Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi

Transkriptio

1 Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä Kari Kopperi

2 Kelpoisuuksien kehittäminen 2

3 Tausta Kirkkoon on perustettu vähitellen erilaisia väliportaan esimiestehtäviä Tehtävät, nimekkeet ja tehtäviin valittujen koulutus vaihtelee ja asema on usein epäselvä puuttuvien säädösten vuoksi. Kasvatuksen sektorilla lapsityönohjaajat ja -johtajat olleet selkeässä esimiesasemassa ja piispainkokous on päättänyt kelpoisuusehdot (1997). 3

4 Tausta Yhteistyö kuntien kanssa on edellyttänyt kasvatustyön ammattilaisilta kelpoisuutta alan. Mikäli kirkon työntekijät eivät ole päteviä varhaiskasvatuksen tehtäviin, se vaarantaa yhteistyön. Kasvatuksen esimiestehtäviä koskevan säädöspohjan tarkistaminen on synnyttänyt laajemman keskustelun väliportaan esimiestehtävien paremmasta järjestämisestä. Ehdotus työalajohtajien ja toimialajohtajien viroista Väliportaan esimiesten määrä on oletettu kasvavan sekä tehtävien järjestämisen että yksikkökoon kasvun vuoksi. 4

5 Ehdotus työalajohtajien kelpoisuudesta Ensimmäinen hahmotelma valmistui jo vuonna 2008, mutta se jouduttiin poistamaan kirkkohallituksen esityslistalta, sillä esityksessä nähtiin erilaisia periaatteellisia ongelmia. Ehdotusta tarkennettiin ja muokattiin pyrkien vastaamaan esitettyihin kriittisiin kysymyksiin. Suunnitelma valmiina n

6 Suositus seurakunnan työalajohtajan tehtävissä työskentelevien kelpoisuudesta Työalajohtajan kelpoisuussuosituksena on soveltuva kirkon virkaan kelpoistava korkeakoulutututkinko tai [aikaisempi] opistoasteen tutkinto, riittävä seurakuntatyön ja asianomaisen työalan työkokemus ja asiantuntemus sekä soveltuvuus johtamistehtävään. 6

7 Suositus seurakunnan toimialajohtajan tehtävissä työskentelevien kelpoisuudesta Toimialajohtajan kelpoisuussuosituksena on a) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (maisteri- tai ylempi amk-tutkinto), johon sisältyy kelpoisuus kirkon virkaan tai b) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi kirkon virkaan tai tehtävään kelpoistava muu tutkinto, sekä riittävä seurakuntatyön ja asianomaisen toimialan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus sekä soveltuvuus johtamistehtävään. 7

8 Ehdotuksen tavoitteita Virkaryhmän muodostaminen (työalajohtajat / toimialajohtajat) Koulutustason määrittely opisto & alempi (AMK) & korkea-aste Kirkollinen kelpoisuus alan tehtäviin 8

9 Haasteet ja ongelmat Kirkon virkamiesoikeudelliset säädökset eivät toimineet tilanteessa, jossa kirkkoneuvoston alainen viranhaltija olisi toiminut tuomiokapitulin alaisen (papin) esimiehenä. Päätöksentekijät eivät olleet innostuneita luomaan uutta erityistä työalajohtajan virkaa Piispainkokous voi antaa kelpoisuuspäätöksiä ainoastaan viroista suositus voi olla mahdollinen (kirkkohallitus) Herätettiin myös kysymys siitä, onko mielekästä, että kirkossa määritellään näin tarkasti eri tehtävien kelpoisuuksista, kun yleisenä trendinä on jäykkien kelpoisuusehtojen väljentäminen. 9

10 Muutoksia Väliportaan esimiesten tarve on edelleen lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään. Virkamiesoikeudelliset pykälät muuttuneet (KJ 6: 13 ) mahdollistaa johtamisen delegoinnin Pk:n päätökset varhaiskasvatuksen ohjaajista ja lapsityönohjaajista ovat sekavia ja monilta osin vanhentuneita. Pitääkö ottaa vanhat valmistelut esille ja tehdä suunniteltu suositus kirkkohallituksessa? 10

11 Kysymyksiä Työalajohtajien ja toimialajohtajien virkaa ei ilmeisesti edelleenkään haluta muodostaa kirkkoon? Tarvitsevatko seurakunnat erillistä suositusta väliportaan esimiesten kelpoisuudesta Eikö tämän pitäisi olla seurakuntien itsensä päätettävä asia? Henkilöstöä koskevissa asioissa päätösvaltaa on yleensä siirretty paikallisseurakunnille Seurakuntien todellisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti, joten sama malli ei toimi joka paikassa? 11

12 Kysymyksiä Mitä virkaa on suosituksella, sillä sehän ei oikeasti velvoita ketään, vaikka antaa toki vahvan viestin? Jos suositusta tarvitaan, niin onko suositusluonnos edelleen tarkoituksenmukainen? Jako työala- ja toimialajohtajiin? Koulutusaste? Amk / vanha opisto aste & ylempi korkeakoulututkinto Alan kirkollinen kelpoisuus? 12

13 Työalajohtajien koulutus 13

14 Koulutus Seurakuntarakenteen murros ei tule ainakaan vähentämään työalajohtajien eikä myöskään johtamiskoulutuksen tarvetta Väliportaan esimiesten koulutuksella on pitkät perinteet Kirjo II C aluetyö (20 op) Kirjo II C työala (20 op) Kirjo II D esimiestyö (15 op) Vrt. Kirjo II A (uudet kirkkoherrat, 20 op); Kirjo II B (talouspäälliköt, 20 op) Työalajohtajia on koulutettu ammatillisissa ryhmissä, mutta kuitenkin niin, että työalajohtajien koulutuksiin osallistui pääosin kasvatuksen ja diakonian esimiestehtävissä toimivia Kirjo II C 14

15 Koulutuksen kehittäminen Edellytetään, että osallistujat ovat esimiestehtävässä. Väliportaan esimiesten koulutukset on yhdistetty Kirjo II C/D (20 op) Aidosti moniammatillisia prosesseja Rakennettu kirkollisen johtamisen peruskoulutukseksi Suositeltavaa, että koulutukseen hakeutuva on aiemmin osallistunut Kirjo I koulutukseen (Seurakuntatyön johtamisen tutkinto 6 op papit; Kirjo I lähiesimiehille 5 op) 15

16 Koulutuksen tavoitteet: osallistuja perehtyy seurakuntansa toiminnan ja talouden suunnitteluun ja soveltamiseen ja arviointiin omalla tehtäväalueellaan tuntee seurakunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelyn ja osaa soveltaa omaan tehtäväalueeseen liittyviä säädöksiä ja sopimuksia kykenee hyödyntämään saamaansa johtamispalautetta (360) oman ja työyhteisön työn kehittämisessä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa 16

17 Koulutuksen toteutus määriä on vähennetty (4 ryhmää v ryhmää) tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta näyttävät kohtaavan (vuoden 2014 ryhmät tulivat sopivasti täyteen) joka vuosi aloitetaan 17

18 Kiitos & kysymyksiä 18