Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo antaa Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle (HSL) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma ja Espoon tulostavoitteet HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä. Osa HSL:n tavoitteista tai strategiassa mainituista lähivuosien hankkeista ei kuitenkaan vastaa täysin Espoon lähivuosien painotuksia. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan aikaisempaa paremmin huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti alkaa syksyllä 2016, jolloin Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu merkittävästi. Espoo edellyttää, että HSL toiminnallaan varmistaa, että Länsimetrolle asetetut joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteet saavutetaan. Espoo edellyttää myös, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin kohdistuvista muutoksista syksyllä 2016, kun Länsimetron liikenne alkaa.

2 Sivu 2 / 2 HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin, Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Kivenlahden metron liityntälinjasto tulee viimeistään vuonna 2016 päivittää. Myös metron suunnitteluun ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun saattaa sisältyä osahankkeita, joiden resursointiin myös HSL:n tulee varautua. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistymisvaiheessa HSL:n tulee järjestää Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille riittävästi opastusta sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa suunnitella ja toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattu henkilökohtainen avustajapalvelu yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2016 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta, karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että joukkoliikenteen taloutta koskevilla tavoitteilla on vuosina HSL:n toiminnassa aikaisempaa keskeisempi rooli. HSL:n tulee vuonna 2016 sisällyttää seurantaan kuntakohtaiset tunnusluvut, joilla joukkoliikenteen ja sen talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan vuoden aikana seurata ja arvioida myös kuntatasolla. Nyt HSL seuraa strategisten tavoitteidensa toteutumista yksinomaan koko HSL -alueen kattavilla tunnusluvuilla. Espoon näkökulmasta tämä ei riitä. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon osalta HSL:n vuodelle 2016 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto syyskaudella Kuntaosuuksien lisäksi Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös muut Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2016 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Kustannussyistä Espoo esittää, että Länsimetron liityntälinjastoa tarkistetaan niin, että Tapiolaan päättyvä linja 118 päätetään Lasilaakson sijaan Suurpeltoon. Vaihdoton bussiyhteys Espoon keskuksesta Tapiolaan

3 Sivu 3 / 3 asti on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vasta, kun Suurpellosta Kuurinniittyyn johtava joukkoliikennekatu 2020-luvun alussa valmistuu. Lasilaakson joukkoliikenneyhteydet Kauklahden asemalle tulee järjestää kustannustehokkaammalla tavalla, esimerkiksi linjan 166 reittiä tarkistamalla. Kustannussyistä Espoo esittää myös, että linja 548 päätetään Lähderantaan. HSL palvelutaso-ohje tai palvelukysyntä ei edellytä tiheävuoroisen Tapiolaan päättyvän bussilinjan 548 jatkamista Lähderannan kerrostaloalueelta Jupperin pientaloalueelle asti. Linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun. Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä loppukevääseen 2017 asti. Espoon sairaala Jorvissa valmistuu vuonna Tähän liittyen HSL:n tulee yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa varmistaa, että Jorvia palvelevien linjojen liikennöinnissä otetaan huomioon sairaalan työvuorojen alkamis- ja päättymisajat erityisesti hiljaisen liikenteen aikaan. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla joukkoliikenteen matka-aikatarkasteluilla (MASA). Esitystapa on niin yleispiirteinen, ettei se anna riittäviä edellytyksiä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaisten kehityksen tai palvelupuutteiden arviointiin. Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa vuonna 2016 matka-aikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. 3. Lipputuloista ja lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan 2016 kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. Erityisesti seutumatkojen osalta HSL:n arvioima myytävien lippujen määrällinen 0,45 %:n kasvu vaikuttaa kohtuuttoman alhaiselta. Länsimetron liikennöinnin alkaminen kasvattaa Espoossa myytävien lippujen määrää paitsi seutumatkoilla myös Espoon sisäisillä liityntäbussimatkoilla. 4. Infrakorvaukset

4 Sivu 4 / 4 Espoon keväällä 2015 HSL:lle ilmoittamat joukkoliikenteen infran tulevien vuosien käyttökorvauksia koskevissa tiedoissa on ilmennyt puutteita. HSL toiminta- ja talous-suunnitelmaan tulee sisällyttää Espoon aiemmin ilmoittamien kustannuserien lisäksi myös Tapiolan terminaaliin syksyllä 2015 toteutettavan sähköbussien latausasema ja Matinkylään vuonna 2016 valmistuvan liityntäbussiterminaalin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat käyttökorvaukset. Länsimetron käyttöönotto kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Vuodesta 2016 alkaen HSL kuntaosuuksien lisäksi Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista rahoitetaan myös Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. 5. Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoolle keskeinen joukkoliikenteen käyttömeno. Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen vuotta 2016 koskeva käyttöbudjetti määräytyy suurelta osin nyt annettavan lausunnon ja sen pohjalta syksyllä laadittavan HSL toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella jo ennen Espoon talousarviokäsittelyä. HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Espoon kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä mukaan lukien Kutsuplus liikennöinti ovat yhteensä 59,97 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2015 maksettavaan kuntaosuuteen on 3,9 milj. euroa. Kasvu on 6,9 %. Espoon kaupungin budjettivalmistelussa ei ole varauduttu näin suureen HSL:n joukkoliikenteen kuntaosuuksien kasvuun. Kuntaosuuksien lisäksi joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös ne Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. Espoo esittää, että kuntaosuusmenoja pienennetään Espoon esittämien palvelutasotarkistusten lisäksi myös HSL lipputuloennustetta tarkistamalla ja HSL yleiskustannuksia karsimalla. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2 milj. euron lisäystä. Espoo edellyttää, että HSL sopeuttaa muiden Espoon kaupungin kustantamien palvelujen tapaan toimintaansa vuonna 2016 niin, että Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. HSL:n esitys yleiskustannusten kasvattamiseksi 19,5 %:lla on kohtuuton verrattuna kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen.

5 Sivu 5 / 5 HSL on laskelmissaan sisällyttänyt joukkoliikenteen subventioon kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettavat käyttökorvaukset. Tämä ei anna oikeaa kuvaa kuntien joukkoliikenteelle kohdistamasta tuesta, koska infrakorvausmenettelystä kertyy jäsenkunnille myös merkittäviä käyttökorvaustuloja. Samaan aikaan, kun isot seudulliset infrahankkeet Kehärata ja Länsimetro tulevat täysimittaisina infrakorvausten piiriin, on esiin noussut tarve täsmentää joukkoliikenteen subvention käsitettä ja laskentatapaa. Nykymuotoisen subventioasteen rinnalle tarvitaan kustannuskehityksen pitkäjänteistä seurantaa ja subventioasteen määrittelyä varten tunnusluku, joka kattaa lipputulojen lisäksi vain liikennöinnistä ja HSL yleiskustannuksista aiheutuvat käyttökorvaukset. 6. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 7. Kutsuplus liikennöinnin jatkamisesta Espoon alueella Kutsuplus ei ole HSL suunnitteluohjeen edellyttämä peruspalvelu, vaan tavanomaiseen joukkoliikenteeseen nähden päällekkäinen ja yksikkökustannuksiltaan erittäin kallis liikennöintimuoto. Alueella, jossa Kutsuplus Espoossa liikennöi, tavanomainen joukkoliikenne on erityisen kattavaa ja tiheävuoroista. Kutsuplus bussien operointi- ja erityisesti palvelun tuottamisesta aiheutuvat yleiskustannukset (27 % palvelun kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi lipputuloihin ja muun joukkoliikenteen yksikkökustannuksiin verrattuna. Syyskauden 2015 alussa kauppatieteiden kandidaattiopetus siirtyy Otaniemeen, joten Kutsuplus liikennöinnin perusteena ollut liikkumistarve Aaltoyliopiston eri kampusten välillä on merkittävästi vähenemässä. Espoon joukkoliikenteessä painopiste on vuonna 2016 Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen turvaamisessa ja edistämisessä. Espoon talous ei mahdollista HSL:n esittämää Kutsuplus liikennöinnin laajennusta eikä perustele kokeiluna käynnistyneen KutsuPlus palvelun vakinaistamista Espoossa. Palvelulaajennusten sijaan Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus palvelun Espoon alueella, kun käynnissä oleva kokeilu vuoden 2015 lopussa päättyy. Liikennöinnin lakkauttamisesta ei Espoossa aiheudu palvelutasopuutteita. 8. Espoon ylijäämän käytöstä Viime vuosina sekä HSL:n operointimenojen että lipputulojen varovainen arviointi ovat johtaneet aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen HSL

6 Sivu 6 / 6 lipputulojen ylijäämän jatkuvaan kasvuun. Espoon HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2015 alussa jo 10,6 milj. euroa. HSL lipputulojen ylijäämä on Espoon kaupungin budjetoinnissa erotettu HSL kuntaosuusmaksuista. Espoon 2015 tilinpäätöksen laatiminen ja 2016 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä ennakkotiedon HSL 2015 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä alustavan arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2015 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan ylijäämän käytöstä. HSL on vuosina pyrkinyt lyhentämään Espoolle kertynyttä ylijäämää HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoon HSL ylijäämä on jatkuvasti kasvanut. Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon ylijäämästä 3,019 milj. euroa käytetään vuoden 2015 kuntaosuuksiin ja loppuosa hyvitetään Espoolle 2,351 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2015 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2015 aikana on jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua pienemmäksi. Koska HSL ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen ylijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Espoo edellyttää, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 10,9 milj. euroa käytetään loppuun Espoo hyväksi vuosien aikana. Käsittely Hyrkkö Laihon kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Poistetaan seuraavat kappaleet: "Kustannussyistä Espoo esittää, että Länsimetron liityntälinjastoa tarkistetaan niin, että Tapiolaan päättyvä linja 118 päätetään Lasilaakson sijaan Suurpeltoon. Vaihdoton bussiyhteys Espoon keskuksesta Tapiolaan asti on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vasta, kun Suurpellosta Kuurinniittyyn johtava joukkoliikennekatu 2020-luvun alussa valmistuu. Lasilaakson joukkoliikenneyhteydet Kauklahden asemalle tulee järjestää kustannustehokkaammalla tavalla, esimerkiksi linjan 166 reittiä tarkistamalla. Kustannussyistä Espoo esittää myös, että linja 548 päätetään Lähderantaan. HSL palvelutaso-ohje tai palvelukysyntä ei edellytä

7 Sivu 7 / 7 tiheävuoroisen Tapiolaan päättyvän bussilinjan 548 jatkamista Lähderannan kerrostaloalueelta Jupperin pientaloalueelle asti." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Hyrkkö puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Kohta "Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta." muutetaan muotoon: Espoo yhtyy HSL:n huoleen lipunhintojen merkittävistä korotuspaineista ja korotusten vaikutuksista joukkoliikenteen käyttäjien määrään. Espoon strateginen tavoite on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, ja tuntuvat hintojen korotukset vaarantavat tämän tavoitteen. Tulevina vuosina on erityisen tärkeää saada Länsimetron liikennöinti sujumaan hyvin alusta alkaen, minkä vuoksi Espoo kehottaa HSL:ää tarkistamaan lipunhintojen korotuksia alaspäin. HSL:lle tälle valtuustokaudelle asetettu omistajaohjauksen tavoite, että kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 %, tarkoittaa että vähintään 50% on katettava lipunmyyntituloilla. Kun osa infrakustannuksista on mukana kokonaiskustannuksissa, aiheuttavat kalliit infrainvestoinnit (länsimetro ja kehärata) ylisuuren korotuspaineen lipunhintoihin. Jotta lipunhinnat voidaan pitää kohtuullisina, on kokonaiskustannusten rahoitusperiaate tarpeen uudistaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 3 ääntä vastaan yhden ollessa poissa hylänneen Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kankkonen Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Poistetaan lausunnosta maininta KutsuPlussasta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 2 ääntä vastaan yhden äänestäessä tyhjää ja yhden ollessa poissa hylänneen Kankkosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

8 Sivu 8 / 8 Särkijärvi Jalosen kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Liikenteeseen kohdistuu tulevaisuudessa suuria muutoksia. Robottiautot tulevat käyttöön, fossiiliset polttoaineet jäävät pois, ja mobiili- ja etätyön osuus kasvaa. HSL:n tulisi strategiansa yhteydessä linjata sopeutumisensa näihin muutoksiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös antaa Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle (HSL) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma ja Espoon tulostavoitteet HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä. Osa HSL:n tavoitteista tai strategiassa mainituista lähivuosien hankkeista ei kuitenkaan vastaa täysin Espoon lähivuosien painotuksia. Liikenteeseen kohdistuu tulevaisuudessa suuria muutoksia. Robottiautot tulevat käyttöön, fossiiliset polttoaineet jäävät pois, ja mobiilija etätyön osuus kasvaa. HSL:n tulisi strategiansa yhteydessä linjata sopeutumisensa näihin muutoksiin. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan aikaisempaa paremmin huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti alkaa syksyllä 2016, jolloin Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu merkittävästi. Espoo edellyttää, että HSL toiminnallaan varmistaa, että Länsimetrolle asetetut joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteet saavutetaan. Espoo edellyttää myös, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin kohdistuvista muutoksista syksyllä 2016, kun Länsimetron liikenne alkaa.

9 Sivu 9 / 9 HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin, Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Kivenlahden metron liityntälinjasto tulee viimeistään vuonna 2016 päivittää. Myös metron suunnitteluun ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun saattaa sisältyä osahankkeita, joiden resursointiin myös HSL:n tulee varautua. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistymisvaiheessa HSL:n tulee järjestää Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille riittävästi opastusta sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa suunnitella ja toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattu henkilökohtainen avustajapalvelu yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2016 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta, karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että joukkoliikenteen taloutta koskevilla tavoitteilla on vuosina HSL:n toiminnassa aikaisempaa keskeisempi rooli. HSL:n tulee vuonna 2016 sisällyttää seurantaan kuntakohtaiset tunnusluvut, joilla joukkoliikenteen ja sen talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan vuoden aikana seurata ja arvioida myös kuntatasolla. Nyt HSL seuraa strategisten tavoitteidensa toteutumista yksinomaan koko HSL -alueen kattavilla tunnusluvuilla. Espoon näkökulmasta tämä ei riitä. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon osalta HSL:n vuodelle 2016 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto syyskaudella Kuntaosuuksien lisäksi Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös muut Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2016 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun. Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä loppukevääseen 2017 asti.

10 Sivu 10 / 10 Espoon sairaala Jorvissa valmistuu vuonna Tähän liittyen HSL:n tulee yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa varmistaa, että Jorvia palvelevien linjojen liikennöinnissä otetaan huomioon sairaalan työvuorojen alkamis- ja päättymisajat erityisesti hiljaisen liikenteen aikaan. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla joukkoliikenteen matka-aikatarkasteluilla (MASA). Esitystapa on niin yleispiirteinen, ettei se anna riittäviä edellytyksiä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaisten kehityksen tai palvelupuutteiden arviointiin. Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa vuonna 2016 matka-aikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. 3. Lipputuloista ja lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan 2016 kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. Erityisesti seutumatkojen osalta HSL:n arvioima myytävien lippujen määrällinen 0,45 %:n kasvu vaikuttaa kohtuuttoman alhaiselta. Länsimetron liikennöinnin alkaminen kasvattaa Espoossa myytävien lippujen määrää paitsi seutumatkoilla myös Espoon sisäisillä liityntäbussimatkoilla. 4. Infrakorvaukset Espoon keväällä 2015 HSL:lle ilmoittamat joukkoliikenteen infran tulevien vuosien käyttökorvauksia koskevissa tiedoissa on ilmennyt puutteita. HSL toiminta- ja talous-suunnitelmaan tulee sisällyttää Espoon aiemmin ilmoittamien kustannuserien lisäksi myös Tapiolan terminaaliin syksyllä 2015 toteutettavan sähköbussien latausasema ja Matinkylään vuonna 2016 valmistuvan liityntäbussiterminaalin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat käyttökorvaukset. Länsimetron käyttöönotto kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Vuodesta 2016 alkaen HSL kuntaosuuksien lisäksi Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista rahoitetaan myös

11 Sivu 11 / 11 Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. 5. Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoolle keskeinen joukkoliikenteen käyttömeno. Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen vuotta 2016 koskeva käyttöbudjetti määräytyy suurelta osin nyt annettavan lausunnon ja sen pohjalta syksyllä laadittavan HSL toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella jo ennen Espoon talousarviokäsittelyä. HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Espoon kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä mukaan lukien Kutsuplus liikennöinti ovat yhteensä 59,97 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2015 maksettavaan kuntaosuuteen on 3,9 milj. euroa. Kasvu on 6,9 %. Espoon kaupungin budjettivalmistelussa ei ole varauduttu näin suureen HSL:n joukkoliikenteen kuntaosuuksien kasvuun. Kuntaosuuksien lisäksi joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös ne Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. Espoo esittää, että kuntaosuusmenoja pienennetään Espoon esittämien palvelutasotarkistusten lisäksi myös HSL lipputuloennustetta tarkistamalla ja HSL yleiskustannuksia karsimalla. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2 milj. euron lisäystä. Espoo edellyttää, että HSL sopeuttaa muiden Espoon kaupungin kustantamien palvelujen tapaan toimintaansa vuonna 2016 niin, että Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. HSL:n esitys yleiskustannusten kasvattamiseksi 19,5 %:lla on kohtuuton verrattuna kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen. HSL on laskelmissaan sisällyttänyt joukkoliikenteen subventioon kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettavat käyttökorvaukset. Tämä ei anna oikeaa kuvaa kuntien joukkoliikenteelle kohdistamasta tuesta, koska infrakorvausmenettelystä kertyy jäsenkunnille myös merkittäviä käyttökorvaustuloja. Samaan aikaan, kun isot seudulliset infrahankkeet Kehärata ja Länsimetro tulevat täysimittaisina infrakorvausten piiriin, on esiin noussut tarve täsmentää joukkoliikenteen subvention käsitettä ja laskentatapaa. Nykymuotoisen subventioasteen rinnalle tarvitaan kustannuskehityksen pitkäjänteistä seurantaa ja subventioasteen määrittelyä varten tunnusluku, joka kattaa lipputulojen lisäksi vain liikennöinnistä ja HSL yleiskustannuksista aiheutuvat käyttökorvaukset. 6. Tarkastusmaksun korottamisesta

12 Sivu 12 / 12 Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 7. Kutsuplus liikennöinnin jatkamisesta Espoon alueella Kutsuplus ei ole HSL suunnitteluohjeen edellyttämä peruspalvelu, vaan tavanomaiseen joukkoliikenteeseen nähden päällekkäinen ja yksikkökustannuksiltaan erittäin kallis liikennöintimuoto. Alueella, jossa Kutsuplus Espoossa liikennöi, tavanomainen joukkoliikenne on erityisen kattavaa ja tiheävuoroista. Kutsuplus bussien operointi- ja erityisesti palvelun tuottamisesta aiheutuvat yleiskustannukset (27 % palvelun kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi lipputuloihin ja muun joukkoliikenteen yksikkökustannuksiin verrattuna. Syyskauden 2015 alussa kauppatieteiden kandidaattiopetus siirtyy Otaniemeen, joten Kutsuplus liikennöinnin perusteena ollut liikkumistarve Aaltoyliopiston eri kampusten välillä on merkittävästi vähenemässä. Espoon joukkoliikenteessä painopiste on vuonna 2016 Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen turvaamisessa ja edistämisessä. Espoon talous ei mahdollista HSL:n esittämää Kutsuplus liikennöinnin laajennusta eikä perustele kokeiluna käynnistyneen KutsuPlus palvelun vakinaistamista Espoossa. Palvelulaajennusten sijaan Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus palvelun Espoon alueella, kun käynnissä oleva kokeilu vuoden 2015 lopussa päättyy. Liikennöinnin lakkauttamisesta ei Espoossa aiheudu palvelutasopuutteita. 8. Espoon ylijäämän käytöstä Viime vuosina sekä HSL:n operointimenojen että lipputulojen varovainen arviointi ovat johtaneet aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen HSL lipputulojen ylijäämän jatkuvaan kasvuun. Espoon HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2015 alussa jo 10,6 milj. euroa. HSL lipputulojen ylijäämä on Espoon kaupungin budjetoinnissa erotettu HSL kuntaosuusmaksuista. Espoon 2015 tilinpäätöksen laatiminen ja 2016 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä ennakkotiedon HSL 2015 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä alustavan arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2015 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan ylijäämän käytöstä. HSL on vuosina pyrkinyt lyhentämään Espoolle kertynyttä ylijäämää HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoon HSL ylijäämä on jatkuvasti kasvanut.

13 Sivu 13 / 13 Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon ylijäämästä 3,019 milj. euroa käytetään vuoden 2015 kuntaosuuksiin ja loppuosa hyvitetään Espoolle 2,351 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2015 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2015 aikana on jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua pienemmäksi. Koska HSL ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen ylijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Espoo edellyttää, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 10,9 milj. euroa käytetään loppuun Espoo hyväksi vuosien aikana. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestys 39 - Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen päivitys - Kuntaosuudet vertailua Espoo - Ote HSL pöytäkirjasta Liite 5 Espoon linjastoon kohdistuvat muutokset HSL taloussuunnitelmasta annettava lausunto- ja hyväksymismenettely HSL:n hallitus pyytää mennessä Espoon kaupungilta lausuntoa Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta Lausunto on erityisesti vuoden 2016 osalta Espoon kaupungin taloutta sitova. Alustavaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy kuntayhtymän esitys joukkoliikenteen hoidosta vuosina , Espoolle koituvista kuntaosuuksista sekä lippujen hintoihin esitettävistä keskimääräisistä korotuksista. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toimintaa ohjaa perussopimus, jonka nojalla kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa: Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n

14 Sivu 14 / 14 taloussuunnitelman tulee sisältää tulossuunnitelman lisäksi strategiasuunnitelma sekä mm. tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL on laatinut keväällä alustavan taloussuunnitelmaehdotuksensa vuosille HSL perussopimuksen mukaisesti se on lähetetty lausunnolle jäsenkuntiin. HSL tarkistaa talousarvioesitystään syksyn 2015 aikana jäsenkunnilta saatujen lausuntojen sekä kuluvan toimintavuoden aikana toteutuneen kustannus- ja lipputulokehityksen perusteella. Yhtymäkokouksen on määrä vahvistaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma marraskuussa. Perussopimus edellyttää, että HSL liittää kuntien talousarvioesityksestä antamat lausunnot yhtymäkokoukselle annettavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen. HSL rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kohdistetaan jäsenkunnille palvelujen käytön suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. HSL:n taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu myös HSL alueelle myönnettävä suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustus, jonka HSL jakaa jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa. Siltä osin kuin HSL:n tehtävien hoidosta perittävät maksut ja tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, kunnat maksavat HSL:lle kuntaosuutta, jolla katetaan kunnalle koituvien joukkoliikenteen tuottojen ja kulujen erotus. HSL Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen liite 5 on oheismateriaalina. Siinä esitetään joukkoliikenteen palvelutasoon HSL:n vuosille ehdottamat muutokset HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää vuoteen 2025 ulottuvat HSL:n strategiset tavoitteet ja käyttötaloussuunnitelman. 2. Lausuntopyynnön sisältö HSL:n hallitus pyytää Espoolta ja muilta jäsenkunniltaan lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta erityisesti seuraavista asioista: - strategiasuunnitelmasta - liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista - lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista - kuntaosuuksien tasosta - tarkastusmaksun korottamisesta 80 eurosta 100 euroon - yli-/alijäämän käytöstä suunnitelmakaudella - Kutsuplus liikenteen jatkamistarpeesta päättyvän kokeilukauden jälkeen

15 Sivu 15 / 15 Yhteenveto kuntaosuuksien 2016 perusteista ja asiaa koskeva ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ovat oheismateriaalina. Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän hallituksen hyväksymä alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on tulosteena n kokouksessa nähtävillä ja asiakirjana n jäsenten sähköisellä työpöydällä. Se on luettavissa ja tulostettavissa myös HSL:n internetosoitteesta: 3. Nyt annettava lausunto sitoo Espoon taloutta HSL:lle taloussuunnitelmasta annettava lausunto on tärkeä Espoon joukkoliikenteen talouden ja palvelutason ohjauksen väline. Lausunnossaan Espoon tulee ilmoittaa HSL joukkoliikenteen kuntaosuuksiin vuonna 2016 käytettävissä olevan rahoituksen taso. Samalla kaupunki määrittelee tulevan vuoden joukkoliikennepalvelujen karsinta- ja lisäystarpeet sekä joukkoliikenteessä noudatettavaan palvelutasoon, ottaa kantaa HSL-linjaston lähivuosien kehittämisehdotuksiin ja tulevan vuoden joukkoliikenteen taksoihin sekä kertoo HSL:lle Espoon kaupungin strategisista tavoitteista sekä Espoossa joukkoliikenteelle asetetuista taloudellisista ja laadullisista kehittämistavoitteista. Vuoden 2016 osalta lausunnossa esitettävät kannanotot ovat kaupungin taloutta ja Espoon 2016 talousarvion laatimista sitovia, joskin vasta yhtymäkokouksen marraskuussa hyväksyttämä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma lopulta vahvistaa vuonna 2016 perittävien kuntaosuuksien lopullisen tason. HSL määrittelee 2016 kuntaosuuksien suuruuden jäsenkuntien HSL:n taloussuunnitelmasta antamien lausuntojen ja vuonna 2015 toteutuvan lipputulo- ja kustannuskehityksen perusteella. Koska HSL kilpailuttaa joukkoliikennepalveluja linjoittain 6-8 vuodeksi kerrallaan, uusien liikennepalvelujen kustannukset koskevat aloitusvuonna yleensä vain syyskauden liikennettä. Siksi vuonna 2016 toteutuvien Länsimetron ja sen liityntälinjaston kustannusvaikutukset kohdistuvat täysimääräisenä Espoon kuntaosuuksiin vasta vuodesta 2017 alkaen ja sitovat Espoon taloutta 2020-luvulle ulottuvan kilpailutuskauden loppuun asti. 4. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää toimintastrategian, ja käyttötalousosan, johon sisältyy toimintatulo- ja menoerittelyjen lisäksi suunnitelmakaudella toteutettavaksi esitetyt investoinnit sekä taloussuunnitelman toteuttamisesta koituvat kuntaosuudet ja suunnitelma aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen lipputulojen ylijäämän käytöstä.

16 Sivu 16 / 16 Kuvauksena joukkoliikennepalveluille asetettujen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta HSL laatii vuosittain joukkoliikenteen matkaaikasaavutettavuutta kuvaavia MASA- karttoja, joista koottu päivitetty raportti on oheismateriaalina. HSL ei kuitenkaan ole laatinut niiden pohjalta mitään analyysejä edellisvuoden jälkeen tapahtuneesta kehityksestä tai palvelutasoeroista HSL-alueen eri osien välillä HSL:n strategiset tavoitteet HSL Strategia 2025:n visio on Joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä. Visiota palvelevat tavoitteet on kuvattu oheisessa kaaviossa. Alatavoitteet ja mittarit on esitelty tarkemmin HSL:n toiminta-ja taloussuunnitelmassa. Joukkoliikennepalvelujen käyttäjien kannalta HSL:n asettamat tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Espoon kaupungin näkökulmasta on positiivista, että HSL on asettanut strategiseksi tavoitteekseen myös joukkoliikenteen tehokkaan talouden ja rahoituspohjan kestävyyden. 4.2 Espoolle kohdistuvat menot 2016 Yhteenveto Espoon 2016 kuntaosuuksista on oheismateriaalina. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Espoolle kohdistuvat HSL:n vuoden 2016 toimintamenot ovat yhteensä 127,7 milj. euroa. Tämä merkitsee 8,1 % menojen lisäystä HSL taloussuunnitelmaan 2015 nähden. Liikenteen järjestämisestä Espoolle koituvat operointikustannukset ovat yhteensä 101,1 milj. euroa. Operoinnin kokonaismenojen arvioidaan

17 Sivu 17 / 17 vuonna 2016 Länsimetron myötä pienenevän 1,9 %:lla HSL taloussuunnitelmaan 2015 nähden. Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset ovat vuonna 2016 yhteensä 12,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden on 19,5 %. Espoolle kohdistuvat HSL infrakorvaukset kasvavat merkittävästi vuonna 2016, kun Länsimetron liikennöinti Matinkylään alkaa. Tällöin HSL infrakustannukset ovat yhteensä 14,4 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2015 nähden on 9,5 milj. euroa. Espoolle kohdistuvat HSL:n lipputulot vuonna 2016 ovat HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan lähes 66,5 milj. euroa. Kasvua vuoden 2015 taloussuunnitelmaan nähden on 9,7 %. Lipputulot kattavat 52,1 % HSL:n talousarvioesityksessä Espoolle kohdistuvista kustannuksista. Valtion myöntämän suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen määräksi on vuosina arvioitu koko HSL alueella yhteensä 5,4 milj. euroa/vuosi. Espoon osuus siitä on 1,2 milj. euroa. Valtion tuen osuus Espoolle kohdistuvista HSK joukkoliikenteen menoista on 1 % Operointikustannukset pienenevät lähes 2 milj. eurolla HSL Taloussuunnitelmaesityksen mukaan joukkoliikenteen operoinnista Espoolle kohdistuvat kuntaosuudet pienenevät Länsimetron aloituksen myötä vuonna 2016 yhteensä 1,975 milj. eurolla. Espoolle kohdistuvat bussiliikenteen operointimenot vuonna 2016 ovat yhteensä 77,8 milj. euroa. Tämä merkitsee 6,4 milj. euroa vähennystä edellisvuoteen nähden. Lähtöoletuksena on, että Espoon bussilinjaston liikennöinti toteutuu nykytyyppisenä aina 2016 syysliikenteen alkuun asti, jolloin Länsimetron myötä siirrytään Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaiseen liikennöintiin. VR lähiliikenteestä Espoolle koituvat operointimenot ovat yhteensä 16,0 milj. euroa. Kustannusten arvioidaan vuonna 2016 kasvavan pääkaupunkiseudun junaliikenteen osalta 6,6 %. Kehäradan liikennöinnin kustannukset ovat vuoden 2016 taloussuunnitelmassa ensi kertaa mukana täysimääräisinä. Espoolle kohdistuvien raitiovaunuliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2016 olevan 2,16 milj. euroa ja kustannusten kasvun 4,6 %. Metroliikenteestä Espoolle kohdistuvien kustannusten arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä 3,9 milj. euroa. Kustannuksissa on metroliikenteen aloittamisen myötä kasvua 3,0 milj. euroa. Vuonna 2016 HKL:n lauttaliikenteen operoinnista Espoolle koituu 0,3 milj. euron menoerä. Kustannusten arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla.

18 Sivu 18 / 18 HSL esittää, että Kutsuplus liikennettä lisätään vuodesta 2016 alkaen merkittävästi. Tästä Espoolle kohdistuisi vuonna 2016 operointikustannuksina 0,7 milj. euron menoerä. HSL:n esittämä operointikustannusten kasvu olisi tällöin 194 %. Lisäksi Kutsuplus palvelun järjestämisestä kohdistuisi Espoolle vuonna 2016 yleiskustannuksia 0,1 milj. euron edestä. Vuonna 2017 Espoolle Kutsuplusliikenteestä koituvat operointikustannukset olisivat jo 2,2 milj, euroa ja yleiskustannukset 0,2 milj. euroa Yleiskustannukset kasvavat lähes 2 milj. eurolla Vuonna 2016 Espoolle kohdistuvat HSL:n yleiskustannukset ovat yhteensä 10,2 milj. euroa. Yleiskustannukset kasvavat HSL:n 2012 tarkistettuun budjettiin nähden 1,99. milj. eurolla (19,5 %). Syyksi poikkeuksellisen suuriin yleiskustannuksiin HSL ilmoittaa uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän käyttöön ottoon liittyvät palveluostot ja vuonna 2016 päällekkäin käytössä olevan vanhan ja uuden lippujärjestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Espoolle kohdistuvat HSL henkilöstökulut ovat 3,8 milj. euroa. Kasvu kuluvaan vuoteen nähden on 4,4 % HSL maksaa kunnille joukkoliikenteen infrasta käyttökorvausta HSL perussopimuksen mukaisesti HSL:n jäsenkunnille maksamat käyttökorvaukset kuntien omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin käytöstä ja ylläpidosta sisältyvät joukkoliikenteen kuntaosuuksiin. Korvausten määräytyminen ja jako HSL jäsenkuntien kesken tapahtuu HSL perussopimuksen ja infrasopimuksen perusteella joukkoliikenteen käytön suhteessa. Kuntaosuuksissa Espoolle kohdistuvat joukkoliikenteen infrakustannukset kasvavat vuonna 2016 merkittävästi Länsimetron liikennöinnin aloittamisesta johtuen. Espoolle kuntaosuuksissa kohdistuvat infrakustannukset ovat vuonna 2016 yhteensä 14,406 milj. euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen nähden on 9,6 milj. euroa. Toisaalta HSL Infrasopimuksen perusteella Espoo voi vuonna 2016 budjetoida tulona ja laskuttaa HSL:ltä lähes 13 milj. euron käyttökorvauksen Espoon kaupungin omistaman joukkoliikenne infran käytöstä. Kaikkien jäsenkuntien HSL:ltä laskuttamat infrakorvaukset sisältyvät täysimääräisinä vuosia koskevaan HSLtalousarvioesitykseen. HSL:lle kohdistuvat infrakustannukset jaetaan kuntien kesken joukkoliikenteen nousujen suhteessa Espoolle kohdistuvan HSL ylijäämän käytöstä

19 Sivu 19 / 19 HSL:n taloussuunnitelmissa aiempien vuosien tilinpäätösten osoittama kuntakohtainen yli-/ alijäämä otetaan huomioon tasaerinä kolmen seuraavan vuoden talousarviossa. Näin ollen HSL esittää Espoon 2016 kuntaosuuksiin 2,351 milj. euron ylijäämähyvitystä. Vuoden 2014 tilinpäätöksen ja voimassa olevan taloussuunnitelman 2015 perusteella HSL on arvioinut, että Espoolla on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä vuosien kuntaosuuksiin yhteensä 7 milj. euroa. Alustavassa HSL:n taloussuunnitelmassa se on jaettu tasan kolmen tulevan vuoden kesken. Arvioitu yli-/alijäämä kunnittain: HSL maksaa korkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja laskuttaa korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. HSL:lle koituvat korkokustannukset HSL on sisällyttänyt alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa yleiskustannuksiin ja jakanut kuntien kesken nousujen suhteessa. 5. Kuntaosuuksien jakoperusteista Perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulot ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot kohdistetaan kunnittain seuraavasti: - Henkilökohtaiset arvo- ja kausilipputulot kohdennetaan kunnittain matkakorttijärjestelmän mukaan. Muut lipputulot joko suoraan tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa. - Operointikustannukset jaetaan liikennemuodoittain ja kunnittain matkustuskilometrien suhteessa - Yleiskustannukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa - Infrakorvaukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa 6. HSL-taloussuunnitelmasta Espoolle koituvat vaikutukset 6.1 Espoon kuntaosuudet 2016

20 Sivu 20 / 20 Espoon 2015 talousarviossa joukkoliikenteen HSL kuntaosuuksia varten on budjetoitu menoja yhteensä 56,179 milj. euron edestä ja joukkoliikenneinfrasta HSL:ltä laskutettavaa käyttökorvaustuloa 2,7 milj.euroa Espoon maksettavaksi vuonna 2016 koituvat HSL:n taloussuunnitelmaesityksen mukaiset HSL kuntaosuusmenot ovat yhteensä 59,972 milj. euroa, kun HSL lipputulot ja valtion joukkoliikennetuki otetaan huomioon. Tämä merkitsee Espoon budjetissa joukkoliikenteen kuntaosuusmenoihin 3,8 milj. euron lisäystä. Espoon teknisen- ja ympäristötoimialan 2016 budjetissa ei ole mahdollista varautua näin suureen HSL kuntaosuuskustannusten kasvuun. HSL infrasopimuksen mukaan käyttökorvausten piiriin kuuluu vain puolet joukkoliikenneinvestoinnin arvosta. Vuodesta 2016 alkaen Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista tulevat maksettaviksi myös sellaiset Länsimetrosta ja sen liityntäpysäköinnistä aiheutuvat kustannuserät, jotka eivät kuulu HSL kuntaosuuksien ja siihen liittyvän infrakorvausjärjestelmän piiriin. 6.2 HSL:n Espoon suunnalle esittämät liikennöinnin muutokset 2016 HSL:n esittämät Espoon suunnan muutokset ovat oheismateriaalina. HSL esittää, että syyskauden alkaessa 2016 toteutetaan Länsimetron liikennöinnin alkaessa Etelä-Espoon linjastosuunnitelman mukaiset linjastomuutokset. Lähijunaliikenne Mankin ja Luoman seisakkeille lakkaa elokuussa 2016 ja korvataan liityntäyhteydellä Kauklahden asemalle. Länsimetron liikennöinnin alkaessa Espoon nykyiset palvelulinjat korvataan uusilla lähibussilinjoilla, joiden reitit on suunniteltu niin, että bussista metroon on mahdollisimman esteetön pääsy. Linjastomuutoksen yhteydessä myös Matinkylä-Olari-alueelle perustetaan oma lähilinja. Muutoksen jälkeen Espoon kaikkien aluekeskusten ympäristössä toimii lähilinjat. Lähilinjat on suunniteltu ottaen huomioon liikuntaesteisten ja ikäihmisten käyttämät palvelut ja asumiskeskittymät. Koska myös lähilinjojen liikennöinniltä edellytetään kustannustehokkuutta, niiden reitit ja palvelutarjonta on keskitetty aluekeskusten lähialueilla sijaitseville tiiviisti asutuille alueille, joilla iäkkäiden ja liikuntaesteisten asukkaiden määrä on riittävä 12 asiakaspaikkaisilla busseilla tapahtuvaa liikennöintiä ajatellen. Espoon osalta HSL:n vuodelle 2016 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto syyskaudella 2016.

21 Sivu 21 / 21 Espoon taloustilanne ei kuitenkaan mahdollista vuonna 2016 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Tästä johtuen Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Espoon alueella Kutsuplus liikenne ei ole HSL suunnitteluohjeen edellyttämä peruspalvelu, vaan tavanomaiseen joukkoliikenteeseen nähden päällekkäinen ja yksikkökustannuksiltaan erittäin kallis liikennöintimuoto. Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus liikenteen Espoon alueella, kun kokeilukausi vuoden 2015 lopussa päättyy. Muutoksesta Espoolle koituva kustannussäästö on noin euroa vuonna 2016 ja noin 1,2-2,2 milj. euroa vuonna Vaihdoton bussiyhteys Espoon keskuksesta Tapiolaan on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vasta, kun Suurpellosta Kuurinniittyyn suunniteltu joukkoliikennekatu valmistuu 2020-luvun alussa. Kustannussyistä Espoo esittää, että Länsimetron liityntälinjastoa tarkistetaan niin, että linja 118 päätetään Lasilaakson sijaan Suurpeltoon. Lasilaakson joukkoliikenneyhteydet Kauklahden asemalle tulee järjestää kustannustehokkaammalla tavalla, esimerkiksi linjan 166 reittiä tarkistamalla. Espoolle kohdistuva kustannussäästö on euroa vuonna 2016 ja euroa vuodesta 2017 alkaen. HSL palvelutaso-ohje ei edellytä tiheävuoroisen Tapiolaan päättyvän bussilinjan 548 jatkamista Lähderannan kerrostaloalueelta Jupperin pientaloalueelle. Kustannussyistä Espoo esittää, että linja 548 päätetään Lähderantaan. Espoolle kohdistuva kustannusvaikutus on euroa vuonna 2016 ja vuodesta 2017 alkaen euroa. Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä loppukevääseen 2017 asti. Näin ollen linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun. Kustannussäästö on euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla, koko Helsingin seudun kattavilla joukkoliikenteen matka-aikatarkasteluilla (MASA). Esitystapa on niin yleispiirteinen, ettei se anna riittäviä edellytyksiä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaisten kehityksen tai palvelupuutteiden analysointiin. Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa matka-aikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. 6.3 Espoon joukkoliikenteen hinnoittelu Länsimetron liikennöinnin aloittaminen 2016 kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Tällöin HSL kuntaosuuksien lisäksi Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista rahoitettavaksi koituu myös huomattava määrä metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä aiheutuvia muita rahoitus- ja käyttömenoja.

22 Sivu 22 / 22 Espoon kaupungin talouden näkökulmasta HSL:n esittämä sisäisten lippujen 6,9 % ja seutulippujen 6,6 % keskimääräinen korotus on välttämätön, jotta Espoon sisäinen bussiliikenne ja erityisesti elokuussa 2016 liikennöintinsä aloittava Etelä-Espoon liityntälinjasto ja sen toimintaedellytykset voidaan turvata. 6.4 Valtion joukkoliikennetuki Valtion rooli pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahoittajana on edelleen kutistumassa. Vuonna 2016 suurten kaupunkien joukkoliikennetuki kattaa enää 1 % Espoolle kohdistuvista joukkoliikenteen kuntaosuusmenoista. 6.5 Ylijäämän käyttö Ennakoitua suuremmasta lipputulosta on kertynyt Espoolle vuosien mittaan erittäin mittava HSL- ylijäämä, jota on vuosina pyritty palauttamaan Espoolle HSL:n vahvistetuissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoon HSL ylijäämä on jatkuvasti kasvanut. Vuoden 2014 lopussa Espoolle kohdistuvan HSL ylijäämän saldo oli jo euroa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2015 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2015 aikana on jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua pienemmäksi. HSL ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon toivomalla tavalla. Siksi kaupungin lausunnossa esitetään, että HSL käynnistäisi jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen yli- ja alijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Lisäksi lausunnossa esitetään, että yli- /alijäämätilistä luovutaan ja vuoden 2015 tilinpäätöksestä alkaen HSL maksaa kertyneen yli-/alijäämän HSL tilinpäätöksen vahvistuttua suoraan jäsenkunnille. Mikäli HSL tarvitsee ylijäämäkäytännön purkamiseen tai toimintansa turvaamiseen lainoitusta jäsenkunnilta, HSL rahoituksen tulee jatkossa jakautua jäsenkuntien kesken niiden asukasmäärien tai nousujen suhteessa. Espoon tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 10,9 milj. euroa käytetään Espoo hyväksi vuosien aikana. Espoon kaupungin budjetissa tämä merkitsee vuosittaista 3,5 milj. euron ylijäämätuloa vuosina Johtopäätöksiä Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta ja karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja.