Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK"

Transkriptio

1 Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK VUOSIKERTOMUS 2010

2 Sisällys Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK Visio 2015 ja Strategiset linjaukset Johtajan katsaus Direktörens översikt Organisaatio HALTIK Suomen kartalla Tavoitteena tyytyväinen asiakas Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyystutkimus 2010; Kehitystoimenpiteet Asiakaspäällikkö on asiakastarpeiden tulkki HALTIKin kasvava rooli ICT-hankinnoissa Tietoa kyllä on, mutta sen löytyminen on haasteellista Palvelutuotanto on HALTIKin toiminnan ydintä Videoneuvottelupalveluilla säästöjä kustannuksiin Aluepalvelu toimii asiakkaan lähellä Kehitysyksikössä luodaan pohja onnistuneelle palvelutuotannolle Hallinnon turvallisuusverkkohanke HALTIKissa Yhteyspalvelua Kajaanista käsin Yhteyspalvelujen palvelutaso koostuu useista tekijöistä Resurssiyksikkö aloittaa toimintansa 2010 Talous Henkilöstö HALTIKissa panostetaan henkilöstön osaamiseen Hallintoyksikön uudistuminen Uusia toimitiloja Hallinnon hankkeet Viestintä verkottuu ja verkostoituu Suunnitteluyksikkö syntyy Sisäiset hankkeet

3 Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK on sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen palvelukeskus, joka tukee toiminnallaan sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisia kustannustehokkaasti. HALTIK kehittää, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden tieto- ja viestintätekniset palvelut. Asiakkainamme ovat myös sisäasiainhallinnon ulkopuolisia turvallisuusviranomaisia. HALTIK on alallaan globaalin kehittämisen kärjessä ja työyhteisönä moniarvoinen, kannustava ja mahdollistava. Vastuullinen Monitaitoinen Yhteisöllinen HALTIK Tavoitteellinen Reilu

4 Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK Visio 2015 HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton operatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. HALTIKin strategiset tavoitelinjaukset 1. Tavoitelinjaus: HALTIK kehittää toimintaansa palvelukeskuksena vastaamaan asiakkaidensa kasvavia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia 2. Tavoitelinjaus: Toiminta painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämistoimien turvaamiseen sekä asiantuntijatukeen 3. Tavoitelinjaus: HALTIKin ammattitaitoisen henkilöstön kohdennetaan painopistealueille osaamista kehitetään ja 4. Tavoitelinjaus: HALTIKin toiminta on kustannustehokasta ja toiminnan tuottavuus kasvaa 5. Tavoitelinjaus: HALTIK tuo asiakkailleen lisäarvoa korkeatasoisilla kansainvälistä huipputasoa olevalla osaamisellaan palveluilla ja

5 Johtajan katsaus Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKista säädetyssä ja muutetussa valtioneuvoston asetuksessa viraston tehtäviksi on todettu tieto- ja viestintä-tekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitysja tukipalvelujen tuottaminen sisäasiainministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille sekä muille valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Viime vuosi oli HALTIKin kolmas toimintavuosi. Toimintamme tulokset viime vuodelta olivat pääsääntöisesti tulos-sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaiset. HALTIKin palvelujen tuotanto ja kehityshankkeet toteutettiin ilman pitkäkestoisia häiriöitä tai poikkeamia. Erityisesti poliisin kehityshankkeiden onnistuminen sai asiakkaalta positiivista palautetta, minkä kehitysyksikkömme voi selkeästi laskea hyvin saavutetuksi tavoitteeksi. Johtaja Tuija Kuusisto Vuosi 2010 oli HALTIKin ensimmäinen toimintavuosi kokonaan nettobudjetoituna virastona. Palvelut tuotettiin asiakkaiden kanssa solmittujen palvelusopimusten mukaisesti. Palveluja tuotettiin sisäasiainministeriölle, Poliisille, Rajavartiolaitokselle, Hätäkeskuslaitokselle, Maahanmuuttovirastolle, Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskuksille, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle, valtiovarainministeriölle, oikeusministeriölle, ulkoasiainministeriölle, Tullille, Väestörekisterikeskukselle, aluehallintovirastoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Suomen Erillisverkot Oy:lle. Vuonna 2010 suoritetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella voidaan todeta, että asiakkaat ovat edelleen hyvin kriittisiä HALTIKin tuottamien palvelujen suhteen. Kehittämistoimenpiteiksi sovittiin johtamisen ja viestinnän kehittäminen. Johtamisen kehittämisessä keskeisin toimenpide on esimiesten ja palveluvastaavien toiminnan kehittäminen. Viestinnän kehittämisessä keskeisiä kehityskohteita ovat asiakasviestintä, poikkeamaviestintä ja HALTIKin sisäinen viestintä.

6 Johtajan katsaus Tuotettujen palveluiden ja projektitoiminnan laskutus perustui toteumaan. HALTIKin talouden toteuma vuonna 2010 oli 66,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 HALTIKissa kehitettiin merkittävästi tuloksellisuuden laskentatointa ja erityisesti kustannusten kohdentamisen seurantaa asiakkaille, palveluille ja projekteille. HALTIKin laskutusteho vuonna 2010 oli 75,36%, mikä on erittäin hyvä tulos nettobudjetoidulle virastolle. HALTIKin perustehtävä on kuluneiden kolmen vuoden aikana selkiytynyt. Vuoden 2010 kesäkuussa hyväksytyssä HALTIKin strategiassa todetaan, että HALTIKin perustehtävä on kehittää, hankkia, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. Edelleen strategiassa todetaan, että HALTIKin päätehtävät ovat: Tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut. Hankkia hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT asiantuntijapalvelut. HALTIKin toiminnan tavoitteiden saavuttamisen avaintekijät ovat korkea osaaminen ja kustannustehokkuus. HALTIKin osaamisen tavoitetila määräytyy strategian tavoitetilan perusteella eli tulevaisuudessa edelleen HALTIKissa syvennetään osaamista sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologiassa. Tämän tavoitetilan tarkentaminen jokaisen henkilön osaamisen kehittämissuunnitelmaksi tehdään vuosittaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Vuonna 2010 osaamisen kehittämiseen panostettiin aikaisempaa enemmän käyttäen monipuolisesti hyväksi erilaisia osaamisen kehittämismenetelmiä: Järjestettyyn opetukseen osallistuminen, sisäiset koulutustilaisuudet ja tietoiskut, työssä oppiminen ja omaehtoinen opiskelu. Kuluneiden kolmen vuoden aikana HALTIK on osoittanut toimivansa kustannustehokkaasti. Vuoden 2010 keväällä valtiovarainministeriön asettamien periaatteiden mukaisesti tehdyssä selvityksessä todettiin, että HALTIKin tuottaman työasemapalvelun hinta on 1100 euroa/työasema/vuosi, kun valtion maksama keskiarvohinta tästä palvelusta on 1300 euroa/työasema/vuosi. HALTIKin työasemapalvelun kustannus siis alentaa valtion maksamaa keskiarvohintaa, vaikka palvelultamme odotetaan korkeaa tietoturvallisuutta ja varautumista. Aluepalveluyksikön henkilöstö, joka pääasiassa huolehtii työasemapalvelun tuottamisesta voi hyvillä mielin olla ylpeitä sekä työn laadukkuudesta että kustannustehokkuudesta. Myös HALTIKin henkilötyön tuntihinta on hyvin edullinen, korkeimman luokan asiantuntijatyömme hinta vuonna 2010 oli ainoastaan 77 euroa/h.

7 Johtajan katsaus HALTIKin virkojen määrä vuoden 2010 lopussa oli 345 vakituista ja 69 määräaikaista virkaa. Toimintavuoden alussa HALTIKissa aloitti uutena yksikkönä sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta siirretty yhteyspalveluyksikkö. Toimintavuoden aikana HALTIKin organisaatiota kehitettiin siirtämällä tilannekeskus asiakaspalveluyksiköstä osaksi palvelutuotantoyksikköä. Samalla asiakaspalveluyksikön nimi muutettiin paremmin yksikön tehtäviä kuvaavaksi suunnitteluyksiköksi. Suunnitteluyksikkö keskittyy kehittämään HALTIKin sisäisiä tietohallinnon prosesseja ja järjestelmiä. Vuonna 2010 myös jatkettiin vuonna 2008 hyväksytyn toimipaikkasuunnitelman mukaista toimipaikkojen keskittämistä sekä uuden toimitalon rakentamista Rovaniemelle. HALTIKissa otettiin vuonna 2010 myös onnistuneesti käyttöön palkkausjärjestelmä. HALTIKin toiminnan perustan muodostavat arvot vastuullisuus ja tavoitteellisuus, yhteisöllisyys ja reiluus sekä monitaitoisuus. Nämä arvot olivat pohjana kun HALTIKin palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen suoriutumisen osan kriteeristö määriteltiin. Toukokuussa 2010 suoritetun, HALTIKin historian kolmannen henkilöstöbarometrin perusteella todettiin, että toiminta on huomattavasti parantunut ensimmäisen vuoden 2008 henkilöstöbarometriin verrattuna. Kehittämistoimien panopisteiksi barometrin perusteella sovittiin esimiestyön ja osaamisen kehittäminen. Myös tiedon kulkua on kehitettävä. HALTIK on onnistunut toiminnassaan palvelukeskuksena. Toimimme vakaalla perustalla kehittyen asiakkaiden valitsemia palveluita tuottavaksi palvelukeskukseksi. Onnistumisesta kiitos jokaiselle HALTIKin henkilölle.

8 Direktörens översikt I statsrådets förordning om Förvaltningens IT-central HALTIK, som stiftades den 23 augusti 2007 och ändrades den 17 december 2009, konstateras att ämbetsverkets uppgift är att producera data- och kommunikationstekniska utvecklings-, sakkunnig-, datasäkerhets-, produktions-, upphandlings-, rapporterings-, utbildnings-, telefonväxeloch stödtjänster för Inrikesministeriet och andra ämbetsverk och inrättningar inom förvaltningsområdet samt andra statliga ämbetsverk och inrättningar så som avtalats om produktion av tjänster i serviceavtalen med ämbetsverken och inrättningarna. Fjolåret var HALTIKs tredje verksamhetsår. Våra verksamhetsresultat för fjolåret var i huvudsak överensstämmande med de mål som hade satts upp i resultatavtalet. HALTIKs serviceproduktion och utvecklingsprojekt genomfördes utan långvariga störningar eller avvikelser. HALTIK fick positiv kundrespons för i synnerhet det lyckade genomförandet av polisens utvecklingsprojekt, vilket vår utvecklingsenhet helt klart kan anse utgöra ett väl uppnått mål. År 2010 var HALTIKs första verksamhetsår som ett helt nettobudgeterat ämbetsverk. Tjänsterna producerades i enlighet med de serviceavtal som har ingåtts med kunderna: tjänster producerades till Inrikesministeriet, Polisen, Gränsbevakningsväsendet, Nödcentralsverket, Migrationsverket, mottagningscentralerna i Joutseno och Uleåborg, servicecentret för statens ekonomi- och personalförvaltning, Finansministeriet, Justitieministeriet, Utrikesministeriet, Tullen, Befolkningsregistercentralen, regionförvaltningsverken, närings-, trafik- och miljöcentralerna och Suomen Erillisverkot Oy. Utifrån den kundnöjdhetsenkät som genomfördes år 2010 kan man konstatera att kunderna fortfarande är mycket kritiska till de tjänster som HALTIK producerar. Som utvecklingsåtgärder kom man överens om att utveckla ledarskapet och kommunikationen. Vid utvecklingen av ledarskapet är den viktigaste åtgärden att utveckla verksamheten bland cheferna och de serviceansvariga. Inom utvecklingen av kommunikationen består de centrala utvecklingsobjekten av kundkommunikationen, kommunikationen vid avvikelser och HALTIKs interna kommunikation. Faktureringen6 av de tjänster och den projektverksamhet som producerades byggde på utfallet. HALTIKs ekonomiska utfall år 2010 var 66,3 miljoner euro. År 2010 genomförde man vid HALTIK en betydande utveckling av resultatredovisningen och i synnerhet uppföljningen av allokeringen av kostnaderna till kunderna, tjänsterna och projekten. HALTIKs faktureringsgrad uppgick år 2010 till 75,36 procent, vilket är ett mycket gott resultat för ett nettobudgeterat ämbetsverk. HALTIKs grundläggande uppgift har under de gångna tre åren klarnat. I strategin för HALTIK, som godkändes i juni 2010, konstateras att HALTIKs grundläggande uppgift i egenskap av strategisk servicecentral för Inrikesministeriets förvaltningsområde är att utveckla, skaffa, producera och upprätthålla informations- och kommunikationstekniska tjänster med hög användbarhet och säkerhet för ämbetsverken och inrättningarna inom förvaltningsområdet. I strategin konstateras det vidare att HALTIKs huvuduppgifter är: Att producera de centrala informationssystemen för den interna säkerheten och de stadgade eller föreskrivna tjänsterna inom säkerhetsnätet. Att skaffa de gemensamma tjänsterna för förvaltningsområdet och integrationstjänsterna för förvaltningstjänsterna samt att producera experttjänster inom IKT.

9 Direktörens översikt Nyckelfaktorerna för att man ska kunna uppnå målen för HALTIKs verksamhet är hög kompetens och kostnadseffektivitet. Målbilden för kompetensen inom HALTIK bestäms utifrån de strategiska målen, vilket innebär att vi inom HALTIK i framtiden kommer att ytterligare fördjupa kompetensen i informations- och kommunikationstekniken för den inre säkerheten och immigrationen. Denna målbild preciseras till en utvecklingsplan för varje persons kompetens under de årliga mål- och utvecklingssamtalen. År 2010 gjordes en större satsning än tidigare på utveckling av kompetensen genom mångsidigt utnyttjande av olika metoder för att utveckla kompetensen: deltagande i organiserad undervisning, interna kurser och informationsinslag, inlärning i arbetet och självstudier. Under de gångna tre åren har HALTIK visat sig fungera kostnadseffektivt. I en utredning som genomfördes våren 2010 i enlighet med de principer som Finansministeriet har fastställt, konstaterades att priset på den arbetsstationstjänst som HALTIK producerar är euro/arbetsstation/år, medan det medelpris som staten betalar för denna tjänst är euro/arbetsstation/år. Kostnaden för HALTIKs arbetsstationstjänst sänker således det medelpris som staten betalar, trots att man förväntar sig hög datasäkerhet och beredskap av vår tjänst. Personalen på regionserviceenheten, som i huvudsak sörjer för produktionen av arbetsstationstjänsten, kan gott vara stolta över både kvaliteten på arbetet och kostnadseffektiviteten. Timpriset för HALTIKs personarbete är också mycket förmånligt. Priset för vårt högklassiga expertarbete var endast 77 euro/h år Antalet tjänster vid HALTIK uppgick i slutet av år 2010 till 345 ordinarie tjänster och 69 visstidstjänster. I början av verksamhetsåret inledde samserviceenheten, som överförts från inrikesförvaltningens servicecentral, sin verksamhet som en ny enhet inom HALTIK. Under verksamhetsåret utvecklades HALTIKs organisation genom att lägescentralen överfördes från kundbetjäningsenheten till serviceproduktionsenheten. Samtidigt bytte kundbetjäningsenheten namn till planeringsenheten, som bättre beskriver enhetens uppgifter. Planeringsenheten fokuserar på att utveckla HALTIKs interna processer och system för informationshantering. År 2010 fortsatte man även centraliseringen av verksamhetsorterna i enlighet med den plan för dessa som godkändes år 2008 samt byggandet av nya verksamhetslokaler i Rovaniemi. År 2010 togs även ett lönesystem framgångsrikt i bruk vid HALTIK. Grunden för HALTIKs verksamhet bildas av värdena ansvarsfullhet och målinriktning, gemenskap och renhårighet samt mångkunnighet. Dessa värden utgjorde också grunden då kriterierna för den individuella prestationsdelen i HALTIKs lönesystem fastställdes. Utifrån den tredje personalbarometern i HALTIKs historia, som genomfördes i maj 2010, konstaterades att verksamheten har förbättrats avsevärt jämfört med den första personalbarometern från år På basis av barometern kom man överens om att utveckling av chefsarbetet och kompetensen ska utgöra tyngdpunkten i utvecklingsåtgärderna. Informationsförmedlingen måste också utvecklas. HALTIK har lyckats i sin verksamhet som servicecenter. Vi verkar på en stabil grund och utvecklas till ett servicecenter som producerar de tjänster som kunderna har valt. Vi tackar varje person på HALTIK för framgången.

10 Organisaatio Johtaja Tuija Kuusisto Aluepalveluyksikkö Kyösti Salonen Asiakkuusyksikkö Ilkka Jolma Hallintoyksikkö Mauri Posio Kehitysyksikkö Virve Kivelä Palvelutuotantoyksikkö Anne Sandberg Resurssiyksikkö Marko Manninen Suunnitteluyksikkö Pasi Lantto Yhteyspalveluyksikkö Stina Huovinen

11 HALTIK Suomen kartalla Rovaniemi Kajaani Turku Vantaa Helsinki 5 suurinta toimipaikkaa

12 Tavoitteena tyytyväinen asiakas Palvelukeskuksen toiminnan keskeiset edellytykset ovat asiakastarpeiden mukainen palvelutarjonta ja tyytyväiset asiakkaat. Tämän vuoksi HALTIK mittaa vuosittain toteutettavalla tutkimuksella asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa 2010 IT-palveluiden osalta vastaajat arvioivat HALTIKin toimintaa kokonaisuudessaan, asiakkaalle tuotettua arvoa sekä HALTIKin kyvykkyyttä ja sen tuottamia palveluita. Yhteyspalvelun osalta vastaajat arvioivat puhelinvälitystoimintaa, sähköistä puhelinluetteloa, pääkäyttäjä/yllä-pitotehtäviä sekä raporttien ja tilastojen tuottamista. Tyytyväisyys HALTIKia ja palvelutuotantoa kohtaan on selkeästi lisääntynyt toimintojen vakiinnuttua. - Tavoitteenamme on tyytyväinen asiakas, olemmehan olemassa asiakaitamme varten, toteaa asiakkuusjohtaja Ilkka Jolma. HALTIKissa on määritelty tutkimuksesta johdetut kehittämistoimenpiteet organisaation tasolla. Lisäksi jokainen yksikkö peilaa tuloksia omaan toimintaansa ja määrittelee sille omat kehittämistoimenpiteensä. HALTIKissa jatketaan jo edellisenä vuonna käynnistettyjä kehittämistoimia erityisesti johtamisen ja viestinnän alueilla. Tavoitteenamme on tyytyväinen asiakas, olemmehan olemassa asiakkaitamme varten. Asiakastyytyväisyystutkimus: tyytyväisyys HALTIKiin on lisääntynyt Tutkimuksen tulosten mukaan 65 % vastaajista arvioi HALTIKin toiminnan olevan hyvää, erittäin hyvää tai todella erinomaista. Tutkimukseen osallistuneista 28 % koki HALTIKin toiminnan parantuneen ja 57 % toiminnan säilyneen lähes ennallaan. Kriittisesti HALTIKin toiminnan muutokseen suhtautui 15 % vastaajista. Noin 75 % vastaajista on valmis suosittelemaan HALTIKin tuotteita ja palveluita myös muille. Eniten kehitettävää vastaajat arvioivat olevan IT-palveluiden kustannustehokkuudessa, IT-osaamisen kehittämisessä, hankintojen selkeyttämisessä sekä järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. HALTIKin asiakkaista 59 % arvioi yhteistyön kehittyneen vähintään hyvin. Vastaajista 75 % koki asiakasvastaavan toiminnan hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. Tutkimuksen mukaan 64 % vastaajista arvioi HALTIKin onnistuneen asiakasviestinnässä vähintään hyvin ja 71 % koki HALTIKin asiakasekstranet JOIKUn hyväksi viestintäkanavaksi. JOIKUn tiedotteisiin ja ohjeisiin toivottiin selkeyttä ja loppukäyttäjän huomioimista. IT-palveluiden osalta tulosten mukaan HALTIKin toivottiin panostavan erityisesti HelpDesk - palveluun ja etätukiosaamiseen, järjestelmien ylläpito-osaamiseen sekä työasema- ja lähitukiosaamiseen. Tyytyväisyys yhteyspalvelua kohtaan on säilynyt lähes ennallaan. Erityisesti yhteyspalvelun henkilöstön ystävällisyys ja palvelualttius saivat hyvät arvioinnit.

13 Asiakastyytyväisyys HALTIKin tuottamat IT-palvelut Vastausten keskiarviot sekä tyytyväisten asiakkaiden osuus prosentteina ilmaistuna HALTIKin tuottamien ITpalveluiden osalta arvoasteikolla 1-5: 5 = Todella erinomainen 4 = Erittäin hyvä 3 = Hyvä 2 = Kohtalainen 1 = Heikko IT-palvelut HelpDesk -palvelu Tunnushuoltopalvelu Tietojärjestelmäpäivystys Työasema- ja lähitukipalvelut Verkonhallintapalvelut Puhepalvelut Käyttöpalvelut Videoneuvottelupalvelut Järjestelmien ylläpito- ja kehityspalvelut Keskiarvo 3,05 3,01 2,99 2,98 2,61 2,86 2,67 2,75 2,34 % vastaajista koki palvelun hyväksi, erittäin hyväksi tai todella erinomaiseksi 73 % 73 % 74 % 71 % 59 % 69 % 61 % 58 % 47 %

14 Asiakastyytyväisyys HALTIKin tuottamat yhteyspalvelut Keskiarviot HALTIKin yhteyspalvelusta arvoasteikolla 1-5: 5 = Erinomainen 4 = Hyvä 3 = Menettelee 2 = Melko huono 1 = Huono Yhteyspalvelu Puhelunvälitys 3,32 3,49 3,37 Sähköinen puhelinluettelo 3,64 3,45 3,33 Pääkäyttäjä/ylläpitotehtävät 3,74 3,8 3,7 Raporttien ja tilastojen tuottaminen 3,57 3,68 3,46 Tutkimusten toteutus IT-palveluiden osalta tutkimus toteutettiin Tutkimuksen kohderyhmänä olivat asiakasorganisaatioiden johto, IT-asiantuntijat ja loppukäyttäjät. Webkysely lähetettiin henkilölle, joista vastasi 2340, vastausprosentin ollessa noin 13 %. HALTIKin yhteyspalvelua koskeva tutkimus toteutettiin Yhteyspalvelun osalta webkysely lähetettiin 740 valikoiduille asiakkaiden edustajille, joista kyselyyn vastasi 142 henkilöä, vastausprosentin ollessa noin 19 %. Vertailtavuuden vuoksi IT-palveluita sekä yhteyspalvelua koskevat tutkimukset toteutettiin erillisinä tutkimuksina, joiden sisältö noudatti edellisvuosien tutkimusten sisältöä. IT-palveluita sekä yhteyspalvelua koskevien tutkimusten toteutus- ja arviointikriteeristö poikkesivat toisistaan. Palveluiden arviointi molemmissa tutkimuksissa tapahtui asteikolla 1-5, mutta kriteerit olivat erit. IT-palveluiden osalta asteikko oli tiukempi.

15 Asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Kehitystoimenpiteet JOHTAMINEN = MANAGEMENT Johtamistaidot (henkilöesimies / palveluvastaava) Esimieskoulutus Suunnittelu- ja seurantatoiminta Henkilöresurssien käyttö Talous (ml. KIEKU-järjestelmän käyttöönotto) Hankinnat Osaamisen hallinta Panostaminen ydinosaamisalueisiin Vastuiden sisäistäminen Jokaisen HALTIKlaisen vastuu osana HALTIKin palveluiden tuotantoa TOKKA-järjestelmän käyttöönotto Toiminnanohjauksen tuki Ratkaisukannan luominen VIESTINTÄ Viestinnän kehittäminen JOIKUn kehittäminen palautteiden pohjalta ja tunnettuuden parantaminen Muiden asiakasviestinnän kanavien hyödyntäminen Poikkeamaviestinnän kehittäminen HALTIKin sisäisen viestinnän kehittäminen JUPO-käyttöönotto Näkyvyys asiakkaan luona Asiakasyhteistyön kehittäminen Asiantuntijoiden viestinnällisen roolin kehittäminen Lähituen näkyvyyden lisääminen - työskentely eri asiakkaiden toimipisteissä Asiakastyytyväisyystutkimuksen kehittäminen

16 Asiakaspäällikkö on asiakastarpeiden tulkki Asiakaspäälliköiden tavoitteena on tutustua ja perehtyä asiakkaiden toimintaan ja toimintaympäristöön syvemmin, jotta asiakastarpeet tulevat entistä paremmin ymmärretyiksi HALTIKin palvelutoiminnassa. Asiakaspäällikkö Riitta Hiltunen HALTIKin asiakaspäälliköiden osaamisprofiili on vuoden 2010 aikana suuntautunut liiketoiminnallisesti painottuneeksi asiakkuudenhallinnan ja palvelukeskustoiminnan osaamiseksi. Samalla työskentelyotetta on kohdennettu voimakkaasti asiakaslähtöiseksi. Asiakkaiden kanssa on ollut vuoden mittaan runsaat 200 erilaista tapaamista. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkuudenhallintaan tyytymättömien määrä oli vähentynyt 8-28 %. Asiakaspäälliköt on koettu aiempaa aktiivisempina, paremmin asiakkaan toimintaa ja tarpeita ymmärtävinä sekä paremmin tavoitettavina kuin aikaisempien tutkimusten tuloksissa. Vuonna 2010 asiakastiimissä tapahtui henkilövaihdoksia ja asiakasvastuita täsmennettiin uusiksi. Jokaisella asiakkaalle on nimetty oma asiakaspäällikkö ja yhteistyö on käynnistynyt hyvin. Palvelusopimusten lisäksi HALTIK solmi asiakkaiden kanssa vuoden 2010 aikana 47 asiantuntijatyö- ja projektisopimusta. Asiakaspäälliköiden työssä asiakkailta tulevien uusien palvelutarpeiden määrittelyn, suunnittelun ja sopimushallinnan osuus on lisääntynyt huomattavasti. Vuosi 2011 tulee olemaan vilkas, sillä asiakkaiden tarpeet parantaa operatiivista toimintaansa ICT-palveluiden avulla kasvavat edelleen. Jatkossa asiakaspäälliköiden tavoitteena on tutustua ja perehtyä asiakkaiden toimintaan ja toimintaympäristöön syvemmin, jotta asiakastarpeet tulevat entistä paremmin ymmärretyiksi HALTIKin palvelutoiminnassa. Myös asiakkuudenhallinnan toimintamallien ja prosessien kehittämiseen tullaan kiinnittämään huomiota palvelutason nostamiseksi edelleen vuonna 2011.

17 HALTIKin kasvava rooli ICT-hankinnoissa Projektien hankinnat ovat tuoneet esille myös palvelukeskuksen haastavan roolin asiakkaiden tarpeiden, hallinnonalan linjausten ja hankintasäännösten yhteen sovittajana. HALTIKin hankintatiimin toiminta on vuonna 2010 keskittynyt kasvavan hankintavolyymin hallintaan. Kasvu on johtunut sekä viraston omasta toiminnasta että viraston hallinnoimista asiakasvirastojen hankkeista ja projekteista. Turvallisuusverkko- eli TUVEhanke on ollut vaativa myös hankintatoimen kannalta korostetusta turvallisuudesta, tietoturvasta sekä salassapidosta johtuvien vaatimusten vuoksi. Toinen hankintatiimiäkin vahvasti työllistänyt hanke on ollut poliisin tietojärjestelmien uudistamiseen tähtäävä VITJA-projekti. Projektien hankinnat ovat tuoneet esille myös palvelukeskuksen haastavan roolin asiakkaiden tarpeiden, hallinnonalan linjausten ja hankintasäännösten yhteen sovittajana. Palvelukeskuksen aseman ja osapuolten vastuiden tarkentaminen ICT-hankintamenettelyissä onkin otettu kehittämiskohteeksi yhdessä tulosohjaajan kanssa. HALTIKille on siirtynyt palvelukeskusaseman myötä kilpailutettavaksi monia sellaisia hallinnonalan yhteisiä ICT-hankintoja, jotka on aiemmin hoidettu keskitetysti joko ministeriön tai hallinnonalan yhteisten työryhmien toimesta. Vuonna 2010 HALTIK kilpailutti mm. palvelimien puitesopimustoimittajan koko hallinnonalalle ja käynnisti atklaitteiden ja lähiverkon laitteiden kilpailutukset. Kaikissa mainituissa kilpailutuksissa hyödynnettiin Hansel Oy:n puitejärjestelyjä. HALTIK toteutti asiakasvirastojensa puolesta puitejärjestelyjen edellyttämät kevennetyt kilpailutukset niin, että koko hallinnonalalle voitiin valita kuhunkin puitejärjestelyyn yksi puitesopimustoimittaja. Yhteisten hankintojen keskittäminen HALTIKiin vähentää hankintamenettelystä asiakasvirastoille aiheutuvia kustannuksia, yksinkertaistaa sopimus- ja toimittajahallintaa sekä yhtenäistää tuotevalikoimaa ja tehostaa siten hallinnonalan koko ICT-toimintaa. Toisaalta se vaatii osaamista ja resursseja HALTIKissa niin hankintatiimiltä kuin palvelutuotannoltakin, sillä kilpailutusten onnistuminen edellyttää paitsi hankintaosaamista myös vahvaa ICTosaamista sekä hyvää tuotteiden ja markkinoiden tuntemusta. Tehtävä on kuitenkin luonteva ICT-palvelukeskukselle. Hankintatiimi on osallistunut vuonna 2010 vahvalla panoksella hallinnonalan lisenssipolitiikan laatimiseen. Yhdessä HALTIKin ICT-asiantuntijoiden ja asiakasvirastojen edustajien kanssa hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmän Tihryn asettama työryhmä työsti esityksen lisenssipolitiikaksi ja ohjeistuksen sovellusten käyttöönottamiseksi hallinnonalalla. Politiikan mukaisesti HALTIK vastaa ensisijaisesti hallinnonalalle keskitetysti hankittavien lisenssien hallinnasta.

18 Tietoa kyllä on, mutta sen löytyminen on haasteellista Tiedon oikea-aikaisuus ja sisältö Viestintä ja sen tärkeys nousivat esille asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksissa. Asiakasekstranet JOIKUn osalta arviot olivat ilahduttavan lupaavia. Tiedon välit-tämisessä tiedon oikea-aikaisuus ja sisältö määrittelevät tärkeää roolia. Tietoa kyllä on, mutta sen löytyminen on haasteellista. Tähän haasteeseen vastataan sisäasiain-ministeriön hallinnonalan osalta JOIKUn avulla. Kehittämistyötä asiakasviestinnän osalta jatketaan yhteistyössä HALTIKin asiantuntijoiden ja asiakasvirastojen yhdyshenkilöiden kanssa. Vuoden 2011 osalta yhteinen koko hallinnonalan kattava julkaisujärjestelmä osaltaan helpottaa virastojen välistä tiedon kulkua. Vuosittainen asiakasseminaari mahdollistaa keskustelun ja verkostoitumisen HALTIKin vuosittaisessa asiakasseminaarissa kokoonnutaan asiakkaiden ja HALTIKin keskeisten toimijoiden kanssa yhteen. Vuoden 2010 asiakasseminaari kokosi Helsingin Pasilaan runsaan joukon HALTIKin asiakkaiden edustajia. Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja, jotka kirvoittivat aktiivista ja rakentavaa keskustelua. Seminaaripalautteen mukaan vastaajat olivat yksimielisiä seminaarin tarpeellisuudesta. Palautteissa kiiteltiin puheenvuoroista, keskusteluista sekä hyvästä ilmapiiristä. Jatkossa toivottiin enemmän aikaa keskusteluille sekä verkostoitumiselle. Suurimman asiakkaan äänen edustaja poliisiylijohtaja Mikko Paatero HALTIKin asiakasseminaarissa Asiakkuusyksikkö vastaa asioista, jotka koskevat: Palveluportfolion ja palveluluettelon valmistelua Sopimus- ja hankintajuridiikkaa Myyntiä ja asiakassopimuksia Asiakkuuksien hallintaa Sopimusten hallintaa Toimittajienhallintaa Lisenssien hallintaa Hankintatoimintaa Asiakasviestintää

19 Palvelutuotanto on HALTIKin toiminnan ydintä Palvelutuotanto tuotti asiakkaiden operatiivisen toiminnan tueksi erilaisia tietojärjestelmien käyttöä tukevia tietoteknisiä palveluita kuten tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja tietojärjestelmien ylläpitopalveluita sekä viestintäpalveluja. HALTIKin tilannekeskus päivysti 24/7 valvoen ja vastaanottaen asiakkaiden vikailmoituksia tukien siten virkaaikana toimivaa HelpDeskiä. Osana tilannekeskuksen toimintaa tuotettiin myös asiakkaiden tarpeisiin käyttöoikeuksien hallintaan liittyviä tunnushuollollisia palveluja. Asiakkaiden olemassa olevien järjestelmien ja niiden toimintaympäristöjen kehittäminen oli leimaa antavaa toiminnalle vuonna Hätäkeskuksen ja Rajavartiolaitoksen tietoliikenteen kehittämistä jatkettiin. Samoin tuettiin Helsingin Hätäkeskuksen siirtymistä Keravalle tietojärjestelmien (puhepalveluiden järjestelmät mukaan lukien) ja niiden laitealustojen kehittämisen osalta. Poliisin tietojärjestelmäprojektien toteuttamiseen osallistuttiin laajalla rintamalla. Viraston suurimpia hankkeita oli hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE), joka työllisti myös suurta osaa tuotannon henkilöstöstä. Työasemapuolella valmisteltiin yhteistyössä toimittajan kanssa IT-Road Map, jonka tarkoituksena oli tuottaa päätelaitteiden kolmen vuoden kehityssuunnitelma. Road-Mapin tarkastelun kohteena olivat sisäasiainhallinnon käytössä olevien sovellusten vaatimukset. Palvelutuotannon organisaatiossa tapahtui kesällä muutos, kun tilannekeskus, joka aiemmin kuului asiakaspalveluyksikköön, liitettiin osaksi palvelutuotantoa Tällä muutoksella vahvistettiin mm. järjestelmien valvonnan integroitumista paremmin osaksi tuotannollista toimintaa. HelpDesk tiketit ja saapuneet puhelut Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Saapuneet puhelut Deskin tiketit

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikakeskus Allekirjoitettu id8143368 1 (8) 26.04.2011 HAL/2011/136 HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikkakeskus Rantavitikantie 33, PL 56,

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 Hallinnon tietotekniikkakeskus TULOSSOPIMUS 1 (6) HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 SISÄLLYS 1 VALTION v. 2009 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ MAINITUT TAVOITEET...2

Lisätiedot

Tavoitteellista ja turvattua palvelutuotantoa

Tavoitteellista ja turvattua palvelutuotantoa Vuosikertomus 2011 1 Tavoitteellista ja turvattua palvelutuotantoa Onnistuneen tuotannon takana on useita kehitystoimenpiteitä. HALTIKin neljännen henkilöstöbarometrin perusteella todettiin, että toimintamme

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011 Päätös id8731759 1 (8) Allekirjoitettu 01.02.02 HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011 Päätös id8731759 2 (8) Allekirjoitettu 01.02.02 1 Johdanto...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Hallinnon

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus. Vuosikertomus 2008

HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus. Vuosikertomus 2008 HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus Vuosikertomus 2008 Toimitus Eija Hiukka Valokuvat Sirpa Määttänen ja Eija Hiukka Taitto Teemu Pokela Paino Vammalan Kirjapaino Oy, 2009 Painopaperi Galerie Art Silk

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus 13.6.2014 Hallituksen kokous 18.6.2015. Kari Pessi

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus 13.6.2014 Hallituksen kokous 18.6.2015. Kari Pessi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Tilannekatsaus 13.6.2014 Hallituksen kokous 18.6.2015 Kari Pessi Valtorin tilannekatsaus Hyväksytyt siirtoprojektit Määräaikaiset rekrytoinnit Johdon

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus Förvaltningens IT-central ITC Agency HALTIK

HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus Förvaltningens IT-central ITC Agency HALTIK HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus Förvaltningens IT-central ITC Agency HALTIK Vuosikertomus 2012 Johtajan katsaus HALTIK vuonna 2012 Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin toimintavuonna 2012 rakennettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa tietohallinnon puitejärjestelyistä

Ajankohtaista asiaa tietohallinnon puitejärjestelyistä Yhteistä työtä kehittyviä käytäntöjä Ajankohtaista asiaa tietohallinnon puitejärjestelyistä, toimialapäällikkö, Tietohallinnon hankinnat 1 Esityksen sisältö Hansel - hankintasektorit Tietohallinnon hankinnat

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet. Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844

Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet. Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844 Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844 KPK ICT Oy HAASTE Mitä tietohallinto on ja mikä on sen tarkoitus? ERP, ITIL, CobIT, SOA, SLA,

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä Webropol-kyselyn VM 114/00/2008 tulokset Puisto, Sneck 12.12.2008 (liite 3) Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen Selvitettävät tukitoiminnot Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Muistio 1 (5) n asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Aika ti 3.2.2015 klo 14.05 16.00 Paikka Osallistujat nh Merikotka, Ympyrätalo (9. krs), Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki Jäsenet: tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen

Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Valtorin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kilpailutusjärjestelmä

Kilpailutusjärjestelmä Kilpailutusjärjestelmä j Tahokkaat julkiset hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies i Valtiovarainministeriö, JulkICT / YRO Julkiset hankinnat EU: Älykkään, kestävän

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Tietopyyntö / Markkinakartoitus

Tietopyyntö / Markkinakartoitus Apotti-hanke Tietopyyntö / Markkinakartoitus 5.3.2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Mahdollisen hankinnan kohde... 4 3 Mahdolliseen hankintaan liittyvät muut tarpeet... 8 1 Johdanto Apotti-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TORI-palvelut. Palvelukarttaluonnos

TORI-palvelut. Palvelukarttaluonnos TORI-palvelut Palvelukarttaluonnos Palvelukartan taustoja Palvelukartta on kuvaus palvelukokonaisuuksista, jotka eivät sellaisenaan ole asiakkaille tuotteistettavia palveluja Asiakkaille hinnoiteltavat

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Matti Lattu tietotekniikkapäällikkö Tietotekniikkaosasto Tietotekniikkapalveluiden työnjako Helsingin yliopistossa ennen vuotta 2007

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Elisa teema-aamu 08.02.2005

Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa työministeriön tietoliikennepalveluiden kokonaistoimittaja Petri Heino senior account manager Elisa Oyj Visio 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hankinnat haltuun. Hanselin puitejärjestelyratkaisut sekä tulevat kilpailutukset tietohallinnon hankintoihin

Hankinnat haltuun. Hanselin puitejärjestelyratkaisut sekä tulevat kilpailutukset tietohallinnon hankintoihin Hankinnat haltuun Hanselin puitejärjestelyratkaisut sekä tulevat kilpailutukset tietohallinnon hankintoihin 1 2 Hankintasektorit Toimialat hankintasektoreittain Tietohallinnon hankinnat Tietoliikennehankinnat

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Vuosikertomus

HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Vuosikertomus HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK Vuosikertomus 2009 Toimitus HALTIK Viestintä Valokuvat Haltik Viestintä, Istockphoto Ulkoasu Studio Anne-Marie Vesto Paino Vammalan Kirjapaino Oy, 2010 Painopaperi

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Strategiasta toteutukseen Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot