastajien ikärakenne antaa erinomaisen mahdollisuuden hallittuun muutokseen! Pohjois-Pohjanmaan rannikolla tekeillä vaellussiikakantojen hoitosuunnitelma, työn rahoittaa Kainuun ELY - keskus ja toteuttajana PKL ry Vastaava suunnitelma olisi hyvä saada aikaan yhtenäisenä koko Pohjanlahden rannikolle

18 Kiitos!