SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1/15 SALON KAUPUNKI PL Salo Puh. (02) 7781 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Perussuunnitelma ajalle: , päivitys alkaen TYÖPAIKKA Nimi: Salon kaupunki Osoite: Tehdaskatu 2, Salo Puh: (02) 7781 Kaupunginjohtaja: Antti Rantakokko Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Christina Söderlund sekä työpisteiden esimiehet Toimiala ja numero: Julkinen yleishallinto TOL: Eläkevakuutusyhtiö + yhteystiedot: Kuntien eläkevakuutus, PL 425, Helsinki Tapaturmavakuutusyhtiö + yhteystiedot: saakka IF vahinkovakuutusyhtiöt, PL 2013, alkaen Pohjola Vakuutus Oy, Lapinmäentie 1, Pohjola TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tuottaja: Salon kaupunki/työterveyshuolto Toimipisteet: Vilhonkatu 25, Salo Puh. (02) Hornintie 1, Halikko Puh. (02) Vuorilinnantie 7, Perniö Puh. (02) Sähköposti: Työterveyshuollon ylilääkäri: Pentti Haavisto Työterveyshoitajat: Outi Hakala Puh Marja Salminen Puh Hannele Saturi Puh Tiina Luukkala Puh Marja Krzywacki Puh , sijainen Emma Lamminen asti Tiina Micklin Puh Paula Schukov Puh Työpaikalle nimetyt lääkärit: Pentti Haavisto Esa Ruohola Päivi Salomaa Eevi Heliö Inga Kello Sari Lastunen Työfysioterapeutit: Juha Leino Puh Marja Mattila Puh

2 Työterveyspsykologi: Marjo Salo Puh Pasi Kainulainen Puh Potilasasiamies: Marja Hiltunen Puh TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ 2/15 Sopimus työterveyshuoltopalveluista on tehty Sopimukseen kuuluu: Lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Jarmo Parkkinen Tiina Tulonen Hannu Rautiainen Päivi Virtanen-Telaranta Salon kaupungilla on työsuojelutoimikunta sekä työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä tulee tiivistää palvelualuekohtaisilla tapaamisilla. Työterveyshuollon edustaja osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin, tarvittaessa aluehallintoviraston tarkastuksiin ja muuhun työsuojelutoimintaan. Työterveyshuollon edustaja huolehtii kokoustiedon viemisestä edelleen muille kaupunkia hoitaville työterveyshuollon henkilöille. Työsuojelupäällikkö koordinoi riskien arviointi kyselyä. Vuoden 2013 aikana työyksiköiden työntekijät vastasivat riskien arviointi kyselyyn. Vastauksista työsuojelupäällikkö kokosi työyksiköittäin yhteenvedot, jotka toimitettiin esimiehille syksyn 2013 aikana. Työyksiköt sopivat esimiesten johdolla, mitä havaituille riskeille tehdään oman aikataulunsa puitteissa. Yksiköt seuraavat toimenpiteiden toteutumista. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Työterveyshuolto osallistuu SORI-ryhmän työhön. Sori-ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea esimiestä ratkaisemaan työyhteisön vaikeita ristiriitatilanteita. Sori-ryhmään osallistuvan työterveyspsykologin ja työterveyshoitajan roolista on sovittu erillisessä ohjeessa. SALON KAUPUNGIN TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Salon kaupungin toiminnan kuvaus, henkilöstörakenne ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella sekä muutokseen liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta Salon kaupungin palveluksessa on lähes 3200 vakinaista työntekijää. Kaupungin organisaatiorakenne muodostuu hyvinvointipalvelujen palvelualueesta, jota johtaa apulaiskaupunginjohtaja sekä suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa olevasta viidestä palvelualueesta, jotka ovat hallintopalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, kaupunkikehityspalvelut sekä viranomaistehtäviä hoitava rakennus- ja ympäristöpalvelujen alue ja sisäisen tarkastuksen asiantuntijuusalue. Maantieteellisesti kaupunki on erittäin laaja, pinta-ala on yli 2000 km 2. Kaupunki toimii n. 300 eri toimipisteessä, joista lukumääräisesti koulut ja päiväkodit edustavat suurimpia yksittäisiä ryhmiä. Toimipisteet

3 3/15 ja työtehtävät poikkeavat olennaisesti toisistaan, mikä merkitsee, että riskien määrät ja vakavuus vaihtelevat eri tehtävissä. Töissä esiintyy mm. kiirettä, fyysistä kuormitusta sekä joissakin tehtävissä ihmissuhdekuormitusta ja väkivallan uhkaa. Lisäksi osa kaupungin työntekijöistä tekee yötyötä. Työhyvinvointijohtamisen raportoinnin kautta väkivaltatapausten määrän kasvu on tiedostettu. Saatujen havaintojen perusteella kehitystä on seurattava jatkossa tarkasti ja pyrittävä reagoimaan siihen. Kaupungin tulopohja on Nokia Oyj:n tapahtumien myötä pysyvästi heikentynyt. Työhyvinvoinnin kannalta tämä merkitsee tehokkuusodotusten kasvamista. Henkilöstömäärän oletetaan laskevan eläköitymisten ja muun poistuman johdosta suunnitelmakauden aikana. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveystoimessa on odotettavissa palvelujen kysynnän lisääntymistä mm. vanhusväestön lukumäärän kasvaessa ja palvelutarpeen muuttuessa. Vaikeutetun rekrytoinnin käyttöä jatketaan lähitulevaisuudessa menneiden vuosien toimintalinjojen mukaisesti. Sijaisten ja muiden määräaikaisten määrä on vähentynyt lähes puoleen aiemmasta tasosta. Palvelutuotannon tehokkuuden lisäämisessä on pystyttävä jossakin vaiheessa ratkaisemaan se, mitkä ei-lakisääteiset työt jätetään kokonaan tekemättä. Palvelualueiden prosessien kehittämiseksi otetaan käyttöön kohdennetusti Lean-menetelmä. Työntekijöiden lukumäärä toimintasuunnitelmaa laadittaessa Korvausluokka I: 3700 Korvausluokka II: 3700 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN KUVAUS JA TARVITTAVA YHTEISTYÖ SALON KAUPUNGIN KANSSA Työterveyshuolto tuottaa työterveyshuoltolakiin ja asetukseen perustuvia palveluita hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Kullekin työpaikalle on nimetty työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri; lisäksi käytettävissä on työterveyspsykologi. Yhteydenpito työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvissä ongelmissa tapahtuu ensisijaisesti nimetyn työterveyshoitajan kautta. Terveydenhoitaja välittää tietoa ja koordinoi työterveyshuoltotoimintaa muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa, ja ohjaa tarvittaessa työntekijöitä yksilöinä työterveyslääkärin, työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin tutkimuksiin ja hoitoon. Työterveyshuollon päätoimipiste ja vastaanotot sijaitsevat Salon Läntisellä terveysasemalla. Halikon ja Perniön terveysasemilla on työterveyshoitajan vastaanotto. Perniön terveysasemalla on kahtena päivänä viikossa myös työterveyslääkärin vastaanotto. Salon kaupungin tarpeet työterveyshuoltotoiminnalla 1. Työterveyshuollon toimintatapojen tulee tukea sitä, että kaikilla kaupunkia hoitavilla työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on kokonaisvaltainen käsitys Salon kaupungin tarpeista ja toiveista. Työterveyshuollon on varmistettava tämä riittävällä työterveyshuollon toimintasuunnitelman läpikäymisellä yhteisissä työpaikkakokouksissaan. Yhteistä asioiden käsittelyä jatketaan Sujuva-yhteistyötoimijoiden kolme kertaa vuodessa tapahtuvien tapaamisten sekä henkilöstöjohdon

4 4/15 kanssa käytävissä keskusteluissa. Työterveyshuollon palvelualueittaiset, tiiviit ja moniammatilliset katsaukset ovat osa Sujuva-yhteistyötoimijoiden kokousta. 2. Työterveyshuollon toiminnan tulee tukea kaupungin yleisiä johtamisen periaatteita ja niistä johdettuja käytäntöjä. Palvelualueiden työhyvinvointikokouksia on pidetty vanhuspalveluissa vuodesta 2012 alkaen. Saatujen myönteisten kokemusten johdosta käytäntöä on tarkoitus laajentaa vähitellen muille palvelualueille. Noudatetun käytännön mukaan työhyvinvointikokouksia pidetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja niihin osallistuvat henkilöstöpalvelujen, työterveyshuollon, työsuojelun edustajat sekä palvelualueen esimiehet. Puheenjohtajana toimii palvelualueen esimies. Henkilöstöpalvelut julkaisee esimiehen käyttöön aineistoa Sujuva-sivustolla. Työterveyshuolto auttaa kaupungin palvelualueita hyödyntämään työterveyshuollon tuottamia sairauspoissaolotietoja palvelualueen johtoryhmässä tai muussa vastaavassa foorumissa tai työhyvinvointikokouksessa. 3. Työyhteisöjen tekemää riskien arviointia käytetään ennakkoselvityksenä työpaikkaselvitykselle. 4. Työterveyshuolto tuottaa terveystarkastuksista yhteenvetotietoa työyksiköittäin ja koosteen tehdyistä työpaikkaselvityksistä. Nämä raportoidaan henkilöstöjohdolle kolmannes vuosittain jälkikäteen. 5. Työterveyshuolto tuottaa kaupungille kuukausitason euromääräiset tiedot laskutuksesta sekä ennaltaehkäisevän että sairaanhoidollisen laskutuksen osalta (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, laboratorionäytteet). Salon kaupungin työterveyshuoltotoiminnan painopistealueet toimintasuunnitelma-kaudelle 1. Työntekijöiden tukeminen kaupungin talouden tervehdyttämistoimien aiheuttaman toiminnan tehostamisen paineessa Työterveyshuollon toimenpiteet: terveystarkastusten ja muiden vastaanottokäyntien yhteydessä huomioidaan mahdollinen työhön liittyvä henkinen lisärasitus (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työterveyspsykologi) henkilökunnalle järjestettäviin tilaisuuksiin osallistuminen. Työterveyshuolto auttaa ja tukee henkilöstön toimintakykyä ja jaksamista suuntaamalla työterveyshuollon palveluja tarpeen mukaan. Työterveyshuolto toimii joustavasti palvelualuerajoista riippumatta. 2. Sujuva-toimintamallin kehittäminen työkyvyn hallinnan seurannan ja varhaisen tuen osana Työterveyshuollon tavoitteita: työterveyshoitajien toimintatapojen yhtenäistäminen Sujuva-mallin mukaiseksi aineistojen vieminen Santran Sujuva- yhteistyötoimijoiden työtilaan ja muiden toimijoiden viemien aineistojen hyödyntäminen. työhyvinvointalkoista saatavan tiedon hyödyntäminen työterveyshuollossa. riskien arvioinnin tulosten hyödyntäminen työpaikkaselvitystä tehtäessä Sujuva- raportoinnin tietojen ja työterveyshuollon tuottamien sairauspoissaolotietojen yhteensovittaminen ja hyödyntäminen työterveyshuollon osallistuminen Sujuva- toimintaan (esim. palvelualueiden työhyvinvointikokoukset, Sujuva-yhteistyötoimijoiden tapaamiset) ja SORI-ryhmään.

5 5/15 3. Ravitsemis- ja puhtaanapidon työntekijöiden työkyvyn tehostettu tukeminen. Osatyökykyisten tunnistaminen sekä näiden työkyvyn tukeminen ja kuntoutukseen ohjaaminen moniammatillisena yhteistyönä. 4. Työterveyshuolto tukee työntekijöitä tupakoinnin lopettamiseen ja päihteettömyyteen ja muistuttaa Savuton Salo päätöksestä. TERVEYTTÄ, TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA SEKÄ TYÖHÖN PALUUN TUKI ELI KORVAUSLUOKKA 1 TYÖPAIKKASELVITYKSET Suunnitelmaan perustuvat työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä tehdään aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksen sisältö ja laajuus mietitään riskien arvioinnista nousseiden asioiden ja ilmiöiden pohjalta yhteistyössä esimiehen kanssa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että riskien arviointi on tehty ennen työpaikkaselvitystä ja toimitettu työterveyshuoltoon. Työterveyshoitaja ja tarvittaessa myös työterveyslääkäri perehtyy tehtyyn riskien arviointiin ennen työpaikkakäyntiä. Työpaikkakäynnillä on mukana työterveyshoitajan ja/tai työterveyslääkärin lisäksi esimies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelun yhdyshenkilö. Tarvittaessa työpaikkakäyntiin voi osallistua myös työsuojelupäällikkö, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti sekä muita asiantuntijoita. Esimies informoi henkilöstöä tulevasta työpaikkakäynnistä ja sopii keitä työpaikalta on mukana käynnillä. Työpaikkakäynnillä käydään läpi ja arvioidaan yhdessä riskien arvioinnin perusteella tehtyjä toimenpiteitä. Työympäristön terveysvaarojen vaikutusten ja kuormitustekijöiden selvittelyssä voidaan käyttää apuna tarkastuslistoja ja standardoituja mittareita esim: Tikka-työkuormitusarviointimenetelmä, jota työterveyshuolto voi käyttää erityisen kuormittavia työolosuhteita kartoittaessaan. Jos Tikka-työkuormitusarviointimenetelmää käytetään haastattelumenetelmänä (eli työyhteisön työntekijät haastatellaan yksittäin), sovitaan siitä esimiehen ja henkilöstöjohdon kanssa erikseen. Esimiehen tulee käsitellä työpaikkakäynnistä tehty raportti yhdessä työyhteisön kanssa ja sopia, miten mahdolliset korjattavat asiat hoidetaan. Työpaikkaselvitysraportista tulisi selvitä, onko ryhdytty toimenpiteisiin havaittujen riskien pohjalta. Esimiehen tulee olla yhteydessä työterveyshoitajaan jo uusia toimitiloja tai työpaikan muutoksia suunniteltaessa. Akuuttien tarpeiden perusteella tehtävät työpaikkakäynnit Akuuttien tarpeiden pohjalta tehtäviä työpaikkaselvityksiä tehdään mm. sisäilma- ja kosteusvaurioiden takia todettujen ergonomiaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviämisen tukemiseksi akuuttien psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittelyn yhteydessä.

6 6/15 Näitä työpaikkakäyntejä voidaan tehdä muulla kokoonpanolla kuin edellä on mainittu. Työhyvinvointitalkoiden osana tehtyjen Tikka-työkuormitusarviointien hyödyntäminen työpaikkaselvityksissä Työhyvinvointitalkoiden Esimiehen tuki osiossa käytetään Tikka-työkuormituksen arviointimenetelmän psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden osioita. Ennen Tikka-kyselyn toteuttamista työyksikössä työhyvinvointikoordinaattori selvittää, voiko työyksikössä aiemmin toteutettujen toimenpiteiden, kyselyiden tai riskien arvioinnin tuloksia hyödyntää toiminnassa. Työhyvinvointikoordinaattorit tallentavat Esimiehen tuki osiossa syntyvän materiaalin Santraan Sujuva-yhteistyötoimijoiden työtilaan, jossa se on sekä työterveyshuollon että työsuojelun käytettävissä. Sekä työyksikön työterveyshoitaja että työsuojeluvaltuutettu kutsutaan Tikka-kyselyn yhteenvedon pohjalta pidettävään palaveriin. Tarvittaessa he seuraavat sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä voivat tukea esimiestä ja työyhteisöä sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastuksella tarkoitetaan lääkärin tekemää kliinistä tutkimusta sekä sitä täydentäviä muita tutkimuksia, lääkärin valvonnassa tehtyjä terveydenhoitajan tai fysioterapeutin sekä psykologin tarkastuksia tai tarkastuksen osia sekä toimintakokeita ja altistumismittauksia valtioneuvoston asetuksen 1485/2001 mukaisesti. Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa (työterveyshuoltolaki 1383/2001) tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Esimies huolehtii, että terveystarkastukset toteutuvat. Terveystarkastukset ennen työsuhteen vahvistamista tehdään työterveyshuollossa. Työhönsijoitustarkastus Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Myös aikaisempi altistuminen ja muusta kuin työstä johtuva altistuminen huomioidaan. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville tehdään tarvittaessa UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti). Alkutarkastukset erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä Valtioneuvoston asetuksen 1485 / 01 (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä) mukaiset tarkastukset tehdään seuraaville ammattiryhmille: jätevedenpuhdistamon henkilökunta puisto- ja puutarhatyöntekijät urheilukenttien työntekijät ruokahuoltohenkilöstö

7 hoitohenkilökunta ja kliinistä työtä tekevät lääkärit tekstiilityön opettajat huoltomiehet katu- ja viemärityötä tekevät rakennustyötä tekevät maalaustyötä tekevät metsänhoitotyötä tekevät laitoshuoltajat vuorotyötä tekevät, joilla yötyötä eläinlääkärit teknisen työn opettajat maatalouslomittajat 7/15 Alkutarkastus on pyrittävä tekemään uusille työntekijöille ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta se on tehtävä kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tarkastus tehdään myös, kun työtehtävät muuttuvat ja työsuhteen loppuessa. Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Yötyötä tekeville tehdään vuorotyökysely. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville yli 35-vuotiaille toteutetaan UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti). Maatalouslomittajat: Maatalouslomittajien terveystarkastuksista on sovittu erikseen, ks. liite 2. Muut alkutarkastukset toimistotyöntekijät opettajat koulunkäyntiavustajat liikuntalaitosten henkilökunta kirjastotyöntekijät varhaiskasvatushenkilöstö Alkutarkastus tehdään, jos työsuhde kestää vähintään 6 kk tai toistuvien määräaikaisten työsopimusten yhteenlaskettu pituus on ylittänyt 6 kk. Esimiehen tulee ilmoittaa työyhteisönsä uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Määräaikaistarkastukset Erityistä vaaraa aiheuttava työ Valtioneuvosteon asetusten 1484 / 01 ja 1485 / 01 mukaisille ammattiryhmille: Ammattiryhmät on lueteltu alkutarkastusten yhteydessä. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein asetuksen mukaisesti, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työsuojeluviranomaisen määräyksestä muuta johdu.

8 8/15 Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville tehdään tarvittaessa UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti) noin 5 vuoden välein rytmittäen ne terveystarkastusten yhteyteen. Yötyötä tekeville tehdään tarkastukset seuraavasti: kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa vuotiaille 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään työterveyshuollon kehittämä työkyky- ja terveyskysely. Hoito- ja kasvatustyötä tekeville tehdään tarvittaessa BBI15-kysely. Maslachin työuupumuskysely otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin vastaanotolle työntekijän työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Muut tarkastukset toimistotyöntekijät opettajat koulunkäyntiavustajat liikuntalaitosten henkilökunta kirjastotyöntekijät varhaiskasvatushenkilöstö Tarkastukset tehdään palvelussuhteen alussa ja sen jälkeen alle 55 - vuotiaille 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaille 3 vuoden välein ja tarvittaessa useammin. Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Tarkastusten yhteydessä selvitetään työn kuormittavuutta. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin vastaanotolle työntekijän työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Työhyvinvointitalkoiden osana tehtyjen Hyvinvointianalyysien hyödyntäminen terveystarkastuksissa Työhyvinvointikoordinaattorit toimittavat tiedon Hyvinvointianalyysiin osallistuneista työyksiköistä ko. työyksikköä hoitavalle työterveyshoitajalle. Työterveyshoitaja näkee hyvinvointianalyysi-mittaukseen osallistuneet työntekijät Firstbeat Oy:n tietokannasta. Työterveyshoitaja kirjaa mittaukseen osallistuneiden työntekijöiden potilastietoihin tiedon mittaukseen osallistumisesta, sekä sen, onko työntekijällä ongelmaa unen aikaisessa palautumisessa. Jos mittauksesta on ajettu työn fyysisen kuormituksen raportti, työterveyshoitaja kirjaa myös, onko mittauksen perusteella aihetta epäillä raja-arvot ylittävää fyysistä kuormittumista työssä. Työterveyshoitaja hyödyntää Hyvinvointianalyysi-mittauksen sekä mahdollisen seurantamittauksen tietoja tehdessään määräaikais- tai muita tarkastuksia. Samalla hän tarkistaa mahdollisten mittauksen jälkeen sovittujen toimenpiteiden toteutumisen ja mahdollisen lisätuen tarpeen.

9 9/15 Työfysioterapeutit voivat hyödyntää Hyvinvointianalyysi-mittauksen mittaustietoja työn fyysisen kuormittumisen arvioinnissa. Työterveyspsykologit voivat hyödyntää mittauksen tietoja työntekijän stressin ja palautumisen häiriöiden selvittämisessä. Vajaakuntoisen seurantatarkastukset (VnA 1484/ ) Työnantajan tulee järjestää työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita käyttäen työterveyshuoltolain 12 1 momentin 5 kohdassa (muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta) tarkoitettu sairauden, vian tai vamman vuoksi osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. Toimenpiteiden tulee suuntautua osatyökykyisen työntekijän työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä tarvittaessa työjärjestelyihin. Jos työterveyshuollon toiminnalla ja työpaikalla tehtävillä järjestelyillä ei ole mahdollista riittävästi tukea osatyökykyisen työntekijän työkykyä, häntä tulee neuvoa kuntoutusta koskevissa asioissa tai hänet tulee ohjata hoitoon taikka lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli lääkäri toteaa terveystarkastuksessa olennaisia rajoitteita, toimitaan Sujuva-toimintamallin tehostetun tuen ohjeen mukaisesti. TIETOJEN ANTAMINEN JA NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuolto antaa tietoja, neuvoo ja ohjaa työn terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa pääasiassa vastaanottotilanteissa, työpaikkaselvitysten yhteydessä tai niistä laadituissa asiakirjoissa sekä yhteistyöneuvotteluissa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu sisäilmatyöryhmän toimintaan. Joissain tapauksissa saattaa olla tarkoituksen mukaista järjestää tilaisuus, jossa ohjausta annetaan työntekijöille ryhmässä. Työterveyshuollon asiantuntijat ts. työfysioterapeutit, työterveyspsykologit, ravitsemusterapeutti ja puheterapeutti antavat pääosin ohjausta ja neuvontaa työssä jaksamisen tukemiseksi. Heidän vastaanotolleen tullaan työterveyshuollon ammattihenkilön, ts. työterveyslääkärin tai hoitajan arvioinnin pohjalta. Tarvittaessa työntekijöille voidaan antaa myös ryhmäohjantaa ja neuvontaa sekä konsultaatioapua esimiehille. Toiminnan tavoitteet määräytyvät asiakkaiden tarpeiden ja valtakunnallisten terveyspoliittisten linjausten mukaan. Toiminta kohdennetaan ja määritellään sen mukaan, mitä työterveyshuollon asiantuntemusta toiminnassa tarvitaan. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI Salon kaupungissa on käytössä Sujuva- toimintamalli, jonka tavoitteena on yhtenäistää ja selventää Salon kaupungin työkyvyn hallinnan ja seurannan sekä varhaisen ja tehostetun tuen toimintatapoja. Tavoitteena on samalla auttaa ja tukea esimiehiä tietoisessa työhyvinvointijohtamisessa. Sujuva- toimintatavat on kirjattu Salon kaupungin omaan intranettiin Santraan. Työterveyshuolto osallistuu Sujuva- toimintatapojen kehittämiseen edustuksellisuuden periaatteella. Tiedonvälityksen tukemiseksi Sujuva-toimijoiden käytössä on oma muilta suljettu työtila kaupungin intranetissä.

10 10/15 Sujuva- toimintamallissa on ohjeistettu esimiehiä toimimaan työhyvinvointijohtajina, jotta arki töissä toimisi sujuvasti. Lisäksi Sujuvan kautta on luotu toimintatavat sekä varhaisen puuttumisen että tehostetun tuen tarpeisiin. Varhaisen tuen toimintamalli Varhaisen tuen toimintamalli ohjeistaa esimiestä puuttumaan yksittäisen työntekijän työkyvyn tai työyhteisön ongelmiin mahdollisimman varhain. Esimiehen edellytetään seuraavan esimerkiksi sairauspoissaoloja. Tähän liittyvät puuttumisrajat ovat 10 päivää neljän kuukauden sisällä ja/ tai 30 päivää vuoden sisällä. Kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana, tulee esimiehen ottaa yhteyttä puhelimitse oman alueen työterveyshoitajaan. Työterveyshoitaja kirjaa tiedon ja keskustelee esimiehen kanssa mahdollisista työkykyä tukevista ja työhön paluuta helpottavista toimenpiteistä tarvittaessa työterveyslääkäriä konsultoiden. Sairauspoissaolokäytännöt Salon kaupunki on laatinut ohjeet sairauspoissaolojen ja niistä ilmoittamisen käytännöistä. Ohjeet löytyvät Salon kaupungin intranetistä mm. Sujuva-sivustolta. Päihdeohjelma Uusi päihdeohjelma on tullut voimaan Ohjelman avulla on tarkoitus ennaltaehkäistä ja hallita päihdehaittoja työpaikalla. Sen tavoitteena on vähentää päihteiden riskikäytöstä aiheutuvia yksilöllisiä terveyshaittoja sekä työnantajalle ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Salon kaupungin periaate on, että päihdehaittatilanteet käsitellään viipymättä, rakentavasti ja tasapuolisesti. Päihdeohjelma sisältää hoitoonohjausmallin. Työhön paluun tuki Salon kaupungilla on voimassa oleva Paluun tuki- toimintamalli. Paluun tuki -toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon (yli 4 viikkoa) jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Keskeistä on, että työhön palaavan kanssa ollaan yhteydessä poissaolon aikana ja paluun onnistumista seurataan. MUU TOIMINTA Riskityötä tekevien salmonellatutkimukset Riskityöksi luokitellaan työskentely alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä sekä tehtävissä, joissa käsitellään paljain käsin helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin lasketaan kuuluviksi elintarvikkeet, joita on säilytettävä jääkaappi- tai pakastinlämpötiloissa. Salmonellanäyte vaaditaan, mikäli työsuhde kestää yli kuukauden. Salmonellanäyte vaaditaan myös välittömästi palattaessa vähintään neljän vuorokauden pituiselta matkalta Pohjoismaiden ulkopuolelta. Mikäli työntekijällä on matkan aikana tai sen jälkeen vatsataudin oireita, hänet siirretään muihin työtehtäviin kunnes ulosteviljelyn tulos varmistuu negatiiviseksi. Alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä olevista henkilöistä ei tarvitse ottaa näytteitä, jos heillä ei ole matka-anamneesia lavantaudin/ pikkulavantaudin esiintymisalueille (käytännössä Intia ja muu Aasia ja sielläkin reppumatkailijat ).

11 Rokotustoiminta 11/15 Jos työhön liittyy todellinen vaara altistua hepatiitti B:lle, työnantajalla on velvollisuus huolehtia näiden työntekijöiden rokottamisesta. Biologisille tekijöille altistuville työntekijöille on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan tehokkaita rokotuksia, jos he eivät ole ennestään immuuneja biologiselle tekijälle ja jolle he voivat altistua. Työterveyshuolto arvioi mahdollisen HBV-infektion riskin ja riskiammateissa toimivat rokotetaan. Riskialttiita toimintoja ja toimialueita ovat mm. hammashoito, päivystyspoliklinikat, injektioiden ja infuusioiden anto, verinäytteiden otto, instrumenttien jälkikäsittely ja huolto ja jätteiden käsittely. Työhöntulotarkastuksen yhteydessä tehdään vesirokkorokotuksen tarvearvio alle 45-vuotiaalle koulujen ja päiväkotien naispuoliselle työntekijälle. Kausi-influenssarokotus annetaan ilmaiseksi sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lisäksi työnantaja on antanut halukkaille työntekijöille mahdollisuuden saada työnantajan kustantamana influenssarokotus. Työterveyshuolto on kartoittanut halukkaat työntekijät. Työterveyshuolto rokottaa työntekijät erillisessä tiedotteessa kuvatun käytännön mukaisesti. SAIRAANHOITO ELI KORVAUSLUOKKA II Työterveyshuoltoon kuuluu myös korvausluokka 2:n mukainen sairaanhoito. Sairaanhoito on yleislääkäritasoista ja siihen kuuluu yleislääkäritasoiset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Jatkohoito erikoissairaanhoidossa, esim. poliklinikkakäynnit, täytyy työntekijän itse maksaa. Sairaanhoidolliset erikoislääkärikonsultaatiot eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen piiriin. Sairausvastaanottoajan lääkärille voi varata suoraan ajanvarauksesta. Ajanvaraus: puh. (02) ma - to klo ja pe Salossa Läntisellä terveysasemalla terveydenhoitajan sairausvastaanotolle pääsee: maanantaisin perjantaisin klo ilman ajanvarausta sekä maanantaisin torstaisin klo ja perjantaisin klo ajanvarauksella. Perniössä terveydenhoitajan sairausvastaanotolle pääsee: maanantaisin torstaisin klo ilman ajanvarausta sekä muuna aikana sopimuksen mukaan. MUU TOIMINTA, KORVAUSLUOKKA III (KELA EI KORVAA TOIMINTAA) Työterveyshuolto voi järjestää sopimuksen mukaan mm. painonhallintaryhmiä ja tupakasta vieroitusryhmiä, mikäli työnantaja niin haluaa. ENSIAPUVALMIUS SEKÄ TAPATURMIEN TORJUNTA ELI KORVAUSLUOKKA I Työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla on ylläpidettävä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvat asianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavun antamiseen perehtyneet henkilöt ja tiedot siitä, mihin toimiin tapaturman tai sairastumisen vuoksi on nopean avun saamiseksi ryhdyttävä. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työterveyshuollon ammattihenkilöstöä käytetään asiantuntijana ensiapuvalmiuden suunnittelussa. Työpisteiden esimiehet pitävät kortistoa ensiapukoulutetuista.

12 12/15 Tapaturmavaara vähäinen virastot ja toimistot koulut päiväkodit vanhainkodit kirjastot kuntoutuspalvelut terveyskeskussairaala kanttiini terveysasemat hammashuolto Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä henkilökuntaa varten. Ensiaputasoksi riittää näillä työpaikoilla EA 1, joka päivitetään 3 vuoden välein. Tapaturmavaara ilmeinen työpaja katu-, viemäri- ja talonrakennustyömaat puistot / urheilukentät teknisen työn luokat eläinlääkärit maatalouslomittajat Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä kussakin työkohteessa. Ensiaputasoksi suositellaan EA 1 ja EA 2 noin 1½ vuoden kuluttua. EA 2 päivitetään 3 vuoden välein. Tapaturmavaara erityinen jätevedenpuhdistamo Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä kutakin viiden hengen ryhmää tai työvuoroa kohti. Ensiaputasoksi suositellaan EA 1, EA 2 noin 1½ vuoden ja EA 3 2 vuoden kuluttua. EA 3 päivitetään 1 3 vuoden välein. Tavoitteena on vähentää edelleen työtapaturmien määrää. Tapaturmat raportoidaan ja käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Kriisituen järjestämisessä saa tarvittaessa apua työterveyshuollosta. Työaikana tapahtuvan neulanpistotapaturman välitön ensiapu annetaan yhteispäivystyksessä os. Sairaalantie 9, Salo. Puh Mikäli on tarvetta jatkoseurannoille, se tehdään työterveyshuollossa. TYÖTERVEYSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Työkyvyn seurannan toimintamallin toteutuminen - työkyvyn ongelmiin puuttuminen mahdollisimman varhain - yhteisesti sovittujen hälytysrajojen toteutuminen - toimenpiteiden toteutuminen

13 13/15 Työpaikan sairauspoissaolojen seuranta - työpaikan ilmoituskäytäntöjen toteutuminen - työterveyshuolto tekee kolme kertaa vuodessa saamiensa sairauslomatietojen perusteella raportin poissaoloista ja raportoi siitä palvelualueiden johtoryhmien kokouksissa. - työhön paluun tukeminen pitkältä sairauslomalta palattaessa Työkykytietojen analysointi määrävälein - työterveysneuvottelut - neuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden toteutuminen - työperäiset ja työhön liittyvät sairaudet, havainnot, toimenpiteet - työssä kuormittuminen, havainnot, toimenpiteet Asiakastyytyväisyys - laaja-alainen tyytyväisyyskysely henkilöasiakkailta - laaja-alainen tyytyväisyyskysely asiakasorganisaatiolta Kooste siitä, mitä seurataan: sairauspoissaolojen kehitys Tikka-kyselyjen ja työuupumuskyselyjen (BBI15, Maslac) kohdentuminen työyksiköihin ja henkilöstön määrä niissä työpaikkaselvitykset, suunnitelmaan perustuvat / akuutit (myös perustelut) alkutarkastusten määrä määräaikaistarkastukset muut tarkastukset lääkärien tekemien 90 päivän säännön mukaisten työkykyarvioiden lukumäärät palvelualueittain lähetteet erikoislääkärille työkykyarvioon, lukumäärät palvelualueittain työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan: Työterveyshuollon ylilääkärin ja osastonhoitajan sekä kaupungin henkilöstöjohdon välisissä tapaamisissa Sujuva-yhteistyötoimijoiden tapaamisissa. Palvelualueiden johtoryhmien kokouksissa kolmannesvuosittain (kts. sairauspoissaolojen seuranta). Työsuojelutoimikunnassa ajankohtaiskatsauksilla jokaisessa kokouksessa sekä tarkistamalla Kelan työterveyshuollon korvaushakemus kerran vuodessa. TOIMINTASUUNNITELMA KÄSITELTY Käsitelty työsuojelutoimikunnassa 21 / ( 48 ) Tarkistettu toimintasuunnitelma käsitelty työsuojelutoimikunnassa / 2014 Kommentit: TOIMINTASUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Kaupunginhallituksessa ( 571 )

14 Päiväys 2 / /15 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄIVITYS HYVÄKSYTTY Kaupunginhallituksessa Allekirjoitus Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja Irma Nieminen, kansliapäällikkö Terveyskeskuksen puolesta Päiväys / Allekirjoitus Pentti Haavisto, ylilääkäri Liitteet: 1. Vaitiolositoumus 2. Ohje maatalouslomittajien terveystarkastuksista

15 15/15 SALON KAUPUNKI Liite 1 PL Salo Puh. (02) 7781 VAITIOLOSITOUMUS Minä allekirjoittanut, synt., lupaan ja vakuutan, etten luvatta ilmaise kenellekään sivulliselle, sukulaiselle tai tuttavalle mitä olen työpaikkani työntekijöistä, heidän terveydentilastaan tai olosuhteista saanut tietää tai kuulla toimiessani työpaikkani työterveyshuollon yhdyshenkilönä. Sitoumukseni jatkuu työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimimisen päätyttyä. Kaiken edellä olevan lupaan kunniani ja omantuntoni kautta. / Allekirjoitus Nimenselvennys Lomakkeen säilytys: Työterveyshuolto ja työnantaja / säilytetään pysyvästi

16 16/15 SALON KAUPUNKI Liite 2 PL Salo Puh. (02) 7781 OHJE MAATALOUSLOMITTAJIEN TERVEYSTARKASTUKSISTA Alkutarkastukset Valtioneuvoston asetus 1485 / 01. maatalouslomittajat Alkutarkastus tulisi tehdä ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta se on tehtävä kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tarkastusten sisältö: Terveydenhoitajan tekemä terveyshaastattelu. Erityisesti kiinnitetään huomiota hengityselinten, ihon sekä tuki- ja liikuntaelinten kuntoon. Lisäksi otetaan verenpaine, pituus, paino, painoindeksi (BMI), keuhkojen toimintakoe, kuulo (audiometri), näkö, audit-kysely (alkoholin käytön terveysriskitesti). Lisäksi työntekijän työkyvyn selvittämiseksi välttämättömät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Toksoplasmavasta-aineet otetaan alkutarkastuksen yhteydessä fertiili-ikäisiltä naispuolisilta maatalouslomittajilta. Maatalouslomittajien alkutarkastukseen kuuluu myös työterveyslääkärin tarkastus sekä työfysioterapeutin tekemä UKK:n terveyskuntotesti. Tarvittaessa psykologin alkutarkastus. Tarkastuksessa käydään suullisesti läpi lomittajan työn fyysisen kuormituksen vaatimuksia. Myös työajoista ja työmatkaan kuuluvasta ajasta keskustellaan. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin konsultaatioon hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Määräaikaistarkastukset maatalouslomittajat Määräaikaistarkastukset tehdään 2-3 vuoden välein tai yksilöllisen seurannan mukaan. Terveystarkastuksen sisältö noudattaa alkutarkastuksen sisältöä altisteiden mukaan. Kaikille työntekijöille tehdään audit-kysely (alkoholin käytön terveysriskit) sekä diabeteksen riskipistekysely n. 40 vuoden iässä mikäli sitä ei ole riskiarvion pohjalta aiemmin tehty. Tarkastuksen pääpaino on keuhkojen toiminnan sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon kartoituksessa ja kiinnitetään huomiota henkiseen hyvinvointiin. Lääkärintarkastus tarvittaessa. Työfysioterapeutin tarkastus/ohjaus ja neuvonta tarvittaessa. Psykologin tarkastus tarvittaessa. Psykologin käynnit sisältävät terveystarkastuksen yhteydessä todettujen ongelmien selvittämisen ja tarvittaessa 3 yksilötapaamista.

17 17/15 Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin konsultaatioon hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

SALON KAUPUNKI PL 77 24101 Salo Puh. (02) 7781 Dnro 2861/01.04.02.00/2013 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

SALON KAUPUNKI PL 77 24101 Salo Puh. (02) 7781 Dnro 2861/01.04.02.00/2013 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1/16 SALON KAUPUNKI PL 77 24101 Salo Puh. (02) 7781 Dnro 2861/01.04.02.00/2013 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Perussuunnitelma ajalle: 1.1.2014 31.12.2016, päivitys 1.1.2016 alkaen

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA. 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA. 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä YRITYS Työpaikka Osoite Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Puhelin vaihde: (08) 587 561 00 Faksi (08) 553 6507 Sähköposti

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016

Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016 Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016 Hyväksynyt: - Yt-toimikunta 16.12.2010 47 - Kaupunginhallitus 19.1.2011 5 - Kaupunginhallitus 11.12.2012 176 - Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016

Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016 Kannuksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2011 31.12.2016 Hyväksynyt: - Yt-toimikunta 16.12.2010 47 - Kaupunginhallitus 19.1.2011 5 Voimaantulo: - 1.1.2011 Muutos: - Yt-toimikunta 19.12.2011

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 TYÖPAIKKATIEDOT Organisaatio Nurmijärven kunta Y-tunnus: 9014643-2 Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012 Sivu 1 / 8 Suun- TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012 YRITYS PERUSTIEDOT Nimi: Tyrnävän kunta Y-tunnus: 019014-9 Toimiala/TOL: Julkinen yleishallinto/

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 1 HEINÄVEDEN TOIMIPISTE Virastokuja 1, 79700 Heinävesi Työterveyshoitaja Annamari Luostarinen Puh. 040-353 1975 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 TYÖNANTAJA Nimi ja osoite HEINÄVEDEN

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016

LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016 LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016 Etelä-Karjalan Työkunto Oy - Työterveyshuolto Luumäen toimipiste, Marttilantie 24, 54500 Taavetti, puh. 020 7199070, faksi 0406026822

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA JUANKOSKEN KAUPUNKI. Juankoskentie 13, 73500 Juankoski. etunimi.sukunimi@juankoski.fi

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA JUANKOSKEN KAUPUNKI. Juankoskentie 13, 73500 Juankoski. etunimi.sukunimi@juankoski.fi TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA JUANKOSKEN KAUPUNKI Juankoskentie 13, 73500 Juankoski etunimi.sukunimi@juankoski.fi Toimiala: 84110, julkinen yleishallinto Tilikausi: 1.1. 31.12. Tapaturmavakuutusyhtiö

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2014-31.12.2014 Suunnitelma päivitetty: 21.11.2013

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2014-31.12.2014 Suunnitelma päivitetty: 21.11.2013 Sivu 1 / 10 TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2014-31.12.2014 Suunnitelma päivitetty: 21.11.2013 YRITYS PERUSTIEDOT Nimi: Tyrnävän kunta Y-tunnus: 0190140-9 Osoite: Kunnankuja 4, 91800 Tyrnävä

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 päivitetty 30.10.14

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2015 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 16.12.2014, 142) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012. Toni Pekka Keva

Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012. Toni Pekka Keva Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012 Toni Pekka Keva Tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seurakuntien ja -kuntayhtymien työterveyshuollon järjestämiseen, työterveysyhteistyön onnistumiseen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA 1(11) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika 1.1.2011-31.12.2015 Toimintasuunnitelma päivitetty: 18.4.2011, 10.10.2011, 13.12.2012, 7.10.2013, 20.10.2014

Lisätiedot