MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Kuntakehitystoimikunta Valtuusto

2 1 OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ LÄHTÖKOHTIA Päätöksiä ja ohjelmia Lähiajan näkymiä Toteutuneet tontinluovutukset TAVOITTEET JA SYNTYVÄT RESURSSIT Maanhankinta Kaavoitus Kunnallistekniikka Palvelut TOTEUTTAMINEN Tonttien luovuttaminen Omakotirakentaminen Yhtiömuotoinen tuotanto Vuokra-asuntotuotanto ja tonttien varaaminen erityisryhmien tarpeeseen Maankäyttösopimukset / yksityisten tonttivaranto Asunto-ohjelma Toteutunut tuotanto Arvio toteutuvista asunnoista TOIMENPITEITÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

3 1 OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO-ohjelma) tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamista, tonttituotantoketjua. Toteuttamisketju käsittää maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tonttien luovutuksen. Ohjelmaan on sisällytetty myös asunto-ohjelma, jossa arvioidaan kunnan luovuttamien tonttien lisäksi yksityisten kohteita. Ohjelma tähtää tavoitteiden mukaisen tonttivarannon ylläpitoon ja luovutukseen. Ohjelma on lisäksi tarkoitettu käytettäväksi kasvun hallinnan yhtenä lähtökohtana niin, että eri toimialoilla on ajan tasalla oleva käsitys kunnan lähivuosien rakentamisesta, jolloin toimialat voivat suunnitella palvelutuotannon järjestämisen. Kuntakehitystoimikunta, kunnanhallitus ja valtuusto voivat ohjelman perusteella arvioida taloudelliset edellytykset lähiajan kuntarakenteen täydentämiselle ja laajentamiselle. Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakoti-, yhtiömuotoista pien- ja kerrostalorakentamista) kunnan omistamilla alueilla sekä maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja yksityisten omistuksessa olevia alueita. Rakennusliikkeiden ilmoittamat kohteet perustuvat heidän ilmoittamiinsa aikatauluihin. Muiden yksityisessä omistuksessa olevien tonttien toteutumisen on katsottu tasaavan kysyntähuippuja rakentamisen ollessa vilkasta. Ohjelma perustuu tällä hetkellä hyväksyttyihin tavoitteisiin. Ohjelma on tarpeen tarkistaa, kun koko kunnan maankäytön kehityskuva on hyväksytty, sillä se saattaa vaikuttaa päätaajamien keskinäisiin painotuksiin. Samoin talotyyppijakaumaa saattaa olla tarpeen tarkistaa. Uusi valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välinen aiesopimus koskien mm. asuntotuotantoa pyritään hyväksymään syksyllä

4 Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja se on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa. Alueiden toteutusjärjestys saattaa vaihtua eivätkä alustavassa suunnitteluvaiheessa olevien alueiden tontti- ja asuntomäärät ole täysin oikeita. Myös kunnallistekniikan rakentamiskustannukset saattavat muuttua suunnittelun edetessä. Arviot antavat kuitenkin vertailupohjan kustannusten suuruusluokasta. Maankäytön toteuttamisohjelman valmistelutyöhön on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet: kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva pj, kunnallistekniikan rakentamispäällikkö Jarmo Mattila, kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Juha Oksanen, vesilaitoksen johtaja Ilkka Ojansivu, asemakaavapäällikkö Timo Lehtinen, asemakaava-arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen, asemakaava-arkkitehti Kaisa Kilpeläinen, maankäyttöpäällikkö Sirkku Haikala, maakäytön asiantuntija Soile Kurvinen ja yleiskaavasuunnittelija Jonna Jääskeläinen, siht. Raportin ovat työstäneet kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva, yleiskaavapäällikkö Aarno Kononen, maankäytönasiantuntija Soile Kurvinen ja yleiskaavasuunnittelija Jonna Jääskeläinen. 2 LÄHTÖKOHTIA 2.1 PÄÄTÖKSIÄ JA OHJELMIA Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asumisen strategiat Kuntastrategian hyväksymisen yhteydessä valtuusto päätti, että asunto- ja maapoliittinen ohjelma tarkistetaan Se on tarkoitus tuoda käsittelyyn alkuvuodesta Ohjelmat sisältävät asuntopolitiikan yleiset periaatteet ja niiden tavoitteet perustuvat kuntastrategiaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian , missä väestötavoitteena on enintään 2 %:n kasvu sekä kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu kasvu. Kuntastrategia sisältää myös tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, taajamarakenteen tiivistämisestä täydennysraken- 4

5 tamisen keinoin sekä eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumismahdollisuuksien tarjoamisesta ja vuokra-asuntojen lisäämisestä. Kuntastrategia edellyttää myös asuinalueiden käyttöönottamista taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Koko kunnan maankäytön kehityskuva on parhaillaan laadittavana siten, että luonnos tulee käsittelyyn loppuvuodesta Siinä määritellään tarkemmin taajamittain väestötavoitteet ja taajamien luonne. Taajamayleiskaavat, joista Klaukkala tulee luonnoksena käsittelyyn alkuvuodesta 2011, määrittelevät jatkossa tarkemmin tonttituotannon tarpeita. Vuosittain hyväksyttävässä talousarviossa asetetaan tavoitteet vuosittain luovutettavien tonttien määrälle ja tontin luovutuksella saatavalle tulolle. Samoin investointiohjelmassa määritellään maanhankintaan ja kunnallistekniikan rakentamiseen osoitetut määrärahat. Helsingin seudun MA 2017 ohjelmassa on esitetty seudun asuntotuotantotavoitteen nostamista. Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välillä on allekirjoitettu tähän liittyvä aiesopimus. Sopimuksessa on osoitettu jokaiselle seudun kunnalle kuntakohtainen kaavoitustavoite siten, että yhteensä seudulla valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään asunnon tuotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus. Nurmijärvellä tämä laskennallinen nettolisäys tarkoittaa k-m2:ä uutta asuntorakentamiseen oikeuttavaa tonttimaata. Asuntoja tulisi rakentaa 400, joista 80 (20 %) tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Sopimus on voimassa saakka ja se on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. 2.2 LÄHIAJAN NÄKYMIÄ Kunnan väestötavoitteeksi on kuntastrategiassa asetettu enintään 2 %:n vuosittainen väestönkasvu. Viime vuodet ovat olleet kasvun suhteen erittäin maltillisia, mikä kehitys näyttänee jatkuvan myös lähivuosina. 5

6 Vuoden 2011 keväällä hyväksyttävä koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee taajamittaiset väestötavoitteet ja taajamien luonteen. Tältä pohjalta voidaan asettaa uudet taajamittaiset tonttituotantotavoitteet. Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion välinen aiesopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun ja uusi sopimus on tarkoitus valmistella syksyllä Sopimus tultaneen laatimaan laajempana käsittäen aiempien asunto- ja liikenneasioiden lisäksi maankäyttöön liittyviä asioita. Helsingin seudun yhteistyökokouksen hyväksymät maankäytön strategiset linjaukset ja toimenpiteet tulevat olemaan aiesopimuksen sisällön lähtökohtina. Uudenmaan maakuntakaava etenee vuonna 2011 luonnosvaiheeseen ja se omalta osaltaan tulee vaikuttamaan myös Nurmijärven kunnan kehitysnäkymiin. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee hyväksyttäväksi alkuvuodesta TOTEUTUNEET TONTINLUOVUTUKSET Seuraavissa taulukoissa on esitetty vuosittain luovutettujen tonttien määrä ja kuinka paljon niistä on kertynyt tontinmyyntituloja. Viime vuosina on myös vuokrattu tontteja. 6

7 3. TAVOITTEET JA SYNTYVÄT RESURSSIT Koska asuntotonttien luovuttaminen on pitkän tuotantoprosessin tulos, tulee resurssien riittävyydestä huolehtia koko prosessiin osallistuvan ketjun osalta. Luovutustavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tulee aina olla vaihtoehtoisia alueita suunnittelun kohteena. Maanhankinnan lisäksi tulee varautua niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Vuosittain luovutettavien tonttien olisi hyvä olla rakennettavissa keväällä ja varattavissa edellisenä syksynä. Tämän vuoksi koko rakentamisen suunnittelu- ja valmistelutyö tulisi edetä siten, että kunnallistekniikan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tonttien luovutusvuotta edeltävän vuoden puolella. 3.1 MAANHANKINTA Maanhankinnan (raakamaakaupat ja maankäyttösopimukset) tulee olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta mahdolliseen pohjakartan valmistamiseen, asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen jää riittävästi aikaa. Kunnalla ei ole osoittaa riittävästi rakentamiseen tarvittavia maa-alueita lähivuosiksi. Rajamäellä tilanne on hyvä, samoin Klaukkalassa melko hyvä, mutta Kirkonkylässä ei ole parin vuoden päästä omakotituotantoon soveltuvia alueita. Maanhankintaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös jatkossa. Maanhankinnan turvaaminen tarkoittaa nykyisen 1,2 milj. euron määrärahan kasvattamista vuosittain budjettiin raakamaan hankintaan. Maanhankintamääräraha sisältää kaikki kiinteän maaomaisuuden ostot. Lisäksi maankäyttösopimukset valmisteluineen vaikuttavat tonttituotannon aikatauluihin. 7

8 8

9 3.2 Kaavoitus Yleiskaavoituksen tärkeimmät tavoitteet asuntotuotannon kannalta ovat seuraavat: - koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen alkuvuodesta Klaukkalan osayleiskaavan hyväksyminen Kirkonkylän osayleiskaavan hyväksyminen Rajamäen osayleiskaavan hyväksyminen 2013 Asemakaavoituksen tärkeimpiä tavoitteita asuntotuotannon kannalta ovat seuraavat määrälliset tonttitavoitteet, jotka mahdollistavat aiesopimuksen mukaisen asuntotuotannon: TAAJAMA ASUNTOJA / VUOSI KERROSTALOASUNTOJA / VUOSI PIENTALOASUNTOJA / VUOSI KLAUKKALA (80 AO / 40 AP) KIRKONKYLÄ (40 AO / 20 AP) RAJAMÄKI (40 AO / 10 AP) RÖYKKÄ HAJA-ASUTUS-ALUE YHTEENSÄ Taulukon luvut on johdettu Helsingin seudun tonttituotantoa koskevasta kuntien ja valtion välisestä aiesopimuksesta (Nurmijärvi 400 asuntoa/v), joka on jaettu taajamittain nykytilanteen väestöjakauman mukaisesti, samoin talotyyppijakauma nykytilanteen mukaisesti. Jatkossa asuntotuotantotavoitteet tullaan tarkistamaan maankäytön kehityskuvassa määriteltävien osa-aluekohtaisten kasvutavoitteiden perusteella ottaen huomioon kulloinkin voimassa oleva aiesopimus. Arvio ohjelmien ja tonttivarannon mahdollistaman asuntotuotannon riittävyydestä Kaavoitusohjelman mukaisten, alustavissa suunnitelmissa olevien sekä voimassa olevien asuntorakentamismahdollisuuksien riittävyyttä on arvioitu Klaukkalan, Kirkonkylän ja Rajamäen osalta. Arvioinnissa on otettu huomioon tavoitteena oleva asuntojen määrä asuntotyypeittäin (AO, AP, AK). Sitä on verrattu asemakaavoitusohjelman mukaan vuoden 2011 aikana valmistuvien kaavojen tuottamaan tonttivarantoon, alustavaan arvioon suunnitelmakaudella valmistuvista kaavoista sekä suunnitelmakauden tuottaman ja nykyisen voimassa olevan realistisen kaavavarannon yhteissummaan. Pientaloasuntojen jakautumisen AOasuntojen ja AP- asuntojen kesken (AO/AP) on arvioitu olevan vuosittain Klaukkalassa 80/40, Kirkonkylässä 40/20 ja Rajamäellä 40/10 Seuraavissa taulukoissa on esitetty taajamittain asuntotuotantotavoitteet kaudelle , sekä arviot asunto-ohjelman, kaavoitusohjelman 2011 tuottamasta, suunnitteilla olevien kaavojen tuottamasta sekä nykyisen kaavavarannon mahdollistamasta asuntotuotannosta. 9

10 Kaavio: Klaukkalan asuntotuotantotavoitteet ja ohjelmien sekä suunnitelmien ja kaavavarannon vertailu AO AP AK Kaavio: Kirkonkylän asuntotuotantotavoitteet ja ohjelmien sekä suunnitelmien ja kaavavarannon vertailu AO AP AK Vertailun perusteella voidaan havaita, että asuntotuotantotavoitteiden mukaista tonttitarjontaa ei saada aikaan omakotitonttien (AO) osalta Klaukkalassa eikä Kirkonkylässä. Vajaus on suhteellisesti tarkasteltuna suurempi Kirkonkylässä. Merkille pantavaa on, että vajaus ei täyty edes pidemmällä tähtäimellä suunnit- 10

11 teilla olevien asemakaavoituskohteiden avulla. Kirkonkylässä vaje ei täyty, vaikka koko yksityistenkin omistuksessa oleva realistinen kaavavaranto oletettaisiin toteutuvaksi 2015 mennessä. Klaukkalassa ja Kirkonkylässä valmisteilla olevissa kaavoissa on asuntojen kokonaistuotantotavoitetta enemmän asuntoja yhteensä, mutta suunnitteilla olevat kaavat tuottavat tavoitetta ja kysyntää enemmän kerrostaloasuntojen ja rivitalojen rakentamismahdollisuuksia. Asuntotuotantotavoitteiden ja tontinluovutuksen kannalta kaavoitusohjelmaa ja suunnitteilla olevaa asemakaavoitusta tulee Klaukkalassa ja erityisesti Kirkonkylässä suunnata enemmän omakotialueiden kaavoitukseen. Myös maanhankinnalla tulee luoda uusien omakotialueiden kaavoitukselle edellytykset. Kaavio: Rajamäen asuntotuotantotavoitteet ja ohjelmien sekä suunnitelmien ja kaavavarannon vertailu AO AP AK Rajamäen osalta tilanne on paremmin tasapainossa. Se, että v kaavoitusohjelma ei tuota AK- asuntoja niin paljon kuin 2015 mennessä tarvitaan, kompensoituu koko suunnittelukauden ja olemassa olevan kaavavarannon avulla. 11

12 3.3. KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan rakentaminen edellyttää paitsi kaavoitusprosessiin liittyvää yleissuunnittelua myös katuja vesihuoltosuunnitelmien laatimista sekä hyväksymismenettelyä. Uusien asuntoalueiden katu- ja vesihuoltoverkoston rakentamiseen joudutaan varaamaan vuositasolla 1,8 6,1 milj. Hyvinkäällä on laskettu, että kustannukset ovat noin euroa/omakotitontti ja noin euroa/rivi- tai kerrostaloasunto. Kustannuserojen ja määrärahatarpeen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat luovutettujen tonttien sijainti ja etäisyys muusta yhdyskuntarakenteesta sekä rakennettavan alueen maaperän soveltuvuus rakentamiseen. Lisäksi kustannuksiin vaikuttavat yksityisten omistuksessa olevien tonttien toteutuminen, mikä on usein myös vaikeammin ennakoitavissa. Alueen liittäminen kunnan infrastruktuuriin edellyttää usein vesihuollon runkolinjojen, kokoojakatujen ja myös siltojen ja liittymäjärjestelyjen rakentamista. Tällaisia kustannuksia ovat esim. Klaukkalan tiejärjestelyt, joihin on varattu yhteensä noin 41,5 milj. 10 vuoden aikana. Uusien tiejärjestelyjen rakentamista edellyttää jo nykyinen Klaukkalan taajamarakenne eli se ei pelkästään aiheudu uudisrakentamisesta. Kunnallistekniikan rakentamistarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös yritysalueiden edellyttämä noin 3-4 milj. euroa vuodessa. Keskustojen kehittäminen vaatii myös kunnallistekniikalta merkittävää panostusta. Lisäksi on huolehdittava vanhojen asuinalueiden kunnallistekniikan saneerauksesta. 3.4 PALVELUT Uusien alueiden rakentamiskustannusten lisäksi tulee varautua kunnallisten palveluiden järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Palveluverkkosuunnitelmassa tullaan tarkemmin miettimään kunnan tulevaa palveluverkkoa ja uudis- sekä laajentamiskohteita. Taajamien osayleiskaavoissa ratkaistaan palvelujen tarkempi sijainti. 4. TOTEUTTAMINEN 4.1 TONTTIEN LUOVUTTAMINEN OMAKOTIRAKENTAMINEN Vuonna 2011 pyritään luovuttamaan Klaukkalan Pikimetsän alueelta 26 tonttia ja Kirkonkylän Laidunalueelta 15 tonttia. Rajamäeltä tulee 8 Vaaratien tonttia luovutukseen. Vuonna 2012 jatketaan Klaukkalan Pikimetsän 17 tontin luovutuksella, Kirkonkylässä Laidunalueella 17 tontin luovutuksella ja Krannilassa mahdollisesti 13 tonttia sekä Rajamäellä Saunatiellä 10 tonttia. Vuonna 2013 Klaukkalassa tulee luovutukseen Lintumetsästä 20 tonttia ja Rajamäeltä Saunatieltä ja Metistön alueelta molemmista 10 tonttia. Kirkonkylässä ei ole luovutettavia kohteita. 12

13 Seuraavassa taulukossa on esitetty kolmivuotisjakson omakotitonttien luovutuskohteet, kunnallistekniikan kustannukset ja arvio myyntituloista: Vuosi Alue Kpl Kunnallistekniikan rak. kust. 1) Myyntitulot 2011 Pikimetsä Laidunalue Vaaratie Pikimetsä Laidunalue Krannila Saunatie Lintumetsä Saunatie Metistö ) sisältää kadun ja vesihuollon rakentamiskustannukset, usein mahdollistaa myös muiden alueella olevien tonttien rakentamisen Tulojen saamiseen vaikuttaa ratkaisevasti talouden yleinen tilanne ja sitä kautta tonttien kysyntä sekä vuokratonttien määrä. Taulukossa tulot on esitetty sen mukaisesti, että kaikki tontit myydään YHTIÖMUOTOINEN TUOTANTO Yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja on tällä hetkellä luovutettavana seuraavasti: Kirkonkylässä Laidunalueella on pientalotontteja ja Klaukkalan Pikimetsässä pientalo- ja kerrostalotontteja voidaan luovuttaa kunnallistekniikan valmistumisen myötä. Asemakaavan muutosten voimaantulon jälkeen Klaukkalassa Tilantiellä, Kirkonkylässä Toimelan ja Seppäläntien tonteilla sekä Krannilan alueella ja Rajamäellä Saunatiellä tulee kunnalle lähivuosina lisää yhtiömuotoiseen tuotantoon soveltuvia tontteja. Osiin kaavamuutoksia sisältyy myös maankäyttösopimuksia VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO JA TONTTIEN VARAAMINEN ERITYISRYHMIEN TARPEESEEN Kunnan omalle vuokrataloyhtiölle on varattu kaksi kerrostalotonttia Rajamäellä ja yksi Kirkonkylässä. Laidunalueella on varattu yksi pientalotontti kuntayhtymä Etevalle, mihin on mahdollista rakentaa 6-8 hengen asumisyksikkö. Klaukkalassa on Pikimetsässä ja Tilantiellä kunnalla omistuksessa kerrostalotontteja, joita voidaan osoittaa vuokra-asuntotuotantoon. Keskeiset tontit kuten Klaukkalassa Tilantie ja Kirkonkylässä Toimela soveltuvat erinomaisesti ikäihmisten asumiseen joko vapaarahoitteisena tai vuokra-asuntoina. 13

14 Kunnan omalle vuokrataloyhtiölle ollaan tekemässä asemakaavan muutosta Klaukkalan Suotielle, mihin on tarkoitus rakentaa nykyistä tehokkaammin lähinnä ikäihmisten asuntoja. Kunnan oma ikäihmisten tehostettu asumisyksikkö on tarkoitus sijoittaa Terveyskeskuksen tontille MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET / YKSITYISTEN TONTTIVARANTO Yksityisillä maanomistajilla on myös merkittävä määrä tontteja omistuksessaan kaikissa taajamissa, Klaukkalassa mm. rakennusliike YIT:llä on omistuksessa tontteja Ratsutilan, Kiikkaistenkujan Ja Pikimetsän alueella. Rakennusliike Palmbergille ollaan maankäyttösopimuksella kaavoittamassa kerrostalotontteja Tilantien alueelle. Kirkonkylässä rakennusliike YIT:llä on kerrostalotontteja Perloksen alueella. Seurakunnalla on myös runsaasti tontteja. Krannilan alueelle maankäyttösopimuksilla tulee yksityisille tontteja. Rajamäellä mm. Altialla ja Työtehoseuralla on tontteja. Kaava-alueella asuntotontteja Tontteja yht. Kunnallistekniikka valmis, ei rakennuskieltoa Niistä kunnan omistuksessa AO AP AR AK AL yhteensä Tonttivaranto = sijaintikatselmusta ei ole pidetty. Varannossa mukana tontteja, jotka on rakennettu, mutta ei kaavan mukaisesti Kunnan omistuksessa olevat Klaukkalan Pikimetsän, Kirkonkylän Laidunalueen ja Rajamäen Saunatien tontit sisältyvät tonttivarantoon (yhteensä n. 95 AO-tonttia sekä AP- ja AK-tontteja). 14

15 4.2 ASUNTO-OHJELMA TOTEUTUNUT TUOTANTO Valmistuneet asunnot: Vuosi Vuokra- Asumisoikeus- Vapaarahoitteiset Yhteensä asunnot asunnot asunnot xx) (31.08.) xx) sis. 12 asumisoikeus-, 17 osaomistus-, ja 26 korkotukiasuntoa Kunnassa on aiesopimuksen voimassaoloaikana jääty runsaasti asuntotuotantotavoitteesta 400 asuntoa vuodessa, josta vähintään 80 valtion tukemaa asuntotuotantoa. Tämä näkyy suoraan myös vähäisempänä väestönkasvuna. Alhaiseen asuntotuotantoon on vaikuttanut taloudelliset suhdanteet, mutta varmaan myös tonttitarjonta. Kunnalla on viime vuosina ollut tarjota vain omakotitontteja ja niitäkin vain rajoitetusti. Kunnalla ei ole ollut omistuksessaan rivi- eikä kerrostalotontteja, mikä on myös vaikuttanut vuokra-asuntotuotantoon. Pääasiassa asuntotuotanto on ollut omakotitaloja. 15

16 4.2.2 Arvio toteutuvista asunnoista Kohteen rakennuttaja Asuntotavoite / vuosi Aloitusvuosi Rajamäki Lujatalo / Aleksinkuja 38 Hartela 47 NUVA / Urttilantie (vuokra) 40 (Keskusta) (30) (30) AK yhteensä Luovutettavat tontit (asuntojen lkm) Vaaratie (AO) 8 Saunatie (AO) Metistö (AO) Urttilantien länsipää (AO) 10 Kylänpää Yksityiset tontit, jotta päästään tavoitteeseen AP yhteensä 50 Rajamäki yhteensä Kirkonkylä TA-asumisoikeus Oy / Perlos (AKR) 32 NUVA / Maaniittu (vuokra) 34 YIT / Perlos (Krannila) (30) (30) (30) Luovutettavat tontit (asuntojen lkm) Seppäläntie (AK) 20 AK yhteensä Luovutettavat tontit (asuntojen lkm) Laidunalue (AO) Laidunalue (AP) 15 Krannila (AO) (13) Einolantie (AKR) 6 Yksityiset tontit, jotta päästään tavoitteeseen AP yhteensä 60 Kirkonkylä yhteensä

17 Kohteen rakennuttaja Asuntotavoite / vuosi Aloitusvuosi Klaukkala YIT / Kiikkaistenkuja YIT / Ratsutila Luovutettavat tontit (asuntojen lkm) Pikimetsä Tilantie 30 AK yhteensä YIT / Ratsutila (AR) YIT / Ratsutila (AR) Luovutettavat tontit (asuntojen lkm) Ropakko (AP) 11 Pikimetsä (AO) Pikimetsä (AP) Lintumetsä (AO) Vanha-Klaukka 20 Yksityiset tontit, jotta päästään tavoitteeseen AP yhteensä 120 Klaukkala yhteensä Röykkä Röykkä yhteensä 20 (20) (20) (20) (20) (20) Haja-asutusalue Haja-asutusalue yhteensä Erityisasumiskohteet Kirkonkylä NUVA (ikäihmisten asumispalveluyksikkö) (AP) 40 ETEVA (AP) 6-8 Yksityinen, ikäihmisten asumisyksikkö (AK) Keskusta (Toimela)(AK) 30 Klaukkala NUVA (Suopolku) 40 Erityisasuminen yhteensä Koko kunta yhteensä ( laskettu yhteen vain "varmat" luvut)

18 18

19 19

20 20

21 Arvio toteutuvista asunnoista perustuu kunnan tonttien luovutukseen ja rakennusliikkeiden ilmoituksiin heidän aloittamista kohteistaan. Loput asunnot on oletettu rakentuvan yksityisten tonteille Rajamäellä on tarkoitus aloittaa kaksi vapaarahoitteista kerrostalokohdetta (yhteensä 85 asuntoa), mikä on paljon kysyntään nähden. Kunnan omakotitontteja on luovutuksessa 8 kappaletta. Kirkonkylässä on yksi vapaarahoitteinen kerrostalo kohde (32 asuntoa) ja vuokrataloyhtiön kohde (34 asuntoa), mikä paikkaa hyvin pitkään ollutta tarvetta. Myös mahdollisesti käynnistyvät ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö ja Etevan hanke parantavat erityisryhmien asuntotilannetta. Kunnalla on luovutuksessa Laidunalueelta 15 tonttia. Klaukkalassa on tarkoitus aloittaa yksi kerrostalokohde (25 asuntoa). Pikimetsästä luovutetaan 26 omakotitonttia ja Ropakosta yksi rivitalotontti (12 asuntoa) Yhteenvetona voidaan todeta, että kerrostaloasuntoja tulee varsin runsaasti Rajamäelle ja Kirkonkylään, sen sijaan tuotanto on pienempää Klaukkalassa. Tavoite on juuri toisin päin. Omakotitontteja on kaikissa taajamissa tarjolla liian vähän Rajamäellä ei ole yhtään kerrostalokohdetta. Kunta luovuttaa 10 omakotitonttia. Kirkonkylässä on yksi kerrostalokohde, ja kunta luovuttaa yhtiömuotoisia pientalotontteja (21 asuntoa) ja omakotitontteja 17 kpl. Klaukkalassa kerrostalokohteita useampia (55 60 asuntoa) ja rivitalokohteita (16-19 asuntoa). Kunta luovuttaa 17 omakotitonttia. Kerrostaloasuntoja tulee suurin piirtein tavoitteellinen määrä, mutta omakotitontteja on tarjolla varsin vähän kaikissa taajamissa. Vuokra-asuntotuotantokohteita ei ole ilmoitettu aloitettavan Rajamäellä vuokrataloyhtiön kerrostalo (40 asuntoa) käynnistyy ja kunta luovuttaa 20 omakotitonttia. Kirkonkylässä käynnistyy mahdollisesti kaksi kerrostalokohdetta. Kunnalla ei ole luovuttaa omakotitontteja. Klaukkalassa kunta voi luovuttaa kerros- ja yhtiömuotoisia pientalotontteja (yhteensä 100 asuntoa) ja 20 omakotitonttia. Kerros- ja yhtiömuotoista pientalotuotantoa on riittävästi, mutta omakotitontteja varsin vähän, Kirkonkylässä ei ole lainkaan. 5. TOIMENPITEITÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ - MATO-ohjelma tulee vakiinnuttaa omaksi ohjelmakseen, millä turvataan tonttituotanto ja seurataan sen toteutumista. Jatkossa siihen tulee sisällyttää myös palveluverkon suunnittelua ja ohjelma tulee hyväksyä joka toinen vuosi valtuustossa omana asiakirjanaan. 21

22 - MATO- ohjelman toteutumista tulee seurata vuosittain ja päivittää välivuosina talousarviokäsittelyn yhteydessä. - Seurannalla on varmistettava, että aikataulut pitävät. - Yleiskaavoitusohjelmassa on etusijalle asetettujen taajamien osayleiskaavojen laadinnalla kiire. - Asemakaavavaranto ja asemakaavaohjelma painottuvat liikaa kerrostalotontteihin, puutetta omakotitonteista on erityisesti Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. - Em. puutteiden korjaamiseksi asemakaavoitusohjelmaa tulee Kirkonkylän osalta tarkistaa myöhentämällä Helsingintien varren kaavoitusta ja varautumalla uusien omakotialueiden kaavoittamiseen. Klaukkalan osalta tulee Lepsämäntien varren asemakaavoitusta aikaistaa. - Maanhankintaa on painotettava Kirkonkylän tuleviin omakotialueisiin ja Klaukkalan ohikulkutien ympäristöön. - Kunnallistekniikan rahoitus on turvattava tontinluovutusohjelman edellyttämissä rakentamiskohteissa sekä asunto- että työpaikkatonttien osalta. - Asemakaavojen aikatauluissa tulee ottaa huomioon mahdollisten maankäyttösopimusten vaatima aika. - Asemakaavoituksessa tulee aloituskokouksin varmistaa kaavan laadinnan lähtökohdat ja tavoitteet myös asuntotuotantotavoitteiden ja tontinluovutuksen kannalta. Myös pienehköissä kaavamuutoksissa saattaa tulla tarve maankäyttösopimuksiin. - Päätaajamien keskustoihin varataan tontit seniori- ja/tai palvelutalolle. 22