Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Transkriptio

1 Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

2 Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää terveyttä; potilaalla universaali oikeus saada hoitoa lääketieteellisen tarpeensa mukaan. Sosiaaliturva ei ole vain tulonsiirtoja.

3 Keskeistä diabeetikon sosiaaliturvassa Hoidon edellytykset Hoitoon pääsy, hoidon toteutus ml. hoitotarvikkeet, sairaanhoitokustannukset ml. lääkkeet ja maksukatot; potilaan oikeudet Kuntoutus (osana hoitoa) Kuntien ja Kelan järjestämänä/maksamana (työeläkejärjestelmä/työhallinto) Tuet sairauden kustannuksiin ja toimeentuloon sekä muut palvelut Kelan vammaistuet, kuntoutusraha, eläkkeet; omaishoidon tuki; palveluohjaus ja -neuvonta

4 Maksukatot 2014 Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut: katto 679 euroa, jonka jälkeen avohoidon palvelut maksutta. Asiakas seuraa itse katon täyttymistä, todistuksen antaa terveyskeskus. Lääkekustannukset: kattosumma korvattavien lääkkeiden omavastuille 610 euroa, jonka jälkeen 1,50 euron lääkekohtainen omavastuu (Kela seuraa, koskee vain korvattavia lääkkeitä) Sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset: yksisuuntainen omavastuu 14,25 euroa; katto 242,25 euroa, jonka täytyttyä Kela maksaa kustannukset kokonaan. Huomioidaan myös saattajan kuluja. Mukaan lasketaan sekä omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset.

5 Kelan vammaistuet ja diabetes Alle 16-vuotiaan vammaistuki: kaikki diabeetikkolapset saavat vähintään korotettua tukea (216,73 e/kk), alle 3-vuotiaat ylintä (420,26 e/kk) ja esim. hoidon alkuvaiheessa myös 3-6-vuotiaat 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voivat saada diabeetikot, joiden toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, kun sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa ja /tai jatkuvia erityiskustannuksia. Eläkkeensaajan hoitotukea voivat diabeetikot saada, kun lisäsairaudet vaikeuttavat selviytymistä, aiheuttavat avun tarvetta henk.kohtaisissa toiminnoissa tai niistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Taustalla aina toimintakyvyn heikkeneminen. Yksilöllinen, kokonaisvaltainen arvio!

6 Mitä diabeetikot itse nostavat esiin? Diabetesliiton kysely diabeteksen hoidon kehittämisestä Kärkiaiheet: 1) hoitotarvikkeet 2) lääkärien ja hoitajien osaaminen 3) diabeteksen hoidon keskittäminen Myös psykologisen tuen tarve, vertaistuen tarve.

7 Hoitajan rooli neuvojana? Hoitajilla ensisijainen ja arvokas kontakti asiakkailla erilaisia tiedon tarpeita Kaikki potilaat eivät saa esim. sosiaaliohjaajan neuvontaa Ainakin on hyvä osata neuvoa eteenpäin! Diabetesliiton Sosiaaliturvaopas Järjestöjen yhteinen sosiaaliturvaopas Kela-Yhteistyökumppanit-Lääkärit ja terveydenhuolto Puhelinpalvelu lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle Viranomaislinja on Kelan palvelunumero yhteistyötahoille. Viranomaislinja palvelee arkisin klo 9-16.

8 Ajankohtaista sosiaali- ja terveysturvasta Hoitotarvikkeet Hoitosuunnitelma Lääkkeet sosiaaliturvan osana Potilaan valinnanvapaus

9 Diabeetikolle kuuluvat hoitotarvikkeet yksilöllisen tarpeen mukaan - maksutta Terveydenhuoltolaki: pitkäaikaissairaan hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet ovat osa kunnan sairaanhoidon palveluita. Asiakasmaksulaki: hoitotarvikkeet maksutonta terveydenhuollon palvelua Vuosi 2013 paransi diabeetikoiden oikeusturvaa hoitotarvikkeiden osalta: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut keväällä 2013 STM:n ja Kuntaliiton kuntaohjeistus Terveyskeskusten hoitotarvikejakelu (Kuntainfo 4/2013)

10 Hoitotarvikkeista Hoitotarvikkeiden määrä kirjataan hoitosuunnitelmaan potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan Kunta ei voi asettaa ehdottomia enimmäismääriä esimerkiksi omamittausliuskoille Hoitosuunnitelma laaditaan tai hyväksytetään julkisessa terveydenhuollossa

11 Ongelmana eriarvoisuus Hoitotarvikkeiden määrä ja laatu Alueelliset erot, etenkin insuliinipumput ja sensorointi Indikaatiot? Kilpailutuksessa otettava huomioon yksilölliset ratkaisut; vaihtoehtoja on löydyttävä jos tuote ei sovi (Kuntainfo 4/2013)

12 Hoitosuunnitelma hoidon jatkuvuuden turvana Terveydenhuoltolaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.

13 Hoitosuunnitelma Keskeinen dokumentti potilaan hoidon kokonaisuudessa Kokoaa yhteen terveysongelmat, hoidon toteutuksen ja tavoitteet Erityisesti hyödyksi pitkäaikaissairaille ja monisairaille Laaditaan yhdessä ja yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärin ja potilaan kanssa Potilaan oikeusturvan kannalta keskeinen dokumentti, esim. hoitotarvikkeet kirjataan siihen Valitettavasti suunnitelmia on edelleen tehty vain harvoille

14 Lääkekorvaukset osana sosiaaliturvaa Diabetes luokitellaan säännöksissä sellaiseksi vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka hoito edellyttää vaikutustavaltaan korvaavaa tai korjaavaa välttämätöntä lääkettä ja jonka lääkehoidosta voidaan täten maksaa erityiskorvaus. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää, mitkä lääkkeet ovat erityiskorvattavia tällaisissa sairauksissa. Osan valmisteista korvattavuutta on rajoitettu kustannusten rajoittamiseksi. Korvausoikeutta haetaan toimittamalla lääkärintodistus B Kelaan. Insuliinien korvattavuuskäsittelyt Hilassa loppuvuodesta 2013 Korvattavuudet myönnetään määräajaksi. Case detemirinsuliini

15 Lääkekorvaukset: sairausvakuutuslain muutosesitys Vuotuinen alkuomavastuu kaikille yli 18- vuotiaille (40 euroa) peruskorvausprosentti maksukaton alentaminen 610 eurosta 599 euroon Insuliinin asema? Diabetesliiton kanta: välittömästi elämää ylläpitävä lääkehoito tulee jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle.

16 Hoitopaikan valinnanvapaus 2014 Valinnanvapaus koskee: Julkisen terveydenhuollon terveyskeskusten terveysasemia (perusterveydenhuolto) ja erikoissairaanhoidon yksiköitä (sairaalat) koko maassa Yksityiset tuottajat, jos julkinen terveydenhuolto hankkii niiltä ostopalveluna sairauden tutkimusta tai hoitoa (kunnan järjestämisvastuu)

17 Mitä potilas saa valita Perusterveydenhuollon koko paketin : terveysaseman, jolta hankkii terveydenhoidon ja sairaanhoidon palvelut Terveysaseman vaihdon mukana siirtyy koko perusterveydenhuolto. Esim. hammashoito, neuvolapalvelut. Erikoissairaanhoidon yksikön, josta saa tarvitsemansa kiireettömän erikoislääkärien tekemän tutkimuksen tai hoidon. (Lääkärin lähetteellä) Hoitavan lääkärin tai muun ammattihenkilön ko. toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa (esim. omalääkärin vaihto).

18 Valinnanvapaus Vaihto tehdään kirjallisesti ilmoittamalla sekä vanhalle että uudelle asemalle. Hoito siirtyy viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksesta. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Seuraavan vaihdon voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua. Potilas saa hoitotarvikkeet sen kunnan hoitotarvikejakelusta, jossa hänen perusterveydenhuoltonsa järjestetään.

19 Hyvä tietää: eurooppalainen lääkemääräys Potilasdirektiivin myötä myös eurooppalaiset lääkemääräykset on hyväksyttävä EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kesken, jos lääkkeellä on myyntilupa siinä jäsenmaassa, jossa se aiotaan hankkia. Eurooppalainen lääkemääräys kannattaa pyytää erikseen. Potilas maksaa itse kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella ostamansa lääkkeet ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta. Vain sellaisista ulkomailla ostetuista lääkkeistä voi saada korvausta, jotka vastaavat Suomessa korvattavaa lääkettä.

20 Diabeetikkolasten sosiaaliturva Varhaiskasvatuslakia valmistellaan Kysymys pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten tuen järjestämisestä päivähoidossa Tuen porrastus: yleinen, tehostettu ja erityinen (vrt. perusopetus); pedagoginen selvitys, lääkärin- ja viranomaislausunnot Lääkehoidon antaminen elämää ylläpitävä lääkehoito turvattava

21 Aikuisten hyvän hoidon avain Yksi Elämä 2014 Diabeetikon oikeudet ja velvollisuudet /IDF

22 Terveydenhuollon ammattilainen, yksikkösi vastuulla on järjestää diabetesta sairastavalle hoitosuhde jossa hän voi tuoda esille ajatuksensa ja saa arvostavaa kohtelua, sopiva lääketieteellinen hoito, yhdessä laadittu henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, laadukas omahoidon ohjaus sairauden joka vaiheessa, hoidon ja omaseurannan hoitovälineet, tämän elämäntilanteen ja voimavarat huomioiva tuki sairauden eri vaiheissa, hoitotasapainon ja terveydentilan säännölliset tarkastukset ja tietoa sosiaalisista ja taloudellisista tukimuodoista sekä vertaistuesta, sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta.

23 Diabetesta sairastava, sinulla on diabetes joka päivä ja vastuullasi on soveltaa omahoitoa jokapäiväisessä elämässäsi, hankkia ja hyödyntää hoidossasi tarpeellisia tietoja ja taitoja, osallistua aktiivisesti hoitotavoitteiden asettamiseen, oman hoitosi suunnitteluun ja toteutukseen, tuoda esille sinulle tärkeitä asioita ja kertoa, jos tarvitset enemmän tukea, vaalia hyvää hoitosuhdetta omalta osaltasi ja selvittää hoidon epäselvyydet välittömästi; varmista, että ymmärrät ja tulet ymmärretyksi.

24 Sosiaaliturva on iloinen ja puolustamisen arvoinen asia kiitos mielenkiinnosta!