Kala- ja vesimonisteita nro 94. Sauli Vatanen & Ari Haikonen. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma
|
|
- Elisabet Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma
2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: luonnosversio joulukuu 2012, lopullinen versio tammikuu 2013 Tekijät: Sauli Vatanen & Ari Haikonen Julkaisun nimi: Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma Tiivistelmä: Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Tämä kalataloustarkkailuohjelma sisältää alustavan suunnitelman vesistörakennustöihin liittyvästä ennakkotarkkailusta, töiden aikaisesta tarkkailusta ja jälkitarkkailusta. Kalataloustarkkailussa kalastusta seurataan ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyillä, kalaston rakennetta Coastal-koeverkkopyynnillä sekä silakan, karisiian ja muikun poikastuotantoa Gulf-Olympia pyynnillä ja nuottaamalla. Ennakkotarkkailu on suunniteltu toteutettavaksi vuosi ennen vesistörakennustöiden käynnistymistä. Rakentamisen aikainen tarkkailu kestää puolestaan vesistörakennustöiden ajan, eli arviolta kolme avovesikautta. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistörakennustöitä seuraavana vuotena. Tarkkailu raportoidaan tarkkailua seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ilmestyvässä vuosiraportissa. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti. Asiasanat: velvoitetarkkailu, vesistörakentaminen, ruoppaus, läjitys, louhinta, kalasto, poikastuotanto, kalastus Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sivumäärä: 21 s. + 1 liite Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Lumo Image/Petteri Löppönen.
3 Sisältö: 1 JOHDANTO KUVAUS HANKKEESTA RAKENTAMISEN AIKATAULU TARKKAILUALUE AIEMMAT SELVITYKSET ALUEELTA OLETETUT VAIKUTUKSET VESISTÖRAKENTAMISEN AIKANA VEDEN LAATUUN Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Läjitysalue KALOIHIN JA KALASTUKSEEN Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Läjitysalueen vaikutukset SEURANTAMENETELMÄT JA PERUSTELUT KALATALOUSTARKKAILU SEURANTAHYPOTEESIT JA -ASETELMAT RAKENTAMISEN AIKANA KALAT/KALASTUS ENNAKKOTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Ammattikalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta Kalastorakenteen seuranta Poikastuotannon seuranta RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Ammattikalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta Kalastorakenteen seuranta Poikastuotannon seuranta JÄLKITARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Ammattikalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta Kalastorakenteen seuranta Poikastuotannon seuranta RAPORTIN SISÄLTÖ JA RAPORTOINTI MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA TARKKAILUSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN YHTEENVETO TARKKAILUISTA KIRJALLISUUS:... 20
4 1 JOHDANTO Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) vuonna 2008 (Fennovoima 2008) ja Fennovoimalle on myönnetty periaatepäätös (PAP) ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi heinäkuussa Ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää vesistörakentamisen osalta sataman ja meriväylän sekä jäähdytysveden otto ja -purkurakenteiden rakentamista sekä meriläjitysalueen perustamista. Vesistörakentaminen sisältää kallion louhintaa, ruoppausta, täyttöjä sekä meriläjityksiä. Ruopattavien massojen määräksi on arvioitu noin 1,1 milj. m 3 ktr. Kallion louhintaa tehdään märkätyönä vastaavasti noin m 3 ktr. Ruoppausmassoja pyritään hyödyntämään esimerkiksi sataman rakenteissa ja täyttömateriaalina laitosalueella, jolloin vastaavasti meriläjitykseen menevät massat vähenevät. Hankkeen edellyttämä vesistörakentaminen on kuvattu tarkemmin vesilupahakemuksissa. Tässä raportissa esitetään vesistörakentamisen aikainen tarkkailuohjelma kalaston ja kalastuksen osalta, ja se perustuu hankkeen vesistörakentamisvaiheesta tehtyyn kalatalousvaikutusarvioon. Tarkkailuohjelma on laadittu siten, että siinä on yhtymäkohtia myös ydinvoimalaitoksen toiminnan aikana tehtävään tarkkailuun. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikainen tarkkailuohjelma laaditaan laitoksen ympäristölupavaiheessa. 2 KUVAUS HANKKEESTA Hankkeessa toteutetaan meriväylä (ruoppaussyvyys 8 m), satama (ruoppaussyvyys 10 m), jäähdytysveden otto- ja purkurakenne, jäähdytysveden varaottouoma ja sen edellyttämät rakenteet. Satamaan kuuluvat aallonmurtajat, yhdyspenger, satama-allas ja laituri sekä meriväylän satama-altaaseen ulottuva osa. Meriväylän katsotaan alkavan sataman suulta. Satama sijaitsee Sotalisuniemessä (kuva 1). Rakentaminen edellyttää ruoppausta ja louhintaa. Alustavan suunnitelman mukaan ruoppaus tehdään lähtökohtaisesti kauharuoppauksena. Osa ruopattavasta massasta on alustavan arvion mukaan imuruoppauskelpoista. Tältä osin ruoppaus tehdään mahdollisesti imuruoppauksena. Louhintaa tehdään vedenalaisena louhintana. Suurimmat ruoppausalueet sijaitsevat sataman (irtomaata m 3 ) ja väylän alueella ( m 3 ). Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella louhinta tehdään pääosin sataman alueella ( m 3 ) sekä väylän satamanpuoleisessa päässä ( m 3 ). Myös vedenpurkurakenteisiin ja jäähdytysveden varayhteyden rakentamiseen liittyy pienimuotoisempaa ruoppausta ja louhintaa. Hankkeessa tehdään myös laajamittaisia louhetäyttöjä, erityisesti aallonmurtajiin liittyen. Ruoppausmassat käytetään mahdollisuuksien mukaan aallonmurtajien rakenteisiin ja hakijan hallinnassa olevilla maa-alueilla tehtäviin täyttöihin. Täyttöihin kelpaamattomat massat läjitetään merisedimenttien läjitysalueelle, joka sijaitsee avomerellä yli 20 m:n syvyisellä vesialueella (kuva 1). Meriläjitysalueelle haetaan läjityslupaa 1,1 milj. m 3 ktr, mutta ruoppausmassoja pyritään hyödyntämään rakenteissa. Massat läjitetään tason -23 alapuolelle. 2
5 Kuva 1. Satama, meriväylä, vedenotto- ja -purkurakenteet sekä meriläjitysalue. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/ Rakentamisen aikataulu Rakennustöiden kestoksi on arvioitu sataman, jäähdytysveden ottorakenteiden ja meriväylän osalta työkuukautta sekä jäähdytysveden purkurakenteiden osalta kuusi työkuukautta. Työt jakautuvat kolmen vuoden ajalle. 3 TARKKAILUALUE Tarkkailtavaan alueeseen sisältyy Hanhikivenniemen hankealue ja läjitysalue vaikutusalueineen (kuva 2). Lisäksi Pyhäjoen ja Yppärin väliselle merialueelle perustetaan vertailualue vesistötöiden aiheuttamien muutoksien seurantaa varten. Vertailualue sijaitsee hankkeen arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella. Tarkkailualueen nykytilaa kalatalouden osalta on kuvattu yksityiskohtaisesti YVA-selostuksessa (Fennovoima 2008), vesilupahakemuksissa (Fennovoima 2012a, b ja c) sekä hankkeen kalatalousvaikutusarviossa (Vatanen ym. 2012). 3
6 Kuva 2. Tarkkailu- ja vertailualueet suhteessa työkohteisiin. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/ Aiemmat selvitykset alueelta Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty YVA-menettelyn yhteydessä, jolloin kartoitettiin alueen ammattikalastusta sekä poikastuotantoa kolmella vaihtoehtoisella ydinvoimalan sijoituspaikalla (Fennovoima 2009). Vesilupahakemuksia varten kalastoa ja kalastusta koskevia selvityksiä jatkettiin vuonna Avovesikaudella 2012 selvitettiin alueen kalaston rakennetta ja poikastuotantoa (Haikonen ym. 2012), uhanalaisen meriharjuksen esiintymistä alueella (Haikonen & Vatanen 2012) sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastusta koskien vuoden 2011 kalastusta (Vatanen & Haikonen 2012). Lisäksi Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen teki selvityksen alueen kalataloudellisesta merkityksestä (Oikarinen 2012). Kalastoselvitysten lisäksi alueella on tehty runsaasti selvityksiä liittyen veden ja merenpohjan laatuun, virtauksiin sekä kasvillisuuteen ja pohjaeläimiin (mm. Kiirikki & Lindfors 2012, Rasmus ym. 2012, Lindfors & Kiirikki 2012, Ilmarinen ym. 2009, Leinikki ym. 2012, Leinikki & Syväranta 2012). 4 OLETETUT VAIKUTUKSET VESISTÖRAKENTAMISEN AIKANA Hankkeen oletettuja rakentamisen aikaisia vaikutuksia on kuvattu yksityiskohtaisesti vesilupahakemuksissa (Fennovoima 2012a, b ja c) sekä kalatalousvaikutusarviossa (Vatanen ym. 2012). Seuraavassa esitetään kuitenkin lyhyt yhteenveto tärkeimmistä vaikutusmekanismeista. 4
7 4.1 Veden laatuun Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Vesistörakentamisella on lähinnä tilapäisiä, rakentamisen aikaisia vaikutuksia vesistöön. Nämä vaikutukset keskittyvät Hanhikiven edustan merialueelle ja suunnitellun meriväylän tuntumaan. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu aallonmurtajista niiden muuttaessa alueen virtauksia paikallisesti Hanhikivenniemen länsiosassa. Aallonmurtajien estovaikutuksen vuoksi veden vaihtuminen satama-altaassa heikkenee, kunnes voimalaitos on käynnissä. Tuolloin satama-altaan vedenvaihtuminen on tehokasta. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan satama-altaan alueella olevat irtomaakerrokset ovat tiivistä hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa ja väylällä hiekkaista soramoreenia, soraista hiekkamoreenia sekä silttistä hiekkaa ja hiekkaista silttiä. Suurimmaksi osaksi (n. 90 %) ruopattavat ainekset ovat karkeaa ja hienoa hiekkaa, jotka laskeutuvat nopeasti laskeutumisnopeuden ollessa noin 1 cm/s. Karkeata massaa ruopattaessa ja satama-altaaseen läjitettäessä samenemisvaikutukset ulottuvat noin m päähän ruoppaus- /läjityskohteesta. Vesimassaan sekoittuva, sameutta aiheuttava, karkea kiintoaines laskeutuu pohjaan pääasiassa muutamassa tunnissa töiden loputtua. Hienorakenteista tai eloperäistä sedimenttiä ei ruopattavilla osuuksilla ole juurikaan havaittu. Hienoimmat alueelta merkittävissä määrin tavatut jakeet ovat olleet kokoluokkaa <0,063 mm. Tällaisten jakeiden laskeutumisnopeus on noin 1 mm/s. Kyseessä olevien hienoimpien löydettyjen ainesten sameusvaikutuksia arvioitaessa voidaan soveltaa läjitysalueelle tehtyä mallinnusta (Lindfors & Kiirikki 2012). Mallilaskelmien perustella arvioidaan sameuden laskevan tavanomaiselle tasolle alle vuorokauden sisällä ruoppauksesta. Vaikutukset ovat suurimmat todennäköisesti pohjanläheisessä vesikerroksessa, jossa sameneman laajuus on arvioilta enimmillään noin kaksi kilometriä. Alueella vallitsevat etelänpuoleiset tuulet, jolloin virtaukset ovat etelästä pohjoiseen. Näin ollen sameneman leviäminen maksimilaajuudessaan etelään rakentamiskohteelta on mahdollista vain pohjoisen puoleisten tuulien vallitessa. Maksimaalinen sameuden leviäminen etelään jäänee satunnaiseksi. Hanhikiven edustan merialueella sameuden arvot nousevat ajoittain luonnostaan melko korkeiksi myrskyjen ja runsaiden sateiden vaikutuksesta. Ruopattavat massat luokitellaan puhtaiksi haitta-aineiden osalta. Myöskään merkittäviä ravinnepäästöjä ei arvioida syntyvän Läjitysalue Suurin osa (n. 90 %) läjitettävästä materiaalista on karkeaa ja hienoa hiekkaa, jotka laskeutuvat nopeasti, ja sameusvaikutukset jäävät pääasiassa läjitysalueen sisälle. Mikäli läjitettävä massa on hienompirakeista (< 0,063 mm), sameusvaikutukset voivat ulottua 2 4 km päähän läjityskohteesta. Sameutta ilmenee tuolloin lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tulosten perusteella on arvioitu, että sameusvaikutusten havaitseminen ranta-alueilla tai niiden läheisyydessä on epätodennäköistä. 4.2 Kaloihin ja kalastukseen Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Rakentamisen aikaisista vaikutusmekanismeista vakavimmaksi on arvioitu louhinnan ja muiden vesistötöiden aiheuttama melu. Vakavimmat ja välittömimmät seuraukset aiheutuvat louhintaan liittyvistä räjäytyksistä. Räjähdyksen aiheuttama äkillinen paineaalto 5
8 tappaa kalat noin 20 metrin säteellä ja saattaa aiheuttaa kaloille fyysisiä vammoja useiden kymmenien metrien etäisyydellä. Kallioporaukset, ruoppaukset ja lisääntynyt liikenne alueella aiheuttavat melua, josta saattaa aiheutua kalojen karkoittumista ja käyttäytymismuutoksia. Melun vaikutukset voivat ulottua avoimella merialueella jopa kilometrien päähän. Melu saattaa esim. häiritä kalojen lisääntymistä ja aiheuttaa muutoksia vaellusreitteihin. Melun ja räjähdysten vakavien vaikutusten vyöhykkeeksi arvioitiin 1 km ja mahdollisten vaikutusten vyöhykkeeksi 5 km. Hanhikivenniemen vesistörakentamisen (satama-allas, väylä, vedenotto- ja - purkurakenteet) seurauksena menetetään pysyvästi tai tilapäisesti merenpohjan habitaattia noin 0,4 km 2. Ruopattaville alueille jää karisiian ja silakan kutualueita, sekä silakan, siian ja muikun poikashabitaattia. Myös pohjaeläimistö tuhoutuu näiltä alueilta. Aallonmurtajien ja muiden kiinteiden rakennelmien vaikutukset virtaamiin jäävät vähäisiksi, ja niiden yhteyteen saattaa toisaalta muodostua jopa uusia suojaisempia elinympäristöjä kalojen hyödynnettäväksi. Habitaatin menetyksestä aiheutuva haitta on arvioitu kohtalaiseksi. Ruoppaukset, täytöt, louhinta ja läjitykset aiheuttavat veden samentumista ja pohjan liettymistä. Veden kiintoainepitoisuudet voivat hetkittäin ja paikallisesti nousta hyvinkin korkeiksi. Veden samentuminen on voimakkainta työkohteen läheisyydessä ja erityisesti pohjan tuntumassa. Kohonneet kiintoainepitoisuudet voivat aiheuttaa varsinkin kalanpoikasten ja mädin vahingoittumista tai kuolemista. Veden samentuminen vaikeuttaa kalojen ravinnonkäyttöä, ja vaikuttaa haitallisesti myös kalojen ravintokohteisiin, mm. eläinplanktoniin. Alueelta ruopattavat massat koostuvat pääasiassa karkeista materiaaleista, joiden samennusvaikutus jäänee vähäiseksi. Ruopattavat massat eivät myöskään sisällä haitallisia aineita. Veden kiintoainepitoisuudet vaihtelevat alueella suuresti luontaisestikin esim. myrskyjen seurauksena ja Pyhäjoesta tulva-aikana tulevien valumien myötä. Alueella on myös hyvä veden vaihtuvuus ja virtauksia, joten vesistörakentamisen aiheuttaman samentumisen haitat laimenevat nopeasti laajemmalle alueelle ja suurempaan vesimassaan. Samentumisen aiheuttamat vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi, ja vaikutusalueen laajuudeksi maksimissaan 2 km työkohteesta. Hankkeen vesistörakentaminen ajoittuu kolmena peräkkäisenä vuotena huhti- syyskuulle. Hankkeella on siten haitallisia vaikutuksia kevätkutuisten kalojen ja silakan lisääntymiselle sekä poikasten selviytymiselle. Melu ja veden samentuminen saattaa karkoittaa kaloja lisääntymisalueilta ja tukahduttaa mätiä. Kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ei selvitysalueella juurikaan ole, joten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat silakkaan. Alueella on kuitenkin runsaasti silakan kutualueita, ja useimmat niistä sijaitsevat kaukana työkohteista ja jäävät vaikutusalueen ulkopuolelle. Silakan ei ole havaittu olevan erityisen herkkä äänille, ja silakan mätimunat kestävät voimakastakin kiintoainekuormitusta. Vesistötöiden aiheuttamat haitat silakan kudulle jäävät siten kokonaisuudessaan vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Paikallisesti niillä voi kuitenkin olla merkittävää vaikutusta. Silakan mädillä on merkittävä vaikutus muiden kalalajien ravintokohteena. Tämä heijastuu myös kalastukseen, sillä esimerkiksi siikoja pyydetään nimenomaan silakan kutualueilta niiden saapuessa syömään mätiä. Yleisesti ottaen vesistötöiden haitalliset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kalojen poikasiin. Varsinkin vastakuoriutuneet poikaset ovat alttiita vaikutuksille, koska ne eivät pysty siirtymään pois räjäytysten tai korkeiden kiintoainepitoisuuksien vaikutusalueelta. 6
9 Meriharjus nousee kudulle keväällä vesistötyökohteiden läheisyydessä sijaitsevaan Liminkaojaan. Hankkeella saattaa siten olla vaikutuksia harjuksen kutuvaellukseen, jos vesistötöitä tehdään harjuksen vaellusajankohtana. Harjuksen poikaset siirtyvät joesta merialueelle, jolloin ne voivat kulkeutua työkohteiden vaikutusalueelle. Poikasten käyttäytymisestä ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa vaikutusten arvioimista varten. Jokeen nousevien harjusten kutualueisiin hankkeella ei ole vaikutusta. Sen sijaan jos alueella esiintyy merikutuista harjusta, lisääntymisalueita ja poikashabitaatteja tuhoutuu rakennustöiden seurauksena. Selvitysalueella ei sijaitse merkittäviä lohen tai taimenen kutujokia. Alueen halki kulkee kuitenkin lohen ja vaellussiian vaellusreittejä. Rakennustöiden aiheuttama melu ja vedenlaadun muutokset voivat karkoittaa kaloja syrjään tavanomaisilta reiteiltään. Tämä todennäköisesti kuitenkin vain viivästyttää vaellusta, mutta ei vaikuta kalojen kykyyn löytää omaan kutujokeensa. Kalojen karkoittuminen alueelta ja tavanomaisilta reiteiltään, lisääntymisen epäonnistuminen, pyydysten likaantuminen ja pyyntialueiden menetys vaikuttavat alueen kalastukseen haitallisesti. Melu ja muu vesistötöiden aiheuttama häiriö on arvioitu olevan vakavuusasteeltaan suuri haitta alueen kalastukselle. Pyyntipaikkojen menetys ja pyynnin vaikeutuminen lisääntyneen liikenteen takia aiheuttaa kohtalaista haittaa, kiintoainevaikutukset sen sijaan arvioidaan vähäisiksi Läjitysalueen vaikutukset Läjitysalueen sameusvaikutusten on arvioitu leviävän lähinnä koillisen ja lounaan suunnille, maksimissaan 2 4 km:n päähän läjityskohteesta. Sameusvaikutukset rajoittuvat pääasiassa pohjanläheisiin vesikerroksiin. Kaloihin vaikuttavia mekanismeja läjitykseen liittyen ovat melu, kiintoaine, habitaatin menetys ja virtausolosuhteiden muutokset. Näiden kaikkien merkitys arvioitiin vähäiseksi. Läjitysalueella ja mallinnetulla sameusvaikutusten alueella ei ole kalojen lisääntymisalueita. Lähimmät kutualueet sijaitsevat läheisillä matalikoilla noin kilometrin päässä, mutta läjityksistä aiheutuvan vedensamennuksen kulkeutuminen läjitysalueelta (syvyys yli 20 m) näille alueille on epätodennäköistä. Lohen ja todennäköisesti myös vaellussiian vaellusreittejä kulkee läjitysalueen läheisyydessä ja niihin läjityksillä voi olla ajoittaista vaikutusta. Kalastukselle aiheutuvan haitan määrä ja vaikutusmekanismit ovat pääosin samoja kuin edellä luetellut kaloihin vaikuttavat seikat. Läjitysalueen lisäksi tosin kalastukseen vaikuttaa myös ruoppaus- ja läjitysalueen välinen proomuliikenne, sillä tällä reitillä kiinteillä pyydyksillä kalastaminen on mahdotonta. Alueella ei kuitenkaan harjoiteta juurikaan kalastusta. 7
10 5 SEURANTAMENETELMÄT JA PERUSTELUT 5.1 Kalataloustarkkailu Vesistörakentamisen aikana alueella tehdään laajamittaisia ruoppauksia ja louhintoja sekä läjityksiä, joiden aiheuttama melu ja sameus todennäköisesti karkottavat kaloja alueelta. Lisäksi kutualueita tuhoutuu. Tällä on vaikutusta alueen kalastukseen ja poikastuotantoon. Seuraavassa esiteltävät menetelmät ovat olleet käytössä jo lupahakemusta varten tehtävissä selvityksissä ja havaittu alueelle soveltuviksi (Haikonen ym. 2012). Kalaston rakennetta selvitetään vesipuitedirektiivin mukaisella Coastalyleiskatsausverkkopyynnillä. Kyseinen menetelmä on yleisesti käytetty Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden seurannoissa ja sen toteutuksesta on annettu tarkat ohjeistukset (MMM 2008). Menetelmään sisältyy puutteita, mutta yleisesti ottaen se soveltuu kokemuksien perusteella alueen koepyyntiin ja kalaston välisten suhteiden arviointiin. Siika on alueen selvästi merkittävin taloudellisesti hyödynnettävä kalalaji ja silakan rooli puolestaan ravintoketjussa (erityisesti mäti ja poikaset) on suuri. Vesistötöiden haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti kalojen poikasiin. Poikasten seuranta toteutetaan siian ja muikun osalta poikasnuottaamalla sekä silakan osalta Gulf-Olympia pyydyksellä. Lupahakemusta varten tarkennettiin vastakuoriutuneiden siian, muikun ja silakan poikasten esiintymistä alueella vastaavilla menetelmillä (Haikonen ym. 2012). Edellä mainittujen koepyyntimenetelmien lisäksi tehdään tiedusteluja alueen ammattija vapaa-ajankalastajille. Kalastajilla on vuosikymmenten kokemus alueen pyytämisestä, joten heillä on ensikäden tietoa alueen kalastosta, kutualueista, vaellusreiteistä ja niissä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. 6 SEURANTAHYPOTEESIT JA -ASETELMAT RAKENTAMISEN AIKANA Seuraavassa on esitetty hypoteeseja vesistötöiden ajalle. Hypoteesien testaukseen käytettävistä tilastollisista menetelmistä tehdään esitys vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Tarkkailuasetelma: ennen-jälkeen-tarkkailu-vertailualue. 6.1 Kalat/kalastus Hypoteesi 1. Vesistötyöt karkottavat kaloja vesistötyökohteiden läheisyydestä. Kalalajistoa sekä kalojen runsautta ja biomassaa seurataan koeverkkoaineistoista tarkkailu- ja vertailualueella. Täydentävää tietoa saadaan kalastuskyselyistä. Hypoteesi 2. Vesistötyöt heikentävät silakan poikastuotantoa Hanhikivenniemen ympäristössä. Vesistötyöt eivät heikennä vain poikastuotantoa vaan myös Hanhikivenniemeä ympäröivää merialuetta kalanpoikasten (mm. silakka, siika, muikku) kasvualueena. Seurattavia muuttujia < 10 mm:n ja suurempien silakan poikasten sekä siian ja muikunpoikasten runsaus tarkkailu- ja vertailualueella. Hypoteesi 3. Vesistötöiden päätyttyä kalat palaavat alueelle, mutta kalaston rakenteessa saattaa tapahtua muutoksia aiheutuen muutoksista (mm. veden syvyys, virtaukset ja melu). Seurattavia muuttujia ovat kalalajisto sekä kalojen runsaus ja biomassa koeverkkoaineistossa tarkkailu- ja vertailualueella ennen töitä ja töiden jälkeen. Täydentävää tietoa saadaan kalastuskyselyistä. 8
11 Hypoteesi 4. Silakan, siian ja muikun poikastuotanto palaa lähes ennalleen vesistötöiden valmistuttua. Seurattavia muuttujia < 10 mm:n ja suurempien silakan poikasten sekä siian ja muikunpoikasten runsaus tarkkailu- ja vertailualueella ennen ja jälkeen töiden. Hypoteesi 5. Kalojen vaellusreiteissä (lähinnä vaellussiika ja lohi) saattaa tapahtua muutoksia vedenalaisen louhinnan aiheuttaman melun ja veden sameuden takia vesistötöiden aikana. Kalojen vaellusreiteissä tapahtuvia muutoksia tiedustellaan kalastajilta kalastuskyselyillä. Hypoteesi 6. Vesistötyöt aiheuttavat haittaa verkko- ja rysäkalastukselle. Saalis ja myös kalastaminen jää vähäiseksi rakentamisen aikana. Haitta arvioidaan kalastuskyselyiden perusteella. Hypoteesi 7. Vesistötöiden päätyttyä kalastajien saaliit palaavat lähes ennalleen. Kalastuskyselyiden yksikkösaaliita vertaillaan ennen ja jälkeen hankkeen. 9
12 7 ENNAKKOTARKKAILU Ennakkotarkkailu toteutetaan kertaalleen ennen vesistötöiden aloittamista (liite 1). Soveltuvin osin ennakkotarkkailun tukena hyödynnetään myös hankkeen suunnittelun aikana kerättyä tutkimusmateriaalia kalaston rakenteen, kalojen poikastuotannon ja kalastuksen osalta (Fennovoima 2009, Haikonen ym. 2012, Vatanen & Haikonen 2012). Ennakkotarkkailulla pyritään tarkentamaan Hanhikivenniemen edustan merialueen kalatalouden tilaa mukaan lukien vuosien välinen vaihtelu. Alueen tilan selvittäminen ennen vesistötöiden aloittamista on ensiarvoisen tärkeää, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita. Tässä tarkkailuohjelmaehdotuksessa on esitetty seuranta-alueet, joille näytepisteet sijoittuvat. Ennen ennakkotarkkailun toteuttamista näytepisteiden tarkemmasta sijoittelusta tehdään esitys Kainuun ELY-keskukselle. Samalla esitetään myös tilastolliset menetelmät, joilla hypoteeseja testataan. 7.1 Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailuun sisältyy kalaston rakenteen, poikastuotannon sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen seurantaa. Kalaston rakennetta seurataan Coastalkoeverkkopyynnillä ja poikastuotantoa Gulf-Olympia linjoilla sekä nuottaamalla. Kalastusta puolestaan seurataan alueen ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä sekä väestörekisteripohjaisella vapaa-ajankalastustiedustelulla Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastusta selvitetään alueella ammatikseen kalastaville tehtävällä tiedustelulla kertaalleen ennen vesistötöiden alkua. Tiedustelualue on sama, kuin lupahakemusta varten tehdyssä selvityksessä (kuva 4). Tiedustelu toteutetaan seuraavan vuoden tammikuussa koskien edellisen vuoden kalastusta. Tiedustelulla selvitetään ammattikalastajien määrä, pyyntimuodot, pyyntiponnistus, pyyntialueiden sijainti ja saalis pyyntimuodoittain. Lisäksi tiedustellaan sivusaaliina saatavia kalalajeja, kalakannoissa tapahtuneita muutoksia sekä hankkeen vaikutuksia kalakantoihin, kalojen vaelluksiin ja kalastukseen. Tiedustelu jaetaan osa-alueisiin, jotka käsitellään erillään. 10
13 Kuva 4. Kalastuskyselyiden tiedustelualue. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Ammattikalastustiedustelulla kerätty aineisto tallennetaan kalastajakohtaisesti siten, että sitä pystytään myöhemmin hyödyntämään ammattikalastuskorvausarvioita tehtäessä. Ammattikalastajien pyyntipaikat tallennetaan vuosittain paikkatietojärjestelmään. Raportissa ammattikalastusta koskevat tiedot esitetään kuitenkin siten, ettei yksittäisten kalastajien tietoja pysty erottamaan. Raportissa tulee ilmetä kalastuskyselyn perusjoukon koko, vastausprosentti, kalastaneiden määrät, kalastuksen ajoittuminen ja käytetyt pyydykset. Kalansaalis raportoidaan lajeittain. Lisäksi raportissa esitetään kalastajien keskeiset kommentit ja mielipiteet kalastuksesta, kalastosta ja vesistötöiden vaikutuksista. Ammattikalastuskyselykaavakkeet ja liitekartat hyväksytetään vastaavalla viranomaisella ennen kyselyiden toteutusta. Samalla määritellään myös kyselyssä käytettävä osaaluejako Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuskyselyllä selvitetään alueella tapahtuvaa kotitarve ja virkistyskalastusta kertaalleen ennen vesistötöiden alkua. Tiedustelualue on vastaava kuin ammattikalastuskyselyssä (kuva 4). Vastaava kysely on toteutettu lupahakemusta varten koskien vuotta 2011 (Vatanen & Haikonen 2012). Vapaa-ajankalastuskysely toteutetaan väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktin kalastuskyselynä. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetetään muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetetään vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä ole vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtuu kirjeitse, mutta vastausak- 11
14 tiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjotaan lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Otoskoko on noin ruokakuntaa ja otokseen valitaan vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: PYHÄJOKI, PARHALAHTI, PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, ja RAAHE, SALOINEN, LAPALUOTO, ARKKUKARI sekä PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saadaan väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tiedustelulla selvitetään kalastavien ruokakuntien määrä, pyyntimuodot, pyynnin ajoittuminen ja saalis pyyntimuodoittain. Lisäksi tiedustellaan kalakannoissa tapahtuneita muutoksia sekä hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Raportissa tulee ilmetä kalastuskyselyn perusjoukon ja otannan koko, vastausprosentti, kalastaneiden ruokakuntien määrät, kalastuksen ajoittuminen ja käytetyt pyydykset. Kalansaalis raportoidaan lajeittain laajennettuna perusjoukkoon. Lisäksi raportissa esitetään kalastajien keskeiset kommentit ja mielipiteet kalastuksesta, kalastosta ja vesistötöiden vaikutuksista. Kalastuskyselykaavake hyväksytetään vastaavalla viranomaisella ennen kyselyiden toteutusta Kalastorakenteen seuranta Kalastorakennetta Hanhikivenniemen edustalla ja vertailualueella seurataan Coastalkoeverkkopyynnillä Coastal-koeverkkopyynti Koeverkkopyynnin koeasetelma on muodostettu soveltaen Coastalkoeverkkokalastuksesta annettua rannikkoalueille suunnattua ohjeistusta sekä RKTL:n kirjallisuuskatsauksessa suositeltua ennen-jälkeen-verokki-kohdealue -asetelmaa (MMM 2008, Vehanen ym. 2010). Tarkkailussa keskitytään alueelle, jossa oletetut vaikutukset ovat merkittävimmät (alue A). Tuloksia verrataan Yppärin edustalle sijoittuvan vertailualueen tuloksiin. Valittu alue on sijoitettu siten, että se edustaa vesistörakennuskohteita ja niiden lähiympäristöä (kuva 5). Oletusarvona on, että kyseisellä alueella vaikutukset ovat merkittävimmät, sillä alueelle sijoittuu laajamittaisia louhintoja ja ruoppauksia. Valitulle alueelle sijoitetaan 100 ruutua, joista arvotaan 30 koeverkkopaikoiksi syvyyssuhteiden mukaisesti (<3, 3 6 ja 6 10 m). Lisäksi vaikutusalueen ulkoreunalle sijoitetaan 15 koeverkkopaikkaa (alue B), sillä Hanhikivenniemen itäpuolella sijaitsevan lahtialueen havaittiin lupahakemusselvitysten yhteydessä olevan siian nuorten ikäluokkien suosiossa. 12
15 Kuva 5. Coastal koeverkkopyynnin tutkimus- ja vertailualueet. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Vertailualueeksi valitaan Pyhäjoen ja Yppärin välinen merialue. Myös vertailualueelle sijoitetaan 100 ruutua, joista arvotaan 30 koeverkkopaikoiksi syvyyssuhteiden mukaisesti. Koeasetelma pidetään samana läpi tarkkailun. Esitys koeverkkopaikoista tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Menetelmä: Koepyynti toteutetaan välisenä aikana. Koeverkkojen pyyntiaika on h, verkkojen lasku iltapäivällä/illalla ja nosto seuraavana aamuna. Kalastus jaetaan vähintään kahdelle viikolle, jotta sääolosuhteiden vaikutus saaliisiin tasoittuu. Kalasaalis käsitellään verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Lajeittain määritetään kalojen kappalemäärä sekä saaliin kokonaispaino. Kalat mitataan ja punnitaan yksilöllisesti. Tarvittaessa on mahdollista ottaa näytteitä kalojen kasvun tai ravinnon määritystä varten. Kalojen ulkoista olemusta tarkastellaan ja mahdolliset poikkeavuudet (mm. loiset ja eväkulumat) raportoidaan. Raportoinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti kalaston rakenteeseen ja lajien välisiin suhteisiin. Raportissa esitetään kokonais- ja yksikkösaalis. Runsaimmille kalalajeille määritetään pituusluokkajakauma yhden senttimetrin pituusluokittain. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. 13
16 7.1.4 Poikastuotannon seuranta Siian ja muikun poikastuotannon seuranta Siian ja muikun poikastuotantoa seurataan vesistötyökohteiden läheisyydessä ja vertailualueella kolmena ajankohtana toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana. Menetelmänä käytetään poikasnuottausta. Verkostoon sisällytetään arviolta nuottauspaikkaa, jotka jakautuvat tutkimus- ja vertailualueille. Vertailualueena toimii Pyhäjoen ja Yppärin välinen rannikko (kuva 6). Seurannan alkaessa alueelle sijoitetaan lämpötilaloggeri, joka tallentaa lämpötilan koko seurantajakson ajalta. Lisäksi YSI-mittarilla mitataan veden sameus kunkin tarkkailukerran yhteydessä. Kuva 6. Poikasseurantojen tutkimus- ja vertailualueet. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Saadut vastakuoriutuneet kalanpoikaset säilötään kentällä 4 10 % formaliiniin ja myöhemmin toimistolla säilöntäliuos vaihdetaan 80 % etanoliin (Borg ym. 2012). Formaliinin käyttö säilönnässä helpottaa määritystä, sillä poikasten lihasjaokkeet tulevat selvemmin esiin. Mikäli siian- ja muikunpoikasia saadaan yli 50 yksilöä, otetaan 50 yksilön otos saaliista määritettäväksi. Vastakuoriutuneet poikaset määritetään laboratorio-olosuhteissa lajilleen, niiden pituus mitataan ja samalla tarkastellaan mahdollisia ulkoisia vaurioita tai epämuodostumia. 14
17 Esitys näytteenottoverkostosta tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Raportoinnissa esitetään nuottauspaikkojen koordinaatit sekä näytteenoton aikaiset ympäristöolosuhteet. Poikaspyynnin saaliit esitetään laji- ja paikkakohtaisesti. Tuloksia vertaillaan aikaisemmassa selvityksessä (Haikonen ym. 2012) saatuihin tuloksiin. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta Silakan poikastuotannon seuranta Silakan poikasten esiintymistä alueella kartoitetaan Gulf-Olympia pyydyksellä vuosittain viitenä ajankohtana: kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana. Samalla saadaan tietoa myös tokon ja kuoreen poikasten esiintymisestä. Gulf-Olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Sen edessä on kartio, jonka suuaukko kaventuu eteenpäin ollen halkaisijaltaan 19 cm. Laite siivilöi noin 1 m 3 vettä jokaisen kuljetun 30 m:n matkalla. Ajonopeus 2 m/s riittää pyytämään kvantitatiivisesti vielä 24 mm:n mittaisia poikasia. Pienimpien poikasten (6 12 mm) pyydystettävyyteen nopeus ei juuri vaikuta. Haavit tyhjennetään kääntämällä kartion takaosaan kiinnitetyt pystytangot vaakaasentoon taakse, jolloin nokkakartion suuaukko nousee ylös ja haavi painuu alas suljettuna. Haavi huuhdellaan huolella sen perässä olevaan sihti-ikkunalla varustettuun keräyspurkkiin, josta poikaset siirretään säilöntäpurkkiin. Pyydykset asetetaan pyyntiin 0,5 m:n sekä 1 m:n syvyydelle. Pyydykseen ajautunut saalis säilötään etanoliin myöhempää määritystä varten. Silakanpoikasia seurataan noin 40:ltä arviolta 500 m:n mittaiselta linjalta, jotka jakautuvat tutkimus- ja vertailualueen välille (kuva 6). Alueen lämpötilakehitystä seurataan lämpötilaloggerilla. Lisäksi kunkin seurantakerran yhteydessä mitataan sameus YSImittarilla. Esitys näytteenottoverkostosta tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Poikaset määritetään laboratorio-olosuhteissa lajilleen, niiden pituus mitataan ja ulkoisia vaurioita tai epämuodostumia tarkastellaan. Poikaset jaotellaan koon perusteella < 10 mm ja > 10 mm ryhmiin. Raportoinnissa esitetään linjojen koordinaatit sekä näytteenoton aikaiset ympäristöolosuhteet. Poikaspyynnin saaliit esitetään laji- ja linjakohtaisesti. Tuloksia vertaillaan aikaisemmassa selvityksessä (Haikonen ym. 2012) saatuihin tuloksiin. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. 15
18 8 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Rakentamisen aikaisen tarkkailun tärkein tavoite on pyrkiä kartoittamaan vesistötöiden aiheuttamat muutokset kalastossa ja poikastuotannossa sekä seuraamaan ja todentamaan ammattikalastuksen kärsimä haitta. Menetelmiä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 7. Ennakkotarkkailu. Rakentamisen aikaista tarkkailua tehdään koko rakentamisen ajan eli arviolta kolmena avovesikautena (liite 1). 8.1 Kalataloustarkkailu Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastuksen seurantaa jatketaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.1) mukaisesti vuosittain Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastusta seurataan kertaalleen vesistötöiden aikana. Kysely toteutetaan koskien keskimmäistä vesistörakennusvuotta, vastaavalla tavalla kuin ennakkotarkkailu (kappale 7.1.2) Kalastorakenteen seuranta Coastal-koeverkkopyynti Kalaston rakenteen seurantaa jatketaan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.3). Erityistä huomiota kiinnitetään kalaston esiintymiseen työkohteiden läheisyydessä ja kalojen karkoittumiseen sekä kalaston rakenteessa tapahtuviin muutoksiin Poikastuotannon seuranta Siian ja muikun sekä silakan poikastuotannon seuraamista jatketaan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.4). Erityistä huomiota kiinnitetään poikastuotannossa vesistötöiden aikana mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. 16
19 9 JÄLKITARKKAILU Jälkitarkkailun tavoitteena on seurata kalaston ja kalastuksen toipumista vesistötöistä. Samalla seurataan, tapahtuuko vesistörakenteiden tai -töiden seurauksena pysyviä muutoksia. Menetelmiä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 7. Ennakkotarkkailu. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistötöitä seuraavana vuotena (liite 1). 9.1 Kalataloustarkkailu Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastuksen seuranta toteutetaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.1) mukaisesti koskien vesistötöitä seuraavaa vuotta Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta toteutetaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.2) mukaisesti koskien vesistötöitä seuraavaa vuotta Kalastorakenteen seuranta Coastal-koeverkkopyynti Kalaston rakenteen seuranta toteutetaan vesistötöitä seuraavana vuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.3). Erityistä huomiota kiinnitetään kalaston rakenteessa tapahtuviin muutoksiin Poikastuotannon seuranta Siian ja muikun sekä silakan poikastuotannon seuranta toteutetaan vesistötöitä seuraavana vuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.4). Erityistä huomiota kiinnitetään poikastuotannossa tapahtuneisiin muutoksiin. 17
20 10 RAPORTIN SISÄLTÖ JA RAPORTOINTI Kalataloustarkkailusta tehdään vuosiraportti tarkkailuita seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti, jossa käsitellään koko rakennushankkeen vaikutukset kokonaisuutena. Raportissa esitetään yksityiskohtaisesti aineisto ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelu sekä johtopäätökset. Johtopäätösten muodostamisessa hyödynnetään kaikkia tarkkailumenetelmiä ja niistä saatuja tutkimustuloksia. Raportissa esitetään myös arvio vesistötöiden vaikutusalueen laajuudesta tarkkailuihin perustuen. Loppuraportissa vedetään yhteen koko tarkkailu ja arvioidaan aineistoon pohjautuen vesistötöiden vaikutukset kaloihin ja kalastukseen. Raportit toimitetaan seuraaville tahoille: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, RKTL, SYKE, Pyhäjoen ja Raahen kuntien ympäristöviranomaiset, Perämeren eteläinen kalastusalue sekä Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto. 11 MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Poikkeustilanteiksi lasketaan mm. onnettomuudet (esim. öljyvuoto) ja lupaehtojen rikkoutuminen. Myös ennakoimattomat suuret vaikutukset ympäristöön katsotaan poikkeustilanteiksi. Poikkeustilanteissa sekä vesistötöiden urakoitsija että tarkkailun toteuttajat ovat velvollisia ilmoittamaan tapahtuneesta välittömästi vastaaville viranomaisille. Poikkeustilanteisiin liittyvistä menettelyistä, kuten mahdollisesta erityistarkkailusta, sovitaan valvovien viranomaisten kanssa aina tapauskohtaisesti erikseen. 12 TARKKAILUSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN Vuosittaisessa raportissa on arvioitava käytettyjen tarkkailumenetelmien toimivuutta. Jos menetelmissä havaitaan selviä puutteita, niin tarkkailua tulee tarkentaa siltä osin. Tarkkailusuunnitelmaa on tarpeen voida tarvittaessa ja perustelluista syistä muuttaa. Muutoksista neuvotellaan aina etukäteen valvovien viranomaisten kanssa. 18
21 13 YHTEENVETO TARKKAILUISTA Fennovoiman ydinvoimahankkeen vesistörakennustöiden aikainen kalataloustarkkailu jakautuu kolmeen osioon: 1) ennakkotarkkailuun 2) rakentamisen aikaiseen tarkkailuun ja 3) käytön aikaiseen tarkkailuun (liite 1). Varsinaisen tarkkailualueen lisäksi seurataan Pyhäjoen ja Yppärin väliselle alueelle sijoittuvaa vertailualuetta. Ennakkotarkkailu sisältää ennen rakentamistöiden aloitusta kertaalleen tehtäviä tarkkailuita sekä näytteenottoverkoston tarkentamisen koko tarkkailun ajalle. Ennakkotarkkailuun sisältyy Coastal- koeverkkopyynti, vastakuoriutuneiden kalanpoikasten (silakka, siika ja muikku) tarkkailu sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyt. Soveltuvin osin ennakkotarkkailun tukena hyödynnetään myös hankkeen suunnittelun aikana kerättyä tutkimusmateriaalia kalaston rakenteen, kalojen poikastuotannon ja kalastuksen osalta. Rakentamisen aikainen tarkkailu sisältää vuosittaisen seurannan vesistörakentamisen aikana ammattikalastuksen osalta. Kalaston rakennetta ja poikastuotantoa seurataan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ja vapaa-ajankalastusta yhtenä rakentamisen aikaisena vuotena. Menetelmät ja verkosto ovat vastaavia kuin ennakkotarkkailun aikana. Kalataloustarkkailua jatketaan Coastal koeverkkopyynnillä ja vastakuoriutuneiden kalanpoikasten (silakka, siika ja muikku) seurannalla Hanhikivenniemen edustalla ja vertailualueella. Kalastuskyselyiden rajaus sisältää edellä mainittujen lisäksi myös läjitysalueen ympäristön. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistötöitä seuraavana vuotena. Tarkkailuiden raportointi tehdään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon koko tarkkailusta ja vesistötöiden vaikutuksista kaloihin ja kalastukseen. Ennen ennakkotarkkailun toteuttamista toimitetaan vastaavalle viranomaiselle hyväksyttäväksi esitys näytepaikkojen koordinaateista, hypoteesien testaamiseen käytettävistä tilastollisista menetelmistä sekä kalastuskyselykaavakkeista. 19
22 14 KIRJALLISUUS: Borg, J., Mitikka, V. & Kallasvuo, M Menetelmäohjeisto rannikon taloudellisesti hyödyntämättömien kalalajien lisääntymis ja esiintymisalueiden kartoittamiseen. RKTL, tutkimuksia ja selvityksiä 4/ s. Fennovoima Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. 388 s. + 1 liite. Fennovoima Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa. Pöyry Energy & Kala- ja vesitutkimus Oy, raportti lokakuussa s. + 6 liitettä. Fennovoima 2012a. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen satama, jäähdytysveden ottorakenteet ja meriväylä Vesilupahakemus. Fennovoima 2012b. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteet Vesilupahakemus. Fennovoima 2012c. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen meriläjitysalue - Vesilupahakemus. Haikonen, A. & Vatanen, S Uhanalaisen meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella. Kala- ja vesimonisteita nro s. + 3 liitettä. Haikonen, A., Vatanen, S., Kervinen, J. & Karppinen, P Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesimonisteita s. + 5 liitettä. Ilmarinen, K., Leinikki, J. & Oulasvirta, P Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke - Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus. Alleco Oy, raportti. 40 s. Kiirikki, M. & Lindfors, A Vedenlaatu Hanhikiven edustan merialueelle suunnitelluilla vedenottopaikoilla O1, O2 ja O3. Luode Consulting Oy. Raportti. 7 s. Leinikki, J. & Syväranta, J Pohjaeläinselvitys vesistörakentamisen aikaista seurantaa varten Hanhikiven merialueella. Alleco Oy, raportti. Leinikki, J., Syväranta, J. & Ilus, E Selvitys säteilymittauksiin soveltuvien kasvi- ja eläinlajien esiintymisestä Hanhikiven merialueella. Alleco Oy, raportti s. + liitteet. Lindfors, A. & Kiirikki, M Läjitysalueselvitys sekä Hanhikiven edustan merialueelta tehdyn sedimenttinäytteenoton tulokset syksyltä Luode Consulting Oy, raportti. MMM Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio MMM 2008:3. 55 s. ISBN Oikarinen, J Pyhäjoen edustan merialueen kalataloudellinen merkitys. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Ry, raportti. Raahe. Perus, J., Bonssdorff, E., Bäck, S., Lax, H. G., Villnäs, A. & Westberg, V Zoobenthos as Indicators of Ecological Status in Coastal Brackish Waters: Comparative Study from the Baltic Sea. Ambio Vol. 36 No 2-3. Rasmus, K., Kiirikki, M. & Lindfors, A Sediment transport and accumulation in the Hanhikivi area. Luode Consulting Oy. Report. SITO Oy. 2012a. Hanhikiven väylän, sataman ja ydinvoimalan jäähdytysveden ottorakenteen 20
23 suunnitelmaselostus. Sito Oy SITO Oy. 2012b. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden poistorakenteen suunnitelmaselostus. Sito Oy Vatanen, S. & Haikonen, A Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesimonisteita nro s. + 5 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesimonisteita s. + 5 liitettä. Vehanen, T., Hario, M., Kunnasranta, M. & Auvinen, H Merituulivoiman vaikutukset rannikon kaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin. Kirjallisuuskatsaus. Riista- ja kalatalousselvityksiä 17/ s. 21
24 Liite 1. Kalataloustarkkailuohjelman seurantojen ajoittuminen. ennakkotarkkailu rakentamisen aikainen tarkkailu jälkitarkkailu Kalataloustarkkailu aikaisemmat selvitykset vuosi ennen töitä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi töiden jälkeinen vuosi Coastal koeverkkopyynti Haikonen ym X X X X Siian ja muikun poikastuotanto Haikonen ym X X X X Silakan poikastuontanto Haikonen ym X X X X Ammattikalastuksen seuranta Vatanen & Haikonen 2012 X X X X X Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vatanen & Haikonen 2012 X X X Raportointi Vuosiraportti (seuraavan vuoden toukokuussa) X X X X X Loppuraportti X
HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotLiite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA
31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu
LisätiedotMeriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180
Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Ari Haikonen, Petri Karppinen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotFennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesimonisteita nro 92
Kala- ja vesimonisteita nro 92 Sauli Vatanen, Ari Haikonen & Petri Karppinen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotYDINVOIMALAITOSHANKE
60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotKUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
KUULUTUS VARELY/2146/5723/2018 5.7.2018 Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotTIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ
TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut antaa 16.5.2018 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu
Kala- ja vesijulkaisuja nro 96 Sauli Vatanen, Saara Olsen, Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 25 Pe KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
LisätiedotKALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012
Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 63
Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN
Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotAmmatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen
Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotLIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa
OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta
LisätiedotVAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu
KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut
LisätiedotKOKKOLAN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARKKAILU
KOKKOLAN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARKKAILU Huomioitava seuraavat vaikutukset: Kalatalous Veden laatuun Linnusto Vedenalaiseen särkkä (Santapankki) Lisäksi Samentuman esto Jäähdytysveden
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotEsitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
Kuulutus 1 (1) 8.10.2018 2783/5723/2018 Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry on 2.10.2018 toimittanut Varsinais-Suomen
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotFinnoonsatama; ruoppaus, täyttö ja läjitys, ympäristövaikutusten arviointiselostus TIIVISTELMÄ
10 Hanke Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käsittää alueen esirakentamiseen liittyvät toimenpiteet, eli ruoppaus- ja täyttötoimenpiteet sekä ruoppausmassojen siirron
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta
LisätiedotPäätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2012
Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2012 ASIA Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausmassojen läjitys mereen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotMeriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 209
Kala- ja vesijulkaisuja nro 209 Petri Karppinen, Ari Haikonen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma
Kala- ja vesijulkaisuja nro 217 Sauli Vatanen Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotFennovoima Oy. Hakemussuunnitelma
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotSUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS
SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotKARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA
KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Lisätiedoto övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16
o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen
LisätiedotRAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645
RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE
RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen
Lisätiedot