MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitystoimikunta Kunnanhallitus..12 Kunnanvaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 OHJELMAN TKOITUS JA SISÄLTÖ 4 2 LÄHTÖKOHTIA PÄÄTÖKSIÄ JA OHJELMIA LÄHIAJAN NÄKYMIÄ TOTEUTUNEET TONTINLUOVUTUKSET 8 3 TAVOITTEET JA SYNTYVÄT RESURSSIT TONTTITUOTANNON AJOITTAMINEN MAANHANKINTA KAAVOITUS KUNNALLISTEKNIIKKA 3.5 PALVELUT 11 4 TOTEUTTAMINEN TONTTIEN LUOVUTTAMINEN OMOTIRENTAMINEN YHTIÖMUOTOINEN PIENTALOTUOTANTO KERROSTALOTUOTANTO VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO JA TONTTIEN VAAMINEN ERITYISRYHMIEN TPEESEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET / YKSITYISTEN TONTTIVANTO ASUNTO-OHJELMA TOTEUTUNUT TUOTANTO VIO TOTEUTUVISTA ASUNNOISTA ALUEITTAIN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPITEITÄ 3

3 1 OHJELMAN TKOITUS JA SISÄLTÖ Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO-ohjelma) tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamista, eli tonttituotantetjua. Toteuttamisketju käsittää maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tonttien luovutuksen. Ohjelmaan on sisällytetty myös asunto-ohjelma, ja sisältää kunnan luovuttamien tonttien lisäksi yksityisten maanomistajien kohteita. Ohjelma tähtää tavoitteiden mukaisen tonttivarannon aikaansaamiseen ja kunnan kasvutavoitteen mukaiseen tontinluovutukseen. Ohjelma on tarkoitettu käytettäväksi kasvun hallinnan yhtenä lähtökohtana niin, että eri toimialoilla on ajan tasalla oleva käsitys kunnan lähivuosien rakentamisesta, jolloin toimialat voivat suunnitella palvelutuotannon järjestämisen. Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakotitalojen, yhtiömuotoisten pien- ja rivitalojen sekä kerrostalojen rakentamista) kunnan omistamilla alueilla sekä maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja alueita, jotka ovat yksityisten omistuksessa. Rakennusliikkeiden kohteet perustuvat heidän ilmoittamiinsa aikatauluihin. Muut yksityisessä omistuksessa olevat tontit tasaavat kysyntähuippuja rakentamisen ollessa vilkasta. Ohjelma perustuu kunnan tällä hetkellä hyväksyttyihin tavoitteisiin. Keväällä 11 hyväksytyssä maankäytön kehityskuva 4:ssä määritellään ko kunnan kasvutavoite, sen painotus taajamittain sekä taajamakohtaiset talotyyppijakaumat. Kunnanvaltuusto hyväksyi.6.12 uuden valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välisen aiesopimuksen koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL-aiesopi- MATO-ohjelmaprosessi koaa tonttituotantetjun yhteiseen tavoitteeseen. 4

4 mus) vuosille 12. Alueiden toteutusjärjestys saattaa kunnallistekniikan rakentamisaikatauluista johtuen vaihtua, eivätkä alustavassa suunnitteluvaiheessa olevien alueiden tontti- ja asuntomäärät ole täysin oikeita. Maankäytön toteuttamisohjelma tarkistetaan vuosittain ja se hyväksytään kunnanvaltuustossa talousarviäsittelyn yhteydessä. ristötoimialan yhteistyönä. Ohjelman telemiseen ovat osallistuneet kehitysjohtaja Aarno Kononen, tekninen johtaja Ilkka Ruutu, kunnallistekniikan rakentamispäällikkö Jarmo Mattila, suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, vesilaitsen johtaja Ilkka Ojansivu, maankäyttöpäällikkö Sirkku Haikala, maakäyttöinsinöörit Mika Alastalo ja Hannu Kujala sekä erikoissuunnittelija Risto Nikunlaakso. Raportin ovat työstäneet erikoissuunnittelija Risto Nikunlaakso ja kehitysjohtaja Aarno Kononen. Maankäytön toteuttamisohjelma on teltu elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen ja ympä- MATO-ohjelma osana kunnan strategista suunnittelua. 5

5 2 LÄHTÖKOHTIA 2.1 PÄÄTÖKSIÄ JA OHJELMIA Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian, jossa väestötavoitteena on enintään 2 %:n kasvu sekä kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu kasvu. strategia sisältää myös tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, taajamarakenteen tiivistämisestä täydennysrakentamisen keinoin sekä eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumismahdollisuuksien tarjoamisesta ja vura-asuntojen lisäämisestä. strategia edellyttää myös asuinalueiden käyttöönottamista taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ko kunnan maankäytön kehityskuva hyväksyttiin valtuustossa keväällä 11. Se määrittelee tarkemmin taajamittain väestötavoitteet sekä taajamien ja asuinrakentamisen luonteen. Taajamayleiskaavat määrittelevät jatkossa tarkemmin tonttituotannon tarpeita. Taulukko 1 Vuosittain hyväksyttävässä talousarviossa asetetaan tavoitteet vuosittain luovutettavien tonttien määrälle ja tontin luovutuksella saatavalle tulolle. Samoin investointiohjelmassa määritellään maanhankintaan ja kunnallistekniikan rakentamiseen osoitetut määrärahat. Helsingin seudun 14 kuntaa, valtio (ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ovat yhteistyössä telleet valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-aiesopimuksen) vuosille 12. Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi MAL-aiesopimuksen Taajamien kasvutavoitteet Kunnanvaltuuston hyväksyntään sisältyi seuraava varauma: Hyväksyessään valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 12- Nurmijärven kunta sitoutuu merkittäviin asuntotuotannon kehittämistoimenpiteisiin Klaukkalassa, jonne noin puolet kunnan asuntotuotannosta on suunniteltu sijoittuvan. Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen on edellytys alueen asuntotuotannolle sekä taajaman liikenteen toimivuudelle ja turvallisuudelle. Klaukkalan ohikultien merkitys on otettu huomioon HLJ- 11 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka yksi 13:sta kärkihankkeesta se on. Tästä huolimatta sitä ei ole mainittu aiesopimuksessa. Nurmijärven kunta edellyttää, että aiesopimuksen osapuolet, erityisesti liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto huolehtivat siitä, että Uudenmaan ELY-keskus voi jatkaa ohikulkutien suunnittelua (tiesuunnitelman laadintaa) aiesopimuskaudella. Mikäli valtio-osapuoli ei jatka Klaukkalan ohikulkutien suunnittelua aiesopimuskaudella, Nurmijärven kunnalla ei ole mahdollisuutta edistää asuntotuotantoa sopimuksen mukaisesti. Aiesopimuksessa seudun yhteinen asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa, ja tämä konaismäärä on jaettu kuntakohtaisiksi kiintiöiksi. A-vura-asuntotuotannon tulee olla vähintään % (25 asuntoa vuodessa) seudun tuotantotavoitteesta. Allekirjoituspöytäkirjan täsmennyksen mukaan Atuotannosta voi KUUMA- kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vura-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Rajamäki Röykkä Kirkonkylä Klaukkala Maaseutu/ kyläkeskukset Väestö 9 * Kasvu / v Väestö Taajamien kasvutavoitteet kehityskuvan mukaisesti. Nurmijärven asuntotuotantotavoite, ja koskee kunnan kolmea päätaajamaa, on kaudella 12 keskimäärin 324 asukasta vuodessa ja kaudella 16 arviolta 354 asukasta vuodessa. Tämä vastaa tasoltaan kunnan omia, vuonna 11 hyväksyttyyn maankäytön kehityskuvaan pohjautuvia asuntotuotantotavoitteita. Uudiskaavoitusta tarvittaisiin edellä mainitulla asuntotuotantotasolla vuosittain 6

6 noin 31 k-m 2. A-vura-asuntotuotannon edellytetään aiesopimuksessa olevan ensisijaisesti normaaleja vura-asuntoja. Vura-asuntotarve Nurmijärvellä on aiesopimuksen mukaisen tuotantotavoitteen pohjalta laskennallisesti keskimäärin 65 asuntoa vuodessa. Aiesopimuksessa esitetään lisäksi, että kunnat tehostavat valmiiden tonttien käyttöön ottoa nostamalla asuntotuotantoon tarkoitetun rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajaa. Tämä kohta on suoraan valtioneuvoston hyväk symästä asuntopoliittisesta toimenpideohjelmasta vuosille 12. MAL-sopimuksen yhteydessä hyväksyttiin myös Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma vuoteen. Toteutusohjelmassa todetaan, että kunnan onnistunut maapolitiikka ja maanomistus ovat tärkeimmät tekijät tasaisen, jatkuvan ja hallitun rakentamisen saavuttamisessa. Kuntien hankkiessa maat itselleen myyjien hintaodotusten hallinta on keskeis- 5 Väkiluku 11 ja ennuste vuosille Väkiluku Kunnan väestösuunnite Tilasteskus, ennuste 9 4 % 3,5 Väkiluvun kasvuprosentit 1 11 ja ennuste vuosille ,3 3, 2,8 2,5 2,2 2,3 2,2 2, 1,5 1, 1,8 1,6 1,6 1, 1,6,8 1,,9 1,7 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,5 1,4 1,4 12 1,2 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1,5, Väkiluku Kunnan väestösuunnite Tilasteskus, ennuste 9 4 7

7 tä. Tarvittaessa kuntien tulee lunastaa yhdyskuntarakenteen kannalta keskeiset maa-alueet kohtuuhinnalla rakentamista varten. Nostamalla kiinteistöveroa ja käyttämällä muita lain suomia keinoja voidaan asuntorakentamisen varantojen toteutumista edistää. MAL-toteutusohjelmassa todetaan myös, että asemakaava-alueiden ulkopuolinen poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin tapahtuva rakentaminen hajauttaa yhdyskuntarakennetta, ja että kuntien asemakaava-alueilla pitäisi pystyä luomaan tarjontaa, ja kilpailisi hajarakentamisen kanssa. 2.2 LÄHIAJAN NÄKYMIÄ Kunnan väestötavoitteeksi on kuntastrategiassa asetettu enintään 2 %:n vuosittainen väestönkasvu. Maankäytön kehityskuvan mukaan kasvu on vuosittain keskimäärin 67 asukasta ollen prosentuaalisesti alkuun 1,7 % ja pienentyen vuoteen 4 mennessä noin 1,1 %:iin. Viime vuodet ovat olleet kasvun suhteen erittäin maltillisia, ja kehitys näyttänee jatkuvan maltillisena myös lähivuosina. Vuoden 11 keväällä hyväksytty ko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee taajamittaiset väestötavoitteet ja taajamien luonteen. Tältä pohjalta voidaan asettaa uudet taajamittaiset tonttituotantotavoitteet. Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava tulee vaikuttamaan Nurmijärven kunnan kehitykseen. Toinen vaihemaakuntakaava on edennyt kesällä 12 ehdotusvaiheeseen, ja siinä esitetään mm. Mäyränkallion alueelle seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä (enintään 5 kerrosneliömetriä). Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty alkuvuodesta TOTEUTUNEET TONTINLUOVUTUK- SET Oheisessa kaaviossa on esitetty vuosittain luovutettujen omakotitonttien määrä. Viime vuosina on myös vurattu tontteja Kunnan myymät ja vuraamat rakentamattomat omakotitontit Myydyt 25 Vuratut

8 3 TAVOITTEET JA SYNTYVÄT RESURSSIT 3.1 TONTTITUOTANNON AJOITTAMINEN Asuntotonttien luovuttaminen on pitkän tuotantoprosessin tulos, joten resurssien riittävyydestä tulee huolehtia ko prosessiin osallistuvan ketjun osalta. Luovutustavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tulee aina olla vaihtoehtoisia alueita suunnittelun kohteena. Vuosittain luovutettavien tonttien olisi hyvä olla rakennettavissa keväällä ja varattavissa edellisenä syksynä. Tämän vusi ko rakentamisen suunnittelu- ja telutyö tulisi edetä siten, että kunnallistekniikan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tonttien luovutusvuotta edeltävän vuoden puolella. Lisäksi tavoitteena olevaa asuntotuotantoa tulee käsitellä kyseessä olevalle alueelle laadittavien asemakaavojen aloituskouksissa. Maanhankinnan (raakamaakaupat ja maankäyttösopimukset) olisi hyvä olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta mahdolliseen pohjakartan tamiseen, asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen jää riittävästi aikaa. Kunnan maanomistustilanne näyttää lähivuosina haasteelliselta. Rajamäellä maanomistustilanne on hyvä, ja Klaukkalassa kohtalainen, mutta Kirkonkylässä tarvitaan lisää omakotituotantoon soveltuvia alueita, jotta Laidunalueen ja Krannilan alueiden toteuduttua omakotitontteja olisi riittävästi. Maanhankintaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös jatkossa. Kunnan kirjanpitäytäntöä on tarkistettu vuonna 12 maaomaisuuden osalta, mikä vähentää maankäyttösopimusalueilta tulevaa myyntivoittoa. Maanhankinnan turvaamiseksi vuosittaista investointimäärärahaa tulee varata riittävästi. 3.2 MAANHANKINTA 3.3 KAAVOITUS Yleiskaavoituksen tärkeimmät tavoitteet asuntotuotannon kannalta ovat seuraavat: 1. Klaukkalan osayleiskaavan laadinta Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta 12 M 9 8 Maanhankintamenot ja maanmyyntitulot 8, , 6,5 5,9 5,3 4,5 4,1 4, 3,5 32 3,2 31 3,1 2,7 2,4 2,2 2,3 2,1 1,3 1,2 1,3 1,3,8,6,6,3,3,4,3,6,6,5,6,7,8,5,1,2,1, Maanhankinta Maanmyyntitulot 9

9 M Kaavoitussopimuksilla kaavoitetut tontit, tilanne syyskuussa , Kirkonkylä Klaukkala Lepsämä Rajamäki yksityiselle kaavoitettu kunnalle kaavoitettu tontteja yhteensä 3. Rajamäen osayleiskaavan laadinta 13 Asuntotuotannon kannalta tärkeitä ovat taulukon 2 määrälliset tavoitteet, jotka perustuvat maankäytön kehityskuvaan. Taulukon luvut ovat peräisin keväällä 11 hyväksytystä maankäytön kehityskuva 4:stä. Kehityskuvan mukaisesti tavoitteena on, että Nurmijärvelle rakennetaan vuosittain 392 asuntoa, ja on jaettu taajamittain kehityskuvan kasvutavoitteiden mukaisesti, samoin talotyyppijakauma noudattelee kehityskuvassa esitettyä tavoitteellista talotyyppijakaumaa. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sitovina tavoitteina vuoden 13 talousarviossa esitetään seuraavaa: Asumiseen kyetään luovuttamaan vuosittain 5 omakotitonttia sekä 3 5 pien- ja kerrostalotonttia Luodaan valmiudet vähintään 5 yritystontin luovuttamiseen. Asemakaavoituksen tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 5 k-m 2 asumiseen tarkoitettua kerrosalaa ja k-m 2 työpaikkatoiminnoille varattua kerrosalaa. 3.4 KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan rakentaminen edellyttää paitsi kaavoitusprosessiin liittyvää yleissuunnittelua, myös katu- ja vesihuoltosuunnitelmien laatimista ja hyväksymismenettelyä. Uusien asuntoalueiden katu- ja vesihuoltoverkoston rakentamiseen joudutaan varaamaan vuositasolla 5 7 miljoonaa euroa. Hyvinkäällä on laskettu, että kustannukset ovat euroa/omakotitontti ja euroa/rivi- tai kerrostaloasunto. Kustannuserojen ja määrärahatarpeen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat luovutettujen tonttien sijainti ja Taulukko 2 Maankäytön kehityskuvaan perustuvat asuntotuotantotavoitteet Taajama Kehityskuvan tavoite Kerrostaloasuntoja / vuosi Pientaloasuntoja / vuosi Klaukkala (48 / 68 AP) Kirkonkylä (19 / 23 AP) Rajamäki (28 / 14 AP) Röykkä (13 / 3 AP) Haja-asutusalue 5 5

10 etäisyys muusta yhdyskuntarakenteesta sekä rakennettavan alueen maaperän soveltuvuus rakentamiseen. Lisäksi kustannuksiin vaikuttavat yksityisten omistuksessa olevien tonttien toteutuminen, mikä on usein myös vaikeammin ennakoitavissa. Alueen liittäminen kunnan infrastruktuuriin edellyttää usein vesihuollon runkolinjojen, koojakatujen ja myös siltojen ja liittymäjärjestelyjen rakentamista. Esimerkiksi Klaukkalan tieverkon rakentamiseen on varattava seuraavan vuoden aikana yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Uusien tiejärjestelyjen rakentamista edellyttää jo nykyinen Klaukkalan taajamarakenne eli se ei pelkästään aiheudu uudisrakentamisesta. Kunnallistekniikan rakentamistarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös uusien yritysalueiden kunnallistekniikan rakentaminen, ja edellyttää noin 3-4 milj. euron investointeja vuosittain. Esirakentaminen lisää kustannuksia ja vähentää myyntivoittoja, mutta se lisää yritysten halukkuutta sijoittua alueelle, mikä taas nostaa nopeammin kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Keskustojen kehittäminen vaatii myös kunnallistekniikalta merkittävää panostusta. Lisäksi on huolehdittava vanhojen asuinalueiden kunnallistekniikan saneerauksesta. 3.5 PALVELUT Uusien alueiden rakentamiskustannusten lisäksi tulee varautua kunnallisten palveluiden järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Vuosina laadittavassa palveluverkkosuunnitelmassa tullaan tarkemmin miettimään kunnan tulevaa palveluverkkoa ja uudis- sekä laajentamiskohteita. Taajamien osayleiskaavoissa ratkaistaan palvelujen tarkempi sijainti. 11

11 4 TOTEUTTAMINEN 4.1 TONTTIEN LUOVUTTAMINEN OMOTIRENTAMINEN Vuonna 13 pyritään luovuttamaan Klaukkalan alueelta noin tonttia (Pikimetsästä, Lintumetsästä ja Nummitieltä). Kirkonkylässä Krannilasta tavoitteena on luovuttaa tonttia. Rajamäellä ei ole vuonna 13 yhtään uutta luovutettavaa -kohdetta. Saunatien alueella jatketaan palautuneiden ja myymättä jääneiden tonttien markkinoimista. Vuonna 14 Lintumetsän ja Nummitien alueelta pyritään luovuttamaan 18 tonttia ja Krannilasta 6 tonttia. Rajamäellä pyritään luovuttamaan Saunatien ja Tykkitorninmäen alueelta yhteensä 6 tonttia. Vuonna Nummitieltä ja Lintumetsästä tulee luovutukseen yhteensä noin tonttia. Kirkonkylässä on tavoitteena luovuttaa Heinoja I:n alueelta tonttia. Rajamäellä Saunatieltä pyritään luovuttamaan 6 tonttia ja Uudenniitynalueelta / Metistöstä tonttia YHTIÖMUOTOINEN PIENTALOTUOTANTO Klaukkalassa ei lähivuosina tu luovutettavia yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja muuten kuin vura-asuntotuotantoon (ks ). Ensimmäiset tontit voidaan näillä näkymin luovuttaa Vanhasta-Klaukasta vuonna 16. Kirkonkylässä kunta pyrkii luovuttamaan Krannilasta yhden tontin 12:ta asuntoa varten vuonna 13 ja yhden tontin 12:ta asuntoa varten vuonna 14. Sorvaankaaresta on tavoitteena luovuttaa yksi tontti 8:aa asuntoa varten vuonna 13 ja Heinoja I:stä yhden tontin :ta asuntoa varten vuonna. Rajamäellä kunta pyrkii luovuttamaan yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja Saunatieltä (1 2 tonttia :tä asuntoa varten vuonna 13 sekä 1 2 tonttia yhteensä :tä asuntoa varten vuosina 14 ) ja Mäenpään/Tornitien alueelta (yhteensä 4 tonttia :ta asuntoa varten vuosina 14 16) KERROSTALOTUOTANTO pyrkii luovuttamaan vura-asuntotuotannon lisäksi vuosina 13 tontteja kerrostalotuotantoon Klaukkalan Tilantieltä ja Viirinlaaksosta sekä Kirkonkylän Krannilasta. Myöhemmin, vuodesta 16 alkaen kerrostalotontteja on tavoitteena luvouttaa myös Klaukkalan Vanhan-Klaukan ja Kisakujan alueilta VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO JA TONT- TIEN VAAMINEN ERITYISRYHMIEN TPEE- SEEN Nurmijärven vura-asunnot Oy:lle on varattu useita rivitalo-, palvelutalo- ja kerrostalotontteja Klaukkalasta, Kirkonkylästä ja Rajamäeltä. Klaukkalassa Pikimetsästä on varattu 1 kerrostalo- ja 1 rivitalotontti sekä 1 palvelutalotontti Vaskomäestä. Kirkonkylästä on varattu tontit Seppäläntieltä (rivitalo), Heikkiläntieltä (kehitysvammaisten palvelutalo) ja Krannilasta (kerrostalo). Laidunalueella on edelleen varaukset yhdelle tontille kuntayhtymä Etevalle, johon on mah- Taulukko 3 Asemakaava-alueiden kaavavaranto, asuntotontit Kaavayksikön käyttötarkoitus Tontteja yhteensä Kunnallistekniikka, ei rakennuskieltoa Kunnan omistamien tonttien lukumäärä AP Muut (AL, AM, AV) Yhteensä

12 25 Rakentamattomien rakennuspaikkojen kaupat asemakaava-alueilla ja haja-asutusalueilla kaava-alue, kunta myynyt kaava-alue, yksityinen myynyt haja-alue, yksityinen myynyt dollista rakentaa hengen asumisyksikkö sekä yhdelle tontti Esperi Care Oy:lle noin -paikkaisen ikäihmisten palvelutalon rakentamista varten. Keskeiset tontit kuten Klaukkalassa Tilantie ja Kirkonkylässä Toimela soveltuvat erinomaisesti ikäihmisten asumiseen jo vapaarahoitteisena tai vura-asuntoina. Kunnan oman, ikäihmisten tehostetun asumisyksikkön rakennustyöt Terveyskeskuksen tontilla ovat jo alkaneet. 4.2 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET / YKSI- TYISTEN TONTTIVANTO Yksityisillä maanomistajilla on merkittävä määrä tontteja omistuksessaan kaikissa taajamissa. Klaukkalassa mm. rakennusliike YIT:llä on omistuksessa tontteja Ratsutilan, Kiikkaistenkujan Ja Pikimetsän alueella. Rakennusliike Palmbergille on kaavoitettu maankäyttösopimuksella kerrostalotontteja Tilantien alueelle. Kirkonkylässä rakennusliike YIT:llä on kerrostalotontteja Perlsen alueella. Myös seurakunnalla on tontteja Kirkonkylässä (Lumpperi ja Puontilanmäki). Krannilan alueelle maankäyttösopimuksilla tulee yksityisille maanomistajille tontteja. Rajamäellä mm. Altialla ja Työtehoseuralla on tontteja. 4.3 ASUNTO-OHJELMA TOTEUTUNUT TUOTANTO Nurmijärvellä jäätiin edellisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MALaiesopimus 8 11) voimassaoloaikana 8 11 jaisena vuonna sopimukseen kirjatusta asuntotuotantotavoitteesta (ks. taulukko 4), jonka mukaan kunnan vuosittaisen tuotannon tuli olla 4 asuntoa, josta vähintään 8 valtion tukemaa vura-asuntoa. Tavoitteesta jääminen on näkynyt suoraan myös vähäisempänä väestönkasvuna. Alhaiseen asuntotuotantoon ovat vaikuttaneet yleiset taloudelliset suhdanteet (erityisesti vuosina 8 9) ja liian vähäinen tonttitarjonta. Kunnalla on ollut viime vuosina tarjota pääasiassa omakotitontteja ja niitäkin vain rajoitetusti. Yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettujen pien- ja rivitalotonttien sekä kerrostalotonttien puute on johtanut siihen, ettei Nurmijärvi ole päässyt myöskään aiesopimuksessa asetettuun valtion rahoittaman vura-asuntotuotannon tavoitteeseen. Pääasiassa Nurmijärven asuntotuotanto on ollut omistusasuntoja. Uudessa MAL-aiesopimuksessa 12 Nurmijärven asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 392 asuntoa, josta vähintään % pitää olla valtion tukemia vura- tai asumisoikeusasuntoja. 13

13 4.3.2 VIO TOTEUTUVISTA ASUNNOISTA ALUEITTAIN Seuraavilla sivuilla on esitetty alueittain arviot toteutuvista asuntomääristä vuosina Taulukoita lukiessa on syytä huomioida, että niissä on esitetty asuntojen rakentamisen arvioitu aloitusvuosi, ei niiden tumisvuotta. Kunnan rakentamistilastojen mukaan asunnot tuvat noin vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta. Arviot toteutuvista asunnoista perustuvat kunnan tonttien suunniteltuun luovutukseen sekä rakennusliikkeiden ilmoituksiin heidän aloittamista kohteista. Loppujen asuntojen on oletettu rakentuvan yksityisten tonteille. Asuntotuotantoarvioiden perusteella Nurmijärvellä ylitetään vuosina sekä MAL-aiesopimuksessa esitetty tavoite, 354 asuntoa kolmeen päätaajamaan, että maankäytön kehityskuvassa asetettu 392 asunnon vuosittainen tavoite. Klaukkalassa jäädään pääosin hieman jälkeen kehityskuvan asuntotuotantotavoitteista, mikä johtuu liian vähäisestä omakoti- ja pientalotonttitarjonnasta; kerrostalotontteja Klaukkalaan on tulossa tavoitteisiin nähden riittävästi. Kirkonkylässä jäädään hieman jälkeen omakotitonttitarjonnassa, mutta pien- ja rivitalojen tonttitarjontaa ja varsinkin kerrostalojen tonttitarjontaa Kirkonkylässä tulee olemaan runsaasti. Rajamäellä suunnittelujakson alkuvuosilla on vähemmän tonttitarjontaa, mutta loppuvuosilla tarjontaa on enemmän. Taulukko 4 Valmistuneet asunnot Vuosi Vuraasunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset asunnot Yhteensä (tilanne 21.8.)

14 nro Klaukkala Pikimetsä Nummitie/yksityinen Nummitie/kunta Lintumetsä/kunta Lintumetsä/yksityinen VanhaͲKlaukka Järvimaa yhteensä YIT/Ratsutila YIT/Pikimetsä Pikimetsä,eͲosa(AP) Pikimetsä/NUVA VanhaͲKlaukka AliͲTilkka GunnariͲAlitalo AP,,Ryhteensä,AP,,Ryhteensä YIT/Kiikkaistenkuja Pikimetsä,Tikantie/NUVA YIT/Ratsutila Tilantie(kunta4as.) Viirinlaakso AliͲTilkka VanhaͲKlaukka VanhaͲKlaukka/NUVA 22 Kisakuja TaloͲ tyyppi Maanomistus &yksit. &yksit. AͲ Kehityskuvan kohde tavoite 48 AP AP AP AP AP& &yksit. &yksit. &yksit. &yksit Rakentaminenalkaa Rakentaminenalkaa19 yhteensä Klaukkalayhteensä* Erityisasumiskohteet Kaavatilanne Sopimustilanne ehdotus ehdotus KVhyv. KVhyv. KVhyv. KVhyv Ͳ13 13Ͳ14 12Ͳ13 16Ͳ 18Ͳ suunnitteilla sopimustarvitaan neuvotellaan Ͳ16 18Ͳ 16Ͳ 16Ͳ sopimustarvitaan sopimustarvitaan Kunnallistekniikka Kaavatilanne Sopimustilanne 8 55 Kunnallistekniikan rakentaminen 12Ͳ13 13Ͳ14 13Ͳ14 13Ͳ 13Ͳ 16Ͳ 16Ͳ Klaukkala 62 NUVASuopolku NUVA 48

15 nro Kirkonkylä Laidunalue Krannila/kunta Krannila/yksityinen HeinojaI/kunta Härkähaanmäki Puontilanmäki yhteensä Laidunalue Sorvankaari Seppäläntie2/NUVA Sorvankaari Krannila/kunta Krannila/kunta Lumpperi HeinojaI/kunta Härkähaanmäki AP,,Ryhteensä,AP,,Ryhteensä YIT/Perlos Maaniittu Krannila/kunta Krannilasopimusalue Toreeninmäki Krannila/NUVA yhteensä Kirkonkyläyhteensä* TaloͲ tyyppi Maanomistus SRK AP AP R R kunta SRK &yksit. AͲ Kehityskuvan kohde tavoite Erityisasumiskohteet Kunnallistekniikan rakentaminen 13Ͳ 13Ͳ Ͳ Kaavatilanne Sopimustilanne suunnitteilla suunnitteilla 13Ͳ14 Ͳ16 17 suunnitteilla suunnitteilla 13Ͳ14 13Ͳ14 13Ͳ14 Kaavatilanne Sopimustilanne ehdotus sopimustarvitaan Kunnallistekniikka Kirkonkylä Maaniittu NUVA,tehostetunasumisenyksikkö ETEVA Esperi Keskusta(Toimela) 38 16

16 nro Rajamäki Saunatie Tykkitorninmäki Uudenniityntienalue/Metistö Uudenniityntienalue Kylänpää yhteensä Tykkimäentie Saunatie/NUVA Saunatie Mäenpää/Tornitie Tykkitorninmäki/NUVA Kylänpää AP,,Ryhteensä,AP,,Ryhteensä Hartela/Patruunantie Lujatalo/Aleksinkuja(NUVA) Urttilantie yhteensä Rajamäkiyhteensä* TaloͲ tyyppi Maanomistus &yksit. AP AͲ Kehityskuvan kohde tavoite Kunnallistekniikan rakentaminen Ͳ17 Kaavatilanne luonnos luonnos Ͳ17 kaavamuutos Sopimustilanne 5 17

17 TaloͲ tyyppi Maanomistus nro Röykkä 57 Porttipellontie,AP,,Ryhteensä yhteensä Röykkäyhteensä* AͲ Kehityskuvan kohde tavoite Kunnallistekniikan rakentaminen 14 Kaavatilanne Sopimustilanne 18

18 nro Työpaikkatontit Klaukkala Mäyränkallioläntinen Mäyränkalliopohjoinen Kirkonkylä Laidunalueenyritysalue Ilvesvuorieteläinen Ilvesvuoripohjoinen Rajamäki Ketunpesäläntinen Ketunpesäitäinen Ketunpesäpohjoinen AlueenpintaͲala Kunnallistekniikanrakentaminen Kaavatilanne Sopimustilanne ~21ha ~32ha 17Ͳ 17Ͳ kaavoitusohjelma13 kaavoitusohjelma13 ~7ha ~47ha ~6ha liittymä13 11Ͳ14 16Ͳ17 ~6ha ~35ha ~48ha 13 17Ͳ 18 kaavoitusohjelma13 kaavoitusohjelma14ͳ17 kaavoitusohjelma14ͳ17 Sopimustarvitaan 19

19 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPITEITÄ on sitoutunut vuosien 12 MAL-aiesopimuksessa tietyn suuruiseen asuntotuotantoon konaisuutena sekä siihen, että tuotannosta prosenttia on kohtuuhintaista vura-asuntotuotantoa. Nämä tavoitteet tulee kyetä täyttämään, jotta kunta voi jatkossa vaatia myös valtiota rahoittamaan alueensa liikennehankkeita. Kunnan tulee vähintään luoda edellytykset sopimuksen mukaiselle asuntorakentamiselle kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen osalta. Vura-asuntotuotannosta Nurmijärvellä on vastannut kunnan oma vurataloyhtiö Nurmijärven vura-asunnot Oy, ja on lisäämässä asuntorakentamistaan tulevina vuosina vastaamaan lähes kunnalle asetettua vura-asuntojen tuotantotavoitetta. NuVan lisäksi tarvitaan myös muita toimijoita tuottamaan kohtuuhintaisia vura-asuntoja. Jatkossa tulee kuntaorganisaation ja vurataloyhtiön yhteistyötä tiivistää, jotta suunniteltujen kohteiden toteutus varmistuu tavoiteaikataulussa ja pitkän tähtäimen tarpeisiin voidaan varautua. MAL-aiesopimus edellyttää KUUMA-kuntia myös selvittämään sitovan yhteistyön mahdollisuudet tai yhteisen toimijan perustamisen kohtuuhintaisen vura-asuntotuotannon turvaamiseksi. Tätä koskeva selvitystyö käynnistyy vuoden 12 syksyllä ja jatkuu vuonna 13. Selvityksen tulset tuodaan luottamuselinkäsittelyyn selvityksen tuttua. Erityisryhmien asuntotuotantoa tulee lisätä vastaamaan mm. ikääntyvän väestön tarpeita. Koska kysyntää ikääntyvälle väestölle tarkoitettujen palve- Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Röykkä yhteensä AP,, R yhteensä, AP,, R yhteensä yhteensä Klaukkala yhteensä* yhteensä AP,, R yhteensä, AP,, R yhteensä yhteensä Kirkonkylä yhteensä* yhteensä AP,, R yhteensä, AP,, R yhteensä yhteensä Rajamäki yhteensä*, AP,, R yhteensä yhteensä Röykkä yhteensä* Taajamat yhteensä* Erityisasumiskohteet Erityisasumiskohteet yhteensä* Haja asutusalue Yksit. kaavavarannon toteutuminen Ko kunta yhteensä* Vura asuntotuotanto yhteensä lutalojen tonteista on, tulee pikaisesti määritellä ne periaatteet, joilla kunnan oman palvelutuotannon tarpeiden lisäksi voidaan luovuttaa tontteja myös yksityisille toimijoille. Periaatteiden määrittelyssä on tarpeen tehdä yhteistyötä KUUMA-kuntien kesken, koska tilanne on sama kaikissa kunnissa. Maapoliittinen ohjelma on tavoitteena uudistaa vuoden 13 aikana. Maanhankinnan painopisteet ovat tulevina vuosina Kirkonkylän ja Klaukkalan alueilla, joissa on akuuttia tarvetta saada lisää kaavoitettavaa maata. Maanhankintaa Klaukkalan ohikulkutien suunnalta tulee kiirehtiä, ja on otettava huomioon, että Klaukkalan tie- ja katuverkon rakentaminen tulee vaatimaan seuraavan -vuotiskauden aikana noin 5 miljoonan euron investoinnit, joiden rahoittamiseksi maanmyyntituloja tulee voida lisätä. Asemakaavojen aloituskouksissa tulee varmistaa kaavan laadinnan lähtökohdat ja kutakin aluetta koskevat asuntotuotantotavoitteet sekä tontinluovutuksen näkökohdat. Asemakaavojen aikatauluissa tulee ottaa huomioon mahdollisten maankäyttösopimusten neuvottelujen vaatima aika. Myös pienissä kaavamuutsissa saattaa tulla tarve maankäyttösopimuksiin. Asemakaavoitusohjelmaan tulee myös voida ottaa mukaan sellaisia kaavoituskohteita, joissa kunnallistekniikka on jo rakennettu, tai se voidaan rakentaa verrattain vähäisillä kustannuksilla, ja joissa voidaan asemakaavamuutsella luoda edellytyksiä tontinluovutukselle. Samalla voidaan tiivistää taajamarakennetta ja hyödyntää lähellä sijaitsevia palveluja. Kehityskuvan tavoite