KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS. 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta 2015 ja sen päättymisen jälkeen

Transkriptio

1 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta 2015 ja sen päättymisen jälkeen Kaupunkirakenneyksikkö toimii osana konsernihallintoa tilaajatehtävissä. Luottamuseliminä toimivat kaupunkirakennelautakunta sekä lautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, joka toimii joukkoliikennelain mukaisena seudullisena kunnallisena viranomaisena Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella. Vuoden 2015 aikana kaupunkirakennelautakunta kokoontui 22 kertaa ja joukkoliikennejaosto 6 kertaa. Toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuosi 2015 oli kolmas tilaaja-tuottaja toimintamallin mukainen toimintavuosi. Kaupunkirakenteen osalta toimintamalli on osoittautunut toimivaksi. Tekniseltä keskukselta tilatut palvelut toteutuivat alkuperäistä tilausta suurempina. Tilausta voitiin kasvattaa muualla toteutuneiden säästöjen johdosta puistojen hoidossa, kunnostuksessa ja investoinneissa. Yhteistyö on edelleen kehittynyt myönteisesti. Vuoden 2015 talousarvion tavoitteet toteuttivat kaupungin Rajaton tulevaisuus strategiaa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu säännöllisesti lautakunnalle ja keskeiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kaupunkikehityksen ennusteet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää palvelee maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) ja sen yhteydessä laadittavat väestöennusteet. Maankäytön toteutusohjelma 2015 ja väestöennuste hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa. Symmetrisen kaupungin visio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Symmetrisen kaupungin kehittämistä on jatkettu määrätietoisesti ja huhtikuun alussa aloitti symmetrisen kaupungin kehittäjä toteuttamisohjelman valmistelun. Toteuttamisohjelmaa on työstetty yhdessä sidosryhmien kanssa ja se valmistui päätöksentekoon helmikuussa Joukkoliikenteen toteutuma osoitti jo alkuvuoden perusteella, että alkuperäinen talousarvio ei toteudu. Kaupunginvaltuutetuille järjestettiin erillinen iltakoulu joukkoliikenteen kokonaistilanteen selvittämiseksi. Joukkoliikenne toteutui noin euroa muutettua talousarviota heikommin. Tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin osoittautumassa oikeiksi. Lippujärjestelmien ja tiedonsiirron ongelmat näyttävät ratkenneen. Talouden toteutuminen Kaupunkirakennelautakunnan talousarvio muutos hyväksyttiin Tulosalueen 240 Yhdyskuntasuunnittelu toimintakatetta muutettiin eurolla joukkoliikenteen menojen ylittymisen, tulojen alittumisen ja joukkoliikenteen hallintomenojen ylittymisen johdosta. Hallintomenojen ylitys aiheutui uuden lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönoton viivästymisestä.

2 Kaupunkirakennelautakunnan toimintakate toteutui kuitenkin alkuperäistä talousarviota parempana. Käyttötalousosan sitovuustasona on tulosalueiden 210, 240, 270, ja 280 summa. Toimielimen toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön toteutuivat yhteensä noin euroa talousarviota suurempina ja toimintakulut lähes euroa pienempinä. Tulosalueiden yhteenlaskettu tulos on yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa toimielimen muutettua talousarvioita parempi. Tulokseen vaikuttavat tekijät on kerrottu tarkemmin alla kunkin tulosalueen kohdalla. Tulosalueen 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut toimintakatteen yli euroa talousarvioita parempaan toteutumiseen vaikuttivat säästöt palveluiden ostoissa, henkilöstö- ja muissa toimintakuluissa sekä erityisesti Pyhäselän vesihuoltoavustuksen toteutuminen lähes euroa budjetoitua pienempänä. Avustus maksetaan toteutuman mukaan ja koko hanke näyttää toteutuvan alkuperäistä varausta pienempänä ja edullisemmin. Lisäksi toimintatuottoja kertyi talousarviota enemmän. Henkilöstökuluissa oli varauduttu symmetrisen kaupungin kehittäjän koko vuoden palkkaan, mutta tehtävä täytettiin vasta huhtikuun alusta. Tulosalueen 240 yhdyskuntasuunnittelu toimintakate toteutui noin euroa muutettua talousarvioita parempana. Yhdyskuntasuunnittelun vastuualue toteutui noin euroa talousarviota parempana. Tulokseen vaikutti merkittävästi maankäyttökorvausten toteutuminen euroa ennakoitua suurempia sekä säästöt palveluiden ostoissa ja henkilöstömenoissa. Henkilöstömenojen säästöön vaikuttivat viiveet avoimien virkojen täyttämisessä. Seudullisen joukkoliikenteen vastuualueen tuotot toteutuivat kaikkiaan noin euroa talousarviota heikommin ja menot ylittyivät noin euroa. Joukkoliikenteen toteutuman ennustaminen oli edelleen vaikeaa. Merkittävimmät syyt menojen ylittymiseen ovat olleet uuden lippujärjestelmän ja viiveajan kustannukset, tiedottaminen ja viestintä, palvelutason pieni nostaminen tehtyjen päätösten mukaisesti ja käyttötarpeesta johtuneet lisävuorojen hankinnat. Katetta heikensi erityisesti lipputulojen jääminen huomattavasti alkuperäistä arvioitua pienemmiksi. Tulosalueen 270 Maaomaisuus toimintatuotot toteutuivat noin euroa talousarvioita suurempina ja toimintakuluissa syntyi säästöä lähes euroa. Säästöjä syntyi erityisesti palveluiden ostoissa. Osa suunnitelluista esirakentamiskohteista päätettiin jättää toteuttamatta ja samoin rakennusten purkamiskustannuksissa syntyi säästöjä. Kaikkiaan tulosalueen 270 kate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Yhdyskuntatekniikan tulosalueella 280 kate muodostui noin euroa talousarviovarausta paremmaksi. Katujen hoidossa ja puhtaanapidossa saavutettiin jonkin verran säästöjä, jotka kohdennettiin kunnostukseen. Kaikkia täydentäviä kunnostustoimia ei ennätetty saada toteutettua ennen vuoden vaihdetta. Tulosalueen toimintatulot toteutuivat talousarviota parempana, koska kaupungissa rakentaminen jatkui ennustettua vilkkaampana. Toiminta Lainvoiman sai kaikkiaan yhteensä 22 asemakaavaa, asemakaavan muutosta tai ranta-asemakaavaa. Uusien alueiden asemakaavoista merkittävimmät olivat Kainulan, Papinkankaan ja Multimäen asemakaavat. Asemakaavoilla ja asemakaavamuutoksilla lisättiin kerrosalaa kaikkiaan yli k-m 2. Kaavoituksella on pystytty vastaamaan tontinluovutuksen tarpeisiin sekä varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin.

3 Täydennysrakentamiseen ja asemakaavanmuutoksiin liittyen hyväksyttiin yhteensä 4 uutta maankäyttösopimusta ja muutettiin yhtä aiemmin tehtyä sopimusta. Sopimusten mukaiset maankäyttökorvaukset ovat yhteensä noin euroa ja näistä toteutui vuoden 2015 puolella noin euroa. Tonttien kysyntä jatkui edelleen kohtuullisen hyvänä ja kaikkiaan vuoden loppuun mennessä luovutettiin 126 tonttia, mikä oli 10 tonttia vähemmän kuin vuonna Luovutetuista tonteista 95 oli omakotitontteja, 11 kerros- ja rivitalotontteja ja 20 työpaikkatontteja. Työpaikkatonttien kysyntä pysyi edelleen vuoden 2014 tasolla. Tonttien luovutuksella on pystytty turvaamaan kaupungin kehittymisen edellytykset. Tontteja on luovutettu sekä myymällä että vuokraamalla. Vuoden 2015 merkittävät tonttikaupat olivat korttelin 48 tontin sekä Senioripihan viimeisen tontin myyminen keskustasta. Tonttien myynnille asetettu taloudellinen tavoite ylittyi reilusti. Tonttien myyntivoitot olivat kaikkiaan yhteensä noin 5,5 milj.euroa. Vuoden 2014 aikana hankittiin raakamaata noin 57 ha. Keskeisiä hankinta-alueita olivat Karhunmäki, Papinkangas, Reijola, Kotilahti ja Enon kirkonkylä. Maanhankinnalla on turvattu kaupungin johdonmukainen asemakaavoitus sekä tuleva tonttien luovutus. Investointiohjelman mukaiset rakentamishankkeet ovat valmistuneet lähes talousarviosuunnitelman mukaisina. Keskeisiä infrastruktuurin peruskorjaus- ja kehittämistoimia ovat olleet Suvantosillan kunnostus, Rantakatu-Suvantokatu sekä Suvantokatu-Koulukatu liittymien uudistaminen sekä Rantakadun peruskorjaus välillä Sairaalakatu-Rauhankatu. Investointiohjelman toteuttamisella on varmistettu tonttien luovutus ja omaisuuden kunnosta huolehtiminen. Kaikkiaan yhdyskuntatekniikan investointiosan menot jäivät noin 2,55 milj. euroa alle talousarviovarauksen. Raatekankaan eritasoliittymän toteutus on edelleen siirtynyt valtion rahoitusosuuden puuttumisen vuoksi. Lisäksi osa hankkeista toteutui myös selkeästi kustannusvarausta edullisemmin. Rakennuttamisohjelman rahoitusosuudet toteutuivat euroa talousarviovarausta suurempina, kun Marjalan ulkoilureitin rakentamiseen saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikka-avustusta. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt rakennuttamisohjelmaan muutoksia talousraporttien ja osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi on käsitelty talousarviossa sitomattomien määrärahojen kohdentaminen ja aiemmin hyväksyttyjen hankkeiden kustannusarvioiden tarkennuksia. Kaupungin vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin rakennemuutosohjelman jatkotoimenpiteet. Kaupunkirakenneyksikön vastuulle kuuluvien asioiden selvittäminen on edennyt suunnitellusti ja muutokset on otettu huomioon vuoden 2016 talousarviossa. 2. Arvio toiminnan ja talouden todennäköisestä kehityksestä vuonna 2016 Valtion talouden heikko tilanne jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös kuntien toimintaan. Taloustilanteen lisäksi kuntien tulevaisuuden toimintatapoihin tulevat vaikuttamaan merkittävästi itsehallintoalueita koskevat ratkaisut. Kuntien täytyy kyetä yhä ketterämmin järjestelemään omia toimintojaan ja sopeutumaan muualta tuleviin muutoksiin. Sääolosuhteiden nopeat muutokset ja ääri-ilmöiden lisääntyminen edellyttää toiminnalta yhä parempaa valmiutta jatkuvuuden hallintaan.

4 Kaupunkirakenneyksikön henkilöstötilanne näyttää vakiintuneelta. Vuosittain tarkistettava henkilöstöohjelma, jossa ennakoidaan tulevia muutoksia, on osoittautunut toimivaksi työkaluksi. Henkilöstöohjelma vuodelle 2016 on hyväksytty ja kaupunkirakenneyksikön henkilöstömitoitus säilyy lähivuodet nykyisellä tasolla. Henkilöstömuutosten yhteydessä tehdään edelleen tehtäväjärjestelyjä ja toimenkuvien tarkistuksia. Vuoden 2015 toimintaan on vaikuttanut tavallista suurempi henkilöstövaihtuvuus erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa, jossa aloitti kolme uutta viranhaltijaa ja yksi virka on edelleen täyttämättä. Vuodelle 2016 ei ole odotettavissa merkittäviä henkilöstömuutoksia. Joukkoliikenteen osalta tullaan tekemään muutoksia sekä taksavyöhykkeisiin että lippujen hinnoitteluun. Muutoksilla pyritään parantamaan eri alueiden asukkaiden tasapuolista kohtelua, houkuttelemaan uusia matkustajia joukkoliikenteen käyttäjiksi ja lisäämään joukkoliikenteen lipputuloja. Vuoden 2016 osalta tilanne on aiempaa paremmin hallinnassa. Yllätyksiä voi aiheutua Pohjois-Savon järjestämän liikenteen siirtymisestä myös Waltti-lippujärjestelmään. Valmistelussa oleva joukkoliikennelain uudistus voi tuoda muutoksia nykyiseen toimintamalliin tulevaisuudessa. Rakennuskustannukset nousivat joulukuusta joulukuuhun 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Kustannuspaineita infrarakentamisessa hillitsee heikon suhdannetilanteen lisäksi edelleen alhaalla pysynyt öljyn hinta, joka näkyy erityisesti maarakennusalan kustannuskehityksessä. Maarakennuskustannusten kokonaisindeksi on vuoden aikana joulukuusta 2014 joulukuuhun 2015 laskenut -1,7 % ja katujen ylläpidon erillisindeksi -0,3 %. Kustannuskehityksen ennustetaan edelleen jatkuvan maltillisena. Infra-alan suhdanne-ennuste on edelleen heikko ja kilpailutilanne hankkeiden toteutuksessa näyttää jatkuvan kaupungin kannalta edullisena. Valtakunnan tasolla talonrakentamisen uskotaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden aikana, loppuvuonna 2015 myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt jo nousuun. Infrarakentamisessa volyymin ennustetaan säilyvän lähes ennallaan. Rakentamisen volyymissa on kuitenkin suuria eroja valtakunnan eri alueiden kesken. Joensuussa rakentaminen on ollut edelleen yleiseen suhdannetilanteeseen verrattuna vilkasta. Vuonna 2015 valmistui rakennuksia vielä merkittävä määrä. Kaikkiaan asuntoja valmistui yhteensä 840 laajennus- ja muutoshankkeet huomioiden ja näistä uusien asuntojen määrä oli yhteensä 814. Kaikkien rakennuslupien määrä nousi edelleen hieman vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna vuoden 2015 myönnettyjen rakennuslupien määrä rakennuskuutiolla mitattuna oli kuitenkin noin 10 % pienempi. Vuoden 2016 rakentamisen voi edelleen ennustaa pysyvän Joensuussa kohtuullisen hyvällä tasolla. Ilomantsin tien hypermarket odottaa edelleen toteuttamista. Oikeus- ja poliisitalo on rakenteilla ja valmistuu Myös jonkin verran uusia liikerakentamisen hankkeita on käynnistymässä. Toriparkin rakentamisesta odotetaan ratkaisua kevään aikana ja kaupunki varautuu omissa suunnitelmissaan hankkeen käynnistymiseen. Kaupungilla on edelleen hyvät edellytykset tonttien luovuttamiseen rakentamisen tarpeisiin. Asuntorakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana kerrostalorakentamisen osalta ja erityisesti opiskelija-asuntojen määrä tulee kasvamaan. Penttilänrannan alueelle on suunnitteilla useita kerrostalokohteita ja rakentaminen näyttää etenevän edelleen hyvin. Vuoden 2016 omakotirakentamiseen luovutettavien tonttien osalta kysyntä on ollut hieman edellisvuotta hiljaisempaa ja tonttikysyntä keskittyy selkeästi vuokratontteihin ja muutamille keskeisille alueille. Vuoden 2016

5 rakentamiseen luovutettavien tonttien 1. hakukierroksella jäi selvästi aiempaa enemmän tontteja luovuttamatta. Täydentävillä hakukierroksilla lähes kaikille luovutettavina olleille tonteille on kuitenkin vielä löytynyt ottajia. Tonttienluovutusmäärä on investointiohjelmassa varauduttu pitämään aiempien vuosien tasolla ja mikäli kysyntä näyttää vilkaustuvan varaudutaan omakotitonttien osalta keväällä uuteen luovutuskierrokseen. Työpaikkatonttien kysyntä jatkuu edelleen kohtuullisena. Kaavoituksella varaudutaan pitämään tonttituotanto edelleen hyvällä tasolla. Tonttien luovutusmääriä seurataan säännöllisesti ja tarkistetaan tarvittaessa vuoden 2017 talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnan talouden kannalta on järkevää toteuttaa vain kysyntää vastaava määrä uutta kunnallistekniikkaa. Merkittävin käynnissä oleva asemakaavan muutoshanke koskee asemanseutua ja kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutosalueen myös MRL:n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Asemanseudun kehittäminen tulee olemaan vuoden 2016 keskeisimpiä hankkeita ja suunnittelutyö etenee yhdessä keskeisten osapuolten kanssa. Talousarvion hyväksymisen jälkeen on Caruna Oy ilmoittanut sähkönsiirtohintojen korotuksista. Korotus tulee vaikuttamaan ulkovalaistuksen kuluihin merkittävästi. Yhdyskuntatekniikan investointeihin on vuoden 2016 talousarviossa varattu lähes 15 milj.euroa, mikä on noin miljoona euroa vähemmän kuin vuonna Suurimmat investointivaraukset vuodelle 2016 ovat 2,8 milj. euroa Raatekankaan eritasoliittymän toteuttamiseen ja 1,3 milj.euroa Ilosaaren kunnostuksen käynnistämiseen. Raatekankaan eritasoliittymän toteuttaminen odottaa edelleen valtion rahoituspäätöksiä. Suvantosillan peruskorjauksesta nostokoneiston kunnostus ja joitakin viimeistelytöitä jäi vielä vuoden 2016 puolelle. Symmetrisen kaupungin hankkeiden toteuttaminen käynnistyy joidenkin liikennejärjestelyjen osalta. Lähivuosien investointitarpeet kohdistuvat erityisesti Symmetrisen kaupungin kehittämiseen sekä korjausrakentamiseen. Uudisrakentamista sovitetaan kysynnän mukaan. Kaupunki on maanomistajana osavastuullinen Onttolan vanhan haulikkoradan maaperän puhdistamisesta. Hanketta on selvitetty yhdessä Kontiolahden kunnan ja Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kanssa. Tavoitteena on saada hanke etenemään yhteistyössä ja hanke pyritään käynnistämään vuoden 2016 aikana, mikäli kaikki osapuolet saavat rahoituksen järjestettyä. Kaupunki on varautunut omalta osaltaan hankkeen rahoitukseen. Kaupunki on mukana kahdessa kaupunkirakenneyksikön toimialaan liittyvässä oikeusprosessissa. Asfalttialan yritysten kartellia koskevassa asiassa on saatu käräjäoikeuden ratkaisu, mutta valituksen vuoksi oikeusprosessi jatkuu edelleen Helsingin hovioikeudessa. Joensuun kaupungin edustaja on ollut oikeuden kuultavana syksyllä Pääkäsittely on ajoittunut vuodelle 2015 ja ratkaisu saadaan todennäköisesti vuoden 2016 aikana. Raakapuun hankintaan liittyvässä kartellissa on nostettu kanne ja kanteita on täydennetty vuoden 2015 aikana. Raakapuun hankintaan liittävän kartellin oikeusprosessia varten on jouduttu edelleen tekemään täydentäviä selvityksiä myös Joensuun osalta eri asiakirjoista. Kantajien yhteinen lausuma on toimitettu käräjäoikeudelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Asian pääkäsittely tulee todennäköisesti Helsingin käräjäoikeuteen keväällä 2016 ja päättyy alkuvuonna Molempien oikeusprosessien voidaan ennakoida kestävän kauan. Anu Näätänen Tekninen johtaja