Hyvinvointia työstä Kimmo Tarvainen 0. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä 0

2 Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisen yhteistyön kehittäminen Kimmo Tarvainen Ylilääkäri 1

3 Sidonnaisuudet ja työhistoria Piiriylilääkäri, KYS erva alue, SLL Keski-Suomen Lääkäriyhd. vara pj n.10 v kunnallisen työnantajan palveluksessa Terveyskeskuslääkärinä ja työterveyslääkärinä Yksityinen ammatinharjoittaja Yksikönjohtajana, vastaavana tt-lääkäri ja työterveyslääkärinä yksityisellä lääkäriasemalla 4 v Kliininen opettaja 4 v Erikoistumispalvelut K-SKS Peurunka Kunnonpaikka 2

4 Todelliset sidonnaisuudet 3

5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kasvaa nopeasti ikääntyvillä työntekijöillä 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0 Suomessa asuvat työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä 4

6 Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavia tekijöitä 5

7 Työkyvyttömyyttä ennustavia tekijöitä TULE-oireet Monipaikkainen TULE-oireilu Raskas työ Huono kunto Masennusoireet Uniongelmat Uupumus Pitkäaikaissairaudet Huonoksi koettu terveys Työkyvyttömyysajatukset ja eläkeaikeet Psykososiaalinen kuormitus Huono johtaminen Työn hallinta ja sosiaalinen tuki työssä sekä Elämänhallinta kuormittuneisuuden ja tyytymättömyyden taustalla Ahola ym., Harkonmäki ym.; Haukka ym., Karpansalo ym.; Kuoppala ym.; Lallukka ym. Miranda ym.; Salo ym. Taimela ym

8 Työterveyshuollon rooli työkyvyn tuen koordinoinnissa Kuntoutus Terveydenhuolto Työterveysyhteistyö 7 Mukailtu: Kristiina Mukala ym., STM, 2012

9 Työkyvyn tuen toimintakenttä Työterveyshuollossa Työterveyshuollon toiminnan taso Tavoite Määritelmä Työterveyshuollon välineet yksilötasolla Työterveyshuollon välineet organisaatiotasolla Primaaripreventio Työssä jatkamisen edistäminen Työkyvyn alenemisen riskin tunnistaminen Työhöntulo/määräaikais tarkastukset analyysi ja suunnatut toimenpiteet ja toimintakyvyn seuranta yksilötasolla Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimenpiteiden koottuun tietoon perustuva vaikuttavuuden arviointi yhdessä työorg. Edustajien kanssa vuosittain. Sekundaaripreventio Varhainen tuki Toimintakyvyn alenemisen riskin tunnistaminen Varhainen työkyvynarviointi käytäntö Sairausvastaanottotyössä edellytetään aina johtopäätöstä työkyvyn näkökulmasta (ei/seuranta/edellyttää työkyvyn tuki toimenpiteitä) Aktiivinen vajaakuntoisen työntekijän (varhais) kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus Osaamis- ja jaksamisnäkökulmien yhdistäminen Kuntoutustarpeen tunnistus Työhyvinvointia heikentävien asioiden tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyössä Varhaisen tuen mallin käyttöaste ja kokemukset Tertiääripreventio Työhönpaluun tuki Työkyvyttömyysriskin hallinta Vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus -Aktiivinen työhön paluu tuki Ennakointi yhteisistä tietojärjestelmistä (sairauspoissaolot esim.) Työhön paluu ohjelmien arviointi, työyhteisöesteisiin vaikuttaminen Työkyvyn tuen taloudelliset vaikutukset, poissaolo %, maksuluokkavaikutus Kimmo Tarvainen Mukailtu Pirjo Juvonen-Posti, 2010

10 SV-lain ja työterveyshuoltolain muutokset ( ) 1. Sairauspoissaoloja 30 pv Työnantajan tehtävä ilmoitus työterveyshuoltoon 2. Sairauspäivärahan takautuva hakuaika lyheni 4kk 2 kk 3. Kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90, Työterveyshuollon on annettava lausunto, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen hänen mahdollisuuksistaan jatkaa työssä. 9

11 KELAn selvitys 90 SVA pv:n lausunnoista (M-L Sankari Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa) Otanta lausuntoa Tth:n lausunto puuttui 24,5% Potilaan terveydentila I syy Työterveyshuollon puuttuminen II syy Lain toteuttamiseksi KELAn näkökulmasta: yhteisissä toimintatavoissa ja tiedonkulussa on vielä paljon kehitettävää 10

12 lakimuutosten vuoksi koulutuskiertueet Yhdessä työkyvyn tukena Kaikki shp piirit 22 tilaisuutta TELA koordinoi Suunnattu esh, pth 11

13 Kokemuksia Lääkärit näkivät tarvetta yhteiselle pohdinnalle työkyvyn tukemiseksi Työkyvyn tuen näkökulma tutumpaa psykiatreille, fysiatreille, kuntoutuslääkäreille ja työterveyslääkäreille Psykiatrien ja työterveyslääkäreiden välinen yhteistyö paikoin erittäin toimivaa Lääkäriresurssi vaihtelee laajasti Suomessa 12

14 Lääkärimäärän vaihtelu 13

15 Potilastietojen siirtyminen Isoin haaste yhteistyössä Paikoin sähköinen tiedon siirtyminen sujuvaa sama potilastietojärjestelmän toimittaja Lääkäreiden toistensa tuntemiseen perustuvat hoitoketjut Parhaiten toimiva tapa on edelleen potilaan mukana kulkeva epikriisi Jatkohoitoon/työterveyshuoltoon ohjaamisessa oikeat sanat ovat tärkeitä Hyvin toimiva lause: saahan tiedot laittaa työterveyslääkärille 14

16 Sairaanhoitopiirien välillä on eroavaisuuksia 15

17 16

18 17

19 18

20 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien %-osuus koko väestöstä sairaanhoitopiireittäin Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen aineisto ja SOTKAnet 19

21 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien vuotiaiden osuus sairaanhoitopiireittäin Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsaus ja SOTKAnet 20

22 Työterveyshuollon piiriin kuuluvat järjestämistavan mukaan shpiireittäin (poislukien HUS) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Vaasa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Itä-Savo Ahvenanmaa Yksityinen Kunnallinen liikelaitos/oy Terveyskeskus Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsaus 21

23 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus 22

24 Lainsäädännöllinen peruste yhteistyölle Terveydenhuoltolaki 2 Lain tarkoitus 5).parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 34 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon muiden toimijoiden kesken. Työterveyshuoltolaki 12 Työterveyshuollon sisältö 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; Hyvä työterveyshuoltokäytäntö asetus (Vna 708/2013) 2 Työterveyshuolto ja terveydenhuollon yhteistyö Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. 23

25 Työterveyslaitos

26 Tavoite terveydenhuollon eri tasojen välisen yhteistyön edistämisessä työkyvyn tukemiseksi Saumattomat, suunnitelmalliset ja tarkoituksenmukaiset hoitoketjut Joustava, luotettava ja luottamuksellinen potilastietojen siirto työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä resurssien tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi. Työkykyinen työntekijä 25 25

27 Alueellinen yhteistyö työkyvyn tukemiseksi (esiselvittely) Selvittelyprojekti alueellisesta tilanteesta Osa isompaa kokonaisuutta, jossa pyritään rakentamaan alueellisia työkyvyn tuen hoitoketjuja Esiselvittely ja raportointi Alueellisten työkyvyn tuen hoito- ja kuntoutusketjujen rakentaminen Hoitoketjujen käyttöönotto ja raportointi 26

28 Projektin ajallinen vaiheistus 27

29 Esiselvittelyn tavoitteet Tarkasteltavana olevien alueiden terveydenhuollon toimijoiden työkyvyn tukemisen nykytilannetta pyritään hahmottamaan kullakin viidellä alueella neljän eri muodostettavan aineiston kautta. Pelkästään yhdellä tarkastelutavalla ei saada tilannetta kuvattua niin että mahdolliset työkyvyn tuen katvealueet voitaisiin hahmottaa. Tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää ja arvioida työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaation toteutumista yhteistyökäytäntöjen toimivuutta tiedonkulun toteutumista resurssien käyttöä 28

30 Hankkeen rakenteesta (esiselvittely ja sen raportointi) Hanke kohdentuu 5 sairaanhoitopiirin alueelle K-Sshp, P-Sshp, P-Pshp, P-Hshp, V-Sshp Rakennetaan alueellinen verkosto työkyvyn tuen ympärille Kokoonkutsujana shp pth yksikkö + TTL Verkosto koostuu työikäisten hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä tukevista tahoista (perusterveydenhuolto, alueen tt-toimijat, erikoissairaanhoito, kuntoutustoimijat) Haetaan työkyvyn tukemisen nykytilasta kehittämiskohteita alueellisen yhteistyön parantamiseksi Kysely shp pth yksiköille (valtakunnallinen) Kysely 5 shp:n alueen terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoille Fokusryhmähaastattelu kullakin 5 alueella terveydenhuollon eri tasojen toimijoille Retrospektiivinen sairauskertomustarkastelu (erikoissairaanhoidon pkl potilaille) 29

31 Työterveyslaitoksen osuus Hankkeen vetäminen Verkoston tukeminen ja asiantuntijatyö Projektiryhmätyöskentely Hanketta tukeva/selvittävä tutkimus 30

32 Projektiorganisaatio projektipäällikkö: Kimmo Tarvainen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL projektiryhmä: Timo Leino, LT, dos. työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jukka Uitti, LT, dos. työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Pirjo Juvonen-Posti, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija, TTL Kimmo Räsänen, LT, vanhempi tutkija TTL, Työterveyshuollon professori Itä-Suomen yliopisto, TTL Maire Laaksonen, LL työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jari Stengård, LT, dos, terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri TTL Soile Seppänen, LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, TTL, Kliininen opettaja Oulun yliopisto Jari Latvala, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Kirsi Karvala, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jorma Mäkitalo, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, osaamiskeskuksen johtaja, TTL Owe Österbacka, TtM, TTL Yhteiskuntatieteilijä/Sosiaalialan osaaja xx Sanna Pesonen, Tutkija 31

33 Projektin ohjausryhmä: puheenjohtaja: Kari-Pekka Martimo STM:n edustaja: Kristiina Mukala Kelan edustaja: Helena Ahponen TELAn edustaja: Jukka Kivekäs THL:n edustaja: Minerva Krohn Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikön edustaja: Tarkentuu myöhemmin ohjausryhmän sihteeri: Kimmo Tarvainen, TTL 32

34 Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osuus Osallistuminen alueellisiin palavereihin (max 4/vuosi) 1- useampi edustaja/toimija/alue Alueellisen työkyvyn tuen hoito- ja kuntoutusketjun rakentamiseen osallistuminen Vastaaminen hankkeeseen liittyviin kyselyihin 2 kpl /2 vuoden aikana Fokusryhmähaastattelu hankkeen alussa ja lopussa 33

35 Kiitos! 34