MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA Elinvoimalautakunta

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA - Elinvoimalautakunta 6.9.

2 SISÄLTÖ. Maankäytön toteutusohjelman tehtävä ja tavoitteet. Nurmijärven asuntopoliittiset tavoitteet. Tonttituotannon eri vaiheiden yhteensovittaminen. Tonttivaranto ja tonttien luovutus. Toteutunut asuntotuotanto 6. Uudet asuntoalueet. Uudet yritysalueet. Yhteenveto

3 . Maankäytön toteutusohjelman tehtävä ja tavoitteet Maankäytön toteutusohjelman (MATO) tarkoituksena on varmistaa tavoitteiden mukainen asunto- ja työpaikkatuotanto edistää kunnan hallittua kasvua sovittaa yhteen tonttituotannon eri vaiheet tarjota palvelutoimialoille tietoa asuntorakentamisesta ja alueiden väestönkasvusta tuottaa lähtötietoja kunnan väestösuunnitteluun ennusteiden ja laskelmien laadinnalle Maankäytön toteutusohjelma toimii myös Nurmijärven asuntopoliittisena ohjelmana. Ohjelman taajamakohtaisissa taulukoissa on esitetty arvio asuntorakentamisen aloittamisesta aluekohtaisesti (s. -) Luvut ovat suuntaa antavia ja toteutuminen riippuu kunnallistekniikan rakentamisaikatauluista sekä tontinmyyntien toteutumisesta. Yksityisten luovuttamien tonttien osalta arvion virheherkkyys on suurempi kuin kunnan luovuttamissa tonteissa. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan asuntorakentaminen sekä kunnan omistamille alueille että yksityisten omistuksessa oleville alueille, jotka toteutetaan maankäyttösopimuksilla. Yksityiselle maalle rakennettavien kohteiden aikataulu perustuu rakennusliikkeiltä saatuihin tietoihin. MATOn avulla viedään käytännön suunnitteluun asuntotuotantotavoitteet, jotka pohjautuvat keväällä hyväksyttyyn kuntastrategiaan Helsingin seudun MAL 6 9 sopimukseen (kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva sopimus, jossa kuntakohtaiset asuntotuotanto- ja kaavoitustavoitteet) Helsingin seudun MAL- suunnitelman maankäyttöosaan (MASU) sekä asuntostrategiaan kunnan maankäytön kehityskuvaan (Kv. ) Kuva. Maankäytön toteutusohjelman rooli kunnan suunnittelujärjestelmässä

4 Nurmijärven kuntastrategian yksi neljästä päälinjauksesta on kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Strategian mukaisesti kunnan on tulevina vuosina huolehdittava monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokra-asuntojen tarve huomioon ottaen tehostettava kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvun kehittämisen, palvelutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi luotava kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta MAL- sopimuksessa 6 9 Nurmijärvelle on asetettu koko kaudelle yhteensä asunnon tuotantotavoite, josta tulee olla ARA- tuettuja vuokra- tai asumisoikeusasuntoja. Niistä tulee olla - vuoden ARA- tuettua vuokra-asumista ja loput voivat olla lyhyempää ARA- tuettua vuokra-asumista tai asumisoikeusasumista. Vuosittainen tavoite on keskimäärin noin asuntoa, joista noin on ARAtuotantoa. Asemakaavoituksen osalta aiesopimuksessa on asetettu tavoitteeksi k-m/ vuosi uutta asuinkerrosalaa. Maankäytön kehityskuva :ssä on määritelty kunnan tavoitteellinen kasvu vuoteen asti. Sen mukaan väestömäärä vuonna olisi 6 asukasta ja väestönkasvu olisi keskimäärin 6 asukasta vuodessa, kuitenkin niin, että alkuvuosina väestönkasvu olisi n., % ja loppuvuosina n., %. Toteutunut väestönkasvu on - luvulla jäänyt jälkeen kehityskuvassa asetetusta tavoitteesta. Taululkko. Maankäytön kehityskuvaan perustuvat asuntotuotantotavoitteet Maankäytön kehityskuvaan perustuvat asuntotuotantotavoitteet Kehityskuvan Kerrostaloasuntoja/ Taajama tavoite vuosi Pientaloasuntoja/vuosi Klaukkala* 9 6 ( AO / 6 AP) Kirkonkylä* (9 AO / AP) Rajamäki* 6 ( AO / AP) Röykkä* 6 6 ( AO / AP) Haja-asutusalue Yhteensä * asemakaavoitetuilla alueilla

5 Nurmijärven väestönkehitys väestöennusteessa, -laskelmassa ja -suunnitteessa vuoteen Väkiluku 6 6 yhteensä ennuste laskelma suunnite Kuva. Nurmijärven väestönkehitys väestöennusteessa, -laskelmassa ja -suunnitteessa vuoteen

6 . Nurmijärven asuntopoliittiset tavoitteet Helsingin seudun asuntostrategia :ssä on asetettu asuntopoliittisia tavoitteita koko seudulle. Nurmijärven kunnanhallitus hyväksyi asuntostrategian... Nurmijärven asuntopoliittiset tavoitteet perustuvat edellä mainittuihin strategisiin linjauksiin (kuntastrategia, maankäytön kehityskuva, MAL- sopimus, Helsingin seudun asuntostrategia) Asuntopoliittiset tavoitteet - Maankäytön kehityskuvaan ja MAL- sopimukseen perustuva vuosittainen asuntotuotanto tapahtuu ensisijaisesti tiivistämällä ja laajentamalla olemassa olevaa taajamarakennetta. Asuntotuotanto on hallintamuodon rakenteeltaan sekä asunto- ja huoneistotyypeiltään monipuolista. Tavoitteena on luoda edellytykset keskimäärin asunnon rakentamiselle vuosittain. Vuokra-asuntotuotannon osuus on MAL-sopimuksen mukaisesti % kokonaistuotannosta ja se sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Niin kutsuttua pitkää v. ARA- tuettua asumista tulee olla % asuntotuotannosta. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n tavoite on tuottaa keskimäärin ARA- tuettua vuokra-asuntoa vuosittain. Vuokra-asuntotuotannolla tuetaan ikäihmisten asumisen järjestämistä siten, että se antaa mahdollisuuden kotona asumiseen kotipalvelun tukemana mahdollisimman pitkään. Olemassa olevia asuinalueita kehitetään täydentävän rakentamisen ja kiinteistökehittämisen keinoin. Maapolitiikka on päämäärätietoista ja raakamaata hankitaan tonttituotannon varmistamiseksi ja kunnan maanmyyntitulojen varmistamiseksi.

7 . Tonttituotannon eri vaiheiden yhteensovittaminen Tonttituotannon eri vaiheiden ja palvelutuotantoon kohdistuvien muutosten yhteensovittamiseksi maankäytön toteutusohjelmassa on käyty läpi samanaikaisesti maanomistus- ja kaavoitustilanne eri taajamissa kaavoitusohjelmat kunnallistekniikan rakentamisohjelma uudisrakentamis- ja täydennysrakentamisalueet toteutuksen ajoitus sovitettuna suunniteltuun maanluovutukseen Yleiskaavoitus Yleiskaavoituksen tavoitteet vuosille on esitetty yleiskaavoitusohjelmassa Maanhankinta Maapoliittisessa ohjelmassa (Kv..6.6) on linjattu, että kunta harjoittaa aktiivista maanhankintaa asemakaavoitettavilla alueilla ja pyrkii hankkimaan keskeisten kasvualueiden maan omistukseensa ennen alueen kaavoittamista. Näin turvataan alueen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Aktiivisella maanhankinnalla turvataan, että kunnalla on riittävästi raakamaata strategisesti tärkeiden alueiden kaavoittamista varten. Vuosina maata pyritään hankkimaan erityisesti Klaukkalassa tulevan ohikulkutien varrelta sekä muilta osayleiskaavassa osoitetuilta rakentamisalueilta ja Kirkonkylässä Heinojan ja Rajamäentien väliseltä alueelta. Asemakaavoitus Asemakaavoituksen tavoitteet vuosille on esitetty asemakaavoitusohjelmassa. 6

8 . Tonttivaranto ja tonttien luovutus Tonttivaranto Tontti-tai kaavavaranto on asemakaavoitettua maata, jolle ei vielä ole rakennettu kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia. Nurmijärven kaavavarantotilanne on tiedossa ajan tasalla pidettävässä paikkatietojärjestelmässä ja sen kehitystä seurataan MAL- sopimusseurannassa. Kunnalla on kaavavarantoa lähinnä tärkeimmillä asuntotuotantoalueilla ja työpaikka-alueilla, joiden toteutusaikataulu on esitetty tässä ohjelmassa. Paras kaavavarantotilanne asuntorakentamisen suhteen on Rajamäen alueella, missä varantoa on omakotitonttien osalta arviolta n. v. ajalle kysyntää vastaavasti. Kirkonkylän osalta kaavavarantoa tulee lisätä sekä omakoti- että kerrostalorakentamisen tarpeisiin ja Klaukkalan osalta omakotitonttien varantoa ei ole riittävästi kysyntään nähden lähivuosille ennen Vanha-Klaukan alueen käyttöön ottamista. Työpaikkatonttien osalta kunnalla on Ilvesvuoren eteläosan alueella hyvällä sijainnilla merkittävä määrä tonttivarantoa, joka on viime vuosina toteutunut ja tonttivarantoa on tarpeen saada lisää parhaillaan kaavoitettavalta Ilvesvuoren pohjoisosan alueelta. Työpaikkatontteja tulee olla riittävästi tarjolla, jotta yrityksillä on valittavana tilanteeseensa ja toimintaansa sopivia erilaisia ja erikokoisia tontteja. Yleisten rakennusten tontit on tarkoitettu kunnan palvelutuotantoa, kuten mm. kouluja ja päiväkoteja varten. Niiden uudiskaavoituksen tarve arvioidaan palveluverkkosuunnitelman pohjalta kunkin kaavahankkeen yhteydessä. Yksityisillä maanomistajilla on merkittävä määrä tontteja omistuksessaan kaikissa taajamissa. Tämä vaikuttaa myös maankäytön toteutusohjelman laadinnan tarkkuuteen, koska näiden tonttien luovutusta ei voida etukäteen tietää, vaan sitä joudutaan arvioimaan kunnallistekniikan rakentamisen perusteella. Esimerkiksi Lintumetsän omakotialueella on kunta jo luovuttanut lähes kaikki tonttinsa, mutta samalla alueella lähistöllä olevat yksityisen omistamat tontit eivät ole toteutuneet, vaikka alueen kunnallistekniikka on ollut useamman vuoden valmiina. Yksityisten tonttien rakentamisen ennakoinnin vaikeus on haaste myös palvelutuotantoon varautumiselle.

9 kpl Kunnan myymät ja vuokraamat asuintontit Tonttien luovuttaminen Kunnan tavoitteena on, että kyetään luovuttamaan vuosittain noin omakotitonttia, - yhtiömuotoista rivi- tai kerrostalotonttia sekä - työpaikkatonttia. Tonttien luovutus on vähentynyt ennen talouskasvun heikentymistä olleista huippuvuosista, mutta on säilynyt tavoitteen mukaisella tasolla. Omakotitonttien luovutuksessa Nurmijärvi on Helsingin kehyskuntien parhaita, mihin on vaikuttanut myös joitakin vuosia käytössä ollut jatkuva tonttihaku sekä se, että tontteja voidaan myös vuokrata. Vuokrauksia on tontinluovutuksista viime vuosina ollut /. Myös kerrostalotontteja on luovutettu vuokralle. Tämä vaikuttaa tontinmyyntituloihin vähentävästi, mutta lisää vastaavasti vuokratuloja. Tonttien kysyntää koskevissa selvityksissä on nähtävissä k ä ä n n e ke r r o s t a l o t o n t t i e n k y s y n n ä n k a s v u u n j a omakotitonttien kysynnän vähenemiseen tulevaisuudessa. Tämä asettaa entistä enemmän haasteita omakotitonttien kaavoitukselle ja laadulle, jotta tuote vastaa asiakkaan tarpeita eikä ole liian kallis tai vaikeasti toteutettava kaavamääräysten tai maaperäolosuhteiden puolesta. KUUMAkuntien vuonna teettämän asumisselvityksen mukaan niiden kuntien, jotka eivät sijaitse raideliikenteen piirissä ja ole jo luonteeltaan kaupunkimaisia tulee panostaa monipuolisten asumismahdollisuuksien luomiseen kaavoituksessaan. 6 AK vuokrattu AK myyty AP/AR vuokrattu AP/AR myyty AO vuokrattu AO myyty tilanne arvio arvio arvio arvio 9 Kuva. Kunnan myymät ja vuokraamat asuintontit - Myyntitulot ja hankinnat - (M ) M M 9 9,, 6,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,9, 6,,,,,,,,,,, Myyntivoitot, toteutuneet Omaisuuden vuokratuotot, toteutuneet Maankäyttökorvaukset, ennuste hankinta, toteutuneet 6 9 Maankäyttökorvaukset, toteutuneet Myyntivoitot, ennuste Omaisuuden vuokratuotot, ennuste hankinta, ennuste Maankäyttösopimuskorvauksia (rahana) : : 6: 6 Kuva. Kunnan myyntitulot ja hankinnat - (M )

10 . Toteutunut asuntotuotanto Helsingin seudun MAL-sopimuksessa 6 9 Nurmijärven asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu vuosittain yhteensä noin asuntoa. Kpl tuneet asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot * *Tilanne 9.9. Kuva. tuneet asunnot 99-9

11 6. Uudet asuntoalueet Klaukkala Omakotitonttien osalta kunta Lintumetsän alueella on jäljellä enää yksityisten maankäyttösopimuksen perusteella saamia tontteja, joiden arvioidaan toteutuvan v. mennessä vähitellen. Kunnan seuraava suuri, v. aloitettava alue on Vanha-Klaukan alue, jota ennen omakotitontteja on vuodelle Ali-Tilkan ja Korsipolun alueilla ja v. 9 Järvimaan alueella. Vanha-Klaukan alueen arvioidaan riittävän suunnittelukauden yli. Yhteensä omakotiasuntoja arvioidaan valmistuvan suunnittelukaudella vuosittain kpl, mikä vastaa lähes kehityskuvan tavoitetta. Yhtiömuotoisia pientaloasuntoja arvioidaan toteutuvan v. Pikimetsän alueelle sekä Ali-Tilkan alueelle. Sen jälkeen arvioidaan toteutuvan loput Ali-Tilkan alueesta, Järvimaan alue sekä Vanha-Klaukan alueen alkavan v.. Tämän asuntotyypin tuotannon arvioidaan toteutuvan etupainotteisesti, koska Pikimetsän alueelle aloitetaan v. asuntoa. Kehityskuvan mukainen tavoite arvioidaan toteutuvan suunnittelukauden aikana lähes kokonaan. Kerrostaloasuntoja arvioidaan rakennettavan suunnittelukaudella Ali-Tilkan, Kisakujan, Viirinlaakson, Vanha-Klaukan ja Kyijynpuiston alueille Kehityskuvan mukaisen tavoitteen arvioidaan ylittyvän suunnittelukauden aikana. Osa asuntotuotannosta on hyvin pieniä asuntoja (Ropakkotien kohteessa), minkä johdosta suuri asuntomäärä tuottaa tavanomaista vähemmän uusia asukkaita. Klaukkala osalta kerrostalorakentaminen saattaa myös toteutua arvioitua hitaammin riippuen kysynnästä, koska samaan aikaan markkinoille on tulossa kohteita sekä kunnan luovuttamista, että yksityisille kaavoitetuista kohteista.

12 Kehityskuvan tavoite Klaukkala nro 6 9 Jäkälätie/yksityinen Jäkälätie/kunta Lintumetsä/kunta Lintumetsä/yksityinen Nysäkuja Velhonkaari Korsipolku Ali-Tilkka/kunta Ali-Tilkka/yksityinen Järvimaa/kunta Järvimaa/yksityinen Vanha-Klaukka/kunta Vanha-Klaukka/yksityinen Jokimetsä Jokiranta/Kunta Jokiranta/Yksityinen Yksityinen varanto AO yhteensä 6 6 Ratsutila/YIT Pikimetsä, tontti -9 Pikimetsä / YIT, tontti - Pikimetsä / YIT & muut yksityiset Pikimetsä, eteläosa/sisco Pikimetsä, eteläosa/sisco, ARA Järvimaa/kunta Järvimaa/yksityinen Korsipolku Ali-Tilkka Ali-Tilkka/ TH Vanha-Klaukka Kirkkotie / Haikalan mutka Jokimetsä/Kunta AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Ratsutila/YIT Viirinlaakso/Klaukkalantie Viirinlaakso/NUVA Viirinlaakso/Luhtajoentie Ali-Tilkka/NUVA Ali-Tilkka/TH Kisakuja Korsipolku Viirinlaakso II/NUVA Vanha-Klaukka/NUVA Vanha-Klaukka Ali-Tilkka /Ropakkotie Lehto Ali-Tilkka/Ropakkotie Graniittiasunnot Kyijynpuisto AK yhteensä Erityisasumiskohteet Erityisasuminen yhteensä Klaukkala yhteensä Ehdotus Kaavamuutos tarvitaan Kaavatilanne Ehdotus Ehdotus Kaavoitusohjelmassa Ehdotus Ehdotus Kunnallist ekniikan rakentami nen Ehdotus Vireillä Luonnos Luonnos Vireillä

13

14 Kirkonkylä Kirkonkylän omakotitonttitarjonta ja asuntotuotanto jää v. ja 9 jälkeen kehityskuvan tavoitteesta, koska Heinojan alueen tontinluovutukset voidaan aloittaa vasta v. 9, jolloin ensimmäiset asunnot alueella aloitetaan v.. Sitä ennen tarjolla on tontteja vain Krannilan alueelta sekä joitakin hajatontteja yksityisiltä omistajilta. Yhtiömuotoista pientalorakentamista arvioidaan toteutuvan kehityskuvan tavoitteen mukaisesti pääosin Krannilan ja Heinojan alueilta. Kerrostaloasuntoja toteutetaan aluksi Krannilan alueella ja Kirstaantien alueella. Kauden lopulla arvioidaan aloitettavan keskustan täydennysrakentaminen vanhan sähkölaitoksen alueella. Nk. Toimelan tontille rakennetaan ikäihmisille suunnattu kerrostalo, johon sijoittuu myös kunnan kotipalveluyksikkö. Kerrostaloasuntojen rakentamisessa kehityskuvan tavoite arvioidaan ylittyvän.

15 Kirkonkylä nro 6 9 Kehityskuvan tavoite Krannila/kunta Krannila/yksityinen Heinoja I/kunta Heinoja I/yksityinen Puontilanmäki Yksityinen varanto AO yhteensä Krannila/Muurame talot Krannila/NUVA Krannila/kunta k-/9 Krannila/yksityinen Aspinniityntie/kunta Heinoja I/kunta Heinoja I/NUVA AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Krannila sopimusalue/yksityinen Krannila/NUVA Krannila/A-Kruunu ARA Krannila/YIT, kkrannila/rogel Toreeninmäki/Rogel Keskusta/Toimela NUVA Vanhan sähkölaitoksen ympäristö Vanha sähkölaitos / NUVA Kirstaantie/Lapti Toreenintie Ahjola AK yhteensä Erityisasumiskohteet Krannila/PL-tontti Erityisasuminen yhteensä Kirkonkylä yhteensä Kunnallist ekniikan rakentami nen 6 9- Kaavatilanne Ehdotus Ehdotus 9- Ehdotus Ehdotus Kaavamuutos vireillä Kaavamuutos vireillä Kaavoitusohjelmassa Kaavamuutos tarvitaan

16

17 Rajamäki Kunnalla on hyvä varanto omakotitontteja Rajamäellä Uudenniityn ja Kylänpään alueilla, Saunatien alueen arvioidaan toteutuvan vähitellen kauden aikana, osin myös yhtiömuotoiseen rakentamiseen kaavamuutoksen avulla. Omakotitontteja voidaan luovuttaa kysyntää vastaavasti. Rakentamisen arvioidaan kuitenkin hieman jäävän jälkeen kehityskuvan tavoitteesta. Arviota voidaan tarkistaa v. ohjelmaan, mikäli kysyntä Kylänpään alueella on arvioitua vilkkaampaa, kun alue tulee luovutusvaiheeseen. Yhtiömuotoista pientalorakentamista on toteutunut v. 6 yli kehityskuvan tavoitteen ja sen arvioidaan vilkastuvan jälleen vasta kauden lopulla. Kerrostalorakentaminen Rajamäelle ei viime vuosina ole kiinnostanut rakennusliikkeitä ja kaudella arvioidaan rakentuvan pääasiassa kunnan vuokrataloyhtiön kohteita. 6

18 Rajamäki nro 6 Kehityskuvan tavoite Saunatie Tykkitorninmäki Uudenniityntien alue/kunta Uudenniityntien alue/yksityinen Kylänpää Kylänpää/yksityinen Pinnitie kunta Kylänpää Yksityinen varanto AO yhteensä Saunatie/NUVA Saunatie, kaavamuutos Talmontie, Puistokuja AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Kylänpää/Nuva Kylänpää Patruunantie NUVA (ikäihmisille) AK yhteensä Erityisasumiskohteet Ratakuja Suomen hoivatilat Erityisasuminen yhteensä Rajamäki yhteensä Kunnallist ekniikan rakentami nen Kaavatilanne 6 9 va i he va l mi s 6 9 va i he va l mi s - Luonnos Kaavamuutos tarvitaan Kaavamuutos tarvitaan 6 9

19

20 Röykkä Röykän asuntotuotanto suunnittelukaudella arvioidaan tapahtuvan kokonaan yksityisten luovuttamille tonteille. Kehityskuvan mukainen tavoite saavutetaan vain kauden alussa. Mikäli Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen voidaan aloittaa v. tai 9, tulee varautua Röykän kaavoituksen ja kunnallistekniikan ohjelmien nopeuttamiseen, koska kunnalla on alueella omistuksessaan kaavoituskelpoista raakamaata sekä alueita, joiden kaavan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. Röykkä nro Säveltie Porttipellontie Yksityinen varanto AO, AP, AR, AKR yhteensä AK yhteensä Röykkä yhteensä 6 6 Kehityskuvan tavoite 9 Kunnallist ekniikan rakentami nen Kaavatilanne 9

21

22 Asemakaavan ulkopuoliset alueet Asemakaavan ulkopuolisille alueille arvioidaan aloitettavan vuosittain asunnon rakentaminen, mikä on enemmän kuin v. 6 toteutunut asuntoa. Kylien osayleiskaava-alueilla on yksityisten omistamaa tonttivarantoa ja sitä ollaan kaavoittamassa uusissa kaavoissa lisää, joten tarjontaa on kysyntää enemmän. Haja-asutusalue Kehityskuvan tavoite 9 Koko kunta yhteensä Vuosittaisen asuntotuotannon kokonaismäärän arvioidaan ylittävän kehityskuvan ja MAL- sopimuksen mukaiset tavoitteet kaikkina vuosina koko kaudella. Koko kunta yhteensä Kehityskuvan tavoite

23 . Uudet yritysalueet Työpaikka-alueita on valmiina Kirkonkylässä Ilvesvuori eteläinen alue, Rajamäen Ketunpesän alue. Kunnallistekniikka rakennetaan Rajamäelle Altian alueille. Kaavoitusvaiheessa ovat Ilvesvuori Pohjoinen alue sekä Lintumäen alue. Ilvesvuori pohjoisen alueen kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen toteutus ovat kriittisiä riittävän yritystonttitarjonnan turvaamiseksi. Em. alueiden lisäksi kunnalla on joitakin yksittäisiä tontteja Karhunkorven ja Matkun alueilla sekä Alhonniityssä. nro Alueen pinta-ala Työpaikkatontit Klaukkala Lintumäki Kirkonkylä Ilvesvuori eteläinen Ilvesvuori pohjoinen Rajamäki Ketunpesä Altia ~ ha Kunnallistekniikan rakentaminen Kaavatilanne Maanomistus ~ ha - vireillä pääosin kunta ~ ha ~6 ha valmis - lainvoimainen ehdotus kunta pääosin kunta ~6 ha valmis -9 lainvoimainen lainvoimainen kunta yksityinen

24

25 . Yhteenveto Nurmijärven asuntotuotanto oli vuonna 6 yhteensä asuntoa, mikä oli 9 asuntoa enemmän kuin vuonna. Vuodelle asuntotuotannon arvioidaan nousevan jonkin verran yli asunnon. Toteutunut asuntomäärä on alle MALsopimuksen tavoitteen n. asuntoa. Kuluneet vuodet ovat olleet hitaan talouskasvun aikaa, mikä on näkynyt asuntotuotannossa ja kunnan väestönkasvussa. Lisäksi pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on lisääntynyt, mikä osaltaan on vähentänyt asuntojen kysyntää kehyskunnissa. MATO- ohjelmakauden alkuvuosina asuntotuotannon ennakoidaan määrällisesti kasvavan huomattavasti. Sen vaikutus väestönkasvuun ei todennäköisesti kuitenkaan ole yhtä suuri kuin aikaisempina vuosina, koska valmistuvasta asuntokannasta yhä suurempi osa on pieniä kerrostaloasuntoja. Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt viime vuosina omakotiasunnoista kerrostaloasuntoihin ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan viime vuosien tapaan. Omakotitalojen rakentamisen arvioidaan kuitenkin olevaan jatkossakin merkittävä Nurmijärven asuntotuotantoa ja sen ennakoidaan jatkuvan nykyisellä tasollaan. Edellytyksenä tälle on kuitenkin riittävän ja kysyntää vastaavan kunnan luovuttamien omakotitarjonnan ylläpitäminen eri taajamissa. Vuokra-asuntotuotantoa on toteutunut viime vuosina MALsopimuksen edellyttämä osuus. Uutena osana vuokraasuntotuotantoa on tullut myös nk. lyhyen ARA- tuen asuntojen rakentaminen sijoittajien toimesta. MALsopimuskaudella vuoteen 9 saakka sekä v. päästään sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja sen jälkeen seuraavilla MATO- ohjelmointikierroksilla tulee varmistaa vuokraasuntotuotanto myös vuosille ja. Kehityskuvan tavoite Taajamat yhteensä Haja-asutusalue Koko kunta yhteensä Vuokra-asuntotuotanto yhteensä Vuokra-asuntojen osuus kokonaismäärästä % % % % % %