Kaavoituskatsaus 2018

Transkriptio

1 Ota talteen! Kuva: Krista Jännäri Kaavoituskatsaus 2018 Vuonna 2018 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kaavojen laatiminen on kunnan tehtävä Kaavoitus perustuu maankäyttöja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat elinvoimalautakunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Tonttivarannon seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä yli kem 2, josta kerrostaloille yli kem 2, rivitaloille n kem 2 ja omakotitaloille n kem 2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti vähintään 1300 kerrostaloasunnon, 800 rivitaloasunnon ja n. 750 omakotitalon rakentamisen. MAL-sopimuksen mukaan asuntotuotannon tulisi olla keskimäärin noin 400 asuntoa vuodessa. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään ja ylläpitämään kysyntää vastaavaksi. Kaavan laatimisesta perittävät kustannukset ja maankäyttösopimukset Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Kaavamuutoksia voidaan laatia myös yksityisten omistamille alueille. Kaavanlaatimissopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maanomistajan kanssa. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. NURMIJÄRVI

2 Tiedotus ja osallistuminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja kunnan kotisivuilla sekä ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse tai vastaavalla tavalla sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Klaukkalan ohikulkutien rakentamisella parannetaan Klaukkalan taajaman liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita. Myös meluhaitta nykyisen Klaukkalantien varrella pienenee. Kuva: Krista Jännäri Muut suunnitelmat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL-yhteistyö Nurmijärvi osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyöhön muiden Kuuma-kuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva sopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Sopimuksessa on asuntotuotannon lisäksi sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Helsingin seudulle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ- 2015) ja sen rinnalla yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa on sovitettu yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Näiden lisäksi seudun 14 kuntaa ovat yhdessä laatineet Helsingin seudun asuntostrategian Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. MAL suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä 14 kunnan alueelle. MAL suunnittelukierroksen kulku ja sen keskeiset teemat on kuvattu MAL puiteohjelmassa. Lisätietoja: Klaukkalan ohikulkutie Tien yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös tehtiin ja siitä on tehty yksi valitus, jota käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa. Kirkkotien pohjoisosan asemakaavan muutoksesta tehty valitus hylättiin hallinto-oikeudessa Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta > Uusimaa > Projektit ja hankkeet > Tiehankkeet> Klaukkalan ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie on sisällytetty MAL sopimukseen. Valtio ja Nurmijärven kunta ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen ja sopineet kustannusten jaosta keskenään. Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa helmikuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksik kökohtaisilla tavoitteilla. Kuntastrategia on kunnan kotisivuilla Hellaspolku 12 NURMIJÄRVI

3 Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla Uudenniityntie Rajamäellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Valmisteilla kaksiportainen kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava Kaksiportainen Uusimaa-kaava tulee kattamaan koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaava tulee olemaan entistä strategisempi ja joustavampi. Rakennekaavassa käsitellään aluerakenteen suuret linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Kaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavissa, seuduittain laadittavissa vaihekaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Kaavoitusta palvelevat selvitykset Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. Maakuntakaava Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Uudenmaan liiton alueella on voimassa useita maakuntakaavoja, jotka käsittelevät eri teemoja. NURMIJÄRVI

4 Yleiskaavoitus Taajamien osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on teetetty mm. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys ja luontoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaava on kuulutettu vireille tulleeksi vuoden 2016 keväällä. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnosta valmistellaan vuoden 2018 aikana. Osayleiskaava voidaan laatia kahdessa osassa, joista toinen koskisi keskustaaluetta ja toinen sitä ympäröivää aluetta. Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Palojoen osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa aluee n rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maaliskuussa Osayleiskaavaehdotus valmistellaan elinvoimalautakunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa 2018/2019. Metsäkylän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Metsäkylän osayleiskaava laadintaa valmistellaan vuoden 2018 aikana. Nurmijärven kunnan yleiskaavatilanne 1/2018 YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus / Yleiskaavoitus Keskustie 2B, Nurmijärvi puh /yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , Yleiskaava-asiat kuntasuunnittelulautakunnassa Pietarinen Seppo, vs. kehitysjohtaja elinvoimalautakunnan esittelijä puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Backman Katri, yleiskaavasuunnittelija puh Haikonen Marjo, suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja, yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Liski Juho, yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita, yleiskaavapäällikkö puh Sähköpostiosoitteet ovat: etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi 14 NURMIJÄRVI

5 Asemakaavoitus Kaavoituskohteita taajamittain Klaukkala 1. Vanha-Klaukan alue (3-304) (Lepsämäntien eteläpuoli) Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Suunnittelun yhteydessä selvitetään mm. uuden asuntoalueen vaikutukset viereiseen Isosuon Naturaalueeseen. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Viirinlaakso II (3-326) Aikataulu: Viirinlaakson alueelle suunnitellaan asumista ja kaupallisia palveluita. Alue rakentuu Viirinlaakson alueen viereen uuden matkakeskuksen läheisyyteen ja täydentää taajamarakennetta. 3. Luhtajoentie-Havumäentien asemakaava (3-340) Luhtajoentie-Havumäentie yhdistää ohikulkutien Klaukkalantiehen Viirinlaaksossa sekä Havumäentiehen Mäntysalossa. 4. Roosankujan asemakaavan muutos (3-339) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen taajaman keskustan tuntumassa. 5. Sorvitien alueen asemakaavan muutos (3-341) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan taajama-alueen rakentamisen tiivistämistä. 6. Vanhan linja-autoaseman ympäristö Aikataulu: Klaukkalan linja-autoasema siirretään Viirinlaakson alueelle. Vanhan linja-autoaseman ympäristöä kehitetään taajaman keskusta-alueena eheyttämällä taajamarakennetta. Aluekokonaisuus koostuu useista eri kaavamuutoskohteista. 7. Klaukkalantien asemakaava Aikataulu: Klaukkalantie muutetaan asemakaavalla maantiestä kaduksi. Kaavoitus liittyy ohikulkutiehankkeeseen sekä vanhan linja-autoaseman ympäristön kaavoitukseen. Toteutettaneen vanhan linja-autoaseman kaavamuutoksen yhteydessä. 8. Lintumäen työpaikka-alueen asemakaava (3-336) Aikataulu: 2020 Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Metsäkyläntien välillä Klaukkalan itäpuolella. Lintumäki suunnitellaan työpaikka-alueeksi. 9. Kyijynpuisto (3-297) Kaavalla muutetaan käyttämättömänä oleva puisto Viirinlaakson tuntumassa asuinkäyttöön. Tavoitteena on tiivistää uuden matkakeskustan ympäristöä. 10. Jokirannantie (3-313) Klaukkalan taajamarakenteen keskelle Luhtajoen varteen sijoittuva maatalousalue osoitetaan kaavamuutoksella asumiseen ja virkistyskäyttöön. 11. Pahnatie (3-338) Kaavamuutoksella ajantasaistetaan asemakaavaa vastaamaan vallitsevaa maankäyttöä ja poistetaan toteutumaton liiketilavaraus taajaman reuna-alueelta. 12. Kuonomäentien puistoalueen asemakaavan muutos (3-315) Kuonomäentien varressa olevalle pienelle puistoalueelle suunnitellaan asuinrakentamista. Asemakaavamuutoksella kohennetaan alueen yleisilmettä ja tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 13. Tornimäentie Aikataulu: 2021 Tieverkon kehittämishanke, jolla kevennetään Klaukkalantien liikennekuormaa keskustassa. 14. Klaukkalan täydennysrakentaminen Aikataulu: 2018 Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, jossa huomioidaan alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Viirinlaakson alueelle suunnitellaan asumista ja kaupallisia palveluita. NURMIJÄRVI

6 Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Ilvesvuori Kirkonkylä 1. Heinojan I alueen kaavoitus (2-232) Aikataulu: 2019 Alue sijaitsee Kirkonkylän pohjoisosassa Raalantien länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuinalue, joka tiivistää taajamarakennetta. Alueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maita. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Heinojan II alueen kaavoitus (2-204) Aikataulu: Alue sijaitsee Heinojan I alueen vieressä. Kaavoituksen lähtökohtana on täydentää Heinojan aluetta. Alueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maita. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 3. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus) (2-194) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 4. Vanhan sähkölaitoksen ympäristön kaavoitus (2-198) Kirkonkylän keskeisten alueiden asemakaavoja tarkistetaan. Alueelle suunnitellaan maankäytön tiivistämistä sijoittamalla alueelle asumista sekä kaupallisia tai julkisia palveluita. Asemakaavan muutos on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 5. Toreenin II alueen kaavoitus Kaavoitettava alue sijaitsee Rajamäentien varressa Toreeni I alueen pohjoispuolella. Sitä kehitetään asumiseen sekä liikerakentamiseen. Alueen kaavoitus liittyy Toreeni I alueen kehittämiseen. 6. Krannilan II alueen kaavoitus Aikataulu: Kaavalla tiivistetään Kirkonkylän keskeisen alueen taajamarakennetta. 7. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Aikataulu: 2018 Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. Rajamäki ja Herunen Kirkonkylä Rajamäki ja Herunen 1. Saunatien alueen kaavamuutos (1-109) Asemakaavan muutos, jolla tarkistetaan alueen kaavamääräyksiä. Tarkoituksena on parantaa kunnan omistuksessa olevien korttelialueiden toteutettavuutta. Asemakaavan muutos koskee Saunatien aluetta sekä Talmontien ja Puistokujan kulmausta. 2. Hellaspolun alueen asemakaavan muutos (1-152) Aikataulu: 2019 Rajamäentien ja Kiljavantien risteyksen pohjoispuolella sijaitsevan Hellaspolun alueen asemakaavan muutoksella täydennetään taajaman keskeisen osan yhdyskuntarakennetta. Hellaspolun alue tukee Rajamäentien toiselle puolelle kehitettävää Kylänpään aluetta, jonka kaava on vahvistunut viime vuonna. 3. Herusten eteläosan asemakaavan muutos Aikataulu: 2021 Tarkistetaan Herusten eteläosan asemakaavaa. 4. Herusten pohjoisosan asemakaavan muutos Aikataulu: 2021 Tarkistetaan Herusten pohjoisosan asemakaavaa. 16 NURMIJÄRVI

7 KLAUKKALA 1 Vanha-Klaukka 2 Viirinlaakso II 3 Luhtajoentie-Havumäentie 4 Roosankuja 5 Sorvitie 6 Vanhan linja-autoaseman ympäristö 7 Klaukkalantie 8 Lintumäki 9 Kyijynpuisto 10 Jokirannantie 11 Pahnatie 12 Kuonomäentien puistoalue 13 Tornimäentie 14 Klaukkalan täydennysrakentaminen KIRKONKYLÄ 1 Heinoja I 2 Heinoja II 3 Ilvesvuori pohjoinen 4 Vanhan sähkölaitoksen alue 5 Toreeni II 6 Krannila II 7 Kirkonkylän täydennysrakentaminen RAJAMÄKI JA HERUNEN 1 Saunatien alue 2 Hellaspolku 3 Eteläosa, Herunen 4 Pohjoisosa, Herunen 5 Ketunpesän laajennus, Herunen 6 Kiljavan sairaala RÖYKKÄ 1 Lopentien itäpuoli, Röykkä 5. Ketunpesän laajennus Aikataulu: 2022 Tutkitaan Ketunpesän työpaikka-alueen laajentamista Valtatie 25:n pohjoispuolelle. Samassa tarkastellaan Valtatien liittymien muuttamista eritasoisiksi. 6. Kiljavan sairaalan alueen kehittäminen Aikataulu: 2019 Sääksjärven rannalla sijaitsevan alueen kehittämismahdollisuuksien selvitetään. Hankkeessa tutkitaan, minkälaista maankäyttöä ja toimintoja alueelle voidaan sijoittaa. Hanketta ei toistaiseksi edistetä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Röykkä 1. Lopentien itäpuoli Aikataulu: 2020 Tutkitaan työpaikka-alueiden muuttamista asumiseen. Kaavoitus on tarkoitus aloittaa vasta Klaukkalan ohikulkutien valmistumisen jälkeen. Hellaspolun suunnittelu on juuri alkamassa. ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala / Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/asemakaavoitus. Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Riikka Uoti, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavoituksen henkilökunta Juha Oksanen, suunnittelupäällikkö puh Taneli Heikkilä, asemakaavapäällikkö puh Katri Peltoniemi, kaavoitusarkkitehti puh Toni Saastamoinen, kaavoitusarkkitehti puh Juha Kanniainen, kaavasuunnittelija puh Marjaana Kokkonen, kaavavalmistelija puh Sähköpostiosoitteet ovat: etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Kiljava Röykkä NURMIJÄRVI

8 Asemakaavapäällikkö Taneli Heikkilä Krannilan uudella alueella Kirkonkylässä. Uusia tuulia kunnan asemakaavoituksessa Asemakaavapäällikkö Taneli Heikkilä aloitti työt Nurmijärven kunnan asemakaavoituksessa viime elokuussa. Aiempaa kokemusta kaavoituksesta hänellä on Rovaniemen kaupungilta ja arkkitehtitoimistoista. Nurmijärven kunnalla Heikkilä on viihtynyt hyvin. Asemakaavayksikössä työskentelee yhteensä kuusi henkilöä. Taneli Heikkilä kokee keskustelun ja vuorovaikuttamisen olevan asemakaavapäällikön työn keskiössä. Kaavoitus tarjoaa alustan eri toimijoiden keskustelulle ja esimerkiksi intressiristiriitojen sovittelulle, hän sanoo. Asemakaavoitus toimii tiiviissä yhteistyössä yleiskaavoituksen ja maankäytön kanssa. Heikkilän mielestä muun muassa kuntakuvan rakentaminen on helpompaa, mikäli yhteistyö myös maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa on aidosti toimivaa. Asemakaavoituksessa on tapahtunut lähivuosina sukupolvenvaihdos, jonka myötä usealla yksikön työntekijällä on varsin tuore alan tutkinto. Vahvuutena siinä on esimerkiksi 3D-tekniikan omaksuminen jo opintojen aikana. Kuntalaiset mukaan Yksikössä tehdään töitä myös kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi kaavoitusprosesseissa. Tästä tuoreita esimerkkejä ovat sosiaalisen median käyttöönotto ja paikkatietopohjaiset asukaskyselyt, kuten Harava-kysely. Kaavoittajat ovat myös olleet 18 NURMIJÄRVI tavattavissa erilaisissa kuntalaistapahtumissa, kuten eri taajamien kyläpäivillä. Tavoitteena on aidosti kuulla kunnan asukkaita, Heikkilä toteaa. Kuulemiselle ja osallisuudelle on perusteet myös lainsäädännössä. Sekä maankäyttö- ja rakennuslaki että kuntalaki ovat uudistusten myötä muuttuneet entistäkin kuntalaislähtöisemmiksi. Osaamisen ylläpito tärkeää Vuoden 2017 maankäyttö- ja rakennuslain uudistus toi lisää toimivaltaa kunnille, kun muun muassa ELY-keskusten valitusoikeus supistui. Myös merkittävien vastuiden vuoksi Heikkilä kokee tärkeäksi, että kunnassa ylläpidetään osaamista ja halua kehittyä työssä. Kunnan toimintaympäristöön kuuluu kiinteästi myös luottamuselinorganisaatio. Heikkilä kehaiseekin asemakaavoitusja rakennuslautakuntaa hyvästä yhteistyöstä. Viimeisimmässä lautakunnassa hyväksyttiin juuri toimintasäännön muutos koskien vaiheasemakaavaa ja vähäistä asemakaavan muutosta. Näiden instrumenttien myötä saamme sujuvoitettua kaavaprosessia ja voimme käyttää yksikön resursseja fiksummin, toteaa Heikkilä. Klaukkalassa tapahtuu Klaukkalaa kehitetään lähitulevaisuudessa ahkeraan tahtiin. Uutta on menossa parhaillaan niin rakentamisessa kuin suunnittelupöydilläkin. Esimerkiksi Viirinlaakson alue on rakenteilla, sinne toteutetaan muun muassa uusi matkakeskus. Samaan aikaan suunnitellaan Viirinlaakson alueen laajentamista ja uutta tieyhteyttä, joka yhdistää alueen tulevalle ohikulkutielle. Asemakaavoitus on juuri aluillaan tieyhteydelle ja Viirinlaakson laajentamiselle, joten pian on hyvä aika esittää omia ajatuksiaan niistä!