Diabeetikon sosiaaliturvasta. Luento Pripolissa Tarja Kiiski Sosiaalityöntekijä Satakunnan Keskussairaala

Transkriptio

1 Diabeetikon sosiaaliturvasta Luento Pripolissa Tarja Kiiski Sosiaalityöntekijä Satakunnan Keskussairaala

2 Kelan lääkekorvaukset Peruskorvaus 35 % lääkkeen viitehinnasta - On ns. tavallinen lääkekorvaus sv-korvattavista lääkkeistä Alempi erityiskorvaus 65 % lääkkeen viitehinnasta Ylempi erityiskorvaus on 100% lääkkeen viitehinnasta 3 omavastuun ylittävältä osalta Lääkkeen hinnasta, jos lääkäri kieltää lääkevaihdon tai ei ole viitehintaa

3 Lääkekorvauksista Potilas hakee erityiskorvattavuutta lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla, joka toimitetaan Kelaan (erillistä hakemuslomaketta ei tarvita) 100 % erityiskorvattavuusoikeus alkaa vasta siitä, kun B-lausunto on saapunut Kelaan 65% korvattavuuden piiriin kuuluvista lääkkeistä korvausta voi hakea myös takautuvasti

4 Lääkekorvauksista Lääkkeiden hintalautakunta (HILA) vahvistaa lääkevalmisteelle erityiskorvattavuuden Valtioneuvoston asetuksella on määrätty vaikeat ja pitkäaikaiset sairaudet, jotka oikeuttavat erityiskorvauksiin Kela tekee päätöksen, sairauden numero tulee Kela-korttiin Korvauksen saa apteekista, kun siellä nähdään Kelan päätös tietojärjestelmästä, vaikka uusi Kelakortti ei olisi ehtinyt vielä tulla

5 Lääkekorvauksista Sekä ykkös- että kakkostyypin diabetekseen määrätyistä lääkkeistä saa erityiskorvauksen heti sairauden alusta Lääkeostojen kalenterivuoden omavastuuosuus eli vuosittainen lääkekatto on 612,62 v Vain sv-korvattavat lääkkeet kartuttavat sitä Kela seuraa ostokertymää ja kysyy sen kuukauden ostokuitteja, missä katto täyttyy

6 Lääkekorvauksista Kun lääkeostojen vuosittainen omavastuuosuus on täyttynyt, potilas maksaa loppuvuoden ajan ostetuista lääkkeistä vain 1,50 /lääke/ostokerta Kelan lääkekorvauksiin on suunnitteilla muutoksia Lakiehdotukset tulevat mahdollisesti voimaan 2016 alusta

7 Kelan matkakorvaukset Vuoden 2015 alusta tuli voimaan kahden omavastuun käytäntö: Jos taksi tilataan ns. Kela-taksikeskuksesta (Satakunnassa puh ), maksaa potilas taksissa 16 omavastuun Jos taksi tilataan tolpalta tai naapurista, maksaa potilas 32 omavastuun Kalenterivuoden matkojen maksukatto on 272, joka kerrytetään matkojen omavastuuosuuksista tai sen alle jäävistä matakuluista (32 omavastuu ei kerrytä kattoa 16 )

8 Matkakuluista Kela korva matkoja vain lähimpään soveltuvaan hoitopaikkaan ja sopivimmalla kulkuneuvolla Taksia varten tarvitaan terveydelliset syyt (terveydenhuollon todistus SV67) tai liikenneoleosuhteista johtuvat syyt (potilas selvittää asian itse Kelaan)

9 Hoitopaikan valinta Jos potilas on itse valinnut terveydenhuollon hoitopaikkansa toiseksi, kuin mitä kotikunta tai asuinalue edellyttää, ei Kela korvaa ylimääräisiä matkakuluja vaan ne jäävät itselle maksettavaksi Erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinta on sairaus/vaiva-kohtainen ja perustuu lähetteeseen ja lähettävän lääkärin ja vastaanottavan hoitopaikan yhteisymmärrykseen Terveyskeskuksen valinta vähintään vuodeksi kerrallaan ja kattaa kaiken hoidon. Oma ilmoitus riittää, kirjallisesti tehtynä

10 Verotus Verotuksen invalidivähennykseen oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen toimintakyky on pysyvästi alentunut vähintään 30 % Diabeetikko, jolla on pysyvä insuliinipistoshoito, saa invalidivähennyksen Perushaittaluokka on 8-10 ja siitä seuraava haitta-aste 40-50%

11 Verotus Tablettihoitoisen diabeetikon haitta-aste on 15-35% (haittaluokka 3-7) eli ei saa invalidivähennystä, jos ei ole muita toimintakykyä heikentäviä sairauksia tai vammoja Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan invalidivähennys 100% Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan invalidivähennys 50%

12 Verotus Muu kuin työkyvyttömyyseläkeläinen hakee invalidivähennystä verottajalle tehtävällä hakemuksella jonka liitteeksi lääkärin B- lausunto Voi hakea 5 v takautuvasti.

13 Invalidivähennys verotuksessa Valtion verotuksessa vähennys on invaliditeettiprosentin suuruinen osa 115 eurosta. Alimmillaan vähennys veroista on siten 30 prosentin haitta-asteella 45 euroa. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta.

14 Invalidivähennys verotuksessa Kunnallisverotuksessa invalidivähennys on invalidiprosentin mukainen määrä 440 eurosta. Koska vähennys tehdään ansiotuloista kunnallisverotuksessa, lopullinen verovaikutus riippuu kunnan tuloveroprosentista. Alimmillaan vähennys tuloista on 30 prosentin haitta-asteella 132 euroa. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena.

15 Kelan vammaistuet Yli 16-vuotiaan vammaistuki muulle kuin eläkkeellä olevalle Perusvammaistuki 93,28 /kk Korotettu vammaistuki 217,66 /kk Ylin vammaistuki 422,06 /kk Edellyttää aina vähintään vuoden kestävää toimintakyvyn alenemaa Lääkärin C-lausunto ja Kelan hakemuslomake täytettävä huolellisesti

16 Kelan vammaistuet Vammais- ja hoitotuki on verotonta tuloa eivätkä siihen vaikuta tulot, vaan sairaudesta aiheutuva haitta ja kustannukset Hoitotuessa toimintakyvyn alenemaa suhteutetaan yleiseen toimintakykyyn, vammaistuessa myös työssä/opiskelussa selviytymiseen Perustuen saaminen edellyttää aina ainakin viikottaista avuntarvetta

17 Kelan vammaistuet Eläkettä saavan hoitotuki Perushoitotuki 62,48 /kk Korotettu hoitotuki 155,53 /kk Ylin hoitotuki 328,87 /kk Edellytetään vähintään vuoden kestävää toimintakyvyn alenemaa Lääkärin C-lausunto ja Kelan hakemuslomake täytettävä huolellisesti

18 Kelan vammaistuet Hoitotuki on verotonta tuloa Tulot eivät vaikuta Sairaudesta aiheutuva haitta ja kustannukset vaikuttavat Voi hakea 6 kk takautuvasti Hoitotuessa toimintakyvyn alenema suhteessa yleiseen toimintakykyyn, vammaistuessa suhteutetaan työ/opiskelukykyyn

19 Kelan vammaistukien perusteita Toimintakyvyn alenema yli vuoden ajalle Kun toimintakyvyn todetaan alentuneen, ratkaisee avun, ohjauksen, valvonnan tarpeen tai erityiskustannusten määrä sen, minkä suuruisena tuki myönnetään Erityiskustannusten liityttävä sairauteen/vammaan Diabeetikolla usein oltava liitännäissairauksia jotta toimintakyvyn aleneman kriteerit täyttyvät (dialyysi selkein)

20 Kuntoutus Sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit Maksajina esim. Kela, RAY Kelan harkinnanvarainen (KU132-lomake) ja vaikeavammaisten kuntoutus (KU104-lomake) Järjestäjinä Kela/Diabetesliitto- ja yhdistykset Diabetesliiton nettisivut ja Diabetes-lehti ->kuntoutus ->kurssihaku Lääkärin suositus, yleensä B-lausunto

21 Kuntoutus Kuntoutuksen ajan toimeentulo Voit saada kuntoutusrahaa, jos olet vuotias ja osallistumasi kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi sinulla tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta

22 Ammatillinen kuntoutus Maksajana Kela työelämään tuleville, jos uhkana työelämästä syrjäytyminen (nuoret!!!) Maksajana Työeläkelaitos, jos henkilöllä on työhistoriaa Lääkärin B-lausunto ja kuntoutussuunnitelma, jonka laadinnassa voi olla muitakin ammattilaisia mukana, työterveyshuollon rooli tärkeä

23 Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus voi olla - kuntoutussuunnittelua ja tutkimuksia - työ- ja koulutuskokeiluita - koulutusta (ammattiin valmistava tai ammatin vaihtoon tähtäävä) - kuntoutuskursseja (Aslak,TYK -> v alusta AURA-kuntoutus; ryhmä- ja yksilölliset kuntoutusjaksot) Elinkeinotuki yrittäjälle, jolla sairaus/vamma

24 Vajaatyökykyinen diabeetikko Sairauspäiväraha Osasairauspäiväraha Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyeläke Lähtökohta on että diabetekseen sairastunut on työkykyinen, mutta liitännäissairaudet ja psyykkiset ja fyysiset muut ongelmat voivat nostaa esiin näiden tarpeen

25 Lähteet Lisätietoja esim. sairaalan sosiaalityöntekijöiltä Olemme sekä henkilökunnan että potilaiden käytettävissä

26 Kiitokset Satakunnan Keskussairaalan somatiikan sosiaalityöntekijät Tarja Kiiski, vastaava sosiaalityöntekijä Terhi Vahamäki (sijainen nyt Mia Juuso) SISO3,SISO1,SISPKL,DIALYYSI