Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Transkriptio

1 Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

2 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16

3 Yhteiskunta Yksilö Nykyhetki Lasten elämänlaatu Vertaissuhteet Uusien asioiden ja taitojen oppiminen Tulevaisuus Inhimillisen pääoman kasvu Menestys opinpolulla ja (työ)elämässä Osallisuus, kansalaisuus Miesten ja naisten mahdollisuus ylläpitää kohtuullisia elinoloja ja osallistua yhteiskuntaelämään Lasten tasavertaiset koulutusmahdollisuudet Inhimillisen pääoman kasvu Investointien hyödyn kumuloituminen Tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmisten osallisuus tuottaa yhteiskuntarauhaa Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden erilaiset ulottuvuudet

4 Varhaiskasvatukseen osallistuminen perusedellytys vaikuttavuudelle Subjektiivinen oikeus rajaus kohdistuu niihin, jotka ehkä eniten hyötyisivät varhaiskasvatukseen osallistumisesta Kotihoidon tuen myötä myös osa 3-5-vuotiaista lapsista kotona Lasten kotihoidon arki ja käytännöt tutkimaton alue Investoinnit perustuvat pikemminkin olettamuksille kuin tutkitulle tiedolle

5 Vanhempien valinta Lastenhoidon kansalliset ja paikalliset politiikat muodostavat merkittävän kehyksen vanhempien valinnoille Kuntien lastenhoidon (myös varhaiskasvatuksen) politiikat vaihtelevat suuresti -10 kuntaa Asiantuntijahaastattelut (viranhaltijat, kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat, kunnallispoliitikot, yht. noin100 haastattelua) Kysely huoltajalle lähtenyt Vanhempien haastattelut tulossa syksyllä Seuranta 3 vuoden kuluttua

6 Yhteystiedot 6

7 TITA Tackling Inequalities in Time of Austerity Tutkimuksen mukaan alle kolmivuotiaana päivähoidossa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat yliopistossa muita useammin. Yhteydet ovat vahvimmat 2-vuotiaana päivähoitoon siirtyneillä. Yhteys on sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla. (Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen)

8 Vain laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti Varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta koskevat tutkimukset ja suositukset painottavat sitä, että vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa positiivisia vaikutuksia. On myös todettu, ettei mikään yksittäinen laatutekijä ratkaise, vaan laatutekijöiden kokonaisvaikutus on merkityksellinen. Suosituksissa ja tutkimuksissa keskeisiksi laatutekijöiksi on todettu henkilöstön koulutus ja osaaminen: on tärkeää ymmärtää lapsen kehitystä, kyetä organisoimaan pedagogisia tilanteita sekä kyetä sensitiiviseen pedagogiseen ohjaukseen ja vuorovaikutukseen.

9 Koulutussuositukset ja työssä oppimisen tukeminen Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiryhmän suositusten toimeenpano Varhaiskasvatuksen muuttuneita tavoitteita vastaavat koulutussisällöt, Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden nosto Vähintään johtajille ylempi korkeakoulututkinto kelpoisuusvaatimukseksi Täydennyskoulutukseen panostaminen erityisen tärkeää kuntatasolla Mentorointi työuraa aloittaville turvaa alalla pysymisen

10 Varhaiskasvatussuunnitelman välittävä funktio Lainsäädännön tavoitteet välittyvät kasvatuksen ja opetuksen kielelle, linjaavat varhaiskasvatuksen järjestäjien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten toimintaa Normimuotoisuus merkittävä muutos Lain tavoitteet, paikallinen vasu ja erilaiset varhaiskasvatuksen muodot ratkaistava pulma Lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen edellyttää toimintakäytäntöjen uudistamista Onnistuakseen vaatii vahvaa pedagogista johtamista tuki johtajien työlle

11 Työolot, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja varhaiskasvatuksen käytäntöihin Tehdyt tutkimukset osoittavat, että henkilöstön työoloilla ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksilla on tärkeä merkitys myös varhaiskasvatuksen laadulle. On tärkeää luoda varhaiskasvatukseen sellainen laadukas toimintakulttuuri, jossa ammattilaiset voivat osallistua työnsä kehittämiseen ja jossa myös lapsilla ja vanhemmilla kulttuuritaustaan ja sosio-ekonomiseen asemaan katsomatta on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen.

12 Lainsäädännön ja vasun muutosten käytäntöön vieminen Varhaiskasvatuksen eri muotojen profiilien ja identiteettien kirkastaminen Eri ammattiryhmien tehtävien ja vastuiden kirkastaminen -> ammatillisuuden tason nostaminen Vanhempien osallisuuden käytäntöjen Johtamiskäytäntöjen ja vastuiden täsmentäminen