Paras / ARTTUtutkimuksen. tuloksia. Muutosprosessi ja henkilöstö Mikkeli Esa Jokinen Työelämän tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Paras / ARTTUtutkimuksen tuloksia Muutosprosessi ja henkilöstö Mikkeli Esa Jokinen Työelämän tutkimuskeskus

2 Kaksi kuvaa kehityksestä??

3 Paras-arviointitutkimus

4 Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia Arvioidaan palvelujen järjestämistapoja, uudistamista ja työhyvinvointiin liittyviä asioita henkilöstön kokemusten kautta. Työelämän laatu viittaa kirjallisuuteen, jossa työelämää pyritään mittaamaan kuitenkin yksilökokemusta laajemmin ja huomioiden organisointitavat ja johtaminen.

5 Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia 2009 ja 2011 kysely 40 (38) ARTTUkunnan henkilöstön sosiaali-, terveys- ja koulutoimen henkilöstölle, vuonna 2011 yleishallinnolle Vuonna 2009 n=3710 (60 %) Vuonna 2011 n=4618 (52 %)

6 Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia Paras-hanke Kuntakoko Asukastiheys Väestönmuutos Kuntatyyppi Osallistavuus Henkilöstö Vaikutusmahdollisuudet Työn sisäinen palkitsevuus Työyhteisön sos. toimivuus Ristiriitojen avoimet hallintatavat Esimiestyö Summamuuttuja 1,0 5,0 Sosiaalinen pääoma

7 Työelämän laatu kunnissa ,6 3,5 3,4 3,42 3,41 3,37 3,47 3,49 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 2,6 KS1995 KS1999 KS2003 ARTTU 2009 ARTTU 2011

8 Työelämän laadun ulottuvuuksien kehitys ,6 2,8 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 Ristiriitojen avoimet hallintatavat Vaikutusmahdollisuudet Esimiestyö Sosiaalinen toimivuus Työn sisäinen palkitsevuus 3 2,99 2,98 3,07 3,03 3,16 3,13 3,04 3,1 3,13 3,36 3,38 3,39 3,51 3,57 3,43 3,44 3,44 3,51 3,53 4,12 4,13 4,04 4,13 4,18 Sosiaalinen pääoma KS1995 KS1999 KS2003 ARTTU 2009 ARTTU ,75

9 Uudistuksen osallistavuus Henkilöstön näkemykset on otettu riittävästi huomioon Riittävästi osallistumismahdollisuuksia uudistuksen suunnitteluun Johto on kiinnittänyt riittävästi huomiota työpaikkojen sitouttamiseen Kunnan poliittinen johto on osallistunut riittävästi Henkilöstö on luottanut riittävästi virkamiesjohtoon prosessin aikana Tiedottaminen kunnassamme on ollut riittävää henkilöstön kannalta Työpaikkamme henkilöstö on sitoutunut toimenpiteiden toteuttamiseen % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Puuttuva Esa tieto Jokinen 2012

10 Työelämän laatu toiminnoissa

11 3,6 3,5 3,4 3,3 Työelämän laatu ja Paras-hanke, 2009 ja ,49 3,51 3,45 3,48 3,46 3,2 3,1 3 QWL 2009 QWL ,9 2,8 Liitoskunta (n=1920) Syvenevän yhteistyön kunta (n=879) Muu kunta (n=1169)

12 Työelämän laatu ja kuntakoko, 2009 ja ,60 3,55 3,54 3,54 3,54 3,51 3,51 3,50 3,47 3,48 3,47 3,45 3,45 3,45 3,40 3,35 3,33 3,30 3,25 3,20 alle 5000 as. (n=6) as. (n=7) as. (n=8) as. (n=8) as. (n=8) yli as. (n=3)

13 Ristiriitojen avoimet hallintatavat ja Paras-hanke, 2009 ja ,15 3,11 3,1 3,09 3,07 3,06 3,05 3, ,98 2,95 2,9 2,85 2,8 Liitoskunta Syvenevän yhteistyön kunta Muu kunta Kaupunkiseutu

14 Yhteenvetoa Työelämän laatu on säilynyt lähes ennallaan Sen ulottuvuudet ovat varsin pysyviä eri kunnissa ja toiminnoissa, kun tarkastellaan aikaväliä Paranemista on tapahtunut erityisesti esimiestyössä, mutta ristiriitojen avoimet hallintatavat vähentyneet Eräänlainen kehittämismyönteisyys näyttää lisääntyneen, mutta toisaalta ristiriitoja on entisen verran Paras-uudistuksen osallistavuus on säilynyt heikolla tasolla. Vain 8 % kokee riittävää osallisuutta. Tämä kertonee myös uudistuksen ajankohtaisuuden vaihtelusta eri kunnissa. Tiedonsaanti on säilynyt ennallaan. Koulutusmahdollisuudet ovat jatkuvasti parantuneet.

15 Tulokset HR:n kannalta Henkilöstö ei reagoi rakenteellisiin uudistuksiin säännönmukaisesti. Henkilöstö kuitenkin vastustaa pelinappulana olemista, ja Paras-uudistus on osa tätä objektivointia. Toisaalta uudistuksen osallistavuus näyttää olevan yhteydessä työelämän laatuun. Muistettava kaksi kuvaa toisaalta rationaalinen malli ja toisaalta henkilöstön todellisuus. Mikä tahansa rakenteellinen muutos on tulkattava henkilöstölle. Miten henkilöstö tulisi orgaanisemmin osaksi kuntaorganisaatiota?

16 Jokinen, Esa & Heiskanen, Tuula (2012) Henkilöstö uudistusten pyörteissä. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 19.