Järvenpään Asuntotuotanto-ohjelma Kaupunginhallitus hyväksynyt

Transkriptio

1 Järvenpään Asuntotuotanto-ohjelma Kaupunginhallitus hyväksynyt

2 Sisällys JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO-OHJELMA Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat 3 Väestösuunnite 3 Helsingin seudun näkymät 3 Järvenpään asuntomarkkinatilanne 4 Seutuyhteistyö 5 2. Asuntotuotannon resurssit 6 Maanhankinta ja kaavoitus 6 Kunnalliste 7 3. Asuntotuotannon toteuttaminen 8 Tonttien luovuttaminen 8 Talotyypit 8 Talotyyppitavoite 8 Hallintamuodot 9 Hallintamuototavoite 9 4. Asuntotuotanto-ohjelma Talotyyppijakauma 10 Hallintamuotojakauma 11 Järvenpään Mestariasunnot Oy 12 Arvioitu kokonaisasuntotuotanto Johtopäätökset 13 Liitteet A, kerrostaloasunnot kaupungin luovuttamille tonteille B, asuntotuotanto-ohjelma taulukkona 2 Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

3 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO-OHJELMA Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat Väestösuunnite 2011 Asuntotuotannon (maankäytön) suunnittelun pääasiallisena tarkoituksena on ohjata kaupungin kasvua, maanhankintaa, varautumista oikea-aikaisesti palvelutarpeiden muuttumiseen sekä kaavoituksen ajoittamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä vuosille Asuntopoliittisen ohjelman sovittiin samalla, että ko. ohjelman toteuttamiseksi määritellään suunnitelmakaudeksi asuntotuotantotavoitteet. Samalla sovittiin ohjelman päivittämisestä ja vahvistamisesta vuosittain talousarvion yhteydessä. Kaupunkisuunnittelun kokonaisuuden paremman hallittavuuden johdosta on prosessia sittemmin aikataulutettu siten, että vuosittain heti alkuvuodesta kaavoitusohjelma ja -katsaus, asuntotuotanto-ohjelma, sekä tontinluovutusohjelma valmistellaan yhtäaikaisesti ja sovitetaan toisiinsa. Suunnittelun ajoittumisesta koko kalenterivuodelle on laadittu kaupunkikehityksen vuosikello. Väestösuunnite Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupunkistrategian tarkistetut toteuttamisohjelmat vuosille Kaupunkikehitysohjelma sisälsi myös väestösuunnitteen vuosille Asuntotuotanto-ohjelma noudattelee em. väestösuunnitetta. Järvenpään väestösuunnite Väestömuutos/v Väestömuutos % 1,1-0,1 1,1 1,5 2,3 2,4 2,3 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 Väestö Taulukko 1. Väestösuunnitteen toteuttamiseksi kaupunki luo edellytykset suunnitteen mukaiselle asuntotuotannolle. Väestösuunnitteen toteutumiseen vaikuttaviin eri tekijöihin kuten suhdanteisiin ja yksityisten tahojen omistamien tonttien toteutumiseen kaupunki ei voi vaikuttaa. Helsingin seudun näkymät Eri tahojen julkaisemien suhdannebarometrien ja muiden arvioiden mukaan suhdannenäkymät ovat syksyn 2011 aikana heikentyneet selvästi. Myös talonrakennusalan näkymät ovat laskusuunnassa. Vuonna 2009 alkanut asuntorakentamisen kasvu Uudellamaalla on jo vuoden 2010 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kääntynyt laskusuuntaan. Kääntyminen takaisin noususuuntaan lähiaikoina ei näytä odotettavissa olevan taantuman johdosta todennäköiseltä. Myös kuluttajien luottamus talouteen on kääntynyt laskusuuntaan. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

4 Rakennuslupia on seudun kunnissa haettu enemmän kuin mitä aloituksia todellisuudessa tapahtuu. Asuntomarkkinoita leimaa nyt talouden ja rakentamisen epävarmuudet ja tämä heijastuu varovaisuutena uusien asuinrakennusten aloituksissa. Koko Helsingin seutua on jo vuosikausia vaivannut pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asumiskustannukset Helsingin seudulla ovat muuta maata selkeästi korkeammat niin asuntoa ostettaessa kuin vuokrattaessakin. Työvoiman saatavuuden kannalta tilanne on haasteellinen. Lisäksi tilannetta hankaloittaa rakentamisen keskittyminen muutamalle isolle rakennusliikkeelle ja kilpailun puute. Asumisen kalleus on johtanut seudulla asuntokuntien velkaantumisen nopeaan kasvuun. Koko maassa asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2002 asuntokuntien velkaantumisaste, velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, oli 70 prosenttia, vuonna 2009 se oli 109. (Tilastokeskus ). Koko maassa eniten kasvoivat asuntovelat ja niistä erityisesti ensiasuntoa varten otetut lainat. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 ovat asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuneet. Asuntovelkojen kasvu on vuosina ollut muita velkoja nopeampaa. Eniten ovat kasvaneet asuntovelat, 120 %. Asuntovelkojen osuus veloista on kasvanut tänä samana ajanjaksona 65 prosentista 72 prosenttiin (Tilastokeskus ). Järvenpään asuntomarkkinatilanne Kaupungin rakennusvalvonnan suorittama valmistuvien asuntojen seuranta osoittaa, että Järvenpäässä valmistui uusia asuntoja vuonna 2011 yhteensä noin 290 kpl ja vuonna 2012 valmistuu arviolta noin 540 kpl. Vuoden 2012 luvut perustuvat useisiin kerrostalohankkeisiin (mm. Keskus, Pajala ja Lepola), joiden rakennustyöt ovat käynnistyneet 2010 ja Näissä on asuntoja n. 350 kpl. Nähtäväksi jää, miten paljon tulossa oleva taantuma vähentää asuntotuotantoa jatkossa. Erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon osalta aloitukset saattavat siirtyä. Toisaalta voidaan olettaa, että tuetun asuntotuotannon aloitukset lisääntyvät mikäli olosuhteet muutoin ovat otolliset. Kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta on muodostunut ikuisuuskysymys. Väestön sinkkuuntuminen, asuntokuntakoon pienentyminen ja maksukyvyn heikentyminen kasvattavat erityisesti pienten kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää. Joulukuussa 2011 Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskukselle (=ARA) tehdyn asuntomarkkinaselvityksen mukaan Järvenpäässä haettiin ara-vuokraasuntoja kaikilta vuokranantajilta tiedusteltaessa seuraavasti: Asunnonhakijat Hakijaruokakunnan koko Ruokakunnista alle Ruokakunnista Ruokakuntia yhteensä 1 hlö vuotiaita erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa Taulukko Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

5 Hakijoista 74 % oli 1-2 hengen talouskuntia, joita kohtuuhintaisten asuntojen puute koskettaa kaikkein eniten. Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvussa niin Järvenpäässä kuin koko seudulla. Seutuyhteistyö Huhtikuun 2012 loppuun mennessä on tarkoitus saada sovittua ja allekirjoitettua valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille Edellinen aiesopimus oli voimassa Asuntotuotannon tavoitemääriä ei koko aiesopimuksen aikana seudulla saavutettu. Joskin tilanne parani sopimuskauden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun kunnat pääsivät lopulta lähemmäs tavoitetta kehyskuntien jäädessä kauemmas tavoitteesta. Järvenpää asetti tavoitteeksi tuottaa 500 asuntoa vuosittain. Toteuma oli 40 % tavoitteesta eli n. 200 asuntoa/v. Tavoite oli liian korkea Järvenpäälle ja uudessa sopimuksessa tavoitetta on alennettu realistisemmalle tasolle eli noin 400 asuntoa/v. Ara-asuntojen tavoite oli 20 % kokonaistavoitteesta eli 100 asuntoa/v. Toteuma oli n. 40 ara-asuntoa/v eli 20 %. Ara-asuntojen tuotantotavoite saavutettiin prosentuaalisesti. KUUMA -kuntien kaavoittajat ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Nyt valmistelussa olevan uuden aiesopimuksen myötä myös asuntopäälliköiden kokoontumiset ovat lisääntynyt ja säännöllisille tapaamisille ja yhteistyölle on selkeää tarvetta useistakin syistä. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

6 2. Asuntotuotannon resurssit Maanhankinta ja kaavoitus Asuntopoliittisessa ohjelmassa kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä määrätietoisesti hankkimaan maata vuonna 2003 hyväksytyn maapoliittisen periaateohjelman mukaisesti. Päätöksen mukaan maan hankinnassa pääpaino oli hankkia tarvittavin osin yleiskaavan mukaisia alueita kaupungin omistukseen. Tavoitteeksi asetettiin raakamaan riittävä reservi kaavoituksen käynnissä pitämiseksi. Järvenpään kaupungin maanhankintaa on tehostettu. Maapoliittista periaateohjelmaa ollaan uudistamassa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Vuonna 2009 aloitetut maanostoneuvottelut käydään loppuun ja arvioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet v alkupuolella. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Taloussuunnitelmassa vuosille on sitovana tavoitteena hankkia riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen hankitaan raakamaata asuntorakentamiseen ha vuosittain. Kaupungin nykyinen maanomistus riittää tonttien luovutukseen vuoteen 2015 saakka, mutta sen jälkeen tontteja asuntotuotantoon kaupungilla ei ole luovuttaa. Tonttitilannetta esitellään laajemmin erillisessä tontinluovutusohjelmassa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaan kaavoituksen tavoitteena on, että laaditaan riittävä kaavareservi tontinluovutusohjelman toteuttamiseksi. Asuntorakentamisen tarpeita varten pyritään vuosittain kaavoittamaan k-m2. JÄRVENPÄÄN ASEMAKAAVAVARANTO, kem2 As.kaavavaranto 2011 Valmistuva as.kaavavaranto Tarve *) 4*) 3*) 4*) 5*) 6*) 1*) 2*) Arv.tot. lisäys Arv.tot. lisäys as. k-m Taulukko 3 1*) Voimassa olevat asemakaavavarannot 2*) Arvio asemakaavavarantojen lisäyksestä 3*) Arvio, kuinka paljon olemassa olevasta kaavavarannosta toteutuu 4*) Arvio, kuinka paljon laaditaan uusia kaavavarantoja 5*) Asuntotuotantotavoite 6*) Asuntotuotantotavoitteen edellyttämä asemakaavavaranto Taulukosta 3 käy ilmi, että olemassa oleva ja vuosina valmistuva asemakaavavaranto riittää teoriassa 3637 uuden asunnon tuottamiseen vuosina Asuntotuotannon ohjelmointia vaikeuttaa se, että asemakaavavarannosta vain osa on kaupungin hallussa ja sitä kautta ohjelmoitavissa. 6 Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

7 Kunnalliste Kunnallistekniikan osalta laaditaan vuosittain investointiohjelma, jossa priorisoidaan ja resurssoidaan keskeiset infrarakentamisen hankkeet. Tavoitteena on toteuttaa infrahankkeet oikea-aikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. Asuntotuotanto-ohjelma on sovitettu yhteen myös kunnallistekniikan investointiohjelman kanssa. Kaupungin palvelurakenne Asuntotuotanto-ohjelma tukeutuu lokakuussa 2011 vahvistettuun väestösuunnitteeseen, josta myös viimeisin palveluverkkosuunnitelma on johdettu. Sama väestösuunnite tulee olemaan pohjana myös vuoden 2013 palveluverkkosuunnitelman päivitykselle. Palvelualueiden suunnittelijoiden kanssa kehitetään yhteistyötä siten, että heillä on mahdollisuus osallistua asuntotuotannon suunnitteluun, saada oikea-aikaista tietoa toteutumisesta ja kyetä sitä kautta ennakoimaan palvelutarpeiden muuttumista. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

8 3. Asuntotuotannon toteuttaminen Tonttien luovuttaminen Tonttien luovutus asuntotuotantoon esitetään erillisessä tontinluovutusohjelmassa, joka sisältää myös tonttien varaukset valtion tukemaan tuotantoon. Päähuomio on, että vuodesta 2016 eteenpäin luovutettavien tonttien osalta tarvitaan hyvissä ajoin tehtyjä toimenpiteitä sekä raakamaan hankinnan että kaavoituksen osalta. Talotyypit Järvenpäässä oli yhteensä asuntoa, jotka talotyypiltään jakaantuivat seuraavasti: Asunnot talotyypin mukaan Talotyyppi asuntoja % Omakotitalot % Rivi- ja ketjutalot % Kerrostalot % Muu rakennus % Yhteensä % Lähde: Tilastokeskus Taulukko 4. Taulukosta 4 ilmenee, että Järvenpään asuntokannasta n. 55 % on pientaloja ja 44 % kerrostaloasuntoja ja 1 % muun tyyppistä asuntokantaa. Talotyyppitavoite Hyväksyessään asuntopoliittisen ohjelman maaliskuussa 2010 kaupunginvaltuusto samalla linjasi, että uusista asunnoista % on pientalomaista rakentamista ja % kerrostaloasuntoja. Pientalomaiseen rakentamiseen luetaan omakotitalot, yhtiömuotoiset omakotitalot, kytketyt talot sekä rivitalot. Samassa yhteydessä päätettiin, että kaupunki luovuttaa vuosittain kpl omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettua ok-tonttia. Tähän ei kuitenkaan päästä, vaan tontinluovutus tulee olemaan keskimäärin 30 tonttia /v (kts. tontinluovutusohjelma). 8 Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

9 Yksityisten omistamille tonteille omakotitalon rakentaminen on vuosikausien ajan ollut varsin vilkasta. Tästä syystä voidaan arvioida, että yksityisten omistamille tonteille rakentuu noin omakotitaloa vuosittain. Hallintamuodot Olemassa oleva asuntokanta jakaantui seuraavasti: Asuntojen hallintamuodot Hallintamuoto Asuntoja % Omistaa talon % Omistaan asunnon osakkeet % Aravavuokra-asunto % Korkotukivuokra-asunto % Muu vuokra-asunto % Asumisoikeusasunnot % Muu tai tuntematon hallintaperuste % % Lähde: Tilastokeskus Taulukko 5 Taulukosta 5 ilmenee, että asunnoista 81 % on vapaarahoitteisia asuntoja ja 19 % valtion tuella rakennettuja asuntoja (arava- ja korkotukivuokra sekä asumisoikeusasunnot). Kaikista asunnoista 31 % on vuokra-asuntokäytössä ja 69 % omistajiensa asuttamia. Järvenpäässä on huomattavat yksityiset, vapaarahoitteiset vuokra-asuntomarkkinat. Hallintamuototavoite Hallintamuototavoitteena valtuusto päätti , että 20 % vuotuisesta asuntotuotannosta on ns. ara-rahoitteisia vuokra-asuntoja ja 80 % vapaarahoitteisia asuntoja. Päätös perustui jo aiemmin mainittuun aiesopimukseen. Uusi aiesopimus on valmisteilla ja sen on tarkoitus ulottua vuoteen 2015 saakka. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

10 4. Asuntotuotanto-ohjelma Liitteeseen A on koottu erikseen ohjelman kerrostalokohteet. Liitteenä B on koko asuntotuotanto-ohjelma Vuoden 2012 toteuma tulee olemaan suurempi kuin mitä viime syksyllä vahvistetussa väestösuunnitteessa on arvioitu. Tämä on huomioitu ohjelmassa. Ohjelma sisältää asuntotuotannon, joka voidaan toteuttaa kaupungin omistamille tai aiemmin luovuttamille sekä suurten rakennusliikkeiden tonteille. Muiden tontinomistajien tuotantoa kaupunki ei voi ohjelmoida. Lisäksi on huomattava, että ohjelmointivaiheen taulukossa asuntojen määrät eivät välttämättä ole oikeita. Ne tarkentuvat hankkeiden toteutuessa. Talotyyppijakauma Suunnitelmakaudella kaupungin luovuttamille tonteille toteutuvan asuntotuotannon talotyypit jakaantuvat seuraavasti: Talotyyppi AK % 46 AR AO Asuntoja yht Taulukko 6 Lähivuosien asuntotuotannossa ei päästä valtuuston asettamaan talotyyppitavoitteeseen, koska kaupunki kehittää voimakkaasti keskusta-alueita tiivistämällä ja täydennysrakentamalla ja tästä seuraa huomattavat määrät kerrostaloasuntorakentamista. Seuraava taulukko käsittää asuntotuotantomäärät, jotka toteutetaan kaupungin myymille tai omistamille tonteille sekä tiedossa oleville rakennusliikkeiden tonteille. Talotyyppi AK % 54 % AR % AO % Yht % Taulukko 7 10 Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

11 Hallintamuotojakauma Kaupunki osoittaa tontinluovutusohjelmassa tontit ARA-tuotantoon. Valmisteilla olevaan aiesopimukseen KUUMA-kunnat ovat yhdessä esittäneet, että 20 %:iin sisällytetään valtion tuella toteutettava kohtuuhintainen asuntotuotanto eli ara-vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot ja erityisryhmien asunnot. Seuraavassa taulukossa esitetään asuntotuotanto jakaantuen omistus-, aravuokra-/erityisryhmien- ja asumisoikeusasuntotuotantoon siten, että koko asuntotuotanto käsittää sekä kaupungin luovuttamille että yksityisille tonteille toteutuvaksi arvioidun asuntotuotannon. HALLINTAMUODOT Omistusasunnot % 76 % Ara-vuokra % erityisryhmät Asumisoikeus % Kaikki yhteensä % Taulukko 8 Euroopan komissio antoi vuonna 2009 kaikkia EU-maita koskevan raportin laitoshoidon purkamisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä siirtymistä laitosasumisesta asumispalveluihin. Laitoksissa nyt asuvien vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen uudelleen järjestäminen on kunnille merkittävä tehtävä. Pitkäaikaisasunnottomien kohdalla korostuu erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Kuntien on järjestettävä kullekin erityisryhmälle tarpeiden mukaista tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Uusien asumisyksiköiden sijainnin, koon ja niihin tulevien asuntojen sekä asukkaiden osalta ARA:n taholta on annettu varsin tarkat ohjeet. Edellä selostettu palvelurakennemuutos edellyttää, että ao. kaupungin palvelualueet kartoittavat tarpeet ja laativat suunnitelmat ko. hankkeiden toteuttamiseksi. Yllä olevassa taulukossa erityisryhmille on esitetty asuntoja siten, että ns. jälkihuoltonuorille tuettua asumista 10 asuntoa, kehitysvammaisille 10 asuntoa ja päihde- ja mielenterveysongelmaisille 20 asuntoa. Palvelualueiden suunnitelmien edetessä asuntojen tarve täsmentyy. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

12 Järvenpään Mestariasunnot Oy Asuntopoliittisen ohjelman mukaan Järvenpään Mestariasunnot Oy tuottaa keskimäärin 50% ara-rahoitteisista vuokra-asunnoista aiesopimusaikana. Hankkeet päätettiin sopia vuosittain laadittavassa asuntotuotanto-ohjelmassa. Kaupunki on osoittanut yhtiölle tontit alla olevan taulukon mukaisten aravuokratalohankkeiden toteuttamiseksi. Uudisrakentaminen Vuokratalot Arvioidut valmistumisvuodet Osoite Talotyyppi Uusia asuntoja Saunaniitynkatu pien/rivi Torpantie 33 kerros Tupalantie 15 kerros Tähkä 2 (Lepola) IV kerros/ luhtitalot/rivi Sauvakatu 8 kerros 20*) 20*) Taulukko 9, *) Rakennus puretaan ja asuntojen määränä ilmoitettu vain asuntojen lisäys. Sauvakatu 8:aan tulee asuntoja 48, joista 20 kpl on uusia. Torpantie 33:n ja Tupalantie 15:n asuntomäärät saattavat vielä muuttua, mikäli asemakaavoja joudutaan tarkistamaan. Uusia tontteja Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle tarvitaan 2015 ja 2016 valmistuvaan tuotantoon eli vuosien korkotukihakuun noin 50 asuntoa / vuosi. Arvioitu kokonaisasuntotuotanto Järvenpään kokonaisasuntotuotannon toteutuminen edellyttää asuntomarkkinoiden toimivan normaalisti ilman suurempia häiriöitä. Seuraavassa taulukossa numero 10 on esitetty edellä oleva ohjelmoitu asuntotuotanto sekä muiden yksityisten tonteille toteutuvan arvioidun asuntotuotannon määrä eli väestösuunnitteeseen pohjautuva arvioitu kokonaisasuntotuotanto. Talotyyppi % AK AR AO Yht % Taulukko Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

13 5. Johtopäätökset Järvenpäässä on olemassa edellytykset n. 400 asunnon vuosittaiselle kokonaisasuntotuotannolle. Ohjelmoinnin vaikuttavuuden kannalta olisi parempi, että asemakaavoitettu maa olisi suurimmalta osin kaupungin omistuksessa. Yksityisten tahojen omistamien ja asemakaavoitettujen tonttien toteutumisen ajankohtaan kaupungilla ei ole ohjausmahdollisuuksia, vaan ne toteutuvat asuntomarkkinatilanteen mukaan. Kaupungin luovuttamille tonteille toteutuva asuntotuotanto vastaa n. 46 % arvioidusta kokonaistuotannosta. Yksityisten omistamille tonteille valmistunee n. 54 % kokonaistuotannosta. Väestösuunnitteen toteutumisen ja palveluverkon riittävyyden vuoksi kaupungin on aktiivisesti seurattava asuntomarkkinatilannetta, toimittava aktiivisesti maanhankinnassa ja huolehdittava riittävästä kaavavarannosta. Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma

14 JARVENPÄÄN KERROSTALOTUOTANTO KR 02 Loutti Kunnallist e Murtokatu (AK) ok muutostarve? Tupalantie 15 (AK) ok muutostarve? varattu JMA:lle 1) 05 Kinnari Kunnallist e Torpantie 33 (AK) ok kaavamuutos varattu JMAlle 06 Pöytäalho Kunnallist e Helsingintie (Paloasema) (AK) ja ok kaavamuutos tulossa 07 Pajala Kunnallist e Sauvakatu 8 (Mestariasunnot) (AK) ok kaavamuutos JMA:n tontti/ purku+peruspar. 2) YIT+Kpki/Myllyn pohjoisosa (AK) kaavamuutos osa kaupungin 09 Jamppa Kunnallist e Maahisentie (AK) ok valmis ½ kaupungin Jampankaari (AK) ok 22 Lepola Kunnallist e Tähkä (AK) valmis Lemminkäinen Lepolan Soundi / Tähkä 2 (AK) valmis JMA Vakka 1 (AK) valmis TA-Asumisoikeus Vakka (AK) valmis Lemminkäinen Yhteensä ) JMA = Järvenpään Mestariasunnot Oy 2) vain uudet asunnot/asuntojen lisäys

15 ASUNTOTUOTANTOTAULUKKO / JÄRVENPÄÄ (Kaupungin tontit + rakennusliikkeet) KR 01 Keskus Tonttitiedot Kunnalliste kniikan rakentamin en Skanska/Yhteiskouluntie (AK) ok valmis Skanska/Oikotie 7(AK) ok valmis Skanska/Oikotie 1 (AK) ok valmis Perheläkortteli (AK) ,3, kv12/2012 yht Loutti Kunnalliste Murtokatu (AK) ok muutostarve? Tupalantie 15 (AK) ok muutostarve? varattu JMA:lle yht Saunakallio Kunnalliste Saunaniitty (AR) valmis myyty JMA:lle Saunaniityn ok-talot (AO) valmis yht Kinnari Kunnalliste Torpantie 33 (AK) ok kaavamuutos yht varattu JMAlle 06 Pöytäalho Kunnalliste YIT/Sahankaari 25 (AK) ok valmis Helsingintie (Paloasema) (AK) ja ok kaavamuutos tulossa Polvipolku 20 (AR) ok muutostarve? NCC/Kartanontie 35 (AR) ok valmis rak.liike markkinoi yht Pajala Kunnalliste NCC/Myllyrakennus ja siilot (AK) ok valmis osa vapaarah ja osa ararah. nuoret NCC/Bjarnenkuja 6 (AK) ok valmis Varma/välimalli NCC/Bjarnenkuja 4 (AK) ok valmis Varma/välimalli NCC/Seutulantie 2a (AK) ok valmis myynnissä Sauvakatu 8 (Mestariasunnot) (AK) ok kaavamuutos YIT+Kpki/Myllyn pohjoisosa (AK) kaavamuutos JMA:n tontti/ purku+peruspar. *) n. 40% kaupungin

16 Pajalanpiha (AR) valmis Pajalanpiha (AO) valmis yht Jamppa Kunnalliste Maahisentie (AK) ok valmis ½ kaupungin Jampankaari (AK) ok yht Nummenkylä Kunnalliste Reservikomppania (AO) kaavamuutos yht kpl k:gin 12 Peltola Kunnalliste Peltolantie 26 (AR) ok AP-4 asumisoikeus Peltolantie (AR) ok AP-4 asumisoikeus Peltolantie (AR) ok AP-4 Peltolantie (AR) ok AP-4 Peltolantie (AR) ok AP-4 rakenteilla yht Haarajoki Kunnalliste Mäntytie 1, Lehtikuusenkatu 1 (AR) ok AL-40 yht Terhola Kunnalliste SRV/Ahotie 10 (AO) ok valmis TA-Asumisoikeus Idänpääntie 7 (AR) ok valmis SRV/Terholantie 69 (AR) ok valmis Pohjola/Terholantie 71 (AO) ok valmis YIT/Piennartie 16 (AR) ok valmis YIT/Piennatie 18 (AO) ok valmis yht Lepola Kunnalliste Tähkä (AK) valmis Lemminkäinen Lepolan Soundi / Tähkä 2 (AK) valmis JMA Lepolan Soundi / Tähkä 2 (AR) JMA Vakka 1 (AK) valmis TA-Asumisoikeus Vakka (AK) valmis Lemminkäinen Tähkä 3 (AR) valmis

17 Tähkä 5 (AR) valmis Pohjola Vakka 3 (AR) valmis Avain Asumisoikeus Vakka 5 (AR) valmis YIT Vakka 4 (AR) valmis Lepola II (AO) kaavamuutos YIT/Lepola II (AR+AP) kaavamuutos Lepola III(AR) 10 Lepola III(AO) 20 Senaatti/Lepola III(AR) 10 Senaatti/Lepola III(AO) 20 yht tontti kaupungin omistuksessa kaupungin myymälle tontille valtion tukemaa asuntotuotantoa kaavamuutos kaavamuutos kaavamuutos kaavamuutos kaupungin yksityinen alueen eteläosa /kaupungin alueen eteläosa /kaupungin alueen eteläosa /yksityinen alueen eteläosa /yksityinen *) uudet asunnot Kaikki edellä oleva yhteensä Muu asuntotuotanto kuin eo Yhteensä VÄESTÖSUUNNITE KAUPUNGIN LUOVUTTAMILLE TONTEILLE AK AR AO yht YKSITYISTEN TONTEILLE AK AR AO yht

18 Järvenpään asuntotuotanto-ohjelma