opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja"

Transkriptio

1 opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja

2 sosiaaliturva Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o painos 2012 ISBN ISBN (pdf) Työryhmä: Lakimies Anu Aalto, OTK Viestintäpäällikkö Minna Heikkilä, FM Järjestösuunnittelija Marketta Kerminen-Tolvanen, fysioterapeutti Erikoissuunnittelija Marju Toivonen, VTM Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen kuntoutussosiaalityöntekijät ja Helsingin MS-neuvolan sosionomit Opas perustuu järjestöjen yhteiseen sosiaaliturvaoppaaseen (www.sosiaaliturvaopas.fi) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Taitto: Milla Forstén Kuvitus: Mari Oksanen Paino: Vammalan Kirjapaino Oy 2012 Suomen MS-liitto ry Vaihemäentie 10 PL 15, Masku puh. (02)

3 sisällys Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa terveyskeskuskäynnit, sairaala- ja hammashoito... 7 kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito... 8 Kelan sairaanhoitokorvaukset yksityisen terveydenhuollon kustannuksien korvaukset lääkekustannusten korvaukset matkakustannusten korvaukset Kuntoutus kuntoutussuunnitelma kuntoutukseen hakeutuminen julkisen terveydenhuollon kuntoutus työterveyshuolto ja kuntoutus kelan kuntoutus järjestöjen kuntoutus ammatillinen kuntoutus kuntoutusajan toimeentulo Työllisyyden tukeminen yleistä tuet työnantajalle tuet työntekijälle työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovittaminen työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättäminen ajalla

4 Opiskelu ammatinvalinnan ohjaus oppilaitokset opiskelu ammatillisena kuntoutuksena Vammaistuki ja hoitotuki vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle eläkettä saavan hoitotuki Toimeentulo sairauspäiväraha osasairauspäiväraha eläkkeet kansaneläke työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke ansiotyö työkyvyttömyyseläkkeellä takuueläke toimeentulotuki Verotus veronmaksukyvyn alentumisvähennys invalidivähennys kotitalousvähennys Liikkuminen alennukset ja avustaminen liikennevälineissä taksimatkat ja kuljetuspalvelu oma auto... 45

5 Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen yleinen asumistuki eläkkeensaajan asumistuki kunnalta palveluita kotiin kotikunnan valintaoikeus apuvälineet asunnon muutostyöt sekä asunnon käyttöön liittyvät välineet päivittäistoimintoja helpottavat välineet korjausavustukset vanhuksille ja vammaisille palveluasuminen henkilökohtainen apu tulkkauspalvelut päivätoiminta Asiakkaan asema ja oikeusturva terveydenhuollon asiakkuus sosiaalihuollon asiakkuus edunvalvontavaltuutus muutoksenhaku muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa MS-liiton palvelut ohjaus ja neuvonta kuntoutuspalvelut asumispalvelut... 70

6 6 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa (sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) Sosiaalitoimen palveluilla tuetaan kotona asumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Kotikunta vastaa myös kuntalaisten tarvitsemien terveyspalvelujen järjestämisestä.

7 7 terveyskeskuskäynnit, sairaalaja hammashoito Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotolla käynnistä voidaan periä kertamaksu enintään kolmelta käynniltä kalenterivuodessa. Kertamaksujen vaihtoehtona voi olla vuosimaksu. Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä päivystysmaksu. Terveyskeskuksessa ei peritä maksua esimerkiksi käynnistä terveydenhoitajan vastaanotolla, laboratorio- tai röntgentutkimuksesta. Hammashoidosta maksu määräytyy perusmaksun ja tehdyn toimenpiteen mukaan. Alle 18-vuotiaalta ei peritä maksua terveyskeskuksen avopalveluista, esimerkiksi lääkärinvastaanottokäynnistä tai hammashoidosta Sairaalahoidosta maksu voidaan periä poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta toimenpiteestä ja vuodeosastohoidosta hoitopäivältä. Sairaalan poliklinikkakäyntimaksu peritään myös alle 18-vuotiaalta. Alle 18-vuotiaalta hoitopäivämaksu voidaan periä enintään seitsemältä päivältä kalenterivuodessa. Sarjahoidosta ja kuntoutushoidosta, esimerkiksi fysioterapiasta, peritään erilliset hoitokertakohtaiset maksut. Maksu voidaan periä enintään 45 hoitokäynnistä kalenterivuodessa. Lääkärintodistukset ovat perusterveydenhuollossa maksuttomia silloin, kun todistus liittyy hoitoon. Muut lääkärintodistukset ovat maksullisia. Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto. Maksukaton täytyttyä avohoidon palvelut saa joko maksutta tai alennetulla hinnalla. Maksukaton täyttymistä täytyy seurata itse. Terveyskeskuksesta tai sairaalasta voi pyytää tätä varten seurantakortin. Jos asiakas on maksanut yli maksukaton, maksujen palauttamista voi anoa takautuvasti. Maksukatto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voidaan yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää tarvittavaa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään asiakkaan tulojen perusteella määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos hoidettavalla on samassa taloudessa asuva pieni-

8 8 tuloisempi puoliso, maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Hoidettavan nettotuloista on kuitenkin jäätävä hänen käyttöönsä tietty vähimmäiskäyttövara. kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito Kunta perii käyntikohtaisen maksun tilapäisestä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Jatkuvasta kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta peritään kuukausimaksu, jonka suuruus määräytyy palvelun määrän, laadun, saajan tulojen ja perhekoon perusteella. Saajan maksukykyä määriteltäessä myös puolison tulot huomioidaan. Joissakin kunnissa on käytössä palveluseteli. Setelin avulla palvelun saaja voi hankkia kodinhoito- ja sairaanhoitopalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitoon sisältyy kotona toteutettavan pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien tarvikkeiden jakelu. Hoitotarvikkeet ovat osa hoitopäätöstä ja niiden tarve tulee selvittää potilaan hoitosuunnitelmassa. Hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon hoitovälineet, sidetarpeet, avannetarvikkeet tai vaipat sekä vuodesuojat. Hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun tulee aina perustua hoitavan lääkärin määrittelemään yksilölliseen tarpeeseen. Jakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä kolme kuukautta. Tarvikkeita annetaan terveyskeskuksesta yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Tarvikkeita luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Jakelua ja käyttöä seurataan yksilöllisesti. Hoitotarvikkeita saa joko noutaa terveyskeskuksesta tai ne toimitetaan kotiin esimerkiksi kotisairaanhoitokäyntien yhteydessä. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä peritä omavastuuosuutta, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja.

9 9 Kelan sairaanhoitokorvaukset (sairausvakuutuslaki ja -asetus) Kela korvaa osan kustannuksista, joita aiheutuu yksityisen terveydenhuollon antamasta sairauden hoidosta. Lisäksi Kela korvaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon antamasta sairauden hoidosta aiheutuneita matkakustannuksia.

10 10 yksityisen terveydenhuollon kustannuksien korvaukset Asiakas maksaa aina itse tietyn omavastuuosuuden yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, hammashoidon kuluista sekä tutkimuksen ja hoidon kuluista. Kelan korvaus maksetaan korvaustaksojen perusteella. Yksityislääkärin palkkiosta, tutkimuksen ja hoidon kustannuksista Kelan korvaus on vain tietty prosenttiosuus taksasta. Kelan sairausvakuutuskorvausta ei saa lainkaan esimerkiksi yksityisten laitosten toimistomaksuista, leikkaussalimaksuista, hoitopäivä- tai poliklinikkamaksuista eikä ennaltaehkäisevän hoidon maksuista. Korvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkärinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu lääkekorvausta tai sairauspäivärahaa varten ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä varten. lääkekustannusten korvaukset Kelan korvausta voi hakea lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon, mutta kaikki reseptilääkkeetkään eivät kuulu Kelan korvauksen piiriin. Lääkkeitä korvataan apteekin suorakorvauksena enintään kolmeksi kuukaudeksi ostokertaa kohden. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi määrättyjen lääkkeiden kuluja ei korvata. Korvausryhmät Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 42 prosenttia. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tähän korvausryhmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi hakea erityiskorvattavuutta lääkärin B-lausunnolla. Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Peruskorvauksen voi saada tällöin ainoastaan hakemalla sitä B-lääkärinlausunnolla Kelasta.

11 11 KORVAUSRYHMÄT Peruskorvaus Alempi erityiskorvaus Ylempi erityiskorvaus 42 % lääkkeen hinnasta 72 % lääkkeen hinnasta 100 %. Samalla kertaa ostetusta lääkkeestä maksetaan kolmen euron omavastuu. Reseptilääkekustannuksilla on vuotuinen maksukatto. Maksukaton täytyttyä Kela korvaa lopun lääkkeen hinnasta. Asiakkaan maksettavaksi jää joka ostokerralta 1,50 euron omavastuuosuus kustakin lääkkeestä. Lisäkorvausta voi hakea Kelasta myös jälkikäteen. Maksukattoa eivät kerrytä ne lääkkeet, joista ei saa Kelan korvausta. Sähköinen resepti Sähköinen resepti eli eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri tekee sähköisesti ja tallentaa tietokantaan, Reseptikeskukseen. Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta. Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Se helpottaa asiointia apteekissa. Kela-kortti on edelleen esitettävä apteekissa lääkkeitä ostettaessa, jotta saa sairausvakuutuskorvauksen. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Sähköinen resepti otetaan käyttöön vaiheittain eri alueilla.

12 12 matkakustannusten korvaukset Kelan korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle ja kuntoutukseen. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimuksesta tai hoidosta saa Kelan sairausvakuutuskorvausta. Korvaus maksetaan yleensä matkasta lähimpään tutkimus- tai hoitoyksikköön halvimman kulkuneuvon mukaan. Myös omalla autolla tai taksilla tehty matka korvataan, jos asiakkaan terveydentila tai liikenneolosuhteet edellyttävät sitä. Julkiseen terveydenhuoltoon tai Kelan kuntoutukseen yleisillä kulkuneuvoilla tehdyn matkan korvausperusteeksi riittää pelkkä matkakorvaushakemus. Jos matka tehdään taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tai matkan pituus on yli 50 km, hakemuksen liitteeksi tarvitaan kuitti ja hoitopaikan perustelu ajoneuvon tarpeesta. Terveydenhuollon ammattilainen voi kirjoittaa taksin tai erityiskulkuneuvon käyttöön joko yhdelle matkakerralle oikeuttavan tai toistaiseksi voimassaolevan todistuksen julkiseen terveydenhuoltoon tehtäviä matkoja varten. Saattajan matkakulut korvataan sillä edellytyksellä, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Saattaja hakee korvausta aina saatettavan henkilön nimissä. Matkat Kelan kustantamaan avo- ja laitoskuntoutukseen korvataan Kelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella. Matkakorvaushakemukseen liitetään kummankin kuntoutuksen osalta palveluntuottajan laatima osallistumistodistus. Matkat korvataan myös esimerkiksi järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille, jos kurssille on hakeuduttu lääkärin kirjallisella lähetteellä, jossa on suositus kurssille hakeutumisesta. Edellytyksenä on myös, että kurssiohjelmassa on lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, erikoishammasteknikko tai psykologi) antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta. Matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistumistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspäätöksestä.

13 13 Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehdyillä matkoilla on omavastuuosuus yhdensuuntaiselta matkalta. Matkakustannuksilla on vuotuinen maksukatto. Jos maksukatto ylittyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai hänen perheenjäsenensä kustannuksia. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Asiakas voi valtuuttaa taksin hakemaan sairausvakuutuksen matkakorvausta puolestaan allekirjoittamalla valtakirjan. Silloin asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Valtakirjamenettely vaihtuu suorakorvaukseen vuosien aikana. Tällöin Kelan korvaamat matkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta. Asiakas näyttää taksinkuljettajalle Kela-korttinsa ja maksaa matkasta ainoastaan omavastuuosuuden. Asiakkaan tulee säilyttää terveydenhuollosta saamansa todistus oikeudesta taksin käyttöön. Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Jos asiakas tilaa matkan muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, on hänen maksettava koko matkan hinta ja haettava sen jälkeen matkakorvausta Kelasta. Matka tulee tilata oman sairaanhoitopiirin tilausnumerosta, kun on saanut vastaanottoajan tai viimeistään matkaa edeltävänä päivänä ennen klo 16. Myös kiireellisissä tapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta. Matkalle voi pyytää oman kotikunnan taksia. Tilausnumeroon soitettaessa asiakkaalta kysytään henkilötietojen lisäksi mm. apuvälineistä. Samassa kyydissä voi olla useita matkustajia. Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on kuitenkin niin sanotun vakiotaksin käyttöoikeus: tällöin matkat tilataan suoraan taksinkuljettajalta eikä matkoja yhdistellä. Lisätietoa suorakorvausmenettelystä saa Kelasta.

14 14 Kuntoutus (terveydenhuoltolaki, laki ja asetus Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, työeläkelait, laki vammaisetuuksista, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn ja toimintakyvyn säilyminen ja paraneminen sekä mahdollisimman itsenäinen elämä. Kuntoutusta järjestävät esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, Kela ja työeläkelaitokset.

15 15 kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma on kuntoutumisen toteuttamiseksi laadittu kirjallinen asiakirja. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia haettaessa. Kuntoutussuunnitelma on tärkeä tehdä aina pitkäaikaissairaan tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmaa on tarvittaessa muutettava tai uudistettava. Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tavoitteet, muodot ja keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen toteutumista ja tarvetta tulee seurata ja arvioida. kuntoutukseen hakeutuminen Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö tai TEtoimisto. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Kelan vaikeavammaisen kuntoutusta haettaessa tarvitaan lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma.

16 16 julkisen terveydenhuollon kuntoutus Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi apuvälinepalvelut, fysioterapia, kuntoutusohjaus ja laitoskuntoutus. Kuntoutujien, jotka eivät ole vaikeavammaisia, ja yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutus on pääosin julkisen terveydenhuollon vastuulla. työterveyshuolto ja kuntoutus Työterveyshuolto on keskeinen tekijä kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä voidaan arvioida esimerkiksi työkokeiluin ja työaikamuutoksin. Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. kelan kuntoutus Kela järjestää ja korvaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Muille lääkinnällinen kuntoutus on harkinnanvaraista. Kela järjestää ja korvaa myös ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää, ja tiedotettava heille kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen.

17 17 Kelan kuntoutusta haettaessa liitteeksi tarvitaan julkisen terveydenhuollon lääkärin tekemä kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmasta pitää ilmetä kuntoutustarve sekä kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat haitat. Kelan vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan kirjallinen julkisen terveydenhuollon tekemä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmassa on kuvattava sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset, kuntoutuksen sisältö, sen tavoitteet ja keinot, kuntoutujan motivoituminen ja aikaisemman kuntoutuksen saavutukset. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava maininta, jos omaisen on tarpeellista osallistua kuntoutuskurssille. Kela järjestää ja korvaa vaikeavammaiselle lääkinnällisenä kuntoutuksena erityisasiantuntemukseen ja osaamiseen perustuvia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja laitos- tai avohoitokuntoutusjaksoja. Kun vaikeavammainen asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta kotikunnan terveydenhuollolle.

18 18 Kelan harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta pääasiassa työikäisille, joilla vamma tai sairaus haittaa työkykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat. Harkinnanvaraista kuntoutusta voi olla esimerkiksi laitoskuntoutusjakso tai sopeutumisvalmennuskurssi. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla myös työtä helpottavien apuvälineiden hankkimista silloin, kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaa kyseisten apuvälineiden hankinnasta. Haettaessa harkinnanvaraista kuntoutusta on hakemukseen liitettävä lääkärinlausunto B. VAIKEAVAMMAISEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan haitan vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arkielämän toiminnoista kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Kuntoutuksen saamiseksi sairauden, vian tai vamman aiheuttamasta haitasta pitää aiheutua vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. Kuntoutuksen saamisen lisäedellytys on, että hakija saa joko korotettua tai ylintä vammaistukea tai korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Kuntoutujan on oltava alle 65-vuotias. järjestöjen kuntoutus Potilas- ja vammaisjärjestöt järjestävät sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuskursseja. Kuntoutusta rahoittavat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja julkinen terveydenhuolto. Järjestöjen kuntoutuksesta ja siihen hakeutumisesta saa lisätietoja järjestöistä ja Kelasta.

19 19 ammatillinen kuntoutus Ammatillista kuntoutusta järjestetään henkilölle, jonka työkyky on sairauden tai vamman vuoksi oleellisesti heikentynyt. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta) vajaakuntoisten henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat työeläkelaitokset. Niiden kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudelleenkoulutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille henkilöille, joilla on lyhyt tai rikkonainen työhistoria. Lisäksi edellytetään, että työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai työkyvyttömyys uhkaa. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää mm. kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta ja työhönvalmennusta. TE-toimistot järjestävät ammatillista kuntoutusta pääasiassa työttömille tai työttömyysuhan alaisille vajaakuntoisille henkilöille. Se voi olla esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta tai työvoimakoulutusta. Vajaakuntoisille on tarvittaessa järjestettävä työkunnon arviointia ja työ- ja koulutuskokeiluja. kuntoutusajan toimeentulo Kelasta voi hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi kuntoutuksen ajalla. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen päämääränä on työelämään pääseminen, siellä pysyminen tai sinne paluu. Mikäli vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuksen, se vastaa myös kuntoutusajan toimeentulosta. Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu vuotias kuntoutuja ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on kuntoutuspäätös. Kuntoutusrahaa voivat

20 20 saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Kuntoutusrahassa on järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltäneiden sosiaaliturvaetuuksien mukaan vaihteleva omavastuuaika 0 30 päivää, jolloin kuntoutuja ei ole oikeutettu kuntoutusrahaan. Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin Kelan sairauspäiväraha. Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan enintään kuudelta päivältä viikossa. Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa vuotiaalle nuorelle vajaakuntoiselle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, jos sairaus, vika tai vamma heikentää olennaisesti hakijan työkykyä ja ammatinvalintamahdollisuuksia. Nuorella tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka toimitetaan Kelaan. Jos suunnitelmaan kuuluu tutkinto, kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen asti iästä riippumatta. Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75 prosenttia työtuloista ja vähintään kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen. Jos henkilö saa kuntoutusrahaa vähimmäismäärän, hänelle voidaan maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sillä voidaan korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi matkakustannuksia. Ylläpitokorvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta. Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen koulutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen ohessa. Työeläkelaitos voi myöntää kuntoutujalle harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyn odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajalta, jos kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Työeläkelaitos voi korvata myös muita kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia, kuten matka- tai opiskelukustannuksia.

21 21 Työllisyyden tukeminen (laki julkisista työvoimapalveluista, laki muutosturvasta, laki sosiaalisista yrityksistä, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, työterveyshuoltolaki, työturvallisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, työelämän tietosuojalaki) Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä ja työssä pysymistä tuetaan monin tavoin. Tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle tai harjoittelijalle.

22 22 yleistä Työnantaja voi saada taloudellista tukea vajaakuntoisen työnhakijan palkkaamiseen ja työolosuhteiden järjestelyihin. TE-toimistot ja julkinen terveydenhuolto tarjoavat palveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille työttömille työnhakijoille. TE-toimisto voi tarvittaessa järjestää kuntoutussuunnittelun tueksi työkyvyn arviointitutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja sekä työhönvalmennusta. Työkyvyn ollessa uhattuna työnhakijalla voi olla oikeus Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Tällöin työkokeiluun tai esimerkiksi uuteen ammattiin opiskeluun voi saada tukea Kelasta. Työssä oleville palveluja tarjoavat työterveyshuolto ja työeläkelaitokset, joiden keskeisenä tehtävänä on työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä ns. kolmikantaneuvottelun, jossa pohditaan ratkaisuja työssä jatkamisen tueksi. Työnantaja voi saada taloudellista tukea järjestelyihin. Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi työkokeiluja erilaisissa tehtävissä omalla työpaikalla. tuet työnantajalle Palkkatuki TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työantajalle, joka palkkaa avoimille työmarkkinoille työllistymättömän vajaakuntoisen työnhakijan. Tuki voidaan myöntää työsopimussuhteiseen työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voidaan terveydellisistä syistä myöntää osaaikaiseen työhön, muutoin työajan pitää olla vähintään 85 prosenttia. Palkkatuki muodostuu perusosasta ja lisäosasta, jonka määrä on prosenttia perustuesta. Palkkatukea on haettava aina ennen työsuhteen solmimista. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja oikeus palkkatukeen tulee selvittää lähimmästä TE-toimistosta.

23 23 TE-toimisto voi myöntää työnhakijalle palkkatukisetelin, jolla työnhakija voi omaehtoisessa työnhaussa osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea. Tuki työolosuhteiden muutoksiin Työolosuhteiden muutoksista on ensisijaisesti vastuussa työnantaja ja tietyissä tilanteissa Kela sekä vakuutuslaitokset. Työnantajan on suoritettava kohtuullisia mukautuksia työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Kela kuitenkin vastaa vaikeavammaisten työn kannalta välttämättömistä kalliista ja vaativista henkilökohtaisista apuvälineistä. Työolosuhteiden järjestelytuki TE-toimisto voi myöntää työnantajalle hakemuksen perusteella työolosuhteiden järjestelytukea työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin, esimerkiksi koneisiin, välineisiin ja menetelmiin tehtäviin muutoksiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tätä tukea voidaan hakea joko työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työntekijän työssä selviämisen tukemiseksi. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio tuen välttämättömyydestä. Lisäksi työnantaja voi hakea erillistä järjestelytukea toisen henkilön tarjoaman avun osalta. Järjestelytuen määrä on enintään euroa työntekijää kohden. Vaikeavammaiselle tuki on enintään euroa. Uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankintaa voidaan tukea enemmänkin, jos todelliset kustannukset ovat enimmäismääriä suuremmat. Toisen työntekijän antamasta avusta uudessa työssä työnantaja voi saada 250 euroa kuukaudessa vuoden ajan. Vaikeavammaiselle annettavasta toisen työntekijän avusta tuki on 350 euroa kahden vuoden ajalta.

24 24 Tuki yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle Kelan elinkeinotuen tarkoituksena on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjyyden aloittamista ja työvälineiden hankintaa. Tukea työvälineiden hankkimiseen voidaan myöntää myös jo yrittäjänä toimivalle, mikäli välineet ovat sairauden tai vamman takia perusteltavissa ja ne tulevat yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Tuki on enintään 80 prosenttia hyväksytystä kustannusarviosta ja enintään euroa. Mikäli yrittäjä kuuluu työeläkekuntoutuksen piiriin, voi työolosuhteiden järjestelyihin ja esimerkiksi työtä helpottaviin koneisiin ja laitteisiin hakea elinkeinotukea myös työeläkelaitokselta. tuet työntekijälle Kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan yleensä työntekijälle. Jos työnantaja maksaa palkkaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Vaikeavammainen työntekijä voi hakea apuvälinetukea Kelasta, kun kyseessä ovat kalliit apuvälineet ja välttämättömät tekniset erityislaitteet. Jos työmatkojen kulkeminen omalla autolla tai julkisilla käy vaikeavammaiselle hankalaksi, voi kunnan vammaispalveluista hakea kuljetuspalveluja työmatkoja varten. Vaikeavammaisella on myös oikeus henkilökohtaiseen avustajaan työssä tai opiskelussa. työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovittaminen Kansaneläkettä saavat voivat eläkkeen rinnalla ansaita takuueläkkeen verran sen vaikuttamatta eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja vähintään takuueläkkeen verran riippuen yksilöllisestä ansiorajasta.

25 25 työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättäminen ajalla Ansiorajan ylittyessä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla on mahdollisuus hakea eläkkeen lepäämään jättämistä. Eläkkeen voi jättää lepäämään yhtäjaksoisesti 3 24 kuukauden ajaksi. Eläkkeen lepäämisen aikana ansiorajoja ei ole. Kun ansiot laskevat alle ansiorajan, eläke jatkuu entisen suuruisena ilman työkyvyn arviointia. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle on myönnetty eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä. Työstä eläkkeen rinnalla tai eläkkeen levätessä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Lisäkertymän voi hakea myöhemmin vanhuuseläkkeeseen.

26 26 Opiskelu (laki julkisista työvoimapalveluista, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, laki aikuiskoulutuksesta, työeläkelait, laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista) Sairastua voi jo ennen kuin ammatinvalintaa on tehty. Tällöin sairauden tuomat haasteet on syytä ottaa huomioon uraa suunnitellessa ja opiskelupaikkaa valitessa.

27 27 ammatinvalinnan ohjaus TE-toimistot tarjoavat ammatinvalinnan ohjausta. Työhallinnon verkkosivuilta löytyy ammatinvalinnan testejä. TE-toimistosta voi myös varata ajan ammatinvalinnan psykologille, joka auttaa henkilökohtaisesti kartoittamaan omia vahvuuksia ja soveltuvuutta eri aloille. Lisätietoja saa osoitteesta oppilaitokset Suurin osa sairastuneista pystyy opiskelemaan tavallisissa oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisten henkilöiden ja erilaisten oppijoiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi. Erityisjärjestelyjä voidaan tehdä koskien esimerkiksi koe- ja opetustilanteita, apuvälineitä, materiaaleja tai palveluja. Ammatillinen erityisopetus on suunnattu esimerkiksi sairauden tai vamman takia erityistä tukea ja järjestelyjä tarvitseville opiskelijoille. Erityisopetus voidaan järjestää myös tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Tällöin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Lisätietoa erityisoppilaitoksista saa osoitteesta ja opiskelu ammatillisena kuntoutuksena Jos sairaus rajoittaa ammatinvalintaa tai edessä on alan vaihtaminen, koulutusta voi hakea ammatillisena kuntoutuksena. Nuorten kohdalla ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan Kelan kautta. Kelan kuntoutusrahaa voi saada sekä keskeneräisten opintojen loppuun saattamiseksi

28 28 että uuteen ammatilliseen koulutukseen. Lisätietoja saa Kelasta. Tukea työelämässä olevien uudelleenkoulutukseen voi hakea työnantajan eläkevakuuttajalta ammatillisena kuntoutuksena.

29 29 Vammaistuki ja hoitotuki (vammaisetuuslaki ja -asetus) Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden itsenäistä selviytymistä arjessa.

30 30 vammaisetuuksien hakeminen Vammaisetuuksia haetaan Kelasta. Hakemuksen lisäksi on toimitettava lääkärinlausunto C tai muu lääkärinlausunto, jossa kuvataan hakijan sairauden tai vamman aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen sekä hänen avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeensa. vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle Vammaistukea maksetaan jokapäiväisen elämän, työssäkäynnin ja opiskelun helpottamiseksi 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen, kun sairaus heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee itsessään aiheuttaa erityiskustannuksia sekä aiheuttaa lääketieteellisin perustein arvioitavissa olevaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai erityisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää työssäkäyvälle, opiskelevalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle. Vammaistuki on verotonta tuloa. ERITYISKUSTANNUKSET Erityiskustannuksia ovat tarpeelliset ja ylimääräiset kustannukset, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Niitä ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, kotitaloustöistä aiheutuneet kustannukset, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kustannukset sekä ylimääräiset matkakustannukset. Kustannuksia on oltava vähintään kuuden kuukauden ajalta.

31 31 Vammaistuen tasot: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia, henkilö saattaa olla oikeutettu perusvammaistukeen. Perusvammaistukea ei kuitenkaan myönnetä pelkän haitan tai pelkkien erityiskustannusten perusteella. Erityiskustannuksia tulee olla ainakin vähintään perusvammaistuen verran kuukaudessa. Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavaa haittaa, huomattavia erityiskustannuksia tai tarvetta säännölliseen ohjaukseen, valvontaan tai toisen henkilön antamaan apuun henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella viikoittain, henkilö saattaa olla oikeutettu korotettuun vammaistukeen. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen toimintoja. Korotettu vammaistuki voidaan myöntää pelkkien erityiskustannusten perusteella, mutta niitä on oltava ainakin tuen verran. Ylimpään vammaistukeen on oikeutettu vaikeasti vammainen henkilö. Tukea voidaan myöntää myös huomattavien erityiskustannusten vuoksi, mutta kustannuksia tulee olla ainakin tuen verran kuukausittain. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö on työssä tai työmarkkinoiden käytettävissä. Siksi hänellä ei ole oikeutta eläkettä saavan hoitotukeen, vaan hänelle voidaan myöntää vammaistukea. eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tulee aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai erityisiä kustannuksia.

32 32 Eläkettä saavan hoitotukea voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle Suomessa asuvalle eläkettä tai vastaavaa tuloa saavalle. Hoitotuki on verotonta tuloa. Eläkettä saavan hoitotuen tasot Perushoitotukeen on oikeus henkilöllä, joka vähintään viikoittain tarvitsee apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan tai ohjausta ja valvontaa niissä. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen toimintoja. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta tukeen. Perushoitotukea voidaan myöntää myös pelkästään erityiskustannuksien perusteella, jos niitä on keskimäärin perushoitotuen verran kuukaudessa. Korotettuun hoitotukeen on oikeus, jos tarvitsee jokapäiväisesti aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tai säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi korotetun hoitotuen voi saada myös erityiskustannusten perusteella, jos sairaus aiheuttaa niitä huomattavan määrän ja vähintään tuen verran kuukausittain. Ylimpään hoitotukeen on oikeus henkilöllä, joka tarvitsee ympärivuorokautisesti toisen henkilön apua hoitoon ja valvontaan. Sitä voi saada myös erityiskustannusten perusteella, jos niitä on vähintään tuen verran kuukausittain. Hoitotuki on verotonta tuloa.

33 33 Toimeentulo (sairausvakuutuslaki ja -asetus, kansaneläkelaki ja -asetus, työeläkelait, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, laki takuueläkkeestä, toimeentulotukilaki) Henkilön, jolle sairaus, vika tai vamma aiheuttaa ohimenevän tai toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, toimeentulon turvaa sairauspäiväraha tai eläke. Toimeentulotuki turvaa jokapäiväisistä menoista selviytymisen, jos sairauspäiväraha, eläke tai varat eivät ole riittäviä.

34 34 sairauspäiväraha Kela maksaa sairauspäivärahaa vuotiaalle hakijalle, jos hän on sairautensa vuoksi työkyvytön ja hän on ollut työssä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen sairastumistaan. Hakijalla on oikeus päivärahaan kymmenen päivän omavastuuajan jälkeen. Jos kolmen kuukauden työedellytys ei täyty ennen sairastumista, omavastuuaika on 55 päivää. Päiväraha on ansiosidonnainen verotettava etuus, jota maksetaan arkipäiviltä. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa vahvistetun vuosityötulon mukaan. Kela saa verotustiedot suoraan verottajalta. Sairauspäivärahaa voi saada vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päiväraha maksetaan vähimmäispäivärahan suuruisena. Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä. Sitä maksetaan arkipäiviltä eli maanantaista lauantaihin. Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa. Kun hakijan oikeus sairauspäivärahaan päättyy mutta työkyvyttömyys jatkuu, on haettava työkyvyttömyyseläkettä. Jos sairauspäivärahajakso on päättynyt eikä eläkettä ole myönnetty, on syytä ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi toimeentulon turvaamiseksi. Näin on syytä toimia, vaikka työsuhde olisi vielä voimassa. osasairauspäiväraha Kelan maksaman osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea aiemmin kokoaikaisesti työskennelleen vuotiaan työntekijän paluuta työhön ja työssä pysymistä. Osasairauspäivärahassa on omavastuuaika, jos sitä haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa. Muutoin omavastuuaikaa ei ole. Työskentelyn voi aloittaa vasta omavastuuajan jälkeen. Työajan on vähennyttävä prosenttia aiemmasta. Osasairauspäivärahan suuruus on puolet sairauspäivärahasta. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 72 arkipäivää. Osasairauspäiväraha on verotettavaa tuloa.

35 35 eläkkeet Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä. Työeläke on omien ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturva. Se turvaa toimeentulon sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai jonka kertynyt työeläke on pieni. Kelan maksama eläke on kansaneläke. Työeläkelaitos maksaa työeläkkeen. Eläkettä on haettava joko Kelasta tai työeläkelaitoksesta. Kummankin järjestelmän etuuksiin kuuluvat mm. vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja perhe-eläke. Eläkejärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vanhuuseläke mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. kansaneläke Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke vähenee työeläkkeen kasvaessa. Lisäksi sen suuruuteen vaikuttaa henkilön ikävuoden välillä Suomessa asuman ajan pituus. Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen voivat saada kansaneläkettä, työ- ja virkasuhteeseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä saavat henkilöt. Lapsikorotus maksetaan jokaisesta omasta tai puolison Suomessa asuvasta alle 16-vuotiaasta lapsesta, joka elää samassa taloudessa.

36 36 työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkettä voi Kelasta saada vuotias, joka ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Kansaneläkkeenä saatavan työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on kiinteä, mutta muut eläketulot vähentävät sitä. Työeläkejärjestelmässä omaan työssäoloaikaan ja ansioihin perustuva työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vuotialle. Molemmissa järjestelmissä eläke voi olla toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi myönnetty kuntoutustuki. Eläkettä haettaessa työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Arvioinnissa huomioidaan myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, asuinpaikka ja mahdollisuudet saada ammattitaitoaan vastaa työtä. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi työeläkkeensaajan täyttäessä 63 vuotta ja kansaneläkkeensaajan 65 vuotta. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE JA KUNTOUTUSTUKI Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea voi saada, kun mahdollisuuksia kuntoutua työkykyiseksi selvitetään tai kun on kuntoutuksessa. osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada ainoastaan työeläkelakien mukaisena eläkkeenä. Sen suuruus määräytyy eläkkeensaajan oman työssäoloajan ja ansiotulojen mukaan. Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen sairaudestaan huolimatta jatkamaan ansiotyötä. Osatyökyvyt-

37 37 tömyyseläkkeen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa vähennettynä. Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai osakuntoutustukena määräajaksi. Sen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi hakea ennakkopäätöksen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. ansiotyö työkyvyttömyyseläkkeellä Työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita eläkkeen lisäksi vähintään takuueläkkeen määrän kuukaudessa ilman, että sillä on vaikutusta maksettavaan eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enemmänkin. Tarkka summa ilmoitetaan eläkepäätöksessä. Jos ansiot ylittävät rajan, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä aletaan maksaa uudelleen, jos työteko päättyy tai ansiotulot jäävät alle edellä kuvatun rajan. takuueläke Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle vähimmäiseläkkeen. Sitä on haettava Kelasta. Sen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta sen suuruuteen. Eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät pienennä takuueläkettä. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke voi vähentää yleistä asumistukea ja toimeentulotukea. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä.

38 38 toimeentulotuki Jos henkilön tulot ja varat ovat riittämättömiä jokapäiväisiin menoihin, hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen, jota haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Perusosalla hakijan pitää kattaa lähes kaikki arjen kulut, täydentävä toimeentulotuki on suunnattu ainoastaan erityiskustannuksiin, kuten sairaus- ja lääkekuluihin.

39 39 Verotus (tuloverolaki ja -asetus) Pitkäaikaissairaan on mahdollista saada verovähennyksiä tuloverotuksessaan.

40 40 verovähennyksen hakeminen Tuloverotuksessa on mahdollista saada verovähennyksiä. Näiden saamiseksi verovelvollisen on esitettävä verottajalle vähennyksen tekemistä ja tarvittaessa kirjallinen selvitys vaatimuksen tueksi. veronmaksukyvyn alentumisvähennys Jos henkilön tulot ja varat ovat esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden vuoksi oleellisesti vähentyneet, hän voi vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Yksinomaan sairaudesta aiheutunut veronmaksukyvyn alentuminen voi olla vähennysperusteena silloin, kun henkilön ja hänen perheensä sairauskustannusten määrä ylittää 700 euron rajan. Vähennysoikeuteen vaikuttavat lisäksi puolison tulot. Vähennys on harkinnanvarainen, vaikka edellytykset täyttyisivätkin. Verovelvollisen ja hänen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna tulee olla vähintään 700 euroa ja samalla 10 prosenttia puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Vähennys ansiotuloista, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut, on enintään euroa. invalidivähennys Invalidivähennykseen on oikeutettu henkilö, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 prosenttia. Vähennyksen saamiseksi tulee verottajalle toimittaa ensimmäisellä kerralla lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta ilmenevät.

41 41 Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-aste on 100 prosenttia ja osaeläkettä saavan 50 prosenttia ilman eri selvitystä. Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on 440 euroa. kotitalousvähennys Kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannukset voi osittain vähentää verotuksessa. Vähennysoikeus koskee myös oman tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennyksenä voidaan vähentää 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on verovelvollista kohti 2000 euroa vuonna Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu. Vähennys myönnetään vain, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Vähennystä ei voi saada, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten esimerkiksi omaishoidontukea tai kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin.

42 42 Liikkuminen (ajoneuvoverolaki, autoverolaki, vammaispalvelulaki) Pitkäaikaissairaiden liikkumista helpottavat lakisääteiset tukitoimet ja eri toimijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvat alennukset.

43 43 alennukset ja avustaminen liikennevälineissä Useat julkisen liikenteen toimijat antavat eläkeläisille ja liikuntavammaisille alennuksia matkan hinnasta. Toimijoiden alennuksen toteutustavat vaihtelevat huomattavasti. Rautatieliikenteessä ja lentoliikenteessä on lakisääteinen velvoite avustaa liikuntavammaista matkustajaa. Muut julkisen liikenteen toimijat järjestävät avustamisen haluamallaan tavalla. Linja-autot Täydellä tai määräaikaisella eläkkeellä olevat alle 65-vuotiaat henkilöt voivat saada alennusta 30 prosenttia yli 80 kilometrin pituisista yhdensuuntaisista linja-automatkoista. Alennuksen saa kuvallisella Kela-kortilla, työeläkekortilla ja Matkahuollon eläkeläiskortilla, 65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen pelkällä henkilöllisyystodistuksella. Liikuntavammainen henkilö voi saada paikallisliikenteen matkoista invalidialennusta, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Lisätietoa saa kunnan liikennelaitokselta ja liikennöitsijältä. Junat, laivat ja lentokoneet Eläkkeensaajat voivat saada junalipusta eläkeläisalennuksen, joka on 50 prosenttia lipun hinnasta. Alennuksen saamiseksi 65 vuotta täyttäneiden on todistettava ikänsä. Alle 65-vuotiaat saavat alennuksen kuvallisella Kela-kortilla, työeläkekortilla ja VR:n E-kortilla. VR:n henkilökunta avustaa pyydättäessä junaan nousemisessa tai junasta poistumisessa. Saattajalla on oikeus matkustaa maksutta. Avustajapalvelu on tilattava etukäteen. Lisätietoa junien vammaispalveluista saa VR:ltä. Myös laivayhtiöt voivat tarvittaessa helpottaa matkustajan pääsyä laivaan ja laivasta pois. Lisätietoa saa laivayhtiöiden myyntipalveluista. Eläkkeensaajat voivat saada alennusta myös lennoista. Jos matkustaja tarvitsee lentokentällä apua, siitä on hyvä ilmoittaa etukäteen. Lisätietoa alennuksista saa lentoyhtiöistä. Avustamisesta lentokentällä saa lisätietoa lentoyhtiöistä, lentoasemilta sekä lentoasemia ylläpitävältä Finavialta.

44 44 taksimatkat ja kuljetuspalvelu Kunnan sosiaalitoimi korvaa vaikeavammaiselle vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita, esimerkiksi taksimatkoja. Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Vaikeavammainen henkilö saa itse päättää, montako kuljetuspalvelumatkoista käyttää asuinkunnassa ja montako lähikunnissa. Kuljetuspalveluja on oltava käytettävissä kaikkina viikonpäivinä ja eri vuorokaudenaikoina. Välttämättömillä työhön ja opiskeluun liittyvillä matkoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkoja kotoa työ- tai opiskelupaikalle sekä takaisin kotiin. Näitä matkoja kunnan on korvattava tarpeellinen määrä. Laissa ei ole asetettu vähimmäis- eikä enimmäismäärää. Kuljetuspalveluista voidaan periä maksu, joka saa olla enintään paikkakunnan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu kohtuullinen maksu. Kuljetuspalvelujen tilaamisesta ennakkoon taksiyrittäjä ei saa periä niin sanottua ennakkotilausmaksua. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava haettaessa kuljetuspalvelua kotikunnasta. Saattajapalvelu on järjestettävä esimerkiksi silloin kun taksinkuljettajan antama apu ei ole riittävää. Saattajapalvelu on maksutonta. Lisätietoja saa kotikunnan sosiaalitoimesta. Kunta myöntää kuljetuspalvelua myös sosiaalihuoltolain perusteella. Kunta voi järjestää yksilöllisiä kuljetuspalveluja henkilöiden itsenäisen

opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja sosiaaliturva Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 38 1. painos 2012 2. tarkistettu painos 2014 ISBN 978-952-9797-82-0 (pdf) Työryhmä: Lakimies

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 1 Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 2 kelan sairaanhoitokorvaukset Lääkekustannusten korvaukset Potilas

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan kortit Kela-kortti on Kelan asiakaskortti. Se voi olla kuvaton tai kuvallinen. Kuvallisia kortteja ei enää myönnetä. Kuvaton kortti annetaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 MITÄ KÄSITELLÄÄN? Sosiaaliturva ja palvelut perustuvat ihmisen toiminta- ja työkykyyn -> eivät tiettyyn

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb)

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) TERVEYDENHUOLTO Maksut: - sairaalan hoitopäivämaksu 26 /vrk; poliklinikkamaksu 22 - sarjahoitomaksu 6 / käynti - max 45 kertaa - sakkomaksu 27 - maksukatto

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

HAKEMUS. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista.

HAKEMUS. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista. HAKEMUS 1 TUUSULAN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA SAAPUNUT / 20 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia

Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia Lähde: www.nivelreuma.net (Reumaliitto) Kansaneläkelaitoksen eli Kelan ja kuntien välillä on työnjako, jolla pyritään turvaamaan yksityisten kansalaisten selviytyminen

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 21.1.2016/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 8.5.2013/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 7.1.2015/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA Perusturvaltk. 24.3.2014 32 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA kuva Anne-Maria Näkkäläjärvi SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

SYÖPÄPOTILAAN SOSIAALIETUUDET PÄHKINÄNKUORESSA...

SYÖPÄPOTILAAN SOSIAALIETUUDET PÄHKINÄNKUORESSA... 1 Sisällys SYÖPÄPOTILAAN SOSIAALIETUUDET PÄHKINÄNKUORESSA.... 2 Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa.... Sosiaalityöntekijä.... Potilasasiamies.... Sosiaaliasiamies.... Julkinen terveydenhuolto.... Julkisen

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Munuaispotilaan sosiaaliturva

Munuaispotilaan sosiaaliturva Munuaispotilaan sosiaaliturva -munuaispotilaan hoidon asiantuntijakoulutus / 2006 Sosiaalityöntekijä Riitta Björninen/TAYS Esimerkkipotilas: munuaispotilas Erkki 43v. Vuorotyössä tehtaassa, työ on fyysisesti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN HAKEMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN HAKEMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SAAPUNUT / 200 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen 1.11.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen Sodankylän kunnan perusturvalautakunta on hyväksynyt uudet ohjeet maksuttomien hoitotarvikkeiden

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKINTAAN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKINTAAN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKINTAAN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankintaan. Avun tarve

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot