Tavoitteissa ja aikataulussa on huomioitu Pohjois-Karjalan SOTE-tuotantoalueen valmistelu.

Transkriptio

1 Palveluohjelma: Lasten ja nuorten palveluohjelma Kehittämishanke: Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut Tuotantopuolen vastuuhenkilö: palvelupäällikkö ja tuotantojohtaja Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tilaajajohtaja (sivistyspalvelut) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa ovat mukana kaikki palvelukeskukset ja etenkin lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät varhaisen ja raskaan tuen palvelut. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan hankkeen piiriin luetut kustannukset olivat 37,4 M. Päätavoitteena on ehkäistä raskaan tuen palvelujen tarvetta ja varmistaa resurssien tehokas käyttö varhaiseen tukeen. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan tarjoamalla palveluja oikea-aikaisesti. Nykytilan analyysin perusteella on tarve selkeyttää tuen prosessit ja vastuut sekä kokonaisuuden johtaminen. Keskeisenä ratkaisuna nähtiin eri keskuksiin hajautettujen palvelujen ja resurssien kokoaminen yhteen kokonaisuuteen sekä varhaisen tuen suuntaaminen asukkaan arjen ympäristöön, millä tuetaan elämänhallinnan kehittymistä. Tällä lasten ja nuorten elämänvaihepalveluiden integraatioajatuksella Joensuun kaupunki lähti mukaan valtakunnalliseen kuntakokeiluun Liperin ja Kontiolahden kanssa. Valtakunnallisen SOTE-ratkaisun lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden sektori-integraatio, jolloin lasten ja nuorten palveluiden tuottamisen näkökulma voi olla ristiriidassa kärkihankkeen ja kuntakokeilun elämänvaiheajattelun kanssa. Kärkihankkeessa jatkotyöskentelyssä huomioidaan edellä kuvattu dilemma ja tehdään paras mahdollinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen palvelujen toimintamalli muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä vaiheessa suunnittelun keskiössä ovat lapsiperhepalvelukeskus ja sen aluetiimit sekä nuorten palvelujen keskus. Tavoitteissa ja aikataulussa on huomioitu Pohjois-Karjalan SOTE-tuotantoalueen valmistelu. Tuleva toimintamalli ja kehittämisen eteneminen on kuvattu yleisellä tasolla 3/ asukkaan tuen pääprosessit - tuotannon rakenne, palvelut - johtaminen sekä yhteistyö ja vastuut - indikaattorit ja mittaristo - pilotointi ja kehittäminen eteneminen Toimintamallin pilotoinnit ovat käynnistyneet. Kuvattiin Tuottajan neuvottelukunnassa ( , 11) ja päätettiin jatkotoimenpiteiden eteneminen esitetysti: Toimintamalli pilotoidaan perustettavissa - Rantakylän lasten ja perheiden aluetiimissä osana Rantakylän hyvinvointiasemapilottia sekä - nuorten palvelukeskuksessa. Lasten ja perheiden aluetiimin kehittämisjohto ja henkilöstö on nimetty ja he ovat aloittaneet toimintamallin konkretisoinnin. Nuorten palvelukeskuksen kehittämisjohto on nimetty ja henkilöstön nimeäminen on käynnissä. Molempien osalta toiminnallinen pilotointi käynnistyy syksyllä Toimintamalli, kehittämisen eteneminen sekä vaikutukset TA2016 on tarkennettu 9/2015. Tuottajan neuvottelukunnan päätöksen ( , 42) mukaisesti toimintamalli, kehittämisen eteneminen sekä vaikutukset TA2016 esitetään Tuottajan neuvottelukunnan syyskuun kokouksessa. Tavoitteet : Toimintamallin toimeenpano ja toimeenpanon jatkovalmistelu SOTE-ratkaisu huomioiden. 2017: Toimintamalli on toimeenpantu.

2 Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja ja vammaispalvelupäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: Sote tilaajajohtaja Hankkeen kuvaus: Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja edelleen kehittäminen. Kehitysvammaisten asumispalvelujen rakennemuutos edellyttää laitosasumisen purkamisen ja asumisen järjestämisen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla. Kokonaisuuden kustannukset on saatavissa kun esh:n ensi vuoden talousarvioesitys saadaan. 1. Laitosasumisen purkaminen: Edetään vammaispalvelujen oman suunnitelman sekä Sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyn selvityksen mukaisesti. 1. Pysyvässä laitosasumisessa asui kahdeksan joensuulaista. Laitoshoidosta on vähentynyt 5 asiakasta vuoden 2015 alusta lukien. 2. Palvelurakenteesta sopiminen PKSSK:n kanssa 3. Omien asumisyksiköiden kehittäminen ja käynnistäminen (vrt. kuntakokeilu) 4. Tuetulla asumisella korvataan asumis- ja laitospalveluja 5. Oman päivä- ja työtoiminnan kehittäminen: - keskustan alueelle uudet tilat - Nupa-ryhmän vakinaistaminen ja mahdollinen laajentaminen 2. Palvelurakennetta koskeva neuvottelu 08/ Karhumäen asumisyksikön valmistuminen siirtyy vuodelle 2016 (tiedottamista asiakkaille ja omaisille sekä muuttovalmennus uusille asiakkaille). Viherkodon peruskorjaus- ja laajentamisselvitys on tehty. 4. Tuettua asumista lisätään 09/2015 valmistuvan Sepänkadun yksikön osalta (20 kotia): Asukkaat on valittu ja muuttovalmennus heidän osaltaan käynnissä. Penttilään valmistuvien 20 kodin Ara-rahoitus on varmistunut Setlementtiasunnot Oy:n kautta. Käyttöönotto on mahdollisesti vuonna Suunnitelmat on tehty keskustassa sijaitsevan päivä- ja työtoimintayksikkö Majakan siirtymisestä Utraan, Jynkäntielle Keskustan alueen suunnittelua jatketaan. - NUPA 1 osalta toiminta on vakinaistettu (STLTK , 15 ja HETYJ , 22). Toiminta jatkuu Lehmon koululla, viisi asiakasta. - Nupa 2 aloitti toimintansa Kotilantiellä, Uimaharjussa (STLTK /36), neljä asiakasta. - Lisäksi Hammaslahdessa Kotipihan työ- ja päivätoimintakeskuksen yhteydessä kahden asiakkaan päivätoiminta.

3 6. Lasten ja nuorten tilapäisen viikonloppuhoidon kehittäminen omana toimintana Mittarit: o Laitoshoidon määrä o 3-5 vakituisessa laitoshoidossa olevaa asiakasta siirtyy omiin tai yksityisiin palvelukoteihin vuoden 2015 aikana o Tilapäishoidon hoitopäivien määrä o oma > PKSSK o Hoitopäivien määrä 6. Lasten ja nuorten tilapäinen viikonloppuhoito jatkuu syksy-15 ajan päiväkodin tiloissa Niittylahdessa. Mittarit: o Neljä asiakasta on muuttanut yksityisiin palvelukoteihin ja yksi Honkatähteen (PKSSK) ajalla o tilapäishoidossa ollut yht. 61 asiakasta Hoitopäivien määrä lasten tilapäishoidossa: Oma: 66 hoitopäivää/ 11 lasta PKSSK: 626 hoitopäivää/ 24 lasta

4 Palveluohjelma: Ikääntyvien palveluohjelma Kärkihanke: Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikea-aikaisuus Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Hoito- ja hoivapalvelujen johtaja, vastuualueiden esimiehet Tilaajapuolen vastuuhenkilö: Sote tilaajajohtaja Hankkeen kuvaus: Palvelujen järjestäminen niin, että ikääntyvät pystyvät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Raskaimpien palvelujen käytön vähentäminen: erikoissairaanhoito ja pitkäaikainen hoito. Kokonaisuuden kustannukset saatavissa kun esh:n ensi vuoden talousarvioesitys saadaan. 1. Hoitoketju toimivaksi - Nopeammat siirtymiset raskaimmista palveluista kevyempiin, keskussairaalasta tk-vuodeosastoille tai kotihoitoon 1. - Erikoissairaanhoidosta potilaiden siirtyminen terveyskeskussairaalaan ja kotiin on sujunut hyvin. Kotiutushoitajatoiminta on vakiintunut ja kotisairaalaa on vahvistettu lisähoitajilla. - Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys laskee yli 75-vuotiaiden kohdalla, vuonna ,1 % - Kuntoutumiskoti toimii Koivupihassa 5- paikkaisena. 2. Kotihoidon tehostaminen Kotihoidon tiimit käyttävät mobiiliteknologiaa. Tiimit hallitsevat mobiilijärjestelmän ja asiakashyödyt alkavat näkyä, työaikaa siirtyy välillisestä työstä välittömään asiakastyöhön. Tavoite vuoden 2015 lopussa 60 %. Mittarit: o Hoitoketjun kustannukset ikäihmistä kohden o Jonopäivät o Sairaalaosastojen hoitojaksojen pituus o Peittävyydet o Pitkäaikainen hoito o Kotihoito o Omaishoidon tuki o Tuotannon mittarit: o Kotihoidon välitön työaika o Tehostetun kotisairaanhoidon asiakkaat/käynnit o Palvelusetelin käytön osuus o Ostetut asumispalvelupaikat - Senioripiha avautui maaliskuussa ja Siilainen muutti Kotilahteen maaliskuussa. Laitoshoidon peittävyys on 2,2 %, TP 2014 peittävyys oli 3,2 %. - Kuntoutumiskodin viidennen paikan lisääminen ei ole onnistunut lääkäripalveluiden vähäisyyden vuoksi. 2. Kotihoidon tiimit hallitsevat medimobilen käytön hyvin työssään. o Saadaan tilinpäätöksessä o 14 o Siilainen osasto 1 10,6 päivää Siilainen osasto 2 13,2 Muut osastot 21päivää o 2,2 %, yli 75-vuotiaat o 9,3 %, yli 75-vuotiaat o 2,3 %, yli 75-vuotiaat o 54,8 %, 7 kuukauden keskiarvo o 456 asiakasta, 5332 käyntiä o 20,8 % säännöllisestä kotihoidosta o 367

5 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAVOITE PÄÄMITTARI 2013 TAVOITE 2015 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden kustannukset yhteensä Lastensuojelun kustannukset Erikoissairaanhoidon kustannukset Hankkeen piirissä olevat kustannukset yht. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä 21,8 M 10,2 M 3,8 M 35,8 M ,3 M 10 M 4 M 36,3M 225 TOTEUMA OVK 2, lasta Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku (sote) Kustannukset Kustannukset kehitysvammaista kohden Käytössä olevat laitoshoidon paikat (lyhyt ja pitkäaikainen hoito) Tuetun asumisen asiakkaat 13,6 M ,0 M ,5 M Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikeaaikaisuus (sote) Hoidon ja hoivan sekä esh:n kustannus Hoito ja hoiva ikäihmistä kohden Kotona asuvien ikäihmisten osuus Pitkäaikaisessa hoidossa ikäihmisiä 61,6 M ,7 % 11,3 % 66,0 M ,8 % 11,2 %

6 Lasten ja nuorten palveluohjelman hankkeet Yhteisöllinen toimintakulttuuri kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen (varko) Opetussuunnitelmaprosessin toteutuminen 2013 TAVOITE 2015 TOTEUMA OVK 2, 2015 Suunnittelu Linjaukset tehty Etenee suunnittelun mukaisesti. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan syyslukukauden alusta Kouluterveyskyselyn indikaattorit kiusaamiseen ja koulun työilmapiiriin liittyen Kouluterveyskyselyn tulokset KV Parannusta vuoteen 2013 Vuoden 2015 perusopetuksen Kouluterveyskyselyn sähköinen tiedonkeruu keskeytettiin kevään 2015 osalta kyselyn järjestäjän THL:n toimesta palvelimen kuormittumisen vuoksi. Tästä syystä vertailua aikaisempiin vuosiin tai toisiin kuntiin ei voida luotettavasti tehdä, eikä saada kuntakohtaista raportointia. Monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut (varko) Päiväkotiasiakkaat, /asiakas Yksityisen hoidon osuus Perhepäivähoitopaikkojen määrä Hoitoaikaperusteisen laskutuksen selvitys % 520 Suunnittelu % Vuoden 2014 taso Kokeilu ,4 % 549 Suunnittelu Lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku (vapari, varko) Toimintamalli; integroiminen osaksi normaalitoimintaa Peittävyys Suunnittelu Kokeilu 25 % Integrointi käynnistetty 68 % Koulutus kannattaa Joensuu on opiskelijalle huippukaupunki (varko) Koulutus kannattaa teemavuoden toteutus laajassa yhteistyössä Valmistelu käynnissä Toteutus Toteutunut suunnitelman mukaisesti Oppilaitosten hakijamäärät Positiivinen kehitys Opiskelijoiden tyytyväisyyskysely; mm. kysymys haluaisiko valmistumisen jälkeen jäädä Joensuuhun? 20 % kyllä, 43 % ehkä (n=822) 25 % kyllä, 45 % ehkä

7 Työikäisten palveluohjelman hankkeet 2013 TAVOITE 2015 TOTEUMA OVK 2, 2015 Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat osa kaupungin vetovoimaa (vapari) Kulttuuri- ja liikunta-palvelujen kustannukset, /asukas Kärkitapahtumat Kärkitapahtumien kävijät Aikuispsykiatristen avopalvelujen toiminnan kehittäminen (sote) Kustannukset Aikuispsykiatrian integrointi 14,7 M - 14,8 M Suunnitelma PKSSK (tammi-kesäkuu) Joensuu 4,6 M Mt-keskus (tammi-heinäkuu) Joensuu 4,8 M PKSSK + Mt-keskus= 9,4 M Terveysasemien vastaanottotoiminnan kehittäminen (sote) Kustannukset Yhteispäivystyksen käyttö (PKSSK) 20,0 M - 21,0 M 5-6/2014 selvitys määrittää Joensuussa netto 4,6 M (52%), 6½kk:n ajalta. Teknisen keskuksen tuottavuutta parannetaan prosesseja kehittämällä Siirretään osaksi rakennemuutosohjelman seurantaa Ks. rak.muutosohjelman seuranta Teknisen keskuksen tuottavuutta parannetaan tuotantotapoja muuttamalla Siirretään osaksi rakennemuutosohjelman seurantaa Ks. rak.muutosohjelman seuranta Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään (vapari, varko, sote) Leader-rahoitus, /Leader-alueen asukas Avustusten kohdentuminen maaseutualueille, % kulttuuriavustuksista 2,93 /asukas % 3,00 /asukas 26 % (asukasluvun mukainen suhde) 3,25 /asukas (ennuste) 23 % Maaseutualueilla järjestettyjen tapahtumien osuus, % kulttuurityön ja kirjastojen tapahtumista % 26 % (asukasluvun mukainen suhde) 28% kulttuuritapahtumista 51% kirjaston tapahtumista

8 Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen (tilaaja ja vapari) Kansalaislähtöisen kehittämisen toteuttaminen KaKe-rahoitus, /kantakaupungin asukas Osallistavia suunnitteluprosesseja toteutettu Alustava valmistelu käynnissä - - Toteutus alkaa 1,15 KaKe-hanke käynnistetty 05/15 Ensimmäiset rahoitukset myönnetään syksyllä Ikääntyvien palveluohjelman hankkeet 2013 TAVOITE 2015 TOTEUMA OVK 2, 2015 Ikääntyvien osallisuus ja toimijuus (sote) Vanhusneuvoston kokoukset Seniorikorttien määrä Asumisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla tuetaan ikäihmisten esteettömyyttä ja kotona asumista (sote, krak) Hissikorjaukset Liikuntaesteiden poistot Kodin muutostyöt 3 taloa 2 taloyhtiötä 24 kohdetta 3 taloa 3 taloyhtiötä 22 kohdetta 2 taloa 2 taloyhtiötä 12 kohdetta Monituottajamallia hyödynnetään: ikäihmisten palveluja tuottaa kaupunki, yritykset ja kolmas sektori (sote) Kotihoidon palveluseteli-asiakkaat Kotihoidon palvelusetelin kustannukset Ostetut hoitopaikat 300 0,34 M 440 0,68 M

9 Kaupunkirakenneohjelman kehittämishankkeet ja niiden toteutuminen : Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Symmetrinen kaupunki Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksessa yhdeksi kasvun lähteeksi on tunnistettu kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu. Keskeisenä teemana on Symmetrinen kaupunki hankkeen kehittäminen. Hankkeelle luodaan yhteistyössä päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa kehitysvisio ja suunnitellaan toteutuksen eteneminen. Laaditaan toimenpideohjelma ja aikataulutetaan toimenpiteet Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi. Ohjelma suunnitellaan yhteistyössä päättäjien ja kumppaneiden kanssa. Toimenpideohjelma tuodaan kaupunkirakennelautakunnan käsiteltäväksi keväällä Tavoitteet Hankekehittäjä on aloittanut työnsä Kehittäjä vastaa ohjelman laatimisesta. Ohjelma valmistuu vuoden 2015 aikana. Toimenpideohjelmaa toteutetaan suunnitelmallisesti. Edistetään yhteistyökumppaneiden hankkeita. Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Tasapainoinen ja vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungingeodeetti Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Asumiselle ja työpaikoille on tarjolla vaihtoehtoisia suuntia ja täydennysrakentamista tuetaan olemassa olevien palveluverkkojen läheisyydessä. Tonttien luovutusohjelmassa on tarjolla tontteja useista eri suunnista. Tontteja on tarjolla Marjalan, Utran, Multimäen Karhunmäen ja Niittylahden alueilta sekä kaikista liitoskuntien taajamista. Karhunmäen uusi työpaikka-alue otetaan käyttöön. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava valmistuu. Täydennysrakentamisohjelma laaditaan vuoden 2015 aikana. Täydennysrakentamista tukevia asemakaavatöitä on käynnissä. Tavoitteet Karhunmäen uusi työpaikka-alue on otettu käyttöön. Papinkankaan alueelta on tehty kesäkuussa raakamaa-kauppa. Työpaikka-alueen asemakaavaehdotus valmistuu syksyllä Täydennysrakentamisohjelman laatimisessa käytetään ulkopuolista konsulttia. Tarjousmenettely toteutetaan syksyllä Hanke on viivästynyt yhdyskuntasuunnittelun henkilövaihdosten vuoksi. Useita täydennysrakentamiskaavoja on käynnissä. Papinkankaan työpaikka-alue otetaan käyttöön Kaavojen uudistaminen jatkuu Heinävaarassa ja Enossa. Täydennysrakentamisohjelma on hyväksytty ja toteuttaminen käynnistyy.

10 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Maankäytön toteuttamisohjelmatyötä (MATO-20) kehitetään edelleen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO20) muodostuu vakiintuneeksi työkaluksi. Selkiytetään toimielinten vastuut kaupungin palveluverkon kokonaisuuden hallinnasta. Laaditaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvä 10-vuotinen investointisuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisten alueiden että toimitilojen investoinnit. MATO-20 ohjelman laatiminen vuosittain on vakiintunut toimintatapa. Investointisuunnitelma ja MATO-20 ohjelma sovitetaan yhteen. Investointisuunnitelma on yleisten alueiden osalta valmistumassa, mutta ohjelmien yhteensovittaminen on vielä aloittamatta. Maankäytön toteutusohjelman valmistelu on käynnissä ja se tuodaan päätettäväksi syksyllä Tavoitteet MATO -20 ohjelman uutena painopisteenä on täydennysrakentamisen ohjelmointi vuonna Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Tehdään ruutukaava-alueen ja Niinivaaran laen alueen esteettömyyssuunnitelma valmiiksi. Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista. Laaditaan keskustan pyöräpysäköinnin yksityiskohtainen suunnitelma ja käynnistetään sen toteutus. Käynnistetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä tehdyn kartoituksen pohjalta laatukäytävien puutteiden poistamistoimet. Esteettömyyssuunnitelman raportti on valmistunut. Tarkastetaan pyöräilyn pääreitit ja käynnistetään suunnittelu keskustan liikennesuunnitelmassa esitetyille reiteille. Pyöräilypysäköinnin periaatteet on esitetty viimeistelyvaiheessa olevassa pysäköintiselvityksessä, joka tuodaan KRAKLK:n käsittelyyn syksyllä. On sovittu pyöräilyn ja joukkoliikenteen liityntäpysäkkien parantamisen kiireellisyysjärjestys ja sovittujen kohteiden suunnittelu on käynnistetty. Tavoitteet Polkupyöräpysäköintiä keskustassa lisätään edelleen. Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista. Laatukäytävien kuntoon saattaminen etenee.

11 Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kaupunkikeskus Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenne- ja joukkoliikenneolosuhteita parannetaan Toripysäköintilaitoksen yksityisrahoitteista toteuttamista koskeva selvitys etenee suunnitellusti. Laaditaan tarvittavat tarkennukset kävelykeskustan toteutusta ja linja-autopysäkkejä koskeviin suunnitelmiin keskustan osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman (2012) puitteissa. Jatketaan keskustan liikennesuunnitelman mukaisten toimien suunnittelua ja toteutusta. Toripysäköintilaitoksen selvitys on edennyt tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tarkennukset odottavat toripysäköintilaitoksen selvityksen etenemistä. Suvantosillan ja siihen liittyvien katujen peruskorjaus on käynnissä, samoin Rantakadun välin Sairaalakatu-Nurmeksentie. Suvantokatu- Koulukatu liittymän rakennustyöt ovat alkamassa. Kauppakadun suunnittelu välillä Yläsatamakatu- Rauhankatu on käynnistynyt. Ohjelmoidaan kaupunkikeskukseen kohdistuvat toimenpiteet osana Symmetrisen kaupungin toteuttamisen toimenpideohjelmaa. Symmetrisen kaupungin toteutusohjelma valmistuu vuoden 2015 aikana. Tavoitteet Varaudutaan toripysäköinnin ja toriympäristön muutosten toteuttamiseen vuosina