KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Tilivelvollinen: tekninen johtaja Anu Näätänen

Transkriptio

1 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Tilivelvollinen: tekninen johtaja Anu Näätänen Kaupunkirakennelautakunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat kaavojen valmistelu ja tonttien luovutus sekä vastuu maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta rakentamisesta ja ylläpidosta. Lautakunnan alainen seudullinen joukkoliikennejaosto vastaa joukkoliikennelain tarkoittaman toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä Joensuun, Kontiolahden ja Liperin alueella. Katsaus toimintavuoteen 2016 Vuoden 2016 talousarvion tavoitteet toteuttivat kaupungin Rajaton tulevaisuus strategiaa. Talous toteutui kokonaisuudessa talousarviota paremmin ja myös keskeiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kaupunkikehityksen ennusteet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää palvelee maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) ja sen yhteydessä laadittavat väestöennusteet. Maankäytön toteutusohjelma 2016 ja väestöennuste hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa. Symmetrisen kaupungin kehittämistä on jatkettu määrätietoisesti ja toteuttamisohjelma hyväksyttiin helmikuussa Keskeisimpiä symmetrisen kaupungin toteuttamista tukevia toimia ovat olleet käynnissä oleva asemanseudun asemakaavan muutostyö, toripysäköintilaitoksen toteuttamissopimus ja sataman alueen asemakaavan hyväksyminen, joka luo mahdollisuuksia Green Park yrityspuiston kehittämiseen. Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen keskittämisestä Savonlinnasta Joensuun kampukselle on vaikuttanut useisiin kaavahankkeisiin, joilla pyritään varmistamaan kaupungin sitoumuksen mukainen opiskelija-asuntotuotannon lisääminen hyvin saavutettavilla alueilla. Lainvoiman sai kaikkiaan yhteensä 17 asemakaavaa, asemakaavan muutosta tai ranta-asemakaavaa. Uusien alueiden asemakaavoista merkittävimmät olivat Papinkankaan työpaikka-alueen ja Karhunmäen, Multimäen ja Niittylahden rannan uudet asemakaavat. Asemakaavoilla ja asemakaavamuutoksilla lisättiin kerrosalaa kaikkiaan lähes k-m 2, josta asumisen osuus oli noin k-m 2. Kaavoituksella on pystytty vastaamaan tontinluovutuksen tarpeisiin sekä varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tonttien kysyntä jatkui edelleen kohtuullisen hyvänä ja kaikkiaan vuoden loppuun mennessä luovutettiin 118 tonttia, mikä oli 8 tonttia vähemmän kuin vuonna Luovutetuista tonteista 90 oli omakotitontteja, 16 kerros- ja rivitalotontteja ja 12 työpaikkatontteja. Tonttien luovutuksella on pystytty turvaamaan kaupungin kehittymisen edellytykset. Tontteja on luovutettu sekä myymällä että vuokraamalla. Omakotitontit luovutettiin pääasiassa vu0kraamalla. Vuoden 2016 syksyllä otettiin käyttöön sähköinen tonttien hakujärjestelmä. Vuoden 2016 merkittävät kiinteistökaupat olivat Lidlille myyty liiketontti Pilkosta ja kerrostalotonttien myynnit Penttilänrannasta ja Niinivaaralta sekä ns. pursiseuran huvilan myynti Hasaniemestä. Tonttien myynnille asetettu taloudellinen tavoite ylittyi. Kiinteistöjen luovutusvoitot olivat kaikkiaan yhteensä noin 5,1 milj.euroa.

2 Vuoden 2016 aikana hankittiin raakamaata noin 46 ha. Keskeisiä hankinta-alueita olivat Karhunmäki, Papinkangas ja Multimäki. Maanhankinnalla on turvattu kaupungin johdonmukainen asemakaavoitus sekä tuleva tonttien luovutus. Onttolan vanhan haulikkoradan alueen puhdistamisesta on solmittu valtion jätehuoltosopimus ja puhdistaminen toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen ja Kontiolahden kunnan kanssa. Kyseessä I- luokan pohjavesialue, jonka läheisyydessä sijaitsee Joensuun Veden vedenottamo. Työt käynnistyivät loppuvuonna 2016 ja valmistuvat Investointiohjelman mukaiset rakentamishankkeet ovat valmistuneet lähes talousarviosuunnitelman mukaisina muutamia hankkeita lukuun ottamatta. Merkittävin toteutumatta jäänyt hanke oli Raatekankaan eritasoliittymä, jonka toteutus siirtyi vuosille valtion rahoituksen siirtymisen vuoksi. Lisäksi Ivontien ja Tikkamäentien kiertoliittymän valmistuminen siirtyi vuodelle 2017 urakoitsijasta johtuvista syistä. Investointimenojen toteutumaan vaikuttivat myös joidenkin keskeneräisten hankkeiden, merkittävimpänä Ilosaaren peruskorjaus, osavaiheiden siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Edellä mainituista syistä investointimenot toteutuivat noin 1,6 milj.euroa talousarviovarausta pienempinä. Merkittävin käynnissä oleva infrastruktuurin peruskorjaus- ja kehittämistoimi on Ilosaaren kunnostus, joka valmistuu kesällä Investointiohjelman toteuttamisella on varmistettu sekä tonttien luovutus että omaisuuden kunnosta huolehtiminen. Kaupunki on ollut mukana pitkäkestoisessa kaupunkirakenneyksikön toimialaan liittyvässä oikeusprosessissa. Asfalttialan yritysten kartellia koskevassa asiassa on saatu Helsingin hovioikeuden ratkaisu ja asia on saatu päätökseen. Lemminkäinen Oy:n kanssa on päästy sopimukseen ja kaupunki on saanut yhteensä euron korvaukset kartellista ja siihen liittyvistä oikeudenkäyntikuluista korkoineen. Korvaus koskee vuosien päällysteurakkasopimusta. Kaupunkirakenneyksikön vuoden 2016 tulosta parantaa käyttötalouteen kohdentuva euron korvaus ja investointimenojen vähennykseksi kohdentuva euron korvaus. Kaupunkirakenneyksikön toimialaan liittyvistä oikeusprosesseista jatkuu edelleen raakapuun hankintakartellin käsittely. Asian pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa on käynnistynyt 2016 ja Joensuun edustajat ovat olleet kuultavina marraskuussa Asian pääkäsittelyn arvioidaan päättyvän alkuvuonna 2017 ja käräjäoikeuden tuomio asiasta saadaan todennäköisesti syksyllä Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet 2016 Symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelma valmistuu ja sitä toteutetaan. Toteutuma Toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi Ratapihan ja asemanseudun asemakaavamuutokset ja maankäyttösopimukset ovat valmistumassa. Kauppatorin ympäristön yleissuunnitelman tarkistuksessa noudatettiin vahvasti myös symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelmassa määriteltyä viisaan (fiksun) liikkumisen kehittämistä.

3 Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan. Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia. Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä. Täydennysrakentamisohjeita laaditaan. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Ilosaaren peruskorjausurakka ja Vapaudenpuiston parantamisen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyivät ja valmistuvat vuonna Joukkoliikenteessä on uudistettu vyöhykejako ja alennettu hiljaisten aikojen ja ydinkeskustan taksoja käytön lisäämiseksi. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä on kasvanut 5,3 % vuodesta 2015 vuoteen Keskustan ja aseman alueiden pysäkkijärjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Toripysäköintilaitoksen toteuttamiseen tähtäävä yhteistyösopimus ja maanvuokrasopimukset tehtiin kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan sekä Joensuun Toriparkki Oy:n kesken. Vuoden 2016 rakentamiseen pientalotontteja on ollut haettavana Multimäestä, Karhunmäestä, Marjalasta, Niittylahdesta ja Utrasta. Kerrostalotontteja luovutettiin Penttilästä, Niinivaaralta ja Reijolasta. Työpaikkatontteja on tarjolla Pilkon, Marjalan, Raatekankaan, Reijolan ja Papinkankaan alueilta. Heinävaaran Muovilaakson asemakaavaehdotus on valmistunut. Heinävaaran, Uimaharjun ja Enon kirkonkylän asemakaavojen uudistaminen on hyvässä vauhdissa. Täydennysrakentamisohjelman laatiminen on käynnissä. Tavoitteet on hyväksytty. Päätöksenteko ohjelmasta ajoittuu kevääseen Syksyllä 2015 käynnistynyt asiakasraatitoiminta jatkui ja toiminta keskittyi erityisesti kadun käyttäjien ja hoidosta vastaavien vuoropuheluun pääpainona jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettu Viisaan liikkumisen -hanke, jonka yhteydessä etsittiin ja kokeiltiin erilaisia kävelyä ja pyöräilyä tukevia ratkaisuja, päättyi vuoden lopussa. Hankkeen päärahoittaja oli Liikennevirasto.

4 Kaupungin ja eri toimijoiden kanssa yhteistyössä on sovittu toteutettavaksi yhteinen I cycle Joensuu tiedotuskanava, missä eri toimijoilla on mahdollisuus tuoda esille kävelyä ja pyöräilyä edistäviä asioita. Suunnitelma toteutettavasta sivustosta on valmis, mutta varsinainen toteutus jää alkuvuoteen Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2016 lopussa ja siitä päätetään keväällä Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Ns. rantaraitin kehittämisen yleissuunnittelu käynnistettiin välillä Sirkkalan silta Ranta-Mutalantie. Maankäytön toteutusohjelma on vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen. Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen. Niskakadulle on toteutettu uusia, runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt MATO-ohjelman Yhteistyömenettelyt ovat pääosin vakiintuneita. Toimintajärjestelmän kehittämistä on jatkettu, mutta työ on edelleen kesken. Vuoden aikana laadittiin arkistotoimen edellyttämät toimintajärjestelmän työohjeet (TOS). Yhdyskuntatekniikan tulosalueella em. ohjeita täydennettiin mallidokumenteilla ja ohjeistuslinkeillä.

5 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Symmetrinen kaupunki Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksessa yhdeksi kasvun lähteeksi on tunnistettu kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu. Keskeisenä teemana on Symmetrinen kaupunki hankkeen kehittäminen. Hankkeelle on luotu yhteistyössä päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa kehitysvisio ja suunnitellaan toteutuksen eteneminen. Tavoitteet 2016 Hankekokonaisuutta viedään eteenpäin toimenpideohjelman mukaisesti. Asemanseudun asemakaavoitus etenee. Toteutuma Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi Alueen kehittäminen sisällytetään kasvusopimuksen jatkona tehtävään sopimukseen valtion kanssa. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Ratapihan parannushanketta edistetään käytettävissä olevin keinoin. Siltojen ympäristön viihtyisyyttä parannetaan. Asemanseudun kaavan ja yleissuunnitelman luonnos olivat nähtävillä syyskuussa Siltakadun siltojen toiminnallista luonnetta ja ympäristöä suunnitellaan Asemanseudun hankkeessa. Asemakaavaehdotuksesta päätetään kahdessa osassa keväällä Asemanseudun Ellin asemakaavaehdotus on valmistunut. Ratapihan asemakaavamuutos ja ratasuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävillä loppuvuonna 2016 ja ne valmistuvat päätettäviksi keväällä Sirkkalan sillan maatuet, palkit ja pilarit käsittävä ympäristövalaistus valmistui.

6 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Tasapainoinen ja vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungingeodeetti Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Asumiselle ja työpaikoille on tarjolla vaihtoehtoisia suuntia ja täydennysrakentamista tuetaan olemassa olevien palveluverkkojen läheisyydessä. Tavoitteet 2016 Tonttien luovutusohjelmassa on tarjolla tontteja useista eri suunnista, mutta uusia avauksia tehdään hallitusti. Toteutuma Tonttitarjonta oli monipuolista. Uusia omakotitontteja luovutettiin Karhunmäestä, Multimäestä, Marjalasta, Utrasta ja Niittylahdesta. Kerrostalotontteja on luovutettu Penttilästä, Niinivaaralta ja Reijolasta. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava on hyväksytty, ensimmäisen vaiheen toteuttamistoimet suunniteltu ja alueen markkinointi käynnistetty. Täydennysrakentamisohjelma valmistuu vuoden 2016 aikana. Täydennysrakentamista tukevia asemakaavatöitä on käynnissä. Vanhojen asemakaavojen uudistaminen jatkuu Heinävaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Papinkankaan työpaikka-alueen 1. asemakaava on lainvoimainen ja alueen toteutussuunnitelmat on laadittu. Tonttien rakentaminen voi alkaa keväällä Alueen markkinointi tehdään yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Täydennysrakentamisohjelman laatiminen on käynnissä. Tavoitteet on hyväksytty. Päätöksenteko ohjelmasta ajoittuu kevääseen Heinävaaran, Enon ja Uimaharjun asemakaavahankkeet ovat hyvässä vauhdissa. Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Maankäytön toteuttamisohjelmatyötä (MATO-20) kehitetään edelleen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO20) muodostuu vakiintuneeksi työkaluksi. Selkiytetään toimielinten vastuut kaupungin palveluverkon kokonaisuuden hallinnasta. Tavoitteet 2016 Laaditaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvä 10-vuotinen investointisuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisten alueiden, että toimitilojen investoinnit. Toteutuma Yhdyskuntatekniikan 10-vuotissuunnitelma ja liikuntapaikkasuunnitelma on tehty ja sovitettu samaan ohjelmaan. Toimitilainvestointien osalta työ eteni hieman, mutta kokonaisuuden yhteensovittaminen ei toteutunut. MATO-20 -ohjelman laatiminen vuosittain on vakiintunut toimintatapa. Ohjelman sisältöä yksinkertaistetaan ja laatimistapaa sujuvoitetaan. Investointisuunnitelma ja MATO-20 -ohjelma sovitetaan yhteen. MATO -20 -ohjelman uutena painopisteenä on täydennysrakentamisen ohjelmointi vuonna Kaupunginhallitus on hyväksynyt MATO-ohjelman Täydennysrakentamisen sovittaminen MATOohjelmaan siirtyy tuleville vuosille, koska ohjelma valmistuu vuonna 2017.

7 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Tavoitteet 2016 Laaditaan kantakaupungin ja muiden taajamien pyöräreittiverkon yleissuunnitelma. Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista. Toteutuma Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2016 lopussa ja siitä päätetään keväällä Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Ns. rantaraitin kehittämisen yleissuunnittelu käynnistettiin välillä Sirkkalan silta Ranta-Mutalantie. Pyöräilyväylien kuntoa on parannettu kohdennetuilla päällystys- ja kunnostustoimilla. On laadittu kartat hyvistä vapaa-ajan pyöräilyreiteistä. Toripysäköintilaitoksen toteutuksen selvittyä laaditaan keskustan pyöräpysäköinnin yksityiskohtainen suunnitelma ja aikataulutetaan sen toteutus yhdessä torin ja sen ympäristön pintarakenteiden toteutuksen kanssa. Torin ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui ja siinä määriteltiin myös pyörä-pysäköintialueet. Niskakadulle on toteutettu runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä. Asemanseudun yleissuunnitelmaan on sisällytetty myös pyöräpysäköintisuunnitelma.

8 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kaupunkikeskus Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenne- ja joukkoliikenneolosuhteita parannetaan Tavoitteet 2016 Toripysäköintilaitoksen yksityisrahoitteista toteuttamista koskeva selvitys valmistuu viimeistään kesäkuussa Toteutuma Yhteistyösopimus toripysäköintilaitoksen toteuttamisesta on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja allekirjoitettu. Myös toteuttamiseen liittyvät maanvuokrasopimukset on hyväksytty ja allekirjoitettu. Laaditaan tarvittavat tarkennukset torin ja sen ympäristön pintarakenteita, toteutusta ja linjaautopysäkkejä koskeviin suunnitelmiin keskustan osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman (2012) puitteissa. Jatketaan keskustan liikennesuunnitelman mukaisten toimien suunnittelua ja toteutusta. Ohjelmoidaan kaupunkikeskukseen kohdistuvat toimenpiteet osana Symmetrisen kaupungin toteuttamisen toimenpideohjelmaa. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Keskustan liikennesuunnitelman toteutus etenee mm. Kauppakadun pohjoisosan katumuutosten toteuttamisella, jotka ovat käynnissä. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Hankkeessa noudatettiin vahvasti myös symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelmassa määriteltyä viisaan (fiksun) liikkumisen kehittämistä.

9 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN ASETTAMAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016: Tavoite ja kuvaus/vastuutaho Toimintajärjestelmän kehittäminen/tulosalueiden vastuuhenkilöt Joensuun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen osallistuminen/tekninen johtaja/tulosalueiden vastuuhenkilöt Pysäköintitunnusjärjestelmän laatiminen ja päättäminen/yhdyskuntasuunnittelu/liikenneinsinööri Ulkovalaistuksen ylläpidon ja rakentamisen hankinnan käynnistys innovatiivisena hankintana/yhdyskuntatekniikka/kaupungininsinööri Sähköisen tonttienhaku ohjelman hankinta/maaomaisuus/kaupungingeodeetti Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra lähiön ekoja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä hankkeen toteutuminen ja alueen osayleiskaavoituksen eteneminen/yhdyskuntasuunnittelu/projektipäällikkö ja kaavoituspäällikkö Toteutuma Toimintajärjestelmän kehittämistä on jatkettu, mutta työ on edelleen kesken. Vuoden aikana laadittiin arkistotoimen edellyttämät toimintajärjestelmän työohjeet (TOS). Yhdyskuntatekniikan tulosalueella em. ohjeita täydennettiin mallidokumenteilla ja ohjeistuslinkeillä Uusi voimaan tuleva hallintosääntö on hyväksytty valtuustossa. Kaupunkirakenneyksikkö on jatkossa osa Kaupunkiympäristö -toimialaa. Suunnitelma pysäköintitunnusjärjestelmästä valmistui ja hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa. Pysäköintitunnusjärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteutus käynnistettiin vuoden lopussa. Työ käynnistyi lokakuussa osana Tekesin innovatiivisten hankintojen kehittämisprojektia. Hankinta toteutetaan 2017 allianssihankkeena, mitä ei aiemmin ole Suomessa käytetty tämän tyyppisessä hankinnassa. Hankintamenettelyn käynnistäminen on hyväksytty lautakunnassa tammikuussa Ohjelma on hankittu ja otettu käyttöön. Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra hanke on käynnissä. Alueen ekotehokkuuden merkittävään parantamiseen tähtäävää selvitystä tekee FCG Oy. Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty.

10 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus: Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, maantielain, tieliikennelain sekä joukkoliikennettä koskevien säännösten mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuunottamatta muille toimielimille ja viranomaisille säädettyjä ja määrättyjä tehtäviä. Lautakunnan yhteiset palvelut vastaa yleis- ja taloushallinnosta. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhteiset palvelut ja lautakunta /asukas (brutto) 16,9 21,1 21,12 16,62-4,5-21,3 % %:a kaupunkirakenteen toimintamenoista 5,4 % 6,4 % 6,4 % 5,1 % -1,3 % -20,9 % Yhteiset palvelut ja lautakunta yhteensä (brutto) ,2 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 7,00 7,00 7,00 7,00 0,00 0,0 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 1,07 1,50 1,50 1,00-0,50-33,3 % Henkilötyövuodet yhteensä 8,07 8,50 8,50 8,00-0,50-5,9 % Toimintatulot ,6 % Toimintamenot ,2 % Toimintakate ,3 % Toimintatulot % menoista 3,50 % 1,25 % 1,25 % 7,64 % 6,39 % 510,9 % Tulosalueen kommentit: Toimintamenoista Pyhäselän vesiosuuskunnan vesihuoltoavustus toteutui noin euroa talousarviovarausta pienempänä. Lisäksi säästöä syntyi palveluiden ostoissa, vahingonkorvauksissa ja muihin menoihin varatuissa määrärahoissa. Toimintatulot ylittyivät erityisesti avustusten osalta. Viisaita työasiamatkoja hankkeeseen saatiin avustusta Liikennevirastolta ja Asemanseudun yhteiskuntataloudellisten vaikutusten selvitys -hankeeseen saatiin maakunnan kehittämisrahaa ja myös Liikennevirasto osallistui hankkeeseen. 240 Yhdyskuntasuunnittelu Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tulosalueen toiminnan kuvaus: Yhdyskuntasuunnittelun tulosalue vastaa kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön ja liikenteen kehittämisestä ja suunnittelusta Joensuun alueella sekä joukkoliikenteen viranomaistehtävistä Joensuun, Kontiolahden ja Liperin alueilla. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu /asukas (brutto) 12,9 15,1 15,1 14,4-0,8-5,1 % Tuottojen osuus kuluista % 52,6 % 30,5 % 30,5 % 32,2 % 1,7 % 5,6 % Yhdyskuntasuunnittelu yhteensä (brutto) ,9 % Seudullinen joukkoliikenne Seudullinen joukkoliikenne yhteensä (brutto) ,57-2,1 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 15,74 16,60 16,60 16,50-0,10-0,6 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 0,63 Henkilötyövuodet yhteensä 16,37 16,60 16,60 16,50-0,10-0,6 % Toimintatulot ,7 % Toimintamenot ,4 % Toimintakate ,1 % Toimintatulot % menoista 70,4 % 71,3 % 71,3 % 66,8 % -4,6 % -6,4 % Tulosalueen kommentit: Yhdyskuntasuunnittelun vastuualueen menoissa säästetiin noin Tulot toteutuivat lähes budejtin suuruisina. Joukkoliikenteen uudet vyöhykkeet ja lippuhinnat otettiin käyttöön Matkustajamäärät kasvoivat 5,3 % mutta tulokertymä jäi budjettia pienemmäksi. Tulot toteutuivat heikommin koulumatkalippujen, Kelan koulumatkatuen ja Matkahuollon nousukorvausten osalta. Liikennöintikorvauksista ja hallinnosta syntyi säästöä. Kokonaisuutena yhdyskuntasuunnittelun tulosalueen talous toteutui noin euroa budjetoitua huonompana. Vuoden 2017 talousarvio sisältää korjaavia toimenpiteitä. 270 Maaomaisuus Vastuuhenkilö: kaupungingeodeetti Tulosalueen toiminnan kuvaus: Maaomaisuuden tulosalue vastaa tontinluovutusten edellyttämistä maapoliittisista toimista, maa- ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvistä sekä paikkatiedon ja kiinteistönmuodostuksen tehtävistä. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Tontit ja maa-alueet Luovutetut tontit lkm ,0-5,6 % - joista omakotitalotontteja ,0-10,0 % - joista kerros- ja rivitalotontteja ,0 60,0 % - joista työpaikkatontteja ,0-20,0 %

11 /asukas (brutto) 8,4 12,4 12,4 11,0-1,5-11,7 % Tontit ja maa-alueet yhteensä (brutto) ,0-11,5 % Paikkatieto ja kiint.muodostus /asukas (brutto) 7,3 7,7 7,7 6,8-0,9-12,0 % Tuottojen osuus kuluista % 58,1 % 47,2 % 47,2 % 61,7 % 14,5 % 30,8 % Paikkatieto ja kiint.muodostus yhteensä (brutto) ,8-11,9 % Metsät /asukas (brutto) 8,2 9,3 9,3 8,4-0,9-9,9 % Metsän myynti m³ ,0 % Tuottojen osuus kuluista % 149,2 % 127,1 % 127,1 % 151,4 % 24,3 % 19,1 % Metsät yhteensä (brutto) ,8 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 12,30 12,50 12,50 12,50 0,0 0,0 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 0,67 0,50 0,50 1,50 1,0 200,0 % Henkilötyövuodet yhteensä 12,97 13,00 13,00 14,00 1,0 7,7 % Toimintatulot ,0 % Toimintamenot ,1 % Toimintakate ,9 % Toimintatulot % menoista 466,9 % 386,2 % 386,2 % 434,5 % 48,3 % 12,5 % Tulosalueen kommentit: Tonttien luovutusmäärä säilyi hyvänä. Omakotitonttien määrä jäi hieman tavoitteesta, mutta kerros- ja rivitalotonttien kysyntä oli ennakoitua suurempaa. Metsien hakkuumäärä jäi tavoitteesta, koska hakkuut suuntautuivat varttuneeseen metsään ja taloudellinen tulostavoite täyttyi. Maa-alueiden kunnostukseen varatuista määrärahoista käynnistettiin Onttolan halaulikkoradan puhdistaminen valtion jätehuoltotyönä yhdessä Kontiolahden kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tulosalue on saanut korvausta Elovaaran luonnonsuojelualueen Metso-suojeluohjelman mukaisesta suojelusopimuksesta euroa ja Enon Kanavatien maaperän puhdistamisesta Öljynsuojarahastolta noin euroa. 280 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tulosalueen toiminnan kuvaus: Yhdyskuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja yleisten alueiden hallinnasta. Lisäksi yhdyskuntatekniikka vastaa muista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen ylä- ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteensovittamiseksi. Yhdyskuntatekniikan keskeisenä tehtävänä on huolehtia katujen ja yleisten alueiden pitämisestä toimivina, turvallisina ja ympäristöltään viihtyisinä sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhdyskuntatekniikka vastaa myös yksityistieavustushakemusten käsittelystä TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhdyskuntatekniikan yhteiset ja kuntatekniikan suunnittelu /asukas (brutto) 29,7 32,8 32,82 29,58-3,2-9,9 % Kuntatekniikan suunnittelu /asukas (brutto) 6,4 7,0 7,0 6,8-0,2-3,0 % Tuottojen osuus kuluista % 25,8 % 16,5 % 16,5 % 23,7 % 7,2 % 43,3 % Yhdyskuntatekniikan yhteiset yhteensä (brutto) ,7 % Liikenneväylien hoito Kunnossapidettävät liikenneväylät, km ,0 0,6 % - joista katuja ja teitä (ajoradat) ,0 0,0 % - joista kevyen liikenteen väyliä (ei ruutukaavan jk:t) ,0 1,5 % - joista ruutukaavan jalkakäytävät ,0 0,0 % Liikenneväylien talvihoito, vuosi ,7 % /m 2 0,48 0,50 0,50 0,51 0,01 1,5 % Liikenneväylien kesähoito, vuosi ,1 % /m 2 0,12 0,15 0,15 0,15 0,00 1,8 % Liikenneväylien puhtaanapito, vuosi ,8 % /m 2 0,10 0,08 0,08 0,08 0,00 0,5 % Hoitokustannukset /km (brutto) ,9 1,5 % Liikenneväylien hoito yhteensä (brutto) ,1 % Puistojen hoito Kunnossa pidetyt istutukset ja hoidetut puistot ha ,0 0,0 % /ha (brutto) ,3 % Puistojen hoito yhteensä (brutto) ,3 % Ulkovalaistus Ulkovalopisteiden lkm ,2 % /valopiste (brutto) ,6-1,0 % Ulkovalaistus yhteensä (brutto) ,2 % Muu ylläpito /asukas (brutto) 15,2 13,7 13,7 16,8 3,1 22,7 % Erillislaitteet (sillat, radat, pumppaamot) ,0 % Uudelleen päällystys /m 2 7,0 7,4 7,4 6,4-1,0-13,8 % Uudelleen päällystys m ,2 % Muu ylläpito yhteensä (brutto) ,9 % Katujen, puistojen ym. investoinnit Valmistus omaan käyttöön ,8 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 13,22 14,50 14,50 12,88-1,6-11,2 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 1,64 1,00 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä 14,86 14,50 14,50 13,88-0,6-4,3 % Toimintatulot ,6 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % Toimintamenot ,9 % Toimintakate ,9 % Toimintatulot ja valm.om. käyttöön % menoista 38,4 % 34,3 % 34,3 % 38,5 % 4,2 % 12,3 %

12 Tulosalueen kommentit: Yhdyskuntatekniikan yhteisten ja kuntatekniikan suunnittelun talous toteutui talousarviota parempana ja merkittävimmät syyt tähän olivat tuottojen arvioitua suurempi toteuma ja palvelujen ostojen arvioitua pienempi käyttö. Liikenneväylien hoito toteutui talouden kannalta kokonaisuutena hieman talousarviota heikommin. Pääsyynä tähän oli vuoden alussa ja lopussa esiintyneet hyvin runsaat lumisateet, jotka kasvattivat erityisesti teknisen keskuksen menokertymää. Alueurakoiden menokertymä ei kasvanut vastaavasti, koska alueurakat ovat suurelta osin kokonaishintaisia. Laadullisesti liikenneväylien hoito toteutui hyvin ja etenkin talvihoidon laatu toteutui useita aiempia vuosia paremmin. Puistojen hoidon laatuun panostettiin aiempia vuosia enemmän, kuten esimerkiksi Penttilän alueen rakentamattomien osuuksien niittäminen kattavasti. Lisäksi puistojen hoidossa teknisen keskusten työllistettyjen palkkakustannusten ennakoitavuus oli heikkoa, mikä vaikeutti kokonaisuuden ennustamista. Ulkovalaistuksen toteutumaan vaikutti suuresti se, että ulkoliikuntapaikkojen valaistuksen kustannuksista ei ollut varmaa tietoa vuoden alussa. Tämän vuoksi ulkoliikuntapaikkojen valaistuksen ylläpitokustannukset ylittyivät noin euroa talousarviovaiheessa ennakoidusta Muun ylläpidon osalta kustannukset olivat merkittävästi talousarviovarausta suuremmat. Pääsyynä tähän oli se, päällystysmäärää pystytttiin kasvattamaan merkittävästi päällysteen alhaisen hintatason ja toimialan kokonaissäästöjen ansiosta. Tulosalueen toimintatuloihin on kirjattu asfalttikartellista käyttötalouteen kohdistuva osuus noin euroa. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 48,26 50,60 50,60 48,88-1,72-3,4 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 4,01 2,00 2,00 3,50 1,50 75,0 % Henkilötyövuodet yhteensä 52,27 52,60 52,60 52,38-0,22-0,4 % Toimintatulot ,1 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % Toimintamenot ,3 % Toimintakate ,9 % Toimintatulot ja valm.om. käyttöön % menoista 80,5 % 77,0 % 77,0 % 78,5 % 1,5 % 2,0 %

13 INVESTOINNIT KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA 280 Yhdyskuntatekniikka Ta 2016 Tot Erotus Käyttö % 2870 Kadut Kulut ,5 Tuotot ,0 Netto , Puistot ja yleiset alueet Puistot Kulut ,1 Tuotot ,0 Netto , Liikuntapaikat Kulut ,6 Tuotot ,0 Netto , Kotisatamat Kulut ,1 Tuotot ,0 Netto ,1 YHDYSKUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ Kulut ,0 Tuotot ,0 Netto ,0 Yhdyskuntatekniikan investointien toteutuksessa noudatettiin seuraavaa, aiempien vuosien mukaista tärkeysjärjestystä:

14 1. uudisrakentaminen turvataan ja alueet tehdään valmiiksi asti 2. elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan 3. yhteistyöhankkeet toteutetaan sovitusti 4. omaisuuden arvo pyritään säilyttämään. Vuodelle 2016 esitettyjen hankkeiden menokehys oli yhteensä 14,973 milj. euroa. Investointiohjelman mukaiset rakentamishankkeet valmistuivat lähes talousarviosuunnitelman mukaisina muutamia hankkeita lukuun ottamatta. Merkittävin toteutumatta jäänyt hanke oli Raatekankaan eritasoliittymä, jonka toteutus siirtyi vuosille valtion rahoituksen siirtymisen vuoksi. Lisäksi Ivontien ja Tikkamäentien kiertoliittymän valmistuminen siirtyi vuodelle 2017 urakoitsijasta johtuvista syistä. Investointimenojen toteutumaan vaikuttivat myös joidenkin keskeneräisten hankkeiden, merkittävimpänä Ilosaaren peruskorjaus, osavaiheiden siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Edellä mainituista syistä investointimenot toteutuivat noin 1,6 milj. euroa talousarviovarausta pienempinä. Uudisrakentamiseen liittyvät investoinnit: Uudisrakentamisen investoinnit toteutuivat niin, että tonttien rakentaminen pystyi käynnistymään, kuten tontinluovutusvaiheessa oli luvattu. Vuonna 2016 rakentamisen painopiste oli edellisten vuosien tapaan Karhunmäen ja Multimäen alueilla. Penttilänrannan alueen rakentamista jatkettiin ja lisäksi viimeisteltiin aiemmin aloitettuja kohteita. Elinkeinoelämän kehittämisen mahdollistavia hankkeita olivat Papinkankaan uuden teollisuusalueen suunnittelu ja Kontiosuon alueella toimivien yritysten liikenneolosuhteita parantava uusi katuyhteys. Lisäksi Susiraja Karhunmäessä ja Raatekankaan alueen katuja viimeisteltiin. Uudisalueiden puistohankkeina toteutettiin uudisrakennusalueiden leikkipaikkoja ja puistoraitteja. Noljakkaan tehtiin matonpesupaikka. Peruskorjausinvestoinnit Suvantosillan peruskorjaus, Louhelantien 4. vaiheen työt ja Purokyläntien peruskorjaus saatiin valmiiksi. Kauppakadun pohjoisosan, Antinkujan, Reijolantien, Nurmeksentien ylikulkusillan peruskorjaukset ja Tikkamäentien kiertoliittymätyöt käynnistettiin. Ulkovalaistuksessa uusittiin valaisinta energiatehokkaammaksi.

15 Puistojen perusparantamisrahoituksella korjattiin eri puolilla kaupunkia sijaitsevia leikkipaikkoja ja jatkettiin Aavarannan puistosiltojen kunnostustöitä. Vene- ja liikuntapaikkahankkeet Venepaikkahankkeena toteutettiin Vehkaniemeen uusi venesatama ja käynnistettiin Ukonniemen satama-alueen laajennustyöt. Liikuntapaikkahankkeista toteutettiin pallokenttä Karhunmäkeen ja käynnistettiin Rantakylän kentän ja Ukonniityn pallokentän sekä Mehtimäen pesäpallostadionin suunnittelu. Kehittämishankkeet Valtatien 6 parantaminen Raatekankaan eritasoliittymän kohdalla käynnistäminen siirtyi vuodelle 2017 valtion rahoitusosuuden viivästymisen takia. Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen sisältyvistä hankkeista käynnistettiin Kauppatorin ja keskustan joukkoliikennejärjestelyjen suunnittelu, asemanseudun suunnittelu, Ilosaaren alueen rakennustyöt ja lisäksi toteutettiin ympäristötaideteos Suvantokadun ja Rantakadun kiertoliittymän keskialueelle.