Uusi Oulu ja talous-, henkilöstö- ja hallinnon tukipalvelujen tuottaminen sisäisellä palvelukeskusmallilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Oulu ja talous-, henkilöstö- ja hallinnon tukipalvelujen tuottaminen sisäisellä palvelukeskusmallilla"

Transkriptio

1 Uusi Oulu ja talous-, henkilöstö- ja hallinnon tukipalvelujen tuottaminen sisäisellä palvelukeskusmallilla Luonnos Ns. Haltu-työryhmän loppuraportti

2 2(40) Sisältö 1. Tiivistelmä Haltu työryhmän toimeksianto Viestintä Nykytila Toimintaympäristön muutokset Hyöty- ja riskianalyysi Odotukset ja tarpeet Konsernipalvelut Palvelukokonaisuudet Sopimusohjaus ja keskeiset periaatteet Sisäinen palvelukeskus, toimintatapamäärittelyä Kustannushyöty Tavoiteasetantaa Toteuttamissuunnitelma Toiminta-ajatusluonnos, visioluonnos sekä kriittisiä menestystekijöitä Organisaatiomalli ja johdon roolit sekä tiimityön malli Kuulemis- ja keskustelutilaisuudet sekä kirjallisesti esitetyt palautteet...37 Liitteet...39

3 3(40) 1. Tiivistelmä Kuntaliitoksen nykytilakartoituksina selvitettiin myös talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelujen operatiivisen työn laajuus. Kartoitus tehtiin kaikissa Oulun kaupungin hallintokunnissa ja liikelaitoksissa sekä Haukiputaan, Kiimingin, Yli-Iin ja Oulunsalon kaikissa yksiköissä. Tässä kartoituksessa selvisi, että Uudessa Oulussa tämän alueen osaajia on yhteensä n Talous- ja henkilöstöhallinnon tietyissä prosesseissa (suurimmat: palkanlaskenta, kirjanpito, maksuliikenne ja osto- ja myyntireskontrat) on syntymässä alueellinen palvelukeskus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Uuteen yhtiöön siirtyy yli 90 henkilöä. Uudessa Oulussa olisi tämänkin jälkeen yli 500 toimistoalan operatiivista osaajaa. Kyselyssä kysyttiin myös henkilöiden eläköitymissuunnitelmia. Vapaaehtoisista vastauksista saatiin tieto, että n. 120 henkilöä suunnittelee eläköitymistä 2018 loppuun mennessä siten, että lähivuodet ovat eläköitymismääriltään isoimmat. Kuntaliitos tuottaa tilanteen, jossa hallinnossa on päällekkäisiä osaajia. Talouden ja hallinnon tukipalvelujen toimintaympäristössä on kuntaliitoksen lisäksi muitakin merkittäviä muutostekijöitä esim. työprosessien sähköistyminen ja automatisoituminen (esim. sähköiset henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmät). Uudessa Oulussa on myös vähemmän hallintokuntia kuin esim. nykyisessä Oulun kaupungissa. Työryhmä on pohtinut laajemminkin näihin sisäisiin palveluihin liittyviä toiminta-ympäristömuutoksia kappaleessa 5. Tukipalvelutyössä on siis olemassa vähentämismahdollisuus monen muuttujan yhteissummana. Jos luonnollinen poistuma pystyttäisiin hyödyntämään, on operatiivisissa palveluissa 5,1 M :n säästöpotentiaali, josta n. 1 M, on alueellisen palvelukeskuksen toiminnoissa ja loput Oulun kaupunkiin jäävissä palveluissa. Kustannushyötylaskelmat on esitetty tässä raportissa kappaleessa 10. Kustannussäästömahdollisuuden hyödyntäminen vaatii prosessien kehittämistä sekä luonnollisen poistuman ja urakiertohalukkuuden hyödyntämistä. Nämä taas vaativat osaamisen kehittämistä.

4 4(40) Uuden Oulun johtamisjärjestelmävalmistelussa on tukipalveluissa esitetty kaksi keskitettyjen palvelujen mallia. 1) Konsernin strategiset ja johtamista tukevat tukipalvelut tuotetaan keskitetysti konsernipalveluissa, esim. controller -toiminnot tila ja hankesuunnittelu viestintä lakiasiat riskienhallinta projektinhallinta 2) Konsernin operatiiviset tukipalvelut tuotetaan keskitetysti liikelaitoksissa, esim. asiakaspalvelut talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä johdon assistenttipalvelut hankinnat tilahallinto Uudessa Oulussa on myös joukko liikelaitoksia. Oulussa Oulun Konttori on toiminut nyt viisi vuotta laaja-alaisena sisäisenä palvelukeskuksena (nykyinen palveluvalikoima ja muut perustiedot liitteenä 1). Operatiivisten toimistopalveluiden kehittäminen ja tämän työn toimintaympäristössä olevan kehityspotentiaalin hyödyntäminen voidaan tehokkaasti toteuttaa sisäisellä palvelukeskusmallilla. Sisäisen toimistoalan tukipalveluihin keskittyvän palvelukeskuksen hyötyjä ovat mm. seuraavat (ks. kappale 6): Kustannustehokkuuden lisääntyminen Tukipalvelujen omistajaohjausmahdollisuus ja kehityksen kokonaisseuranta Yhden toimijan vastuulla oleva yhtenäinen rajapinta alueelliseen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen Palveluprosessit ja liikelaitokset voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ilman tukipalvelujen tuotantoriskiä Yhtenäinen prosessien kehittäminen (mm. tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen) ja uusien toimintatapojen tehokas hyödyntäminen Raportoinnin yhtenäinen laatu ja esimiestuki Osaamisen kehittäminen ja asiakastarpeen mukaisuus Konsernipalvelujen linjausten tehokas käytännöllistäminen Laajat urakiertomahdollisuudet ja henkilökunnan yhtenäinen kohtelu

5 5(40) Keskeistä on myös se, että sisäisen palvelukeskuksen mallissa toimistoalan tukipalveluissa on kattavasti käytössä sisäinen sopimusohjaus ja palvelusopimus, johon palvelut on tuotteistettu ja niiden palvelutasot on määritelty. Näin viimeinenkin laaja tukipalvelutuotanto tulisi sopimusohjauksen piiriin. Koska Oulunsalossa ja Kiimingissä on jo käytössä laaja-alaiset sisäiset tukipalvelupalvelukeskusmallit, toteutetaan myös periaatetta hyödyntää Uuden Oulun rakentamisessa nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä. Kun tässä puhutaan palvelukeskusmallista, tarkoitetaan palvelujen hallinnollisen vastuun keskittämistä yhdelle yksikölle, ei välttämättä fyysistä keskittämistä. Palvelukeskuksen ja asiakkaiden välisissä keskusteluissa sekä sopimuksissa selviää lopullisesti, mitkä palvelut on hyvä tuottaa lähellä asiakasta ja onko joukossa palveluita tai palvelun osia, joita voidaan fyysisesti keskittää samoihin tiloihin. Tässä raportissa kuvattu sisäinen palvelukeskus on Uusi Oulun Konttori (liikelaitoksen nimi voi muuttua), jonka uudenlaisen toimintatavan määrittely kuuluu myös työryhmä toimeksiantoon. Kun nyt liikelaitos on toiminut pääosin tuotantolähtöisyyttä painottavalla toimintaperiaatteella, jatkossa toimintatapaa kuvaa myös asiakasläheisyys ja asiakaskohtaiset palvelut. Tällä hetkellä esim. Oulun kaupungissa on järjestetty hyvin erilailla lähiesimiehen työn tuki esim. tietojärjestelmien käytössä. Myös sisäisessä palvelukeskusmallissa on mahdollisuus halutuntasoiseen esimiestukeen asiakkaan valinnan mukaan. Yleisemminkin sisäisen palvelukeskuksen toiminta lähtee asiakkaiden tilauksista ja tarvemäärityksistä. Prosessien kehittämisen lisäksi mallissa on keskeistä asiakaskohtaiset ratkaisut ja tilaukset. Merkittävää on myös se, että sisäisen palvelukeskusmallin laajassa muodossa, ei synny rajapintoja palvelukeskuksessa ja hallintokunnissa tehtävän tukipalvelun välille, koska kaikki operatiiviset tukipalveluprosessit ovat yhden yksikön vastuulla. Suunnitellun sisäisen palvelukeskuksen palvelut kattavat kaiken toimistopalvelut talous- hallinto ja henkilöstöpalveluissa, myös koulusihteereiden ja johdon assistenttien tuottamat palvelut. Mallin käyttöönotto tapahtuisi vaiheittain niin, että viimeistään mennessä malli on käyttöönotettu palveluprosesseissa ja niihin kuuluvissa liikelaitoksissa sekä konsernihallinnossa. Pääsääntöisesti käyttöönotto tapahtuisi kuntaliitoksen palvelujen yhdistämisaikataulun mukaisesti, mutta voitaisiin sopia myös asiakaskohtaisesti. Muissa liikelaitoksissa käyttöönotto tapahtuisi vasta kuntaliitoksen jälkeen. Yhtiöille palvelujen käyttö olisi vapaaehtoista. Kuntaliitoskunnista Oulun kaupunkiin siirtyvä henkilöstö siirtyisi palvelukeskukseen hallinnollisesti samalla aikataululla kuin muukin tulevien palveluprosessien ko. tukihenkilökunta. Tässä raportissa on analysoitu niitä odotuksia ja osaamistarpeita (kappale 7), joita tulevilla asiakkailla olisi sisäiselle palvelukeskukselle. Asiakkaan odottavat etenkin

6 6(40) laajaa ja joustavaa tukea ydinprosessien toiminnalle, moniosaamista ja korkeaa tietojärjestelmäosaamista. Lisäksi työryhmässä on suunniteltu sopimusohjauksen periaatteita ja sisäisen palvelukeskuksen alustavaa toimintatapamäärittelyä ja muita toimintaperiaatteita (ks. kappaleet 8 ja 9). Palvelusopimuksella määriteltäisiin mm. asiakaskohtainen palvelukonseptin sisältö, laatutasot sekä asiakkaan ja palvelutuottajan vastuu. Myös hinnoittelumallia on suunniteltu alustavasti. Sisäisen palvelukeskusmallin toimintatavan kuvaamiseksi raportti sisältää myös alustavan toiminta-ajatuksen, visio ja strategiset päämäärät sekä alustavan ylätason organisaatiomalli. Lisäksi on kuvattu johdon roolit sekä vastuut sekä tiimityön toimintamallia (kappaleet 13 ja 14). Lisäksi raporttiin on kerätty elokuiselta henkilökunnan kuulemis- ja keskustelukierrokselta niissä esiin nousseet keskusteluteemat ja ammattijärjestöjen jo aiemmin esiin nostamat huolet (kappale 15).

7 7(40) 2. Haltu-työryhmän toimeksianto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti työryhmän : Hallinnon tukipalvelujen tuottaminen Uudessa Oulussa (ns. Haltu-työryhmä). Työryhmän kokoonpano Timo Nousiainen, työryhmän puheenjohtaja Pirjo Mäkinen, valmisteluvastuullinen Esa Katajamäki/Hannele Pöykkölä Maria Ala-Siuru Jyrki Ojala Anne Piikivi Heidi Alatalo Mika Penttilä Päivi Saari Antti Koistinen Ari Ylinärä Elsa Väänänen Kaisu Paananen, Jyty Karita Alanko-Ojala, JHL Seija Mäenpää, sihteeri ( alkaen Jussi Kauppi) Toimeksiannon tavoitteet ja tehtävät olivat seuraavat: - tavoitteena on Uuden Oulun hallinnon tukipalvelujen organisointi niin, että kuntaliitoksen hyödyt saavutetaan ja siirrytään sopimusohjaukseen - tehtävänä on valmistella sisäisen palvelukeskusmallin käyttöönotto- ja toteutussuunnitelma talous-, henkilöstö- ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa Toimeksiannon aikataulu oli seuraava: Mallin käyttöönoton valmistelu mennessä ja toteutussuunnittelu mennessä. Työryhmä jatkaa seuranta/asiakasryhmänä saakka. Toimeksianto koskee Uuden Oulun peruskuntaa, sisäisiä ja ulkoisia liikelaitoksia ja myös yhtiöt voivat halutessaan ostaa palveluja sisäisestä palvelukeskuksesta. Toimeksianto ei koskenut päällikkötasoa eikä controllereita. Työryhmällä on ollut kuusi kokousta ja kaksi työpajapäivää, joihin osallistui noin 70 henkilöä.

8 8(40) 3. Viestintä Haltu-työryhmä määritteli muutosviestinnän keskeisiä periaatteita kokouksessaan Työryhmän viestintäsuunnitelman mukaan muutosviestinnän tarkoitus on auttaa ymmärtämään muutoksen syyt ja sen tavoitteet, muutoksen merkityksen työprosesseissa ja tavoissa sekä tehdä muutostyötä yhdessä henkilökunnan kanssa ja siten auttaa heitä sitoutumaan muutokseen. Viestintä voi olennaisesti vähentää henkilöstön kokemaa epävarmuutta muutostilanteessa ja voidaan rohkaista ihmisiä näkemään muutos mahdollisuutena ja ohjata vastarinta positiiviseksi voimavaraksi. Viestinnän perusperiaatteita Haltu-työryhmässä: Haltu-työryhmän perusviesti on, että kyseessä on yksi Uuden Oulun johtamisjärjestelmäratkaisu: uudessa Oulussa henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut tuotetaan sisäisellä palvelukeskusmallilla Viestinnässä on käytössä parhaat madolliset viestintäkanavat Yhtenäinen infoaineisto käytössä Viestitään avoimesti, vuorovaikutteisesti ja tasapuolisesti Uuden Oulun kuntien henkilöstöä Viestitään suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista Mahdollisen mediaviestinnän hoitaa työryhmän puheenjohtaja Timo Nousiainen

9 9(40) 4. Nykytila Toimistohenkilöstön nykytilan kartoitus tehtiin syksyllä 2010 kuntaliitoskunnista, (Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii, Oulunsalo ja Oulu). Kartoituskyselyyn antoi tiedot yli 600 henkilöä. Nykytila kartoitettiin taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja hallinnon palveluista. Lisäksi mukana kartoituksessa oli erityisryhmiä kuten koulusihteerit, virastomestarit, painatuspalvelut, hankintapalvelut, sekä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä toimiva toimistohenkilöstö. Kartoitus ei koskettanut päällikkötasoa, controller eikä johtajatasoa. Kartoituksen Oulun Konttoria laajemmasta kattavuudesta sovittiin projektipäällikkö Nousiaisen ja Marja Ala-Siurun kanssa. Nykytilan kartoitus toteutettiin yksilötasolla. Kartoituksessa kysyttiin henkilön nimi, nimike, viran/työsuhteen kokoaikaisuus, yleiskuvaus tehtävästä, työyksikkö, laskennallinen eläkkeelle jäänti vuosi. Lisäksi henkilöt arvioivat tehtävien jakaantumisen henkilötyövuotena (HTV) taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja hallintopalveluihin. Myös nämä pääkohdat on jaoteltu alakohtiin. Yksilötasoinen nykytilan kartoitus toteutettiin tarkalla tasolla, jotta se mahdollistaisi tarkan jatkosuunnittelun ja saadaan lähtötilatiedot tulevaan kehityksen seurantaan. Oulun kaupunki on merkittävästi keskittänyt vuodesta 2006 alkaen taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja hallinnon tukipalveluja sekä kaupunkilaisten asiakaspalveluja palvelukeskusmalliin, Oulun Konttoriin. Oulun Konttorin prosessinosissa työn tuottavuus on 4,5 vuoden aikana kohonnut n. 45 %. Nykytilan kartoituksessa näkyykin selkeästi, että hallintokunnissa on merkittävästi vähemmän henkilöstöhallinnon palveluja kuin taloushallinnon palveluja nyt, kun palvelut on keskitetty. Taloushallinnon palveluista merkittävä osa asiakkaan puolella on ostolaskuihin ja myyntilaskuihin liittyvää sekä taloussihteeritehtävät, joita on mm. talousarvioon, seurantaan ja tilinpäätökseen liittyviä tehtäviä. Hallinnon palvelut taas koostuvat lähinnä erilaisista sihteeritehtävistä. Operatiivisesta tukihenkilöstöstä työskentelee taloushallinnon tehtävissä n. 34 %, henkilöstöhallinnon tehtävissä n. 20 % ja erilaisissa hallinnon tehtävissä n. 46 %. Taulukossa on nykytilakartoituksessa liitoskunnista ilmoitetut henkilömäärät. Luvut pitävät sisällään myös alueelliseen palvelukeskukseen siirtyvät n. 90 henkilöä.

10 10(40) Tässä kartoituksessa kartoitettiin myös koulusihteeripalvelut, koska ko. ammattiryhmän tehtävät liittyvät merkittävästi mm. palkanlaskentaan ja muuhun henkilöstöhallintoon sekä taloushallinnon prosesseihin. Lisäksi tehtäviin kuuluvat rehtoria tukevat assistenttitehtävät, yleiseen kaupungin hallintoon sekä oppilashallintoon liittyvät tehtävät. Koulusihteerit ovat myös ryhmänä kohtalaisen suuri (n. 60 henkilöä) ja siten merkittävä osa kaupungin operatiivisissa tukipalveluissa. Liitoskunnat Henkilölukumäärä Haukipudas 42 Kiiminki 35 Oulunsalo 25 Yli-Ii 8 Oulu 504 Yhteensä 614

11 11(40) 5. Toimintaympäristön muutokset Työryhmä teki kartoitettuun työhön liittyvän toimintaympäristötarkastelun. Kartoituksen ulkopuolelle rajautuivat yleiset kuntiin kohdistuvat toimintaympäristötekijät esim. julkisten palvelujen tuottavuuden lisäyspaineet. Tällä hetkellä on menossa kuntaliitoksen lisäksi monia merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttava toimistohenkilöstöön, sen laatuun, määrään ja tuottavuuteen. Näistä suurimmat ovat: talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke (Oulu ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) prosessien sähköistäminen ja toimistotyön väheneminen/loppuminen sekä uudet osaamistarpeet omistajaohjauksen muut mahdolliset linjaukset, jotka välillisesti vaikuttavat toimistotyyppiseen työhön

12 12(40) Toimintaympäristön keskeisimpiä muuttujia ovat: Tärkeimmät muuttujat Mitä tarkoittaa Konkretiaa (mitä ratkaistava) Kuntaliitoksen myötä tämänkin alueen asiantuntijoissa on päällekkäistä osaamisresurssia. Kuntaliitoksessa tavoitellaan n. 20 M kustannussäästöjä, josta tämän osan potentiaali on n. 5,1 M. Oulunsalossa ja Kiimingissä hyviä kokemuksia laajasta sisäisestä tukipalvelukeskusmallista. Yleiskustannukset nousee: viiden kunnan yleiskustannukset Uudelleensijoituspainetta Tilahaasteita, mihin ihmiset sijoittuvat. Uuden Oulun johtamisjärjestelmässä on vain kolme suurta palvelukokonaisuutta. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietyt prosessit muodostuvat omaksi organisaatiokseen (alueellinen yhtiö) Kaupungin puolelle jäävissä prosessiosissa on vielä runsaasti kehittämismahdollisuuksia (Deloitte2008). Konsernipalveluille tulee uusi rooli Monituottajamallin nykyistä laajempi käyttö Alihankinta ja ulkoisten palvelujen käyttömahdollisuudet lisääntyy myös tukipalveluissa Kaupungin yhtiömallin mahdollinen lisääntyvä käyttö Tuottaa myös päällekkäisyystilannetta sekä kustannushyötypotentiaalia. Kaupungin ja yhtiön välinen rajapintavastuun tulee olla keskitetty ja tehokas. Huonosti hoidettu rajapinta maksaa. Hyvä rajapinta luo hyvät toimintaedellytykset yhtiölle ja tehostaa kaupungin puolen prosessinosia. Ko. työssä jatkuu kehitys, jossa prosessit sähköistyvät/ automatisoituvat ja sitä kautta tapahtuu työn vähenemistä/ loppuminen tai tulee aivan uudenlaisen osaamisen tarvetta. Uusia rajapintoja esim. taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ydinprosesseissa (esim. talousarvioprosessi) Substanssipalveluiden monituottajamalli vähentää ko. palvelujen tarpeita Yleiskustannukset nousee Uudelleensijoituspainetta Rajapinnan hoito palvelukeskukseen: tehtävät ja vastuut määriteltävä. Yhtenäinen tehokas kehittäminen, kehityksen seuranta. Uudelleen kohdentamis/sijoituspainetta. Vastuut ja velvollisuudet ratkaistava Uudelleensijoitus

13 13(40) Talous- ja henkilöstöhallinnon alueellisen palvelukeskuksen perustaminen asettaa haasteita kaupungin puolelle jäävään toimistotyöhön. Uuden Oulun talous- ja henkilöstöhallinnon operatiivinen prosessinosan ja alueellisen palvelukeskuksen rajapinta saadaan tehokkaammin kuntoon nykyistä laajemmalla keskittämisellä (osaamisten ja henkilöstön) eli yhtenäisellä, yhden toimijan vastuulla olevalla rajapinnalla. Toimivalla rajapinnalla mahdollistetaan molempien organisaatioiden tehokkuus ja toimivuus sekä mahdollisimman kustannustehokas kokonaisprosessi. Myös Uuden Oulun omaan toimintaan jäävän prosessinosan tuottavuuden kehitys pystyttäisiin varmistamaan toimistopalveluja nykyistä laajemmin keskittämällä. Toimistotyön työtapojen sähköistyminen ja automatisoituminen on viime vuosina keskittynyt etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon perusprosesseihin eli siihen työhön, joka tällä hetkellä on esim. Oulun kaupungissa kuulunut Oulun Konttorille. Vuonna 2008, kun suurien kaupunkien prosessien tehokkuutta vertailtiin keskenään, konsulttina toiminut Deloitte totesi, että vaikka Oulun kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit olivat vertailluista kunnista parhaiten kehittyneet, Oulun Konttorin asiakkaiden puolella on edelleen runsaasti kehittämispotentiaalia. Nyt myös näiden prosessinosien kehittämiseen on tullut uusia työvälineitä ja mahdollisuuksia. Jos jatkossa tehdään ratkaisuja, joilla osa kunnan nykyistä toimintaa siirtyy konserniyhtiöille tai jos kaupungin ydinprosesseissa ostopalvelujen määrä lisääntyy merkittävästi, on tällä myös toimistotyöhön välillisesti vähentäviä vaikutuksia. Samaan suuntaan voi viedä asiakasvalinnan lisääntymiskehitys.

14 14(40) 6. Hyöty- ja riskianalyysi Haltu-työryhmä analysoi kokouksessa sisäisen palvelukeskusmallin hyötyjä. Tiivistäen hyödyt voi määritellä seuraavasti: Kuntaliitoksen tuottamien hallinnon yhdistämisen realisointi Kustannustehokkuuden lisääntyminen Tukipalvelujen omistajaohjausmahdollisuus ja kehityksen kokonaisseuranta Yhden toimijan vastuulla oleva yhtenäinen rajapinta alueelliseen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen Palveluprosessit ja liikelaitokset voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ilman tukipalvelujen tuotantoriskiä Raportoinnin yhtenäinen laatu ja esimiestuki Yhtenäinen prosessien kehittäminen (mm. tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen) ja uusien toimintatapojen tehokas hyödyntäminen Osaamisen kehittäminen ja asiakastarpeen mukaisuus Konsernipalvelujen linjausten tehokas käytännöllistäminen Laajat urakiertomahdollisuudet ja henkilökunnan yhtenäinen kohtelu Siirtyminen sopimusohjaukseen ja palvelusopimuksilla tapahtuvaan tilaukseen Työryhmän hyötyanalyysi lähestyi hyötyjä kaupunkikonsernin, johdon sekä konsernipalvelujen näkökulmasta sekä sisäisen asiakkaan, talouden, henkilöstön ja prosessinäkökulmista:

15 15(40) Näkökulmat Konserni/johto/kons ernipalvelut Hyöty o Kustannustehokkuuden lisäysmahdollisuus o Kuntaliitoksen hyötyjen realisoiminen ja hallintoresurssien optimointi o Palvelukeskusmalli mahdollistaa toimivan omistajaohjauksen ko. alueella o Siirtyminen sopimusohjaukseen: kustannustietoisuuden lisääntyminen o Tukee alueellisen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiön tehokkaita toimintaedellytyksiä o Uuden Oulun käyttöön parhaat toimintatavat (Oulunsalo ja Kiiminki) o Yhdenmukaistaa toimintaa parantaa laatua, myös asiakaslaatua o Tehostaa ja yhtenäistää konsernilinjausten käytännöllistämistä o Varmistaa tietojärjestelmien ja uusien sähköisten käytäntöjen maksimaalisen hyötykäytön o Henkilöstön uudelleen kohdentamismahdollisuus tukipalveluissa joustavasti o Tehostaa päätöksenteon tukiprosesseja Asiakas - sisäinen o Sopimusohjaus, tuotteistetut ja hinnoitellut palvelut, kustannusten läpinäkyvyys o Asiakkaan resurssien vapautuminen ydintoimintoihin o Riskitön palvelutuotanto o Asiakaslähtöiset palvelut ydintoimintojen tukemiseen: tilaus asiakastarpeen mukaan o Osaaminen asiakastarpeen mukaan, myös erityisosaaminen o Palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa o Asiakasratkaisut heti kaikkien asiakkaiden hyödyksi o Tarvittava esimiestuki tietojärjestelmien käytössä ja uusien järjestelmien käyttöönoton tehokas tuki o Mahdollistaa raportointiprosessin yhtenäisen laadun ja esimiestuen. Talous Henkilöstö Prosessinäkökulma o Kustannustehokkuuden lisääntyminen o Tuotteistetut ja hinnoitellut palvelut: kustannusten läpinäkyvyys o Tuottavuuden lisäysmahdollisuudet luonnollista poistumaa hyödyntämällä isossa yksikössä hyvät o Tuottavuuden kehittymisen seuranta ja kehittyminen koko prosessissa hallintaan o Sisäinen bencmarking mahdollisuus esim. yleiskustannukset o Moniosaaminen ja/tai ammattitaidon syventäminen o Saman alan ammattilaiset samassa yksikössä, asiantuntijayksikön edut o Ammatti-identiteetti kasvaa o Mahdollistaa joustavan työkierron o Systemaattinen osaamisen kehittäminen ja osaamisen jakaminen (mm. osaamistiimit), myös erityisosaaminen o Työmäärän tasaisempi jakaantuminen o Saman alan työtekijöiden samanlainen kohtelu o Prosessien tehokas kehittäminen yhtenäisin keinoin o Yhtenäiset prosessit ja käytännöt, vähentää rajapintoja o Mahdollistaa joustavan reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin

16 16(40) Myös mallin riskejä analysoitiin: Riskit Asiakkaan näkökulmasta o Palveluntuottaja ei kuuntele riittävästi asiakasta ja asiakkaan tarpeita o Asiakaspalautetta ei kerätä riittävästi kehittämisen tueksi o Asiakkaan odotukset palvelulle eivät toteudu o Laatu ei säily nykyisenlaisena o Asiakastuntemus ei ole riittävää o Asiakasvuorovaikutus ei ole riittävää o Asiakas ei saa tilaamaansa palvelua Henkilöstön näkökulmasta o Henkilöstön identiteettiongelmat alkuvaiheessa o Palvelukeskusmallin tavoitteet jäävät henkilökunnalle epäselviksi Palvelukeskuksen näkökulmasta o Johto ei tue riittävästi mallin toimintaperiaatteita o Asiakas ei tue muutosta o Asiakas vertailee vanhaan toimintaan o Yhteistyö ei kehity kumppanuudeksi o Luottamus osapuolien välillä ei kehity riittävän nopeasti o Osaaminen kehittyy hitaasti ei vastaa asiakkaan odotuksia o Eläköityminen ja osaamisen siirtäminen o Yhteiset tavoitteet palvelujen kehittämiseksi jäävät puutteellisiksi tai niitä ei aseteta o Asiakas ei tue palvelutuottajan henkilöstön urakiertohalukkuutta o Kustannustehokkuus ei lisäänny odotetulla nopeudella prosessien kehittäminen ei edisty mm. tietojärjestelmien tehokäytöllä luonnollisen poistuman hyödyntäminen ennen kuntaliitosta ei toteudu asiakas tilaa ylilaatua o Prosessien yhtenäiset parhaat käytännöt eivät edisty o Henkilökunta ei sitoudu toimintamalliin ja luottamus ei lähde kehittymään o Uudenlainen toimintakulttuuri (asiakaspalvelukulttuuri) ei kehity riittävän nopeasti o Viestintä ei tue toimintamallia: se ei ole tarpeeksi monipuolista ja tehokasta

17 17(40) 7. Odotukset ja tarpeet Työryhmä kokoontui työpajatyöskentelyyn Työpajaan työryhmän jäsenet olivat kutsuneet n. kolme jäsentä edustamistaan tahoista ja osallistujia oli yhteensä 42. Työpajoja oli neljä ja ne oli muodostettu Uuden Oulun valmistelussa olevan johtamisjärjestelmän mukaisesti: konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Elinkeinopalveluiden edustajia ei työpajassa ollut mukana. Työpajoissa määriteltiin asiakkaan odotuksia sisäisen palvelukeskuksen palveluille sekä palveluihin liittyviä osaamistarpeita. Taustamateriaalina työlle oli työryhmässä valmisteltu toimintaympäristön analyysit ja hyötyanalyysit. Palvelukonseptin sisällön suunnittelussa näkökulma oli myös tulevaisuuden tarpeissa. Työryhmissä oli mahdollisuus tehdä myös alustavaa arviointia siitä, halutaanko palvelu etä- vai lähipalveluna. 7.1 Konsernipalvelut Konsernipalvelujen erityisiä odotuksia sisäisen palvelukeskuksen palveluille ovat: Konsernilinjausten käytännöllistäminen Ylimmän johdon kattava, monipuolinen ja asiantunteva tuki Palvelujen luotettavuus ja tietojen oikeellisuuden ymmärtäminen Palvelujen laatu ja laadun valvonta Kokonaisuuksien hallinta Analyyttisyys Palvelujen räätälöinti Selkeät rajapinnat konsernipalvelujen ja sisäisen palvelukeskuksen välillä Konsernipalvelujen näkökulmasta ei niinkään ole merkitystä sillä tuotetaanko palvelut lähi/etäpalveluna.

18 18(40) 7.2 Palvelukokonaisuudet Yleiset odotukset palveluilla ovat: Yhteistyö ja jatkuva vuorovaikutuskulttuuri toimintatapana Säännöllinen asiakaspalaute- ja seurantajärjestelmä käytössä Palveluja mahdollisuus tuottaa lähi- ja etäpalveluna: ratkaistava palvelukohtaisesti Palvelut tulee räätälöidä asiakaskohtaisesti Asiakastuntemus tärkeä (asiakkaan substanssituntemus) Kehittämisen jatkuvuus Laadun varmistus palveluissa Palveluprosessien mallintaminen Selkeät rajapinnat ja vastuumäärittelyt konsernipalvelujen ja sisäisen palvelukeskuksen sekä asiakkaan välillä Raporttien ja kyselyjen (DW, Cocnos, Zef, Vaarain, CRM yms 1 ) tuottaminen (oikea-aikaisuus) ja niiden sisällöllisen laadun varmistaminen (tietojen luotettavuus), tapauskohtaisesti myös analysointia analysointi pääosin asiakkaalla Konsernilinjausten käytännöllistäminen ja tuki Henkilöstöraporttitietojen tuottaminen analysointi pääosin asiakkaalla Talousprosessien tuki Henkilöstöasioiden tuki, erityisesti pienet yksiköt Tietojärjestelmien käytön tuki (ESS 2, Osta 3, Vaarain, HR 4 ja yleiset toimistotyökaluohjelmat yms.) Viranhaltijapäätösten (päätöksen tekoprosessin) valmisteluun liittyvä tuki Hankintaprosessiin liittyvä tuki (esim. ostoehdotusten tekeminen järjestelmään ja käytön tuki) Yleensä esimiestuki 1 DW,Cocnos= toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmä (mm. tilastot, henkilöstötiedot, talousluvut), Zef- järjestelmä= kyselyt, arvioinnit ja analyysit järjestelmä, Vaarain= tapaturmien ja läheltäpititilanteiden seurantajärjestelmä) CRM- asiakkuuden hallintajärjestelmä 2 ESS palvelusuhdetietojärjestelmä, palkanlaskennan esijärjestelmä 3 Osta- hankintojen tilausjärjestelmä, kilpailuttamisesta maksuun prosessin osajärjestelmä 4 HR- järjestelmät mm. rekrytointi ja matkahallintajärjestelmä (M2)

19 19(40) Odotuksia taloushallinnon- ja henkilöstöhallinnon ja hallinnon osaamiselle Eritysosaaminen ja syvällinen osaaminen Substanssiosaamista o tilaaja ja palvelun tuottaja: erilaista osaamistarvetta Talousprosessien kokonaisosaaminen (talousarvio, seuranta ja tilinpäätös) Henkilöstösuunnittelu ja työpanoslaskentaosaaminen Tuotteistamis- ja hinnoitteluosaaminen Kirjanpito-osaaminen (laskentatoimen prosessien osaaminen, sisältä osin kun ei siirry alueelliseen palvelukeskukseen) Palvelusuhdeasioiden osaaminen (sisältä osin kun ei siirry alueelliseen palvelukeskukseen) Projektien taloushallinto ja maksatushakemukset, myös EU-projektit Raporttien tietosisällön oikeellisuuden ymmärtäminen ja varmistaminen Tietojärjestelmäosaaminen (ks. tietojärjestelmien tuki) Tiedonhankinta- ja selvitystyötaidot (vertailut yms) Analysointiosaaminen Moniosaaminen ja moniammatillinen osaaminen Asiakaskohtaisen osaamisen jatkuva kehittäminen Hallintokuntakohtainen virka- ja työehtosopimusten tuntemus Odotuksia johdon sihteerien osaamiselle Kokonaisuuksien hallintaa Sosiaalisia taitoja Kielitaidot Tiedonhankintataitoja Tietojärjestelmätaitoja Kalvo- ja muun esitysmateriaalin käsittelytaitoja Työpajatyössä syntyi sisäisen palvelukeskuksen alustavaa palvelukonseptointia niistä palveluista, jotka eivät jo ole Oulun Konttoriin keskitettyä palvelua eivätkä ole siirtymässä alueelliseen palvelukeskukseen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu palvelukonseptia. Ko. tukipalvelut muodostuvat asiakaskohtaisista räätälöidyistä palveluista, prosesseista/tai prosessin osista tai asiakkaan tukipalvelukokonaisuuksista.

20 20(40) Taloushallintopalvelut Henkilöstöhallintopalvelut Hallintopalvelut Talousprosessien tukipalvelut Talousarvio Seuranta ja raportointi Tilinpäätös Tuotteistaminen ja hinnoittelu Sisäisen valvonta (mm. hallintosäännön vuosipäätösten valmistelua, käyttöoikeuksien hallinta: (yhtenäiset mallinnetut käytännöt) Tilaus- ja ostolaskuprosessi (tilausehdotukset, tiliöinnit, asiatarkastukset, sopimukselliset laskut, skannauspalvelut) Taloushallinnon järjestelmät Projektien taloushallinto EU-projektien taloushallinnon kokonaistuki Taloushallinnon linjausten ja ohjeiden käytännöllistäminen Tiedonhankinta- ja selvitystyöt Tilastot (valtakunnalliset) Henkilöstöprosessien tukipalvelut Henkilöstösuunnittelu (ta-prosessi) Henkilöstöseuranta- ja raportointi (mm. henkilöstöraportti) Työpanoslaskenta Palvelusuhdeasiat Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät Rekrytointipalvelut (rekrytointi ja sijaisvälitys) Henkilöstöhallinnon linjausten ja ohjeiden käytännöllistäminen Tiedonhankinta- ja selvitystyöt Hallintopalvelujen tukipalvelut Johdon sihteeripalvelut Päätöksenteon valmisteluun liittyvät palvelut (mm. viranhaltijapäätökset) Matkahallintapalvelut Arkistopalvelut Erilaiset kyselyt ja raportointi ja osin analysointi (Zef ja CRM) Dokumenttien hallinta Hallinnon linjausten ja ohjeiden käytännöllistäminen Skannauspalvelut Tiedonhankinta- ja selvitystyöt

21 21(40) 8. Sopimusohjaus ja keskeiset periaatteet Sisäisellä palvelukeskusmallilla talous-, henkilöstö ja hallinnon tukipalveluissa siirrytään sopimusohjaukseen, jossa suurin osa kaupungin muista sisäisistä tukipalveluista jo onkin tällä hetkellä. Työryhmä määritteli palvelusopimuksen periaatteiksi seuraavia asioita: Palvelusopimus Sopimusohjaus Palvelukonseptin sisältömäärittely Laatutasomäärittely Vastuumäärittelyt Hinnoittelumalli Yleisperiaatteita - Sopimusohjaus koostuu sopimuksesta ja sopimuksella ohjauksesta -Sopimusohjauksen kohteena ovat palvelutuotteet ja niiden aikaan saaminen - Yhteistyö ja kumppanuus korostuvat tilaajan (konsernipalvelut, palvelukokonaisuudet, liikelaitokset) ja palvelutuottajan välisessä toiminnassa - Yhteisellä tiedolla on suuri merkitys sopimusohjauksen prosessissa - Asiakasvastuut määritelty asiakkaalla ja palvelukeskuksessa - Asiakaskohtaiset räätälöinnit tilaajan ja palveluntuottajan välillä - Sovitaan asiakkaan kannalta kustannustehokkaat palvelut, joissa hyödynnetään kaupungin parhaita käytäntöjä - Keskitetyissä palveluissa painottuu palveluntuottajan standardointi - Palvelu on asiakkaalle kokonaisuus: rajapinnat poistuvat, tukipalvelun yhdyspinnat eivät näy asiakkaalle: vastuu kokonaisuudessaan palveluntuottajalla - Lähipalvelut tai etäpalvelu - Lähipalveluiden fyysinen sijoittuminen (esim. palvelukokonaisuuden sisällä) - Substanssituntemuksen aste - Osaamisen tason määritys (osaamisprofiilimääritykset) Asiakkaan (tilaajan) ja palvelun tuottajan vastuumäärittely - Työnjohto keskitetyissä palveluissa palvelukeskus, lähipalveluissa työnjohto: palvelukeskus, substanssityön määritys asiakas - Koneet ja laitteet: keskitetyissä palveluissa palvelukeskus, lähipalveluissa asiakas - Tilat: keskitetyissä palveluissa palvelukeskus, lähipalveluissa asiakas - Työsuojelu: keskitetyissä palveluissa palvelukeskus, lähipalveluissa asiakas - Osaamisen kehittäminen: Pääosin palvelukeskuksessa ja asiakkaan substanssiin liittyvä koulutus asiakkaalla -Palvelujen omakustannushinnoittelumalli - Palautusmalli: asiakas maksaa palveluista todellisen toteutuman periaatteella, vuositasoinen tasaus - Lähipalveluissa tuotteistetut alkuvaiheessa etupäässä henkilötyön myyntiin perustuvat hinnat - Keskitetyissä palveluissa pääosin suoritepohjainen tai tuntityöhön perustuva hinnoittelumalli - Osassa palvelutasoluokituksen mukainen hinnoittelu - Kiinteät vuosisopimukset, kuukausilaskutus - Tilaukseen perustuvat lisäpalvelut - Konsernipalvelut määrittää kohdentamisperiaatteet esim. palvelut, joita ei kohdenneta asiakassopimuksiin

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY

HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY 2016 HUS-SERVIS TUKEE HUS:IA JA JÄSENKUNTIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kustannustehokkuus Paras julkinen palvelukeskus Palvelutaso Laatu HUS-Servis on toiminut vuodesta

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN VALMISTELURYHMÄN PERUSTELUMUISTIO LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1. Tausta Tukipalvelutoiminnassa tehtävä yhteistyö ja yhteisen tukipalvelukeskuksen perustaminen ovat keskeinen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtion työmarkkinalaitos

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtion työmarkkinalaitos Valtiotyönantajan näkymät Kieku-maailmaan linjausten ja sopimustoiminnan vaikutukset ja niiden ennakointi Neuvottelujohtaja Seija Petrow Valtion työmarkkinalaitos Talouspoliittinen ministerivaliokunta

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät Maakuntauudistus Järjestämistehtävät 31.1.2017 Keskeiset muutokset lausuntokierroksen jälkeen, maakuntalaki (1/4) Maakunnan palvelulaitos korvattiin maakunnan liikelaitossääntelyllä Maakunnan tehtävät:

Lisätiedot

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus 29.11.2012 Marja Kariniemi, kehittämispäällikkö Konsernipalvelut Esityksen sisältö - Mitä tarkoittaa omistajapolitiikka ja ohjaus? - Mistä omistuksista

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Juha Laanti Aluepäällikkö Itä-Suomen alue HENKILÖN NIMI Projektin nimi Alkon historiaa 1932 1944 2013 2014 2015 1969 1998 2000 1999 2 Palvelun laadun kehittäminen

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Työterveyshuoltoa koskevia säädöksiä Jokaisen työnantajan on järjestettävä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot