TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Transkriptio

1 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE ASIAKKAAN YHTEYSTIEDOT Asiakasyritys ja osoite Luumäen kunta Linnalantie 33, Taavetti Yhteyshenkilö ja puhelinnumero hallintojohtaja Helena Metsämuuronen Yrityksen johto kunnanjohtaja Anne Ukkonen Y-tunnus Tilikausi Tapaturmavakuutus OP-Pohjola Toimiala Julkinen hallinto Eläkevakuutus Kuntien Eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Luumäen toimipiste Toimipisteen osoite Luumäen toimipiste, Marttilantie 24, Taavetti Puhelin (keskitetty ajanvaraus) Potilasasiamies Tuomas Kumpula Puhelin Nimetty työterveyshoitaja Tuija Heimola puh Nimetty työterveyslääkäri Minna Vesterinen Nimetty työfysioterapeutti Helena Harju Tietosuojavastaava Tuija Lautala puhelin TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) Työterveysyhteistyö Työkyvyn tuki Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta Tietojen antaminen ja ohjaus yksilöllisesti ja ryhmässä Asiantuntijapalvelut

2 2 - työfysioterapeutti 1-3/vuosi - työpsykologi enintään 5 kertaa/vuosi Ensiapuvalmius Sairaanhoito (Kelan korvausluokka II) Yleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito työterveyshuollon ammattihenkilöiden eli työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toteuttamana resurssien puitteissa tavoitteena työkyvyn tukeminen. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja työkykyyn sekä työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauteen. Sairauksien hoidossa ensisijalla sairausryhmät, joiden varhaisella hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella voidaan vaikuttaa työkykyyn (TULE- ja mielenterveyssairaudet) Yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset Uniapneatutkimukset (lyhyt unipolygrafia) Kuvantamistutkimukset: - röntgentutkimukset (mm. luukuvat, keuhkokuva, poskiontelokuva) - ultraäänitutkimukset (+ siihen mahdollisesti liittyvä biopsia kokonaisuudessaan) - mammografiatutkimukset, sairausepäilyissä Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa enintään 3 kertaa/vuosi/erikoislääkäri hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Sairaanhoitosopimukseen eivät kuulu: - pienkirurgiset toimenpiteet mm. luomien poistot, PAD-näytteet - säännöllistä laboratorioseurantaa vaativien sairauksien (esim. diabetes, reuma, krooniset suolistotulehdukset, Marevan-hoidot) laboratoriokontrollit - mammografiat, PAP-koket muuten kuin sairausepäilyissä - ajokorttitodistukset - magneettitukimukset Muu terveydenhoito (ei Kela-korvausta) ASIAKASYRITYKSEN KUVAUS Henkilöstö Ammattinimikkeet Työperäiset kuormitustekijät Luumäki on kunta, joka järjestää kuntalaisille lainsäädännössä määrätyt ja kunnan erikseen päättämät muut palvelut. Kunnan eri hallinnonaloja ovat hallinto, sivistystoimi, tekninen toimi ja perusturva. Kunnan palveluksessa on vuonna 2018 ollut 128 henkilöä vakinaisessa ja 49 henkilöä määräaikaisessa palvelussuhtessa. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 49,23 vuotta. Ammattinimeikkeitä on osaa vain yksi henkilö nimikettä kohti esim. kunnanjohtaja, hallintojohtaja jne. Sivistystoimeen kuuluvat opettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat suurin ryhmä, päivähoidossa on lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat sekä perhepäivähoitajat. Tekniseen toimeen kuuluvat kiinteistön hoitajat ja siivoojat.

3 3 Tapaturmavaara Työssä esiintyy fyysistä ja henkistä kuormitusta, kiinteistöhuollossa altistutaan erilaisille pölyille, käsiin kohdistuvale tärinälle ja melulle sekä poikkeaville lämpöoloille. Toimistotyössä on näyttöpäätetyötä. Vuoropäiväkodissa on yötyötä. Lisäksi on tartuntatautialtistusta. Koneiden ja laitteiden kanssa työskennellessä on tapaturmavaaraa. YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE 1. Työterveysyhteistyöllä pyritään sairauspoissaolojen hallintaan; estää sairauslomien pitkittyminen ja tukea työhönpaluuta (varhainen tuki, osasairausloma ja työhön paluun tuki) 2. Työterveyshuollon resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisevään ja työkykyä tukevaan toimintaan ja sen tähden sairaanhoitopalveluissa keskittyminen työkykyä pitkällä tähtäimellä haittaavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen, hyvään hoitoon ja kuntotukseen. 3. Mahdollisimman monen työuran jatkuminen eläkeikään asti TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Yrityksessä on työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö Juha Inkilä puh Työsuojeluvaltuutettu: Jaana Nalli 1. varavaltuutettu Tarja Kyllönen 2. varavaltuutettu Kaisu Puranen Työsuojeluvaltuutettu: Seija Lipponen 1. varavaltuutettu Pekka Lähtevänoja 2. varavaltuutettu Reija Suoknuuti Työsuojeluvaltuutettu: Jaana Laukas 1. varavaltuutettu Aulikki Talsi 2. varavaltuutettu Työnantaja maksaa työkykyyn ja kuntoutukseen liittyvät B-lausunnot. Työnantaja maksaa lääkekorvauksiin liittyvät B-lausunnot. Työnantaja ei maksa maksusitoumuksella työterveyshuollon ulkopuolisia fysioterapiahoitoja. Työterveyshuoltopalvelut eivät kuulu vuorotteluvapaalla, perhevapaalla tai opintovapaalla oleville työntekijöille.

4 4 Peruuttamattomasta työterveyshuollon vastaanottoajasta peritään hinnaston mukainen maksu asiakkaalta. KELAN I KORVAUSLUOKKAAN KUULUVA TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveysyhteistyö Työpaikan hyvinvointia, työterveyttä ja työturvallisuutta edistetään työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että kaikki osapuolevat tietävät oman vastuunsa. Toimintamallit, tavoitteet ja seurantamittarit luodaan yhdessä, tarkoituksena on hallita riskejä ja puuttua ongelmiin riittävän ajoissa. Työnantajan vastuulla on, että toimintasuunnitelma tulee päivitettyä vuosittain. Työterveysyhteistyössä toteutetaan yrityksen (varhaisen tuen mallin mukaisesti) sairauspoissaolojen seurantaa, kuntoutustarpeen arviointia, osatyökykyisen seurantaa ja työhön paluun tukea. Edellytyksenä työterveysyhteistyölle on säännölliset tapaamiset. Työkyvyn tuki Työkyvyn seuranta on jatkuvaa toimintaa terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Työnantaja seuraa työntekijän työssä jaksamista ja ottaa tarvittaessa yhteyden työterveyshuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Terveyden ja työkyvyn ollessa uhattuna, ryhdytään tukeviin ja edistäviin toimenpiteisiin. Työhön paluun tukitoimia ovat mm. sairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työterveysneuvottelu, osasairauspäiväraha ja työkokeilu. Pitkien tai toistuvien sairauslomien aikana sekä esimies että työterveyshuolto pitää yhteyttä työntekijään. Erikoislääkärikonsultaatio maksusitoumuksella työkykyarvioon liittyen enintään 3 kertaa/ vuosi /erikoislääkäri, työterveyslääkärin harkinnan mukaan hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. MRI- ja ENMG-tutkimukset erikoislääkärin tarkkaan harkitsemina silloin, kun tutkimuksen suorittamisella tavoitellaan nopeampaa työhön paluuta tai ehkäistään työkyvyttömyyttä. Lupa edellä mainittuihin tutkimuksiin varmistetaan aina työnantajalta. Sairauspoissaolojen seuranta Yrityksen poissaolokäytännöt Työnantaja /esimies seuraa työntekijöidensä sairauspoissaoloja ja ilmoittaa työterveyshuoltoon jos sairauslomaa on kertynyt yli 30 pv. Työntekijä voi olla poissa ilmoitettuaan esimiehelle, esimiehen luvalla 5 pv kerrallan ja enintään 6 päivää/vuosi tartuntatauteihin liittyvissä sairauksissa. Työpaikkaselvitykset Perusselvitys tehty: Työterveyshuollon toimenpiteet perustuvat työpaikkaselvityksen mukaisiin tietoihin työstä, työolosuhteista ja työn kuormittavista tekijöistä sekä

5 5 tehty eri yksiköissä ja toimipisteissä Suunnitellut työpaikkakäynnit: tulkintaan niiden merkityksestä työntekijän terveydelle. Ennen työpaikkaselvitystä kootaan työpaikan tekemän riskianrvioinnin tulokset. Työpaikkaselvityksistä työterveyshuolto laatii raportin toimenpideehdotuksineen. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkaselvityksiä. V Jätevedenpuhdistamo Kunnan henkilöstölle tehdään suunnitellusti hyvinvointikysely, työterveyshoitaja osallistuu arviointiin ja tarvittaessa jatkotoimenpiteiden toteutukseen. TERVEYSTARKASTUKSET Työhönsijoitustarkastus Alkutarkastus Virkasuhde Esimiesten tehtävä on ohjata uudet työntekijät työhönsijoitustarkastukseen. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen ja määräaikaiseen palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille työsuhteen kestäessä yli 6 kuukautta. Lisäksi työntekijän työtehtävien olennaisesti muuttuessa, työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen ja sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työhön. Alkutarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan vakituiseen virkasuhteeseen valitun on esitettävä 30 päivän kuluessa valinnasta tiedon saatuaan hyväksyttävä todistus terveydentilasta sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Vakituiseen virkaan tuleva ohjataan ensisijaisesti työhöntulotarkastukseen työterveyshuoltoon. Työhönottamisesta päättävä viranhaltija voi perustellusta syystä päättää, ettei todistusta tai työhöntulotarkastusta vaadita: - virkasuhteeseen valittu on esimerkiksi määräaikaiseen virkasuhteeseen tulon yhteydessä toimittanut todistuksen tai käynyt työhöntulotarkastuksessa työterveyshuollossa ja todistuksen antamisesta tai työhöntulotarkastuksesta on kulunut enintään vuosi. Virkasuhteeseen sopivuusarvion tekee työterveyslääkäri. Työsopimussuhde Työntekijä ohjataan pääsääntöisesti työhöntulotarkastukseen edellä kuvatulla tavalla. Ottamisesta päättävä viranhaltija voi vastaavalla tavalla kuin virkasuhteen osalta päättää, että työhöntulotarkastusta ei suoriteta. Työhöntulotarkastuksen ja sopivuus arvion tekee pääsääntöisesti työterveyshoitaja. Arvio perustuu osaksi työntekijän allekirjoituksellaan vahvistamaan esitietolomakkeeseen, joka täytetään etukäteen. Sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, joka sisältää fyysisen, psyykkisen terveydentilan arvioinnin ja terveyssuunnitelman Tietojen anto ja ohjaus Verenpaineen ja painon mittaus BMI, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistus Näkö ja kuulo Päihteiden käytön selvittely (audit)

6 6 Tarvittaessa: Laboratoriokokeet: PVK+T, kolesterolit, verensokeri, maksakokeet, työn altisteisiin liittyvät tutkimukset EKG, keuhkojen toimintakoe (spirometria) ja tarvittavat jatkotutkimukset, työfysioterapeutin terveystarkastus ja henkilökohtainen ohjaus, työterveyspsykologin terveystarkastus, työterveyslääkärin tarkastus Tartuntatautilain mukaiset tutkimukset otetaan terveyskeskuksessa Terveydenseuranta- /määräaikaistarkastukset Sähköinen terveyskysely Tehdään tarvittaessa 1-3 vuoden välein riippuen altistuksesta. Sähköinen terveyskysely tehdään työyhteisökohtaisesti. Mikäli kyselyssä nousee esiin työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä riskitekijöitä, työterveyshoitaja kutsuu työntekijän työterveyshoitajan tarkastukseen. Fysikaaliset tekijät Teknisen työn työntekijät, puukäsityönopettaja Melu Kuulon tutkimus aluksi vuoden välein 4 vuoden ajan, mikäli työntekijä on ensimmäistä kertaa melutyössä jatkoseuranta 3 vuoden välein. Mikäli kuulossa todetaan alenemaan ohjataan työntekijä jatkotutkimuksiin. Työnantaja korvaa työntekijöille esim. korviin valettuja kuulosuojaimia työterveyshuollon suosituksen perusteella. Tärinä Terveystarkastustarve riippuu tärinän voimakkuudesta ja laadusta. Tarkastukset tehdään oireettomille 3 vuoden välein. Poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyö. Oirekysely/tarkastus 3-5 vuoden välein. Kemialliset tekijät Poikkeavat työajat Näyttöpäätetyö Pölyt Työterveyshoitajan tarkastukset 3 vuoden välein, harkinnan mukaan puhalluskokeet ja lääkärin tarkastus. Terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota poikkeavia työaikoja tekeviin. Unirytmiongelmaiset ohjataan tarvittaessa työterveyshuollon uniryhmiin. Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat erityistyölasit määritellään EU:n direktiivissä. Työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshoitajaan joka käynnistää työfysioterapeutin ergonomiakartoituksen ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työnäköoptikolle. Osatyökykyisyys voi tulla esiin terveystarkastuksen tai sairauksien hoidon yhteydessä tai varhaisen tuen mallin kautta esimiehen yhteydenoton seurauksena. Lisäksi KELA 90 päivän lausuntopyyntö tai sairauspoissaolojen seuranta voi toimia osatyökykyisyyden seulojana.

7 7 Osatyökykyisen (vajaakuntoinen) tarkastus ja seuranta Osatyökyisen tarkastus pitää sisälleen työkyvyn ongelman lääketieteelliset selvitykset sekä työterveyshuollossa eri ammattihenkilöiden että asiantuntijoiden toimesta. Tarvittaessa lisätutkimukset erikoissairaanhoidossa. Tiivis yhteistyö työnantajan kanssa ja yhteyden pito pitkillä sairauslomilla oleviin työntekijöihin on osa työhön paluun tukemista Muu terveyden seuranta Terveydentilan seurantatarkastuksia tehdään silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä työstä aiheutuvia terveysvaaroja. Työkyvyn seuraamista varten tehdään terveystarkastukset alle 50-vuotiaille 5 vuoden välein sekä 50 vuotta täyttäneille 3 vuoden välein ellei työntekijälle tehdä lakisääteistä tarkastusta. Seurantatarkastuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työyhteisön toimivuuden edistäminen Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyshoitaja ja lääkäri) ja asiantuntijat (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) antavat tietoa yksilöllisesti tai ryhmätasolla henkilökunnalle, johdolle, esimiehille ja työsuojelutoimikunnassa työhön, työympäristöön ja elintapohin liittyvistä terveyttä uhkaavista ja edistävistä tekijöistä. Yksilöön kohdistuvat asiantuntijapalvelut rajataan enintään 5 kertaa/asia/vuosi/asiantuntija tai resurssien puitteissa. Ryhmätoimintaa toteutetaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden suosituksesta, sen tarpeiden ja tavotteiden arviointi sekä toiminnan toteuttaminen on osa työterveysyhteistyötä. Ryhmätoiminnan sisältö perustuu terveystarkastuksissa, työpaikkaselvityksissä ja muussa työterveystoiminnassa esiin tulleisiin työkyvyn haasteisiin. Uupuneiden-ryhmä Uni-ryhmä Työterveyshuolto osallistuu työyhteisön ongelmien selvittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen työnantajan pyynnöstä, tarve voi nousta myös terveystarkastusten tai työpaikkaselvityksen perusteella. Työyhteisön ristiriitojen käsittelyä toteutetaan työterveyshoitajan, työterveyspsykologin ja työterveyslääkärin ohjaamana ryhmätoimintana. Työterveyshuolto on tarvittaessa apuna työyhteisökriisin käsittelyssä. Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden järjestäminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Työterveyshenkilöstö antaa pyydettäessä asiantuntija-apua ensiapuvalmiuden järjestämisessä. Ensiapuvalmius arvioidaan työpaikkaselvitysten yhteydessä huomioiden työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä työpaikan erityisvaatimukset. Työterveyshuolto varautuu organisoimaan työpaikan onnettomuustilanteiden jälkihoidossa tarvittavan kriisitilanteiden henkisen jälkihoidon ja kriisituen. Päihdetyö Yrityksellä on oma hoitoonohjausmalli.

8 8 Rokotustoiminta Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet: Tetanus-d, Polio ja MPR. Työnantaja kustantaa rokotteet työn riskien/työnkuvan perusteella: Influenssa, Hepatiitti-A, Hepatiitti-B, puutiaisaivotulehdus. Vapaa-ajan matkailun suhteen työntekijä maksaa itse rokotteen. Työterveyshuollon toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuollon toimintaa, vaikuttavuutta ja laatua seurataan mittareilla, joissa on huomioitu asiakasnäkökulma. Työterveyshuolto seuraa eri toimintaprosessien määriä (työterveysneuvottelut, kuntoutukset, osasairauslomien hyödyntäminen). Vakioraporteilla seurataan palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuneita kustannuksia. Työterveyshuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään itse/vertaisarvioinnilla, asiakastyytyväisyyskyselyn avulla ja aina työpaikkaselvitysten sekä toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Aika ja paikka Luumäellä Työnantajan edustajan allekirjoitus Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Päivitetty YT-toimikunta Kunnanhallitus