Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Transkriptio

1 Hallitus JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA /07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p Joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia, kul kumuotokustannuksia ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhty män toiminta-alueella vuonna Tuolloin liikenteen suunnittelusta ja tilaa misesta vastasi vielä kaksi eri organisaatiota, HKL ja YTV. Yksikkökustannus raportti pohjautuu vastaavaan, aiempina vuosina HKL:ssä tehtyyn raporttiin, mistä johtuen Helsingin sisäisen liikenteen osalta kustannuskehitystä on voitu kuvata myös aikasarjoina vuosien ajalta. Kahdesta eri toimijasta ja toimintatavasta johtuen kaikkien kulkumuotojen osalta ei ole ollut käytettävissä yhteneväisiä ja täysin vertailukelpoisia tietoja. Tiedot on suurimmaksi osaksi kerätty HKL:n ja YTV:n tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei niistä ole ollut suoraan saatavissa, vaan osa tiedoista on erikseen tuotettu tätä raporttia varten. Jatkossa koko HSL-tasolla on tarkoituksenmukaista seurata ja tilastoida talouden tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla. Tämän ensimmäisen HSL-tasoisen yksikkökustannusraportin laadinnan yhteydessä onkin kerätty ideoita ja hahmoteltu prosesseja, joita seuraamalla HSL:n eri osastoissa tai yksiköissä uusien entistä kattavampien raporttien laatiminen olisi selvästi nykyistä nopeampaa ja yhdenmukaisempaa. Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteellä on kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, millä kulkumuodolla joukkoliikennepalvelut eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimman kulkumuodon valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä. Vuonna 2009 liikennöitsijöille maksettiin HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta liikennöintikorvauksia kaikkiaan 354,49 M. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti: bussiliikenne 236,92 67 M lähijunaliikenne 48,86 raitioliikenne 42,90 metroliikenne 22,58 6 lauttaliikenne 3,23 yhteensä 354,49 %

2 Yksikköhintojen tasoon ja muutoksiin vaikuttavat monet tekijät. Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannusrakenne poikkeaa toisistaan ja niiden soveltuvuus erilaisiin palvelutehtäviin laajalla kaupunkiseudulla vaihtelee. Haluttaessa verrata eri kuljetusmuotojen edullisuutta yksikkökustannustasolla, voidaan se tehdä vertaamalla matkustajakilometri- ja paikkakilometrikustannuksia. Raideliikenteessä on tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi myös sellaisia kulkumuotokustannuksia, jotka syntyvät rata- ja kiinteistöpalveluista ja joista HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Varsinkin metroliikenteen osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustajakilometri- ja paikkakilometrikustannuksia. Bussiliikenne käyttää muun liikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eikä sen rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Liikennemuodon nopeus on merkittävä selittävä tekijä arvioitaessa kuljetusmuodon edullisuutta yksikköhintavertailussa. Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskas raideliikenne tarvitsee kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellinen.

3 B u s s i HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Yhteensä matkustajakm (milj.) 1096,25 114,16 418,17 4,02 513, ,59 paikkakm (milj.) 5520,31 kysyntä/tarjonta (%) , ,16 20, , , nousut (milj.) 159,72 54,88 57,28 1,55 44,91 318,34 matkan keskipituus (milj.) liikennöintikorvaukset (milj. ) 6,86 232,00 2,08 7,30 2,60 11,44 6,74 42,90 22,58 3,23 46,40 347,11 euroa per nousija 1,45 0,78 0,39 2,09 1,03 1,09 euroa per matk.km 0,21 0,38 0,05 0,80 0,09 0,16 Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja. Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustaja- ja paikkakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuen muihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämä selittyy sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myös lipputulokertymä ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltuna bussiliikenne on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Myös bussiliikenteen tunnuslukuja heikentää liikenneympäristön hitaus. *kustannus = liikennöintikorvaukset

4 *kustannus = liikennöintikorvaukset Bussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessä liikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä. Bussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan Kirkkonummen U-liikenteessä ja seutuliikenteessä. Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso on sovitettu melko tarkasti vallitsevaan ky-

5 syntään, kun taas kaupunkien sisäisessä liikenteessä palvelutasoa pyritään pitämään paikoin korkeammalla (tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuaseman vahvistamiseksi. Esittelijä toteaa, että HSL:n tarkoituksena on kehittää talouden ja liikennesuoritteiden tunnuslukujen seurantamenetelmiä siten, että HSL-alueen joukkoliikenteen kustannusten kehittymisen monipuolinen seuranta on jatkossa mahdollisimman nopeaa ja laadukasta. Ehdotus (SR) Päätös Liite Täytäntöönpano Hallitus päättänee merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Joukkoliikenteen yksikkökustannukset raportti HKL -liikelaitos, VR -yhtymä ja HSL-alueen bussiliikennöitsijät