Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Transkriptio

1 Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille

2 Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n hyväksymä yleiskaava, joka on tullut voimaan Marja-Vantaan oyk on tullut voimaan Vantaan Yleiskaava Vantaan kaupungin maanomistus 33% maa-alasta eli noin 77 km 2 Nykyisen asuntorakentamisennusteen mukaan puolet seuraavan 10 vuoden asuntorakentamisesta tapahtuu kaupungin omistamalla maalla Kumppanuuskaavoitusta yksityismaille sopimuksin Vantaan kaupunki / YPA 2 Vantaan maanomistus

3 Maapolitiikan toimintaympäristö 2 Vantaan asukasluku oli vuoden 2012 alussa ja sen kehitys on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin as/v. Asuntojen määrä oli vuoden 2012 alussa , joista pientaloissa 38,1% (37 483) ja kerrostaloissa 61,9% (60 888). Asuntoja on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin /v. Työpaikkojen määrä vuoden 2011 alussa oli ( ) ja kaupunkiin on syntynyt uusia työpaikkoja vuosien aikana keskimäärin /v. Työpaikkarakennuksia* oli vuoden 2012 alussa ja niitä on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 39 /v. Työpaikkarakennuksia** rakennettiin k-m² vuosien välisenä aikana eli keskimäärin k-m²/v. * pl. asuinrakennukset, maatalousrakennukset ja muut rakennukset ** ml. teollisuus-, liike-, varasto- ja julkiset rakennukset Vantaan kaupunki / YPA 3

4 Maapolitiikan toimintaympäristö 3 Radat, asemanseudut, tieverkko ja lentokenttä muodostavat Vantaan kaupunkirakenteen selkärangan. Kehäradan rakentuminen tukee tätä kehitystä Marja-Vantaa on tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste Keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan, ja rakentamista suunnataan täydennysrakentamiseen Työpaikkarakentamisen painopistealueet ovat keskustojen lisäksi Aviapolis, Vantaan Akseli ja Vehkala Kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja muussa toiminnassa huomioidaan Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen tavoitteet sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve Vantaan kaupunki / YPA 4

5 Maapolitiikan toimintaympäristö 4 Maanhankintaan on vuosittain budjetoitu noin 4 M. Lisämäärärahoilla on ostettu maata mm. Leinelästä ja Marja-Vantaalta Käyttötalouden maanmyyntivoitto on vuosittain ollut noin M, jolloin maanmyyntivoittoprosentti on vaihdellut välillä 75-90% Vuosittainen maan vuokratuotto on noin 3,5 M Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuosittain 35 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan sopimuskorvaukset ovat vaihdelleet vuosittain välillä 0,9-6,4 M. Lisäksi sopimuskorvauksia on saatu maa-alueina. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2012 on n. 63 M. Kaupunki perii rakentamattomilta rakennuspaikoilta korotettua kiinteistöveroa 2,5% (max 3%). Korotetun kiinteistöveron kokonaistuotto on n. 0,9 M. (Mikäli vero-% näiden kiinteistöjen osalta korotettaisiin 3%:iin, lisätuotto olisi n. 0,2 M.) Marja-Vantaan ja keskustojen kehittämisrahastosta on rahoitettu mm. Tikkurilan kehittämistä ja Marja-Vantaa projektia Vantaan kaupunki / YPA 5

6 Vantaan maapolitiikan suuntaviivat 2012 Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma: Perustetaan maapoliittinen työryhmä valmistelemaan keskeiset linjaukset kaavoitusta, maanhankintaa ja -luovutusta koskien Varmistetaan maanmyyntitulot kaavoittamalla ensisijaisesti kaupungin omistamia maita Maapolitiikan kaikki keinot (mm. etuostot ja lunastukset) otetaan käyttöön Varmistetaan tarvittavat maanhankintavarat Kaupungin vahvalla maanomistuksella pystytään säätelemään rakentamista ja markkinoita Maapolitiikalla tavoitellaan kaupungin tulopohjan vahvistamista Maapolitiikan linjausten pohjana 2012 Vantaan strategiset tavoitteet Vantaan asunto-ohjelma MAL-aiesopimus Elinkeinopoliittinen ohjelma Kilpailukykyohjelma Vantaan kaupunki / YPA 6

7 Strategiset tavoitteet (TS) Aktiivinen maapolitiikka Strateginen maanhankinta elinkeinoelämän, asumisen ja viihtyisän ympäristön tarpeisiin Maaomaisuuden tehokas hoito ja kiinteistökehittäminen Kokonaistaloudellisesti kannattavat maanluovutukset Innovatiivinen yhteistyö ja kaupunki-infran turvaaminen sopimuksilla Marja-Vantaan rakentumisen ja Vehkalan yritysalueen käynnistymisen edistäminen Kaupungin maiden priorisointi Onnistunut asuntopolitiikka Sosiaalisesti eheät, vetovoimaiset ja energiatehokkaat asuinalueet Tarpeita ja maksukykyä vastaava monipuolinen asuntotuotanto Riittävä tonttitarjonta kaikille rahoitus- ja hallintamuodoille Marja-Vantaa asuntorakentamisen kärkihankkeena Keskustojen ja lähiöiden täydennysrakentaminen Korjausrakentamisen edistäminen Vantaan kaupunki / YPA 7

8 Vantaan asunto-ohjelma (KH ) Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuostooikeutta käyttäen sekä lunastuksin. Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana ja edellyttää alueelle myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit vuokra-asuntotuotantoon enintään ara-hintaisina ja valtion tukeman vuokratalotuotantoon tapauskohtaisesti ara-hintaa alemmalla hinnalla. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n.50 kpl /v. Osa julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetusta rakentamattomista tai vajaasti rakennetuista tonteista muutetaan asuntokäyttöön. Maa- ja asuntopoliittisin keinoin varmistetaan alueiden sosiaalinen eheys Vantaan kaupunki / YPA 8

9 MAL-aiesopimus Vantaan asuntotuotantotavoite on yhteensä 2000 asuntoa, joista valtion tukemia vuokra-asuntoja on noin 20%. Tämä tarkoittaa, että asuntorakentamisen määrä on noin k-m 2 /vuosi. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään mm. MRL 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita KUHA -rahoitusjärjestelmä ja hankekokonaisuus Kehä I:n parantaminen Helsinki-Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen E 18, Kehä III:n kehittäminen Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen Vantaan kaupunki / YPA 9

10 Elinkeinopoliittinen ohjelma Yrityspalveluyksikkö yrityksiä palvelemaan, yhden luukun periaate Kaupungin sisästä verkostoyhteistyötä yritysten palvelemisessa korostetaan Harjoitetaan kumppanuusyhteistyötä yritysten kanssa (Aviapolis, Vantaan Akseli) Yritystoiminnan yleiskaavan mukaiset painopistealueet määritelty Leija ja Innovaatioinstituutti tukemaan yritysten syntymistä ja kasvua Kansainvälinen markkinointi seutuyhteistyönä (GHP) Seudullinen elinkeinopoliittinen yhteistyö kasvattaa koko seudun elinvoimaa Tavoitteena on, että Vantaalle saadaan noin uutta työpaikkaa vuosittain Vantaan kaupunki / YPA 10

11 Kilpailukykyohjelma: Yrityspalvelut, Kaupunkiympäristö Kaupunkiorganisaation sisäinen verkottunut toiminta Kumppanuushankkeilla ja muulla yhteistyöllä kumppaneiden kanssa varmistetaan palveluiden sujuvuus ja rakentamisen jatkuvuus Kaupungin ja kumppaneiden maanomistus strategisilla alueilla Kestävän kehityksen tukeminen Asunto-ohjelman toteuttamisella Monipuolinen asuntotuotanto Keskustojen kehittäminen ja elävöittäminen Laadukkaan Marja-Vantaan kehittäminen ja toteuttaminen Vantaan kaupunki / YPA 11

12 Sopimuspolitiikkaa 1 Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetään maanomistajan velvollisuudesta osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin: Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Velvollisuuden täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. (MRL 91a). Mikäli osallistumisesta ei synny sopimusta, on kunnalla toissijaisesti mahdollisuus periä kehittämiskorvausta. (MRL 91c ) Vantaan kaupunki / YPA 12

13 Sopimuspolitiikkaa 2 Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen MRL 91 f Kehittämiskorvauksen enimmäismäärä Kehittämiskorvauksena voidaan periä enintään 60 prosenttia asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Kunnanvaltuusto voi päättää alhaisemmastakin kunnassa tai kaavoitettavalla alueella sovellettavasta kehittämiskorvauksen enimmäismäärästä. Vantaan kaupunki / YPA 13

14 Sopimuspolitiikkaa 3 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään kaavoituslautakunnan esityksen mukaisesti, että a) maanomistajien kanssa tehdään ensisijaisesti maankäyttösopimukset ja toissijaisesti määrätään maksettavaksi kehittämiskorvaus, kun maanomistajat saavat asemakaavasta tai asemakaavanmuutoksesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 a :ssä tarkoitettua merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty arvioidaan asemakaavakohtaisesti. Maankäyttösopimuksissa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan kustannusten lisäksi kaupungin asunto-, elinkeino- ja kaupunkirakennestrategiaa toteuttavat tavoitteet Päätös: b) päätös maankäyttösopimusmenettelystä tai kehittämiskorvausmenettelyn käytöstä tehdään asemakaavakohtaisesti asemakaava- tai asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta päätettäessä. Hyväksyttiin esitys. Vantaan kaupunki / YPA 14

15 Sopimuspolitiikkaa 4 Kunnallistekniikasta perittävät korvaukset Sisäinen kunnallistekniikka Tarkoittaa asemakaavan tai asemakaavan muutoksen mukaisen suunnitelman toteuttamisen vaatiman kunnallistekniikan rakentamista sopimusalueella. Tyypillisiä sisäisen kunnallistekniikan hankkeita ovat esim. kadut, liikennevalot, hulevedet, puistoväylät. Näiden osalta sovitaan toteutettavasta kunnallistekniikasta, sen laadusta, toteuttamisaikataulusta ja korvauksista. Korvauksen perusteena ovat suoraan hankkeille kohdistuvat rakennuskustannukset. Ulkoinen kunnallistekniikka Koostuu kustannuksista, joita syntyy varsinaisen sopimusalueen ulkopuolella tehdystä, tai tehtävästä kunnallistekniikan rakentamisesta. Tyypillisiä ulkoisen kunnallistekniikan hankkeita ovat kadut, rampit, joukkoliikennejärjestelyt, sillat, tukimuurit, liikennevalot, hulevedet ja puistot. Näiden hankkeiden kustannusten pohjalta syntyy alueen hinta, joka kohdistetaan kerrosneliömetreihin. Tältä pohjalta määräytyy ulkoisen kunnallistekniikan taksamuotoinen korvaus, joka perustuu vuosittain tarkistettaviin vyöhykehintoihin. Vantaan kaupunki / YPA 15

16 Sopimuspolitiikkaa 5 Yhteistoiminta- ja Aiesopimukset Ohjataan laajamittaista rakentamista ennen kaavatyön aloittamista Toteuttamissopimukset Tehdään n /vuosi, ja niiden arvo on 0,9-6,4 M /vuosi. Vaaditaan, kun rak.oik. lisääntyy tai käyttötarkoitus muuttuu yli 500k-m 2 Ohjataan asemakaavaan perustuvaa rakentamista Pyritään turvaamaan kaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous Sovitaan kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta MRL:n mukaiset korvaukset määritetään kustannusperusteisesti Ulkoisen kunnallistekniikan kustannusosuutta voidaan kohtuullistaa (vert. omistajan saama merkittävä hyöty) Vesihuollon osalta kustannukset peritään liittymismaksuina Sovitaan yleisten alueiden luovutuksista ja mahdollisista maakaupoista Sovitaan tarvittaessa rakentamisvelvoitteista, rakentamisohjeiden ja lähiympäristösuunnitelman laatimisesta yms. Vantaan kaupunki / YPA 16

17 Liitteet: 1. Lunastamisesta 2. Lunastuskorvauksesta 3. Raakamaasta 4. Arvonnousun määrittämisestä 5. Vantaan kaupungin omistamien kiinteistöjen maa-alueet (ha) 6. Vantaan kaupungin maanhankinnat ja luovutukset (M / ha) 7. Luovutetut tontit (kpl) 8. Luovutetut tontit (k-m 2 ) 9. Pientalotonttien luovutus (kpl) 10.Asuntorakentamisennuste ARA: Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäishinnat Vertailu tontin myynnin ja vuokrauksen välillä 13.Asuntorakentamisen asemakaavavaranto Vantaalla 11/2012 Vantaan kaupunki / YPA 17

18 Lunastamisesta Lunastusperuste yleisimmin maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) Korvauksia ja toimitusmenettelyä koskevat säännökset lunastuslaissa (LunL) LIITE 1 Asemakaava antaa usein lunastusperusteen (MRL 96 ) Asemakaavassa yleisiksi ym. kunnan tarpeisiin osoitetut alueet (kadut, puistot, ym.) Lunastustoimikunta toteaa lunastusperusteen olemassaolon Asemakaavoittamattoman maan lunastaminen edellyttää ympäristöministeriön myöntämää lunastuslupaa (MRL 99 ) Lunastusedellytysten olemassaolon harkintaa YM:n lupapäätöksestä mahdollisuus valittaa KHO:een MRL 99 : Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asianomainen ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen tai sen käyttöoikeuden supistamisen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. Vantaan kaupunki / YPA 18

19 Lunastuskorvauksesta LIITE 2 Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (kohteenkorvaus). Mikäli käypä hinta ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin. (LunL 30.1 ) Vertailukauppojen perusteella suoritettavaa arviointia Poikkeuksena ns. arvonleikkaussäännöstö (LunL 31 ): Jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Kun valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle hankitaan kiinteää omaisuutta tai pysyvä erityinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa, ei kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta maan arvonnousua oteta huomioon. Se osa arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai joka on muutoin aiheutunut muista syistä kuin siitä kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, luetaan korvauksensaajan hyväksi. Korvausta 2 momentin nojalla määrättäessä jätetään kuitenkin huomioon ottamatta maan arvonnousu enintään 7 vuotta lunastuksen vireillepanoa edeltäneestä päivästä lähtien. Yleiskaavan aiheuttama arvonnousu useimmiten maanomistajan hyväksi Korvauksesta mahdollista valittaa maaoikeuteen ja valitusluvalla KKO:een Vantaan kaupunki / YPA 19

20 LIITE 3 Raakamaasta Maanmittauslaitoksen raakamaan arviointiohjeen mukainen raakamaan määritelmä Raakamaata on alue, jolla On odotusarvoa, joka perustuu käyttötarkoituksen muutokseen Asemakaava puuttuu Asemakaavan laatiminen on todennäköistä lähitulevaisuudessa Ei ole arvokkaita rakennuksia Tuleva käyttötarkoitus on kaupunkimainen maankäyttö erilaisiin toimintoihin Vastaisen rakentamisen laji ja tehokkuus eivät ole tarkasti ja varmuudella tiedossa Vantaan kaupunki / YPA 20

21 LIITE 4 Arvonnousun määrittämisestä Kehittämiskorvaussäännöstön soveltaminen Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Ensimmäinen asemakaava: arvonnousu määräytyy asemakaavan mukaisen tontin arvon ja ennen kaavaa vallinneiden olosuhteiden mukaisen maa-arvon erotuksena Asemakaavan muutos: arvonnousu määritetään poistuvan kaavan ja uuden kaavanmukaisten tonttien arvojen erotuksena Noudatetaan soveltuvin osin lunastuslain säädöksiä Ei huomioida sellaista arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan vaihtelusta tai muusta hintasuhteisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä Yleisen hintatason kohoamista ei oteta huomioon Kiinteistön rakentamiskelpoiseksi saattamisesta aiheutuvat kustannukset, esim. maanpuhdistustoimenpiteistä ja olemassa olevien rakennusten purkamisesta aiheutuvat kustannukset otetaan tontin arvoa alentavina tekijöinä huomioon. Vantaan kaupunki / YPA 21

22 LIITE 5 Vantaan kaupungin omistamien kiinteistöjen maa-alueet (ha) Maa-alueita muissa kunnissa Maa-alueita Vantaan kaupungissa ha 656 ha kuntajaon muutos Vantaan kaupunki / YPA 22

23 LIITE 6 Vantaan kaupungin maanhankinnat ja luovutukset (M /ha) M Hankinta Luovutus ha Hankinta 350 Luovutus Vantaan kaupunki / YPA 23

24 LIITE 7 Luovutetut tontit (kpl) (ilman pientalotontteja ja vuokrattuja tontteja) (ilman VAV:lle 2011 myytyjä, aiemmin vuokrattuja ja rakennettuja tontteja) kpl tuot.muot. asuntotontit toimisto- ja teollisuustontit liike- ja toimistotontit yleist.rakennusten tontit huoltoasematontit paikoitustontit yhteensä Vantaan kaupunki / YPA 24

25 LIITE 8 Luovutetut tontit (k-m 2 ) (ilman pientalotontteja ja vuokrattuja tontteja) (ilman VAV:lle 2011 myytyjä, aiemmin vuokrattuja ja rakennettuja tontteja) tuot.muot. asuntotontit toimisto- ja teollisuustontit liike- ja toimistotontit yleist.rakennusten tontit huoltoasematontit yhteensä Vantaan kaupunki / YPA 25

26 LIITE 9 Pientalotonttien luovutus (kpl) 140 kpl Myyty Vuokrattu Lunastettu Myyty vuokratontti Vantaan kaupunki / YPA 26

27 Asuntorakentamisennuste : Merkittävät asuntotuotantokohteet (tarkistetaan vuosittain) LIITE 10 s.1/2 Korso 15 % Hakunila 9 % Myyrmäki 18 % keskimäärin 1960 asuntoa/vuosi 2012: : Koivukylä 14 % Kivistö 14 % Vallinoja Leppäkorpi Tikkurila 20 % Aviapolis 10 % Ilola 5 Keski-Nikinmäki Leinelä Marja-Vantaan keskusta Veromies Hiekkaharju 5 Jokiniemi Pakkalanrinne Koivuhaka/ Viertola Kaskela Etelä-Ylästö Hakunilan keskusta Pähkinärinne 4 Etelä-Kaivoksela Etelä-Linnainen Hämevaara Vantaan kaupunki / YPA 27

28 Asuntorakentamisennuste , noin 2000 asuntoa/v. Vantaan asuntorakentamisennuste vuosille Vantaa LIITE 10 s.2/2 Työryhmä: Hannu Kyttälä, Tuula Hurme, Tomi Henriksson Viimeksi muokattu/päivitetty: /THe Vantaa talotyyppi Yhteensä yhteensä k-m² omakoti rivitalo kerrostalo yhteensä Vantaa talotyyppi Yhteensä yhteensä omakoti asuntoja (kpl) rivitalo kerrostalo yhteensä Pientaloprosentti Hakunila omakoti-/paritalo 19 % kpl rivitalo 13 % kpl kerrostalo 68 % kpl Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki omakoti-/paritalo rivitalo kerrostalo asuntojen lukumäärä Yhteensä : Vantaan kaupunki asuntoa / YPA 28

29 ARA: Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäishinnat 2012 LIITE 11 Vantaan kaupunki / YPA 29

30 LIITE 12 Vertailu tontin myynnin ja vuokrauksen välillä Asuinkerrostalotontti A Teollisuus ja varastotontti TT Liiketontti KM 2300 k-m k-m k-m 2 Pakkala Piispankylä Porttipuisto Tontin myyntitulo 2006/07 ja kiinteistövero 2010 rakennuksesta ja tontista KAUPPAHINTA KAUPPAHINTA KAUPPAHINTA VERO 2010 VERO 2010 VERO 2010 rakennuksista 0,32% /v rakennuksesta 1% /v rakennuksesta 1% /v tontista 1% /v tontista 1% /v tontista 1% /v yhteensä /v yhteensä /v yhteensä /v Tontin vuokratulo 2010 ja kiinteistövero 2010 rakennuksesta VUOSIVUOKRA* /v VUOSIVUOKRA* /v VUOSIVUOKRA* /v VERO 2010 VERO 2010 VERO 2010 rakennuksista 0,32% /v rakennuksesta 1% /v rakennuksesta 1% /v VUOKRA+ VERO /v VUOKRA+ VERO /v VUOKRA+ VERO /v Vuodelle 2010 vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: Vakituinen asuinrakennus 0,32 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Voimalaitos 2,85 % Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 % *Vuosivuokra on 5% myyntihinnasta + indeksikorotus Vantaan kaupunki / YPA 30

31 Asuntorakentamisen asemakaavavaranto Vantaalla 11/2012* Laskennallinen asemakaavavaranto pientalot k-m² kerrostalot k-m² yhteensä k-m² (arvioitu riittävyys: 3-4 vuotta) Asemakaavavaranto rakentamattomilla tonteilla** pientalot k-m² Vantaa: k-m² kerrostalot k-m² Vantaa: k-m² yhteensä k-m² k-m² (38%) Asemakaavavarannon omistus (pääomistajan mukaan) 80 % yksityinen ja muu ~ k-m² 15,6 % kaupunki ~ k-m² 4,3 % uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue, yhdistys ~ k-m² 0 % valtio ~ 800 k-m² Vireillä olevien asemakaavojen asumisen varanto*** ~ k-m² Vantaan kaupunki / YPA 31 LIITE 13 * Lähde: SeutuRamava aineisto (HSY), ** ei rakennuksia valmiina tai rakenteilla, *** Lähde: Kaavayksiköt (Kaupsu)