Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen

Transkriptio

1 Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen Keskus- ja aluejärjestöjen työelämän laadun selvitys Esa Jokinen, Työelämän tutkimuskeskus

2 Tutkimusaineisto Sähköinen kysely (N=335, vastausprosentti 20,5) 2 tapaustutkimusta (8 haastattelua) Järjestötutkimusraportteja Vertailuaineistoa kunta-alalta

3 Sukupuoli Ikäryhmä Koulutus Asema Tehtävä N % Nainen % Mies % % % % % % Ei amm. tutk. 7 2 % 2. asteen amm. koul % Alempi AMK % Ylempi AMK 23 7 % Alempi yliopisto 13 4 % Ylempi yliopisto % Jatkotutkinto 12 4 % Toiminnanjohtaja 29 9 % Esimies % Työntekijä % Johtaminen % Hallinto ja talous % Koulutus, ohjaus tai suunnittelu % Projektitehtävät 24 7 % Erityistehtävät % Kyselyn vastaajat (N=335, vastaus-% 20,5) Työsuhteen laatu Taso Toimiala Työpaikan koko Ohjaan työssäni vapaaehtoisia N % Vakinainen % Määräaikainen % Keskus/kattojärjestö % Piiri/alue % Paikallisyhdistys 19 6 % Sosiaali- ja terveys % Neuvontajärjestö % Kasvatus/tiede/ opintoala 23 7 % Pelastusala 16 5 % Nuoriso/opiskelijatoiminta 11 3 % Kulttuuritoiminta 9 3 % Vapaa-aika- tai harrastus 7 2 % Palvelujärjestö 6 2 % Muut 25 8 % % % % En juurikaan % Jonkin verran % Paljon %

4 Järjestötyön erityistarve on ilmeinen Muuttuva yhteiskunta Virka-apu Osaaminen Pakolaisten vastaanottaja Toiminta-ajatus Hyvinvoinnin edistäjä Vapaaehtoistyön generaattori Muuttuvat markkinat Kumppanuudet Työyhteisö Innovaatiopotentiaali Huippuurheilijoiden tuottaja Tarve sosiaaliselle tietotaidolle valtava eri sektoreilla

5 Työelämän laatu Työelämän laatu > työhyvinvointi Fokuksessa yksilön ja organisaation välinen suhde ja vuorovaikutus Tiivis yhteys organisaation tuottavuuteen 1. Vaikutusmahdollisuudet 2. Työn sisäinen palkitsevuus (oppimis- ja kehittymismahdollisuudet) 3. Työyhteisön sosiaalinen toimivuus 4. Ristiriitojen avoimet hallintatavat 5. Johtaminen ja (lähi)esimiestyö Vertailu kunta-alaan nousi 1990-luvun lamasta osin työelämän laadun kehittämisellä

6 Työelämän laatu järjestöissä (vrt. kunnat) Toiminta-ajatus on vahva Työn organisointi? Matala hierarkia, korkea autonomia Tavoitteellisuus?

7 Työelämän laatu aseman mukaan (vrt. kunnat) Työelämän laadun jakolinja

8 Vaikutusmahdollisuudet tarkemmin (vrt. kunnat) Tämä toki ei tarkoita kiireen vähentymistä!

9 Työelämän laatu ikäryhmän mukaan (vrt. kunnat) vuotiaat kriittisessä asemassa Kokemus ja kriittisyys käsi kädessä

10 Ristiriidat järjestöissä osa kanssakäymistä (vrt. kunnat) Heijastelee vanhaa organisaatiota. Kunnissa astetta vaimeampaa. esiintyy usein

11 Työelämän laatu heijastelee toimialan toimintakulttuureja ja niiden pysyvyyttä Työyhteisön toimivuus / osallisuus parantaa kokonaisuutta

12 Työelämän laatu vaihtelee koulutustason mukaan muttei lineaarisesti Korkeakoulutetuista 45 % selviäisi haastavammistakin töistä AMK-koulutetuilla matalampi työelämän laatu

13 Määräaikasten työelämän laatu parempaa järejstöissä! (Vrt. kunnat)

14 Järjestötyön vaativuus kovaa luokkaa 49 % koki laiminlyövänsä kotiasioita työn takia (40 % kolmannella sektorilla, 22 % julkisella sektorilla ja 25 % yksityisellä sektorilla) 61 % koki työmääränsä liian suureksi ja n. 70 % työtahdin kiristyneen viime vuosina 38 % sai tietoa työhön liittyvistä muutoksista ajoissa (35 % kaikista palkansaajista v. 2009, 33 % kunnissa); 20 % vasta muutoksen yhteydessä tai sen jälkeen (17 % kunnissa) -> Estääkö hyytyminen osittain näkemästä henkilöstön sitoutuneisuutta, innokkutta ja osaamista?

15 Oppiminen ja kehittäminen 1/3 keskiössä, 1/5 selvästi syrjässä

16 Työn organisointi järjestöissä Hyvä perusta Onko tässä ristiriita autonomian kanssa?

17 Yhteistyö ja osallistuminen Henkilöstö on sidosryhmistä peräpäässä

18

19 Järjestötyön paradoksit Järjestöt ovat yhteisöjä, joilla on sosiaalinen missio Silti oma yhteisöllinen rakenne ja sisäiset suhteet ovat hajanaisia Järjestöt ovat erilaisia keskenään ja joutuvat luomaan kukin oman tuotanto-, neuvottelu- ja kehittämisjärjestelmänsä suur-osaaminen Kuka ulkopuolelta huolehtii järjestötyöelämästä? Millä eväillä? Miten voidaan huolehtia työntekijöiden saatavuudesta, jos henkilöstöä koskevat kovat vaatimukset ja väki väsyy? Työelämän laatu ja asiakastyytyväisyys ovat yhteydessä toisiinsa (Nakari & Sjöblom 2009) -> Hyvin toimiva oman työelämän ARKI on jo sellaisenaan ratkaisu sosiaalisiin problematiikkoihin, joita järjestötyössä ratkotaan

20 Bifurkaatio: Autonomian tukeminen vai tiukempi ohjaaminen Työelämän laadun jakolinja on merkittävämmin toiminta-ajatuksen ja käytännön välillä kuin eri henkilöstöryhmien välillä. Lähitulevaisuudessa ja ehkä jo osin jo nyt käsillä on järjestötyön sis. kehityksen haarautuminen: ryhdytäänkö henkilöstön työn tekemisen tapoja voimakkaammin määrittelemään ylhäältä ja ulkoa käsin vai löydetäänkö tapoja tukea edelleen järjestötyöntekijöiden, esimiesten ja toiminnanjohtajien autonomiaa. Tämä heijastaa koko yhteiskunnallista keskustelua, jos puhutaan esimerkiksi työvoimapolitiikasta. Järjestöjen vahvuus on kuitenkin autonomisuudessa, työn sisäisessä motivaatiossa ja asioiden henkilökohtaisessa tärkeydessä.

21 AUTONOMIAN TUEN RAKENTEET TOIMINTAMUOTOJEN KOKEILEVA UUDISTAMINEN Kehityspolkujen räätälöinti Järjestö C Järjestö D JÄRJESTÖTYÖELÄMÄN LAADUN JA TULOKSELLISUUDEN SAMANAIKAINEN KEHITYS Järjestö A Järjestö B Järjestöjen TYKES??