MERKITTÄVIEN TILARATKAISUJEN TAUSTALLA OLEVAT TOIMINNALLISET LINJAUKSET JA SUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT

Transkriptio

1 MERKITTÄVIEN TILARATKAISUJEN TAUSTALLA OLEVAT TOIMINNALLISET LINJAUKSET JA SUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT Tilaajajohtajat Janna Puumalainen ja Satu Huikuri ja Tekninen johtaja Anu Näätänen

2 TAUSTAA Väestöennusteet palvelualueittain MATO- 20 ohjelma (KRAKLK 8.9. ja KH ) Palveluverkkosuunnitelmat Olemassa oleva palveluverkko ja käytettävissä oleva rakennuskanta Toiminnalliset muutokset Tilojen yhteiskäyttö ja monikäyttöisyys Alueellisen toimitilasuunnittelun malli => myös palveluverkot päivittyvät

3 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Koordinoi maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastaa tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta Valmistelee maankäytön muutoksia Uusien palvelutarpeita vastaavien tonttien kaavoittaminen Vanhojen kiinteistöjen jalostaminen ja vaihtoehtojen selvittäminen yhdessä tilakeskuksen kanssa, kun kiinteistöä ei enää tarvita kaupungin omaan käyttöön

4 Väestöennuste ikäryhmittäin Väestöennuste väestö Ikärakenne yhteensä Väestöennusteen mukainen kasvu perustuu suurten työuransa loppupuolella olevien ikäryhmien vanhenemiseen ja nuorten työikäisten ikäryhmien kasvuun. Työuran alkupuolen ikäryhmien kasvulla on vaikutusta syntyvyyteen ja sitä myötä myös lapsiväestön määrään.

5 PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Palvelualueittainen väestöennuste Ennuste : Koko Joensuu Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ennuste : Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Muut Ikärakenne yhteensä

6 Osa- aluei4ainen väestöennuste Ennustamisen periaa-eet: Osa- aluei-ainen väestöennuste perustuu kunnan väestöennusteeseen ja jakaa väestön osa- alueille. Ennusteessa tarkastellaan väestöä kahdessa osassa. Toinen osa on alueella jo asuvan väestön ennuste-u muutos ja toinen uudisrakentamisen mukanaan tuoma ennuste-u uusi väestö. Uudisrakentamisen osalta ennustetaan myös alueelle muu-avan väestön ikäryhmät osa- aluei-ain. Näin ennuste huomioi oikeanlaisen väestömuutoksen mm. opiskelija- ja palveluasuntorakentamisen seurauksena osa- aluei-ain. Väestönkehitystä ja ennusteita on tarkasteltu palvelualuei-ain ja Alastoaluei-ain. Tilastoaluei-ainen tarkastelu on laadi-u varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevaa suunni-elua varten.

7 OSA- ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE

8 OSA- ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE

9 TILASTOALUEITTAINEN VÄESTÖNKEHITYS JA - ENNUSTE Enon, Uimaharjun, Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran väestömäärä on laskenut vuosittain. Vuodesta 2009 jatkuneen kehityksen ennustetaan jatkuvan edelleen Myös Hammaslahden asukasmäärä on lähtenyt laskuun, jonka trendin ennustetaan myös jatkuvan. Yli 20 km etäisyydellä kaupunkikeskustasta sijaitsevista alueista poikkeuksen tekevät Louhioja ja Heinävaara, joissa väestömäärä on hieman kasvanut. Näillä alueilla väestömäärän ennustetaan myös säilyvän nykyisellä tasolla. Joensuun väestö on ollut kasvussa kantakaupungin, Reijolan ja Niittylahden alueilla. Rakentaminen, uusien tonttien kysyntä ja väestönkasvu on kohdistunut pääasiassa kantakaupunkiin ja lähialueelle. Penttilänrannan osalta väestöennustetta on tarkistettu. Uusiin asuntoihin näyttää muuttavan pääosin yhden tai kahden hengen talouksia, eikä alueelle juuri lapsiperheitä ole ilmaantunut.

10 PÄIVÄKOTI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO Lapsimäärien ennustettu kehittyminen on esitetty kartoilla. Muuttotappiollisilla alueilla väestönmuutokset näkyvät muita ikäryhmiä merkittävämmin lasten ja nuorten määrässä. Entisten kuntakeskusten koulujen kapasiteetit ovat yhä vajaammalla käytöllä. Myös päivähoidon tarve on vähenemään päin. Kantakaupungin alueella koulut ja päivähoitoyksiköt ovat taasen pääasiassa kapasiteettiensa äärirajoilla. Tällä alueella joudutaan seuraamaan kapasiteettien riittävyyttä ja miettimään tarkkaan uusien yksiköiden tarvetta, sijoittumista ja käyttöönoton ajoitusta.

11 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KANTAKAUPUNGIN ALUEEN LAPSIVÄESTÖSTÄ SUHTEESSA PALVELUVERKKOON Uusi väestöennuste on pääosin edellisvuoden kaltainen. Päivähoitoikäisiä on jo tässä vaiheessa vuotta 20 ja 40 kpl aiemmin ennustettua enemmän Marjalan ja Karhunmäen alueilla (yhteensä 322 ja 200 kpl). Muilla alueilla päivähoitoikäisten määrä on alhaisempi, kuin on ennustettu. Loppuvuoden syntyvyys tasoittaa tilannetta. Rantakylän asukasluku on aiempien vuosien tapaan jatkanut ennusteesta poikkeavalla kasvun tiellä. Siellä myös alakouluikäisten määrä on hieman ennakoitua suurempi.

13 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET MATO- 20 ohjelma päivitetään vuosittain: Huomioidaan toteutuneet muutokset mm. väestön kehityksessä, palveluverkossa, taloudellisessa tilanteessa ja tonttikysynnässä Ohjelma on joustava ja reagoi nopeasti olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin Rakentamista seurataan vuosittain: Tontinluovutusmääriä tarkastellaan kriittisesti vuosittain Tonttien luovutusmääriä tarkistetaan kysynnän ja toteutuneen rakentamisen mukaisiksi Luovutettujen tonttien toteutumista seurataan Priorisoidaan hankkeita investointimäärärahojen sallimissa puitteissa pysymiseksi Tunnistetaan keinot vaikuttaa maankäytön toteutuksessa palvelukapasiteetin riittävyyteen ja toisaalta kapasiteetin täysimittaiseen hyödyntämiseen Väestönkehitystä seurataan vuosittain: Väestönkehitystä seurataan tarkasti alueilla, joilla palvelutarpeessa on ennustettu tapahtuvan kasvua ja joiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan palveluinvestointeja Seurataan väestöennusteen toteutumista Seurataan palveluverkkosuunnitelmien ja toteutuvan väestökehityksen vastaavuutta Palveluverkon osalta on tarkasteltava erityisesti Karsikon ja Multimäen alueen tulevaa päivähoito- ja kouluverkkoa.

14 MERKITTÄVIMMÄT SUUNNITELUN ALLA OLEVAT KOHTEET Karsikko- Multimäki- Sirkkala koulukokonaisuus Vaarojen koulukokonaisuus ja sote palveluiden tilatarpeet Rantakylän alue / Pataluodon kampuksen kehittäminen Kotilahden alueen kehittäminen (tulossa suunnitteluun)

15 Katse Kotilahteen Kotilahden toiminta lakkaa 2018 toiminta keskitetään Siilaisille sairaala tyhjenee, uutta omaa käyttöä ei ole näköpiirissä mitä tehdä? miten edetä?

16 TAUSTAA Karhunmäen osayleiskaava 2007 Tiedossa olevat muutostarpeet ratapihan laajeneminen kaupungin käytön poistuminen kaupungilla laaja maanomistus

17 TAVOITTEET 1) etsitään sairaalalle uusi omistaja ja uusi käyttö 2) ratkaistaan suojeltavien rakennusten omistus ja käyttö 1 2 3) asemakaavoitetaan koko alue, tehdään tontteja luovutettavaksi Lisäksi on ratkaistava Joensuun Kotien omistamien huonokuntoisten asuinrakennusten tulevaisuus.

18 ETENEMISVAIHTOEHDOT 1. Tehdään kaava, luovutetaan paloissa (perinteinen reitti) 2. Pidetään tarjouskisa, tehdään esisopimus kaupoista, laaditaan kaava, tehdään kaupat 3. Käynnistetään kaava, tehdään luonnos, käydään tarjouskisa, laaditaan kaava valmiiksi, tehdään kaupat (vrt. Penttilänrannan 1. vaihe) Neuvottelumenettely ei ole vaihtoehtona myynnissä. Kisassa vaaditaan: kohteen toiminnallinen sisältö, mahdollisesti luonnoksia hinta (myynti lähtökohtana, vaihtoehtona maan vuokraus) tavoitteena toiminta, joka pystyy hyödyntämään pitkälti nykyisiä rakennuksia Kaavan käynnistys syksyllä 2016?